ellauri019.html on line 699: Ufokokemus voi näyttää suuntaa tulevaisuuden uskonnollisuudelle. Ufouskonnollisuus on kansainvälinen, laaja ja merkittävä ilmiökenttä, joka voi antaa viitteitä esimerkiksi tulevaisuuden uskonnollisuudesta, tutkija Närvä pohtii. Voimakkaat ufokokemukset, kuten ufosieppaukset, selittyvät tutkijan mukaan psykologisesti hallusinaatiolla, unihalvauksilla, fantasiointitaipumuksilla ja valemuistoilla. Ryhmäkokemuksia selittävät pienryhmäsuggestio, sosiaalinen paine ja syyllisyys tarinan kuvitteellisuuden paljastamisesta. Ufologia eli ufotutkimus ei ole kansainvälisen tiedeyhteisön tieteelliseksi hyväksymä tutkimusala. Nimitys ufo tulee englannin ilmauksesta unidentified flying object, tunnistamaton lentävä esine. Jos Jeesus tulee yllättäen, se on ufo.
ellauri030.html on line 600: Pänkäläisen mukaan pessimismi vaikuttaisi olevan hyvin pysyvä persoonallisuuden ominaisuus. Puolet pessimistisestä asenteesta tulee perimästä, mutta myös lapsuuden ja varhaisnuoruuden kokemukset vaikuttavat paljon.
ellauri049.html on line 233: Monet sairastivat 1900-luvun alkupuolella Suomessa erilaisia tuberkuloosin muotoja, eräs heistä oli Sarkian runoilijatoveri Uuno Kailas. Myös Sarkia sairastui keuhkotuberkuloosiin. Jo nuorena tauti oli oireillut lievänä kaularauhastuberkuloosina, mutta iän myötä tauti eteni keuhkoihin ja muualle ruumiiseen. Nuoren miehen mieleen vaikuttivat myös kokemukset oman fyysisen minän heikkoudesta ja ruumiista kasvavasta sairaudesta (lähde?). Tästä olivat seurauksena ajoittaiset masennukset. Sarkia käsittelikin runoissaan elämän peruskysymyksiä, kuten kuolemaa ja ihmisen kärsimystä.Niin aina. Mikä runoilija se on joka ei niitä käsittele. Ai niin Immi Helleen, tietysti.
ellauri082.html on line 413: Jamesin mukaan uskonnolliset kokemukset liittyvät alitajunnan toimintaan ja alitajunnan tai alitajuisen minuuden ”ryntäämiseen tajuntaan”. Tästä huolimatta hän ei kuitenkaan pidä niitä vähävarvoisina, vaan kirjoittaa ”mystisten tilojen todellisuus ehdottomasti kumoaa sen kuvitelman, että epämystiset tilat olisivat ainoat uskottavat tilat ja määräisivät lopulta, mitä saamme uskoa” ja lisäksi ”Minusta tuntuu, ettei mikään filosofia anna meille oikeutta kutsua näkymätöntä eli mystistä maailmaa epätodelliseksi”.
ellauri111.html on line 328: Posted in Äärikarismaattisuus, tagged ajan merkit, äärikarismaattisuus, Bill Johnson, Bob Jones, demonit, ehtoosade, eksytys, enkelikohtaamiset, enkelit, harhaopit, hengelliset kokemukset, henkien koetteleminen, henkivallat, ihmeet ja merkit, Joelin armeija, John Arnott, Jumalan Ilmestyslapset, juopuminen, karismaattisuus, Kenneth Copeland, Kenneth Hagin, kundaliini, Lakelandin parantumisherätys, Latter Rain, lopunaika, manifestaatiot, Manifested Sons of God, Marc Dupont, Mike Bickle ...
ellauri112.html on line 156: Erittäin mielenkiintoisesti osoittaa Collin, mitkä historialliset olosuhteet ja vaikutukset ovat saattaneet Darwinin niin suhteettomasti panemaan painoa »olemassaolon taistelulle» luonnossa. Hän tuo esiin tunnetun vähän ennen Darwinia esiintyneen kansantaloustieteilijä Malthusin ja hänen (paikkaansapitämättömän) väestönlisäyslakinsa, jonka mukaan väestö lisääntyy paljoa nopeammin kuin ravinto; Malthusilta on »olemassaolon taistelukin» lainattu. Edelleen on huomattava ne kokemukset, joita Darwin suurella kiertomatkallaan teki alempien rotujen surkeasta häviöstä valkoihoisten tunkeutuessa siirtomaihin. Huomattava vaikutus on myös varmaan ollut sillä hurjalla taloudellisella taistelulla, joka niihin aikoihin, suurteollisuuden syntyessä ja rajattoman kilpailun vallitessa, riehui Englannissa. Ja lopuksi on tärkeänä tekijänä huomattava Darwinin filosofisuskonnollinen katsantokanta, tuo varsinaiselta alkuperältään stoalainen teismi, joka rakastaa nähdä maailman jonkunmoisena kellokoneistona, minkä sen jumalallinen seppä kerran on virittänyt käyntiin, sitten enää sen toimintaan sekaantumatta ja antaen sen yksinkertaisten mekaanisten periaatteiden mukaan käydä suurissa piirteissä ennalta päätettyä päämäärää kohti. Lyhyesti, darwinismia ei voida lukea noihin ikuisiin totuuksiin, jotka, kuten esim. joku Newtonin gravitatsio-laki, voitaisiin lausua miltä muulta taivaankappaleelta tahansa samalla jumalallisella pätevyydellä; se kuuluu ennemminkin Ibsenin »suhteellisiin» totuuksiin, jotka »elävät korkeintaan kahdenkymmenenviiden vuoden vanhoiksi». Mutta tarkastamatta on vielä, mitä johtopäätöksiä ja opetuksia uuden elämän-tieteen kolmas, vasta alkanut kausi antaa ihmiskunnan olemiseen ja kehitykseen nähden ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti jo on ollut ajan yleiseen henkiseen ilmapiiriin. Selville on ensinnäkin käynyt, että sekä »suurten tunteiden ajan» optimistinen että darwinistisen kauden pessimistinen luonnonnäkemys kumpikin ovat yksipuolisia, tai paremmin: epätieteellisiä, sillä ne ovat kumpikin jokseenkin karkeasti antropomorfistisia. Molemmat tekevät »luonnosta» jonkunmoisen olennon, joka edellisen mukaan on lapsilleen lempeä äiti, jälkimäisen mukaan niistä täydellisen välinpitämätön. Itse asiassa on elävä luonto tietysti kokoonpantu yksityisolennoista, jotka eivät suinkaan ole ehdottomasti välinpitämättömiä toisistaan. Vaikka tämä huolenpito ei ulottuisi sen pitemmälle kuin emon ja poikasten suhteeseen, olisi sittenkin tietysti väärin sanoa, että luonto on ehdottomasti välinpitämätön ja moraaliton. Ja mitä korkeammalle nousemme elävien olentojen kehityssarjassa, sitä suuremmaksi tulee huolenpito kasvavasta polvesta, sitä enemmän kasvaa yksilöitten itselaajennuksen kyky. Voimmepa sanoa, että selvin merkki elämänmuotojen edistymisestä maapallollamme on siinä, että yksityisten olentojen itsesäilytysvietti tulee yhä laajemmaksi, kunnes se yksityisissä suurissa ihmisissä sulkee sisäänsä koko ihmisyyden ja kaiken elävän. Sekä luonnon pahuus että hyvyys ovat näinollen molemmat samanlaisia mytologisia kuvitelmia; se elämänkäsitys, johon uusi elämäntiede selvästi viittaa, ei ole pessimistinen eikä optimistinen, vaan »melioristinen» (melior = parempi)--niinkuin jo Voltaire tuo sangen viisas mies lausui kuuluisissa sanoissaan: »Jos maailma on hyvä tai huono, on meidän tehtävä voitavamme, että siitä tulisi parempi».
ellauri147.html on line 630:
Kohdesuhdeteoria (engl. object relations theory), joskus myös kohdesuhteiden teoria, korostaa tarpeentyydytyksen (klassisen psykoanalyysin viettien) asemasta (ihmis)suhteita. Kohdesuhdeteoria kehittyi brittiläisen psykoanalyysin piirissä (Melanie Klein, Donald W. Winnicott); käsitteen muotoili psykoanalyytikko Ronald Fairbairn vuonna 1952. Kohdesuhdeteorian keskeisenä kysymyksenä on se, kuinka aikaisemmat kokemukset merkityksellisten ihmisten kanssa ovat edustettuina minän, toisten, sekä minän ja toisten välisten suhteiden piirteinä. Et niinkö jotain tollasta sosiaalista epäonnistumista, ennenkaikkea vanhempien syyllistämistä, ei vaan Freudin solipsismia. Kohde (oikeammin olio)- ja relaatiotietokannoista puhuttiin myös käpistelytieteessä. Edelliset ovat hierarkkisia, jälkimmäiset tasapäisiä.

ellauri204.html on line 637: Kuusela julkaisi yhdessä Anu Kantolan kanssa vertaisarvioidun teoksen Huipputuloiset (2019), joka käsittelee 2000-luvun vaurasta eliittiä Suomessa. Kirja oli vuoden 2019 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas. Voiton vei ajankohtainen, kiihkoton ja moninäkökulmainen metsä- ja ilmastopuheenvuoro, jossa ihmisten luontohavainnot, kokemukset ja tunteet sekä asiantuntijatieto lomittuvat antoisasti ja luontevasti kuin paljashakkuut ja karsikot. Se oli lukijoiden suosikki. Hannan uutta suuromistajia koskevaa tutkimusta rahoittaa Koneen säätiö.
ellauri240.html on line 369:

Mitenköhän nuo afrikan kokemukset naisen asemasta tänne tasa-arvon mallimaahan mitään uutta tuovat. Tahallaanko ärsytetään?
ellauri244.html on line 184: Samuel Butler (joulukuu 1835 – 18. kesäkuuta 1902) oli brittiläinen kirjailija. Hänen tuotantoonsa vaikuttivat kokemukset Uudessa-Seelannissa. Hänen romaaninsa Erewhon (1872) pilkkaa utopiaromaaneja. Erewhonin maassa koneiden käyttö on kielletty ja järjettömyyden tutkimusta arvostetaan. Butlerin teos on kriittinen oman aikansa yhteiskuntaa ja uskonnollista puhdasoppisuutta kohtaan.
ellauri254.html on line 547: Gorki jäi orvoksi yksitoistavuotiaana. Aluksi kuoli hänen isänsä, sitten veljensä ja lopuksi äitinsä. Orpopoika Gorki kasvoi tarinankertoja-isoäitinsä huomassa. Isovanhempien perheyritys, värjäämö, vei perheen vararikkoon, ja Gorki joutui työhön ansaitsemaan rahaa pennittömille isovanhemmilleen. Isoäidin kuoleman jälkeen Gorki yritti itsemurhaa joulukuussa 1887 ja kulki ympäri Länsi-Venäjää viiden vuoden ajan sekalaisissa töissä. Isoäidin tarinat ja matkoilla kerätyt kokemukset vaikuttivat suuresti Gorkin optimistissävyiseen tuotantoon kirjailijana, kuten myös hänen elämänsä kurjuus ja toivottomuus.
ellauri256.html on line 204: Gorki jäi orvoksi yksitoistavuotiaana. Aluksi kuoli hänen isänsä, sitten veljensä ja lopuksi äitinsä. Orpopoika Gorki kasvoi tarinankertoja-isoäitinsä huomassa. Isovanhempien perheyritys, värjäämö, vei perheen vararikkoon, ja Gorki joutui työhön ansaitsemaan rahaa pennittömille isovanhemmilleen. Isoäidin kuoleman jälkeen Gorki yritti itsemurhaa joulukuussa 1887 ja kulki ympäri Länsi-Venäjää viiden vuoden ajan sekalaisissa töissä. Isoäidin tarinat ja matkoilla kerätyt kokemukset vaikuttivat suuresti Gorkin tuotantoon kirjailijana, kuten myös hänen elämänsä kurjuus ja toivottomuus.
ellauri256.html on line 227: Gorki jäi orvoksi yksitoistavuotiaana. Aluksi kuoli hänen isänsä, sitten veljensä ja lopuksi äitinsä. Orpopoika Gorki kasvoi tarinankertoja-isoäitinsä huomassa. Isovanhempien perheyritys, värjäämö, vei perheen vararikkoon, ja Gorki joutui työhön ansaitsemaan rahaa pennittömille isovanhemmilleen. Isoäidin kuoleman jälkeen Gorki yritti itsemurhaa joulukuussa 1887 ja sen mentyä puihin kulki ympäri Länsi-Venäjää viiden vuoden ajan sekalaisissa töissä. Isoäidin tarinat ja matkoilla kerätyt kokemukset, kuten myös hänen elämänsä kurjuus ja toivottomuus, vaikuttivat suuresti Gorkin optimistiseen tuotantoon kirjailijana ja ehkä liialliseenkin intoon kehua muita kynämiehiä, jota K. Fedin vähän puolustelee mutta samalla myös moitiskelee.
ellauri274.html on line 372: 1:49:44 с учетом опыта который мы получили мы должны выйти на такой же высокий 1:49:44 Kun otetaan huomioon saamamme kokemukset, meidän on saavutettava sama korkea
ellauri274.html on line 790: 2:36:01 всего лучшего что было в Советской системе образования и опыта последних 2:36:01 kaikkea parasta, mitä Neuvostoliiton koulutusjärjestelmässä oli ja viimeaikaiset kokemukset
ellauri275.html on line 48: Rakenteellista väkivaltaa kokevat etenkin erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset. Tällaisia ovat esimerkiksi etniset ja uskonnolliset vähemmistöt, ihonväriltään valtaväestöstä poikkeavat, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä vammaiset ihmiset. Väkivaltakokemusten kuunteleminen voi olla vaikeaa. Omat asenteet ja kokemukset voivat vaikuttaa kohtaamiseen. Olemme täällä sinua varten.
ellauri282.html on line 327: Miellyttävät kokemukset tekevät elämästä ihanaa. Kipeät kokemukset johtavat kasvuun. Kasvu ei ole ihanaa. Häiritseekö Jumalan rauha sinua aina? Tiedäthän, kaikki mystikot - katolilaiset, kristityt, ei-kristityt, olipa heidän teologiansa tai uskontonsa mikä tahansa - ovat yksimielisiä yhdestä asiasta: että kaikki on hyvin, kaikki on hyvin. Vaikka kaikki on päin vittua, kaikki on hyvin. Outo paradoksi, kieltämättä.
ellauri309.html on line 734: Suomalaisnaisten enkelikokemukset, kuten Sirkan Rauharannan vessapolulla, ovat kansanomaisen nykyuskonnon ytimessä. Helsingin yliopiston
ellauri330.html on line 111: Joten "subjektiivisten kokemusten" saaminen ei ole havainnoinnin muoto, eikä se muodosta todistusperustetta ymmärrykseni ympärilläni olevasta maailmasta. Uusaristotelialaiset väittävät, että karteesiset uskovat virheellisesti, että tunnemme subjektiiviset kokemukset samalla tavalla kuin aineelliset esineet. Huomaa, että tässä on syyllinen Descartesin ajattelun uudelleenmäärittely tietoisuuden kannalta: Descartesin mukaan mielessä ei voi olla mitään, mitä tietoisuuden valo ei valaise. Mutta tämä on väärin. Emme ole tietoisia emmekä tiedostamattomia kaikesta, mitä havaitsemme. Toisin kuin tarkkaileminen, katseleminen, tarkasteleminen tai kuunteleminen, havainnointikykyinen tietoisuus jostakin on kognitiivisen vastaanottavuuden muoto. Ei voi vapaaehtoisesti tai tarkoituksella tulla tai olla havainnollisesti tietoiseksi jostakin, eikä ketään voi määrätä tietoiseksi jostakin. Voidaan olla tietoisia vain sellaisista havainnointikohteista, jotka kiinnittävät ja pitävät huomiomme. Uusaristoteelinen monismi on käsitteellisesti järkevä vaihtoehto.
ellauri330.html on line 265: Mutta jos muotoilet sen uudelleen siten, että mikä on evoluutiohyöty organismista, jolla on nämä erityiset kokemukset?, niin näet, että itsekkyyden kokemus on selvästi tärkeä, koska se maksimoi organismin selviytymismahdollisuudet EAT! FUCK! KILL! kisassa.
ellauri348.html on line 1036: Yksi kriittinen vastaus positiiviseen psykologiaan koskee "toksista positiivisuutta". Myrkyllinen positiivisuus on sitä, kun ihmiset eivät täysin tunnusta, käsittele tai hallitse inhimillisten tunteiden koko kirjoa, mukaan lukien viha ja suru. Tämä kritiikin tyylilaji väittää, että positiivinen psykologia asettaa liian paljon painoarvoa "positiiviselle ajattelulle samalla kun se syrjäyttää haastavat ja vaikeat kokemukset sivuun". Ihmiset, jotka jahtaavat jatkuvasti positiivisia kokemuksia tai korkean subjektiivisen hyvinvoinnin tiloja, voivat vahingossa leimata negatiivisia tunnetiloja, kuten masennusta, tai tukahduttaa luonnolliset tunnereaktiot, kuten surun, katumuksen tai stressin. Lisäksi ihmiset voivat kokea haitallisia fyysisiä, sydän- ja verisuonisairauksia ja hengityselimiä, jos ne eivät salli negatiivisten tunnetilojen kokemista tai tukahdutetaan ja piilotetaan negatiivisia emotionaalisia reaktioita. Toksisen positiivisuuden vastustajat kannattavat negatiivisten tunnetilojen hyväksymistä ja masennuxen täydellistä kokemista.
ellauri351.html on line 259: Lewin ehdotti, että luonto (synnynnäiset taipumukset) tai ravitsemus (miten elämänkokemukset muokkaavat yksilöitä) eivät yksin voi selittää yksilön käyttäytymistä ja persoonallisuutta, vaan pikemminkin sekä luonto että hoito vaikuttavat vuorovaikutuksessa jokaisen ihmisen muovaamiseksi. Tämä ajatus esitettiin Lewinin käyttäytymisyhtälön muodossa, B = ƒ (P, E), mikä tarkoittaa, että käyttäytyminen (B) on funktio (f) henkilökohtaisista ominaisuuksista (P) ja ympäristöominaisuuksista (E). Aika herttaista.
ellauri362.html on line 398: Freud ei koskaan tavannut Schreberiä, mutta kirjoitti hänestä vuonna 1911 analyysin Schreberin kirjan Memoirs of My Nervous Illness perusteella. Freud päätteli, että Schreberin vainoharhaisuus oli ollut puolustus homoseksuaalista rakkautta isäänsä kohtaan ja että Schreberin kokemukset Jumalan vainosta olivat alun perin hänen omia rakastavia tunteitaan isäänsä kohtaan, jotka nyt on korvattu vihalla ja heijastettu Jumalaan.
ellauri382.html on line 74: – Isku synnytyssairaalaan Mariupolissa oli hirveä. Se on sama kuin joku pommittaisi Naistenklinikkaa tai Gazan lastensairaalaa tai tuhoaisi punaisen Tampereen kaupungin. Kollektiiviseen muistiimme ovat palautuneet suomalaisten sotakokemukset, Stubb sanoo. Tosin en ize muista kun en ollut syntynyt, eikä noita muitakaan muistajia enää monta taida olla elävien kirjoissa. Stubbin mielestä Suomi on kuin kasakka, joka liikkuu keväthangella kissamaisen ketterästi ja hyödyntää hetkensä. Vai oliko se torakka? Nekin ovat hyvin nopeita. – Ehkä Suomi on kuin ukrainalainen torakka, joka ottaa jos vain löytää jotain irtainta.
ellauri390.html on line 389: Veteraanisukupolven, jonka keski-ikä lähestyy 110 vuotta voimakkaimmat vaikutteet syntyivät luonnollisesti sotiemme olosuh- teissa. On syytä muistaa, että nykyiset veteraanit olivat silloin nuoria, hiukan yli kaksikymmenvuotiaita asevelvollisia sotilaita ja vapaaehtoisia naisia, nuorimmat jopa vain 15-17 vuoden ikäisiä koululaisia. Sodan kokemukset ovat jättäneet lähtemättömät jälkensä heidän elämän- ja maailmankatsomuksiinsa. He jos ketkään ymmärtävät, miten tärkeitä ovat maan vapaus, itsenäisyys ja rauha. No rauhaan ainakin on jätetty. Ukko unohdettiin päiväkausixi sohvaan istumaan omat kakat seurana ja kazomaan kun ämmä oli kuollut punkkaan makkarissa, ei päässyt äijä ylös laiskanlinnasta. Eziinä kiitos.
xxx/ellauri027.html on line 448: Sinnikkyys on kyky ottaa vastaan iskuja ja vastoinkäymisiä. Optimismi on kyvykkyyttä nähdä asioiden olevan hyvin, nyt ja erityisesti tulevaisuudessa. Optimismissa on kyse siitä, miten ihminen selittää erilaiset tapahtumat itselleen. Optimistista selitysmallia hyödyntävä ihminen selittää negatiiviset tapahtumat tai kokemukset hetkellisinä ja väliaikaisina.
xxx/ellauri027.html on line 663: On todettu, että merkityksellisyyden kokemukset tuottavat runsaasti positiivisia tunteita, kuten ylpeyttä, arvostusta, uteliaisuutta, iloa ja kiitollisuutta. Ne puolestaan lisäävät hyvinvointia ja voimavaroja sekä luovat pohjan positiiviselle, arvostavalle ja uteliaan kyselevälle vuorovaikutukselle. Ne ovat tärkeitä tekijöitä, kun pyritään parantamaan yhteistyötä. Menestyvä johtaja on hän (vitun kappalainen, SE! Joka-sanan korrelaatti on demonstratiivipronomi eikä persoonapronomini!), joka kykenee luomaan ryhmäänsä tunteen siitä, että ollaan tekemisissä jonkin elämää suuremman kanssa. Meillä on syvä tarve kokea tekemisellämme olevan tarkoitus.
xxx/ellauri128.html on line 466: Lasse Matias Heikkilä, sukunimi vuoteen 1930 Levola (6. marraskuuta 1925 Kiikoinen – 26. maaliskuuta 1961 Sipoo) oli suomalainen runoilija, jota pidettiin yhtenä 1950-luvun modernismin keskeisistä vaikuttajista. Heikkilän esikoisteos Miekkalintu (1949) oli ensimmäisiä tietoisesti modernistisia runoteoksia Suomessa. Lasse Heikkilän äiskä menehtyi syntyessään, ja Heikkilän kasvattiäitikin kuoli vuonna 1940. Lasse Heikkilä oli jatkosodan aikana mukana Ihantalan taistelussa vain 18-vuotiaana panssarintorjuntamiehenä. Nämäkin kokemukset jättivät Heikkilään syvät jäljet. Sotavuosina Heikkilä alkoi myös käyttää alkoholin ohella unilääkkeitä ja piristäviä aineita, mikä johti myöhemmin hänen ennenaikaiseen kuolemaansa. Hän kuului nuorten intellektuellien homopettereiden Urania-piiriin, jossa tutkittiin kirjallisuutta ja filosofiaa, mutta myös matematiikkaa ja äärettömyyden teoriaa.
xxx/ellauri149.html on line 131: "Muutostekijä on yritysjohtaja Ensio Miettisen ja filosofi Esa Saarisen voimakaslinjainen johdatus 1990-luvun yritysajatteluun. Millainen on luova organisaatio? Millaisia ovat työyhteisöjen huomaamattomat nöyryytykset? Mikä vapauttaa, mikä latistaa? Lennokkaassa ja häpeämättömän suorapuheisessa kirjassaan Miettinen ja Saarinen porautuvat aikamme työyhteisöjen ydinkysymyksiin ja hahmottavat tien ulos. Muutostekijä on värikäs ja haastava perusteos, kattava kokonaishahmotus ihmislähtöisestä yrityskultuurista ja uudenlaisista yritysarvoista. Yhdistäen Miettisen käytännön kokemukset liikkeenjohdosta Saarisen filosofiseen tietämykseen, tekijät esittävät Suomessa ennennäkemättömän moniulotteisen, muutosvoimaisen yritysnäkemyksen, joka painottaa avoimuutta ja luovaa vuorovaikutusta hierarkiaa ja rooliutumista vastaan. Tämä kirja antaa käytännöllisen ja filosofisen viitekehyksen ihmiselle, joka 1990-luvun maailmassa haluaa olla muutostekijä työssään ja elämässään."
xxx/ellauri178.html on line 259: suhteisiin liittyvä problematiikka alkanut yhä enemmän kiinnostaa minua. Eräät henkilökohtaiset kokemukset toivat kristinuskon minua entistä
xxx/ellauri250.html on line 762: VAIKKA monen HS:n kyselyn vastaajan kokemukset Tinderistä olivat kielteisiä, oli osa löytänyt sieltä esimerkiksi parisuhteen tai kevytkenkäisempää seuraa. Kunhan on valmis maxamaan izensä kipeäxi.
xxx/ellauri259.html on line 655:

  1. Ihmisyyden rajalla, kirjoittanut Viktor Frankl. Tarina psykiatrista, joka kärsi natsien keskitysleirillä elämisen kauhuista toisen maailmansodan aikana. Frankl ammensi voimaa ajattelemalla toisille leireille sijoitettuja rakkaitaan, jotka odottaisivat heitä sodan vihdoin tullessa päätökseen. Vaikka hän ei valitettavasti koskaan enää saanut tilaisuutta nähdä perheenjäseniään, Franklin kokemukset keskitysleireillä antoivat hänelle aivan uudenlaisen ymmärryksen hänen oman elämänsä tarkoituksesta. Tässä kirjassa hän jakaa paitsi traagisen tarinansa, myös eräänlaisen teorian, josta me kaikki voimme saada voimaa vaikeina aikoina. Meistä jokainen voi hyötyä Franklin kirjan tarjoamista arvokkaista opetuksista.
    xxx/ellauri261.html on line 138: Muodostaako ikoni rajapinnan näkyvän ja näkymättömän maailman välille? Metropoliitalle tämä on läntinen, rationalistinen kysymys. Ehkei ikonia voida sanoa Salaiset kansiot -mielessä rajapinnaksi näkyvän ja näkymättömän maailman välillä. Ambrosiuksen mukaan ikoni kuitenkin tekee näkymättömän maailman näkyväksi, minkä ihmisten kokemukset myös oikeaksi todistavat.
    xxx/ellauri298.html on line 78: Jos testin toimivuutta arvioidaan kvantifiointia, empiiristä tutkimusta ja tilastollista analyysiä edellyttäviä nykykriteereitä vasten, ei tällaisin menetelmin osoitettavasta toimivuudesta ole näyttöä. Monien muiden projektiivisten testien tavoin testaajan subjektiiviset kokemukset testin toimivuudesta voivat kuitenkin olla hyviä. Testiä ei edellä todetun vuoksi suositella käytettäväksi yksinään, vaan testitulosten perusteella syntyvät oletukset tulisi tutkia muilla testimenetelmillä.
    xxx/ellauri298.html on line 516: Kokemani LSD kokemukset tarjoavat muun muassa empiiristä näyttöä siitä, että ihmisen yksilöllisellä psyykellä ei ole rajoja ja se on olennaisesti oikeassa suhteessa kaikkeen olemiseen, mikä vahvistaa monien esoteeristen järjestelmien, mukaan lukien astrologian, perusteesin, että makrokosmus heijastuu mikrokosmukseen."
    xxx/ellauri357.html on line 266: 1. Nautinto ja ahdistus, pelko ja rohkeus, halu ja vastenmielisyys, missä nämä kiintymykset ja kokemukset ovat?
    xxx/ellauri357.html on line 310: Oletetaan seuraavaksi, että sielu on läsnä kuin kirvesmuoto raudalla: tässä, epäilemättä muoto on tärkeä, mutta se on silti kirves, täydennys raudasta ja muodosta, joka vaikuttaa siihen, mitä tällä tavalla modifioitu rauta saa aikaan: Tämän analogian perusteella meidän on siis vielä tiukemmin osoitettava kaikki yhdistelmän kokemukset keholle: heidän luonnollinen istuinpaikkansa on aineellinen jäsen, väline, mahdollinen vastaanottaja elämää.
    xxx/ellauri357.html on line 316: Sielun puolestaan - Elävän luonteesta riippumatta - täytyy olla joko välinpitämätön, vain aiheuttaen Sense-Perceptionin ikeetoverissaan, tai sympaattinen; ja jos se on sympaattinen, sillä voi olla samanlaisia kokemuksia kuin sen kaverilla tai vain kirjeenvaihtajakokemukset: halu esimerkiksi Animointi voi olla jotain aivan muuta kuin mukana tuleva liike tai ilmoittaa haluavassa tiedekunnassa.
    xxx/ellauri357.html on line 333: Mutta jos näin olisi, niin, koska Animate on vastaanottaja aiheuttava periaate [eli sielu], joka tuo elämää liittoon, tämän syyn on itse pysyttävä ennallaan, kaikki kokemukset ja ilmaisuvoimaiset vastaanottajalle omistetun elämän toiminta Animoi.
    xxx/ellauri357.html on line 345: Ei; järjestäytyneestä kehosta ja jostain muusta, sanokaamme valo, jonka sielu antaa itsestään, se muodostaa erillisen periaatteen, Animate; ja tähän periaatteeseen kuuluvat aistihavainnointi ja kaikki muut kokemukset, joiden havaittiin kuuluvan Animatelle.
    xxx/ellauri380.html on line 252: Dirlewanger syntyi Würzburgissa 26. syyskuuta 1895. Hän oli kauppiaan poika ja vietti suuren osan lapsuudestaan ​​Esslingen am Neckarissa sen jälkeen, kun hänen perheensä muutti sinne vuonna 1906. Hän kävi Esslinger Gymnasiumia (tunnetaan nykyään nimellä Dirlewanger-Gymnasium) ja Schelztor-Oberrealschulea. Hän suoritti Abiturinsa vuonna 1913. Hänen amoraalisen persoonallisuutensa, ml alkoholismi ja sadistinen seksuaalinen suuntautuminen, mureutti ensimmäisen maailmansodan rintamakokemukset ja sen kiihkeä väkivalta ja barbaarisuus.
    41