ellauri001.html on line 1691: Avuksi huudettiin koivuniemen herraa.
ellauri019.html on line 669: Se mitä tulee Jeesuksen tulemukseen, oli Markun hyvä huomio, koska Joulupukkihan on nimenomaan punainen antikristillinen hahmo, joka tulee yöllä varkain ja antaa lahjoja lapsille, jotka ovat olleet "kilttejä". Tuhmille lapsille hän antaa pelkästään "koivunherraa ja havuja", eli piiskaa. Tontut seuraavat kaiken aikaa aina pitkin vuotta ikkunasta ja kirjaavat kaiken ylös mitä lapsi tekee. Sama pätee monen vanhemman opetukseen, kuten minun adventistisessa lapsuudessani oli enkeleistä jotka kirjaavat jokaisen pahan tekoni ylös. Näin minut saatiin pelkäämään syntiä, enkä ole nyt siitä ollenkaan pahoillani, koska Jumalan pelko on hyvästä. Ei ne opit pahasta olleet mutta nykyään ne veisivät opettajiltakin jopa työpaikan.
ellauri024.html on line 627: No nyt on vuorossa Amfitryon, jonka nimen kyllä olen kuullut mutta en yhtään muista hemmoa. Se näyttää olleen antiikin pyhä Joosef, aisankannattaja, jota samalle luukulle ehättänyt jumala kusas silmään ja teetti sille bastardin. Väärän koivun takaa pantu poika oli puolijumala tässäkin tapauxessa, nimittäin Herkkules. Sen niminen nakkitaukopaikka oli seitostiellä, ensin vaan yhdellä puolella, mut sitkun siitä tuli moottortie, molemmille puolille rakennettiin oma.
ellauri031.html on line 298: Siihen nähden fasismi menee kansainvälisesti hämmästyttävän hyvin kaupaxi. Fasistien risukimput on Rooman liktorien eli poliisien vanha virkamerkki. Monen muunkin kansan kurittomat ainexet (varsinkin maahantunkeutujat) ovat osoittaneet olevansa koivuniemen herran tarpeessa. Ja kun hopeaselkä apinat kaikkialla maailmassa haluavat paukuttaa pikkuapinoita päähän oikein kunnolla, ne ovat nopeaoppisia, joskaan eivät järin omaperäisiä. Kun kerta samat vanhat temput toimivat, mixi kehitellä uusia. Fascis on muuten latinassa maskuliinipoikkeus (ylläri).
ellauri032.html on line 508: Tämmösiä me ollaan, pieniäänisiä lintuja kurkku käheänä koivun latvassa, vähin äänin toivomassa poissaoloa. Löysiä kukkoja ja kanoja. Mitä siipikarja tekee puussa, menisivät pesään munimaan. Hemmetin typeriä kanoja. Haisevia sillejä.
ellauri034.html on line 283: Sukupuolten työnjako lissääntymisessä vois luonnostaan tehdä koiraasta valtaa kahmivan ja reviiriä laajentavan meemipellen, eihän se tiedä loppupeleissä kuka on se poikanen, joten sen kanzii keskittyä panotilaisuuxien maximointiin max isolla reviirillä. Naaraalle ei jää äitiydestä mitään epäselvyyttä. Sen kanzii pitää superhyvää huolta omista varmoista jälkeläisistä, se ei voita mitään vitun saarnoista ja löytöretkistä. Six on isänmaa ja äidinkieli, lapsi oppii kielen lähikosketuxessa äidiltä ja idioottimeemit 7v täytettyään isältä siinä onnellisessa tapauxessa et se on pikkuveitikka. Sixiköhän nimenomaan miesrunoilijoita, pappeja, poliitikkoja, ja filosoofeja kuhisee kuin kirppuja dromedaarin kyttyrässä? Kilpaa huutavia mölyapinoita, peipposia koivun latvassa. Apus mun! Mä näin sen ensin! Jotain rajaa!
ellauri038.html on line 289: No sen nyt ainakin et julkkixuudella ja kusipäisyydellä on vahva positiivinen korrelaatio. Se et tyyppi pääse kiekumaan jossain koivun latvassa todistaa vaan, et se on onnistunut tyrkkimään jotkut muut pois vihreältä oxalta, kilpailevat linnunpojat ulos käenpesästä. Eli jos joku on suuri nimi tai julkkis niin sillon sitä on peukuttaneet a) muut kyynärpäilyssä onnistuneet kusipäät b) kasan päälle pyrkivät wannabe paskiaiset ja snobit tai c) helevetin tyhmä laahus joka juoksee perässä kun se näkee kohdat a) ja b).
ellauri041.html on line 172: QED. Darwin ja Freud laulaa samaa laulua kuin lintu koivun larvassa.
ellauri045.html on line 367: No seuraava pano Lahessa on vappuheila Marja-Liisa. Se on tanakampi kuin Hannu on tottunut, mutta vaikuttaa mukavalta. Jalat kuin pylväät, niiden välisessä ahdingossa se tuttu halkio, pidin siitä. No ei, tämä sorsa jäi ampumatta siipirikolta Hannulta. Seuraava Liisa kapakassa on ujon oloinen, mutta sanoo välillä jotain josta pidin. Ei ole tanakka. Mutta sillä on se Sami, ja se honaa ettei Hannu pidä siitä kunnolla. Sit on vielä se Liisa jota Hannu stalkkaa lenkkipolulla. Just tämmösistä hemmoista tulee raiskaajat. Niillä on niin ikävä halkiota. Mitä tahansa. Tytär Solja on muuten mukava, se jopa halus mennä Hannun kanssa naimisiin pienenä, mut se on vaan tytär, ja Stenmanien suku tyrehtyy sen mukana. Ne on sentään aatelisia, vaikka väärän koivun takaa.
ellauri049.html on line 52: Sonetti on soidinluritusta, koiraslinnun FUCK! FUCK! kuzua koivunlatvasta tai mielellään lähietäisyydeltä. Lirkutusta koppelolle (tai toiselle koiraslinnulle) toisessa persoonassa. Korkeata veisua, häälaulua.
ellauri071.html on line 460: Tomppeli on varmasti saanut äidiltä vizaa paljaalle pyllylle vähän liian isona. Noi hissi-raketti -symboliikat on aika selviä, miljoonat valkopukuiset siittiöt tungexii kokoontumisaulassa päästäxeen uimaradalle kuin Woodyn elokuvissa. Alaikäisten poikien pyllistelyä nahkahousuissa, "Lederhoseners" (mautonta kulttuurista appropriointia), Nipsun kullin päähän kiinnitetty kulkunen alkaa kilistä. Näkyjä äidin koivunvizasta läjähtämässä päin alastonta pyllyä, pohkeita, jalkateriä ja reisiä kazottuna hameen alta ylöspäin. Voi tuota Nipsua! Lapsuudenmuistoja! Herttasta! On se liikuttava! Se on lapsi joka inhoaa äidin pelmeniä. Nipsun kotiolot on varmaan olleet aika vääristyneet. Taisin olla oikeassa että tässä vikassa luvussa alkaa selvitä mikä oikein on mitäkin, ja mikä Nipsua mahtaa oikeasti vaivata.
ellauri097.html on line 182: ”Hirvet vaikuttavat etenkin puulajien monimuotoisuuteen. Nykyisellä hirvikannalla esimerkiksi rauduskoivun, haavan tai pihlajan uudistuminen on ongelmissa sekä metsätalousalueilla että luonnonsuojelualueilla”, Mato Matala huomauttaa. Mixi ne eivät voi tyytyä syömään sieniä. Tai hirvikärpäsiä, ne on ällöttäviä. Maan alta löytyy myös paljon hyvää syötävää, vinkkaa Mato. Mezään jätetystä kuorikkeesta saa pettua. Sillä Saarijärven Paavokin pärjäsi. Pani leipään puolet petäjäistä. Ja lunta kyytipojaxi.
ellauri097.html on line 517: Nyt alkaa tuntua voimakkaasti siltä että nää on nyt kaikki nähty.  Pikku linnun liverrys jää hätäsenä kaikumaan kevätpaljaan koivun latvasta: zirp! zirp! zirp!  EAT! FUCK! KILL! 
ellauri203.html on line 688: Sit pitäs vielä käydä läpitte noi Karamazinovin veljexet. Mutta se on luultavasti vielä pitkäpiimäisempi, ja poinzi takuulla on taas se sama: olin tuhma pliis saisinko koivuniemen herraa paljaalle pyllylle.
ellauri216.html on line 527: Hrisan äiti kertoo kirjeize jakaneensa lootaa lipevälle peilikauppiaalle Tulasta ihan omaa tyhmyyttään. Et ollutkaan aatelia väärän koivun takaa - toisin kuin me Carlsonit!
ellauri238.html on line 744: Sinu rengaslihaxesi supistuu ja uhkaa kuristaa minut, minä purkaudun kuin Hekla sinun päällesi. Puhun niin paljon paskaa. Kusin sänkyysi. Annan mieluummin yhden (sinulta Tuula2 saamani) shillingin työttömälle kuin osoitan mieltä Johnsonia vastaan. Vähän tällästä chärityä kehiin. Hemmetti tää poijupää oli paska! Minä olen tie totuus ja elämä, johkin Jepu pyrki noilla sanoilla, ja siihen pyrin minäkin. Tahdon laulaa koivun latvassa. Järkevä puhe ei tehoa ihmisiin, niihin tehoaa vaan tilulii ja tittantei.
ellauri322.html on line 319: Marian yksinkertainen, klassinen mekko oli tyylikäs päiväpukeutumiseen ja tuo mieleen muinaisen patsaan loiston (taas hautajaiset.) Verho virtaa hänen pitkää, eleganttia selkää pitkin ja reiden yli; sen vaaleanvihreä, kuten sen vyö, on väri, joka tarkoittaa tristesseä. Hän pitelee tallenninta ja koiransa vaaleaa talutushihnaa, jotka molemmat näkyvät selvästi valkoista mekkoa vasten. Pieni bolognesekoira Silvio, ehkä Marian ainoa ystävä, katsoo myötätuntoisesti säälittävää rakastajataraan. Maaseudun puut ovat vielä täynnä lehtiä. Heti Marian takana kahden vahvan rungon kuoressa on hopeanhohtoisia kohokohtia, kuten hopeakoivun, mutta sitä lukuun ottamatta jokainen puu on melko epäspesifinen. (Sterne toteaa, että Maria istuu pippelin juurella, mutta en ole vakuuttunut taiteilijan uskollisuudesta tekstille.)
xxx/ellauri044.html on line 1063: Mun määritelmän mukaan häpeä olis sisäistettyä koivuniemen herruutta, tiiminpettäjän izeruoskintaa. Burgon mielestä häpeä on 1-puolista rakkautta. Onx erona ehkä kumpaa sisäisistä äänistä kannustetaan, partapozoa vai sen lytättyä poikaa? Poika häpeää kun isä on pettynyt, on pettynyt kun 1-puolisesti rakastaa isää joka ei rakasta sitä, rakastaa vaan maailmaa, antaa pojan pois. Hylätty poika huutaa: eeli, laama sabakhtaani? Taivaan isän still-face experiment. Häpeä on mieskohtaisesti koettu isän pettymys. Muistan sen ilmeen teini-ikäisellä johnilla. Se sattui kovasti.
xxx/ellauri177.html on line 152: No juu! Abbe Mouret muisti yhtäkkiä. Kuume, josta hän kärsi nyt, oli saavuttanut hänet Désiréen navetassa, vastapäätä vielä munivia kuumia kanoja ja kaneja, jotka repivät hiuksia mahastaan. Sitten hengityksen tunne hänen niskassaan oli niin selvä, että hän kääntyi vihdoin katsomaan, kuka häntä näin kaulasta otti. Ja hän muisti Albinen hyppäävän ulos Paradousta oven paiskattaessa lumotun puutarhan ilmettä; hän muisti hänen laukkaavan pitkin loputonta seinää, seuraten avoautoa sen juoksemassa, heittäen koivunlehtiä tuuleen kuin monta suudelmaa; hän muisti vieläkin hänet hämärässä nauramassa veli Archangiaksen kirosanoille, hänen hameensa laskeutuivat tielle, kuin pieni pölysavu, jonka iltailma kääritteli. Hän oli kuusitoista; hän oli outo, hänen melko pitkät kasvonsa haisi raikkaalta ilmalta, ruoholta, maalta. Ja hänellä oli niin tarkka muisti hänestä, että hän näki naarmun yhdessä hänen notkeista ranteistaan, vaaleanpunaisen valkoisessa ihossa. Miksi hän nauroi niin katsoessaan häntä sinisillä silmillään? Hän oli liimaantunut kiinni tämän nauruun, kuin ääniaaltoon, joka kaikui kaikkialla hänen lihaansa vasten; hän hengitti sitä sisään, hän kuuli sen värähtelevän sisällään. Kyllä, kaikki hänen tuskansa tuli siitä naurusta, jonka hän oli juonut. Sanalla sanoen, Sergeä panetti!
xxx/ellauri229.html on line 700: Nää juipit ei ikinä sais ääntään kuuluville ilman Internettiä. Wannabe peippoja koivun latvassa. Tarkovski käytti kinofilmiä ja Plaatto kynäili.
xxx/ellauri252.html on line 67: Osta muikkuja, jotka ovat vielä parempia. Alä pane uunia liian kuumalle. Laita Popescun huone kuntoon. Osta vanhojen tavaroiden kaupasta sänky ja tuoli, täältä ostetaan lamppu, verhot osta, ja seinään voisit liimata Suomen kartan ja kiinalaisia piirustuksia. Anna kehystää se Vladjan työ eikö se sopisi takkaseinälle? Siinä pitää olla lasi. Ahonen ja Vladja sopivat kyllä samalle seinälle. Lähetä mulle tänne vähintäänkin tonni. Jos jää rahaa, osta kaislamatto, ne eivät maksa paljon. Kaikella ylimääräisellä, liikenevällä rahalla rakenna kotia, tee siitä mun arvon ja merkityksen mukainen paikka. Tiskaa ennen lähtöäsi. Tilaa siivooja. Ikkunat pitäisi pestä kesäksi. Ja lattiat. Kirjat pitäisi pölyttää. Alä ota kirjoituskonetta mukaan, mankku ota. Ja osta kamera ja valotusmittari, joku japanilainen, tietysti vähittäismaksulla. Minä olen hyvä valokuvaaja, olen kerran peilin kautta ottanut valokuvan omasta kyrvästäni, ja siitä tuli ihan mun izeni näköinen. Saat nussia vieraiden kanssa sillä ehdolla, että nussiessasi ajattelet minua, minun kyrpääni joka yhä vain nuokkuu niiden samojen kusen ja runkun hajuisten punaisten pöksyjen sisällä ja ajattelee armastaan, sinun vittuasi, joka on kuin koivunlehti, mutta ole uskollinen, minäkin olen sinulle, ei tule typeriä Geneven konferensseja sitten. Sinun on lähetettävä lisää rahaa pian. Näin unta että nain Marjukkaa.
xxx/ellauri295.html on line 442: Parinvalinnassa rulaavat ikä, höyhenpuku ja ruokintakyky. Luonne ja käytös eivät kuulu koivunlatvasta. Edetäxeen livetapaamiseen naiset valehtevat ikänsä ja miehet sen pituuden.
xxx/ellauri354.html on line 178: Kai Laitinen (keskellä, ilman tukkaa) edusti yhdessä Marja-Liisa Vartion kanssa Suomen Kirjailijaliittoa, kun Edith Södergranin muistomerkki paljastettiin vuonna 1960 Raivolassa, Neuvostoliitossa. Mustavalkoinen valokuva, jossa ihmisjoukko seisoo ulkona. Kahdella (?) näkyy kädessään seppele. Taustalla näkyy kaksi lippua. Yllä näkyvillä koivunoksilla on hieman lunta.
23