ellauri004.html on line 58: koipien väliin kuin vanha Aatami

ellauri005.html on line 1262: työntää häntää koipien väliin kuin koira,

ellauri007.html on line 106: koipien välissä, luut kasassa, kun niitä vielä on.
ellauri020.html on line 643: Nyt vasta Kaljuunalle walkenee yhtäkkiä, kun Janne vääntää sen sille rautalangasta: Aku bylsii Los Angeliisissä Nataliitä, sen vanhaa bestistä, Jannen leipäsutta, laihaa ranskalaista sisäänottajaa. Naitsä sitä? kysyy Kalinka kauhuissaan Akulta ize asiassa kuultuna. It´s not what you think, sanoo Aku turvautuen ikivanhaan diversioon. Haha, mitä sitten? Kompastuiko Aku vahingossa Nasun sisään? Kexi parempaa. Rakastazä sitä narsua? En. En tiedä. Kyllä, pääsee Akulta lopulta, helpottuneesti. Kuin kivi oisi vierähtänyt rinnalta. Kalinkan silmät täyttyy vedellä. Se on tässä kirjassa aika äärimmäinen hätämerkki. Katjusha ulvahtaa matalalla äänellä. Sillon varmaan samanlainen viinabasso kuin Jaakon kotkalla. Ulos! se huutaa Akulle. Mut... ULOS!!! Ja pysykin poissa mulkero! Aku läxi häntä koipien välissä kuin piesty koira.
ellauri026.html on line 29: Poikasena mä luin Punahousuja, vaikka Punahousu ize vähän vitutti samalla tavalla kuin Fred ja Kimmo myöhemmin. Holier-than-thou, tärkeilijä, besserwisseri. Hehheh, ymmärränhän mä leikkiä, saakoon leikki sijansa, mut pojat, nyt on meillä tähdellisempää agendalla. Kääritäänpä hihat, selvitetään marssijärjestys. Suomalaispojat oli etelävaltiolaisen punahousun koomillinen kevennys. Kerran niinkin päin. Punavyö olikin sisällissodassa kannustanut orjuutta. Mä kevensin tietokonelingvistiikan yksikön voimakaxikkoa. Kimmo olis Mikki Hiiri, Fred Hessu Hopo, mä Pluto. Pluto olet oikea Pelle! Paizi masennuxen kausina. Sillon oli häntä koipien välissä. Vähän vinossa. Mulla oli tapana vähän nilkuttaa kun masennus oli pahin. Ja kädet ei tuntuneet enää omilta. Suussa oli metallin maku. Olen athabas. Nimeni on Toobe.
ellauri058.html on line 324: Helenan naisnäkökulmat on aivan vitun täynnä setänarsismia ettei voi uskoa. Ja sit tät ziljoonasta akenttitarinasta tuttua varustelua ja treeniä. Anaalis-obsessiivien peitonalusnamua. Sivistymättömiä kielivirheitä. Juoxiessa. Olivat aina auttanut minua. Pariisin Gard du Nordin rautatieasema. Säälittävää izesääliä kotirintamamiehistä. Puhasta puppua. Ja ilotonta epähauskaa vizinvääntöä omakotiasukeista Ilmari Pimiän kustannuxella, joka oli Olavi Homopaavilaisen lapsuudentoveri. Imi P. Imijä oli karjalaisrunoilija ja piirustuxen ope. Kieriskeli Olkkarin kanssa saunassa ja sen jälkeen lumessa. Liha liikkuu siellä ja kutaa on, häntä koipien välissä tuuhettuu.
ellauri080.html on line 1054: Artikkeli osoittaa myös pari Bylsimän päätöxentekokämmiä. Aikaisin pronssiottelussa Suomen kanssa (jonka Suomi siis voitti, hyvä Suomi! Kuinka noloa, U.S. joukkue lähti jäältä ihan häntä koipien välissä), Bylsimä valizi epähuomiossa Suomen joukkueen Saku Koivun lämäämään rangaistuslätkäyxen, joka olisi lisännyt paljon pelin liikevoimaa jos se olis tehnyt oman maalin. Ei vaitiskaan, se valizi Patrick Kanen joka oli ihan hasbeen tämmöisissä lätkäyxissä. Se ois voinut valita tämän artikkelin kirjoittajan langon Zach Parisen, tiimikapteenin jolla on takanaan pelkkiä menestyxiä. Bylsmää hämäsi ilmeisesti saatavuusheuristiikka (? eli Kane oli siinä lähinnä, tai se oli ainoa jonka nimen se sattui muistamaan). Sitä vaivas myös selektiivinen kylmyys: sillä ei ollut tilastoja sylissä, eikä se koskaan oikein ollut tykännyt röyhkeästä Zachista, eikä sen pahasuisesta langosta. Jos Bylsimä olis ollut rationaalinen eikä noin helkkarin dundeellinen, se olisi voinut erittelevästi valita joukkueen parhaan "ampujan". Se ei siis ollut tarpeexi laskelmoiva. Sen lisäxi, toisin kuin menestyneempi Kanadan sohva, se ei koskaan muuttanut joukkueen viivoja tai pelitapoja. Röyhkeä Zach mainizikin tän syyxi tiimin tappioihin, varmaan pahasuisen langon neuvosta. Bylsimä oli siis liian laskelmoiva. Bylsimä lankesi myös pariin vanhanaikaiseen päätöxentekovinoumaan, ihan alkeisjuttuja. Se oli menestynyt heikompia vastustajia vastaan ja oli kuin ylpistynyt sirkka, luuli izestään ihan liikoja. Siitä se otti konfirmaatiovinoumaa loppupeleissä. Se ei tajunnut mikä nytte meni pieleen, jos se olis sen tajunnut, lopputulos oisi voinut olla toinen. Jos ne ei ois hävinneet Suomi-ottelua, ne olis voineet voittaa ehkä pronssin. Mutta Bylsimä ei ottanut opixeen, ei nöyristynyt Zachille ja sen langolle ja kazo miten kävi. Olis pitänyt noudattaa parempaa strategiaa, mennä ize mailan kanssa jäälle pelaamaan ja taklaamaan Saku Koivua. Zachista ja Kanesta ei ollut mihinkään.
ellauri207.html on line 112: Edellisvuoden jouluna hän oli kutsunut Lisbeth Salanderin mökilleen Sandhamniin. He olivat tehneet pitkiä kävelyretkiä ja keskustelleet dramaattisella äänellä tapahtumista, joihin he olivat joutuneet edellisvuonna, jolloin Mika oli kokenut näin jälkikäteen katsottuna elämänsä kriisin, ja retkien jälkeen he olivat puineet tapahtumien jälkimaininkeja punkassa. Mika oli tuomittu parittelusta pariksi kuukaudeksi vankilaan, hänen maineensa tyhjäntoimittajana oli vedetty lokaan ja hän oli joutunut lähtemaan aikakauslehti Millenniumin toimituxesta lerppahäntä koipien välissä. Mutta yhtäkkiä kaikki oli muuttunut hyväxi: Teollisuusjohtaja Henrik Vangerin elämäkerta, jonka kirjoittamisen Mikael oli alkuun kokenut hyvin ansaituksi terapiaksi, olikin muuttunut yllättäen hyvin ovelan, tuntemattoman sarjamurhaajan (en enää muista kenkä) takaa-ajoksi.
ellauri216.html on line 591: Ukrainalainen vanhus perkele ei anna siunausta Athoxeen menolle. Onko hän erehtynyt? Selvänäköinenkö muka, ukkohan on sokea kuin myyrä! Sehän on vanhuudenhöperö. Ei auta, pojat palaavat kotiin hännät koipien välissä. Dimitri ei kyllä olisikaan pärjännyt Kreikassa ilman saunaa ja koivuvastaa! Pojat riitaantuivat kun Panteleimon tahtoi matkustaa pehmustetussa luokassa. P. heittää rahat lattiaan kuin Juudas. Ei se viihdy yxinkertaisissa kotioloissa.
ellauri216.html on line 595: Zaari Alexanteri III ei kuole juna-attentaatissa samana syxynä. Vitali-eno kuolee spugena omaan kakkaansa. Alex kolmonen oli rauhanomainen ja Jouko Viänäsen näköinen. Liisan kanssa jatkuu jimbajamba ja pari suunnitteleekin jo ukkoutumista. Mut sit sattuu tää Ljuba intermezzo. Riza on maalarien bileissä juhlakunnossa käsi jo huorahtavan Ljuban kahvassa kun isä Johannes ilmestyy hirmu vihasena. Risa lähtee karkuun häntä koipien välissä. Suhde Liisaan vaikeutuu. Lähden taas Lisaa karkuun kotikylään. Aika törkimys. Kotona on taas samanlaista, kyntöä ja kanansyöttämistä. "Jumalauta mikä on mun tieni?" huokaan raatamisen keskellä. Ei ainakaan tämä jumazukka!
ellauri349.html on line 153: Eskin tunnetotuudet kaihtavat exaktia formulointia. Onkohan tässä kirjassa yhtään ajatusta, vaiko vain näitä klisheitä, klisheitä? E. Saarisen ajatuxia E. Saarisesta. Saarisen oleminen ilmeni narsistisen Sartren sanoin "olemisena izelleen". En sunkaan ole vähän narsisti? Pipsan ansiosta olen sitä kenties hieman vähemmän. Puhun Aalto-yliopiston tulijoille kulmakarvat torakkamaisesti heiluen leipääntyneesti voimaisella äänellä räjähdysvoimasta. Jörn Donner paskiainen ei ollut ainoastaan narsisti vaan röyhkeä kylmä ilkimys. Psykopaatti pikemminkin. Eski taitaa olla oikeastaan Surku Yniäinen, joka menee mezään wannabeenä ulvomaan isojen pahojen susien perään, ja luikkii sitten kotiin Pipsan luo pelkämään puuvillainen häntä koipien välissä.
ellauri390.html on line 561: "Amerikkalaiset eivät voi koskaan kuvitella saavuttavan sotilaallista voittoa Vietnamissa", koska "vietkongit, jotka ovat amerikkalaisten 'vihollisia', näyttävät täsmälleen samalta kuin muut vietnamilaiset, jotka ovat heidän 'ystäviä'." Ja niinhän siinä kävikin. Häntä koipien välissä saivat jenkit lähteä Vietnamista.
ellauri391.html on line 196: Tunteeko koira häpeää? Kyllä se tajuaa et nyt on apina sille vihainen, ja se menee piiloon häntä koipien välissä. Tunne ja sen aiheuttaja ovat ihan samat. Se mikä enintään voi puuttua on sisäistetty herruus, omatunto eli yliminä, joka hokee apinalle johtoportaan puolesta: olet/olen paha. Mitähän muut ajattelee minusta. Se ajatus on monen monen pahan alkuna.
ellauri393.html on line 312: Sveiziläiset 44x miljardöörit hindut nälistivät törkeästi köyhiä maanmiehiä. Jostakinhan on säästettävä, ei muuten tule hindusta miljardööriä. Britti pääministeri mamuhirviö joutuu kenties sentään lähtemään maasta häntä koipien välissä jos leiböriläiset Läzät tällä kertaa voittavat. Tai sitten ei.
xxx/ellauri121.html on line 568: Pahin siten on tää narsistinen syyllisyyden motiivi, mä autan sua jottei mulle izelleni käy seuraavassa elämässä vielä hullummin. Paha poliisi julmistelee pilvenlongalta ja näkee mun vähimmänkin tekoni, ajatuxista puhumattakaan, joten paras pitää vaan jakaus ojennuxessa, rintanapit kiinni, häntä koipien välissä (siis omien) ja luut kasassa. Viime tilityxessä sit hyvät ja pahat teot ynnätään ja tulee palkintojenjako. (Paitzi EI NÄIN, kts. esim. tästä. NOT THE PLAN. Dosto oli oikeassa, you just can´t do it right. Angstaus on pääasia.) Ei mitään tällästä pakanallista et ipsa quidem virtus sibimet pulcherrima merces.
xxx/ellauri177.html on line 338: "Mutta me emme kuole", hän jatkoi korottamalla ääntään voittajana naisen naurulla, siteeraten tapaamassa käärmettä --- hirveä: elämme rakastaaksemme toisiamme... Se on elämän puu, puu, jonka alla olemme vahvempia, terveempiä, täydellisempiä. Näet, kaikki tulee meille helpoksi. Pystyt ottamaan minut, kuten unelmoit tekeväsi, niin tiukasti, ettei mikään pala ruumiistani ole sinun ulkopuolellasi (tai kääntäen). Joten, kuvittelen jotain taivaallista, joka laskeutuu sisällemme... Haluatko? Hän kalpeni, hän räpytteli silmäluomiaan, ikään kuin kirkas valo olisi vaivannut häntä. -- Haluatko? Haluatko? hän toisti kuumemmin, ikäänkuin hinkaten jo puoliksi pystyyn nostettuna. Hänellä nousi seisomaan, se seurasi häntä, horjuen ensin, sitten kuin sidottuna hänen vyötärölleen, ei pystynyt eroamaan hänestä. Hän meni minne se meni, pyyhkäisi hänen hiuksistaan virtaavan lämpimän ilman mukana. Ja kun hän oli palaamassa vähän, hän kääntyi puoliksi; hänellä oli rakkaudesta loistavat kasvot, kiusauksen suu ja silmät, jotka kutsuivat häntä sellaiseen valtakuntaan, että hän olisi siten seurannut häntä kaikkialle kuin uskollinen koira häntä koipien välissä pystyssä heiluen.
xxx/ellauri218.html on line 273: Tahalteen vaiko tahattomasti Lillo osaa luetella amerikkalaisen moukkamaisen yltäkylläisyyden limaisimpia muotoja, biljonääriunelmia ja bionista kuolemattomuutta, transhumanismia. Marvinin mielestä Gorbazhovin ozassa oli kartta Latviasta. Nyt on Gorbazhovkin kuollut, olikohan Latviasta kasvanut jo Ukraina. Vieraat ihmiset tulisivat pesemään hänen sukuelimensä, täysin joutavat pussukat ja letkun, maahanmuuttajat jostain länkkäreiden riistämästä köyhälästä, molemminpuolinen yäk yäk. Amerikkalaiset kenkäkauppiaat säteilytti lasten jalkoja röntgensäteillä. Matt ja Pat riitelevät äidistä, mutta oikeasti isästä, joka oli pikkukonna ja sairaalloinen narsisti. Siis Mattin mielestä, Don jaxoi isiä ihaillen muistella. Don on väpelö joka pelkää rottaa jota sen kaavailtu peloton saxalainen pano jahtaa luuta kädessä. Don luikki karkuun laiha häntä koipien välissä. Tulee mieleen MIT:n professori Irene Heim. Ajatella että sekin antoi mulle kerran fotzea. Ei kyllä enempää kuin kerran, se olikin enempi noita lepinkäisiä. Chomsky on ysikymppisenä pienen juutalaisen tädin näköinen.
xxx/ellauri225.html on line 680: Ei ois kannattanut tehdä brexitusta, eikä ahnehtia Ukrainaa. Luvatun nousukauden sijasta brittien luvut laskevat kuin lehmän häntä. Charlien kruunajaiset on tarkoitus pitää ihan pienet vaan Ronald McDonaldissa Buckinghamin linnan takana. Konservatiivit näyttävät happamilta izekin, häntätöpö koipien välissä ja alahampaat törröttäen roikkuvien poskipussukoiden lomasta. Eivät jaxa edes hurrata rautaämmän ja matumiehen puolitehoisia kyykytysesityxiä.
18