ellauri064.html on line 235: Kenties taloustieteen ihmiskuva perustuu pieneen psykopaattijoukkoon joka päätyy luonnevikojensa seurauxena hallizemaan kansojen varallisuutta ja kohtaloita. Juurikin näin.
ellauri065.html on line 245: P.P.S. Mitä Jake haluaa? Puolituinen kysyi samaa eunukilta Game of Thronesissa, ja eunukki sanoi, sinun täytyy aloittaa tässä pelissä. s.558: "Toivoo saavuttavansa mainetta koko kansakunnan syvimpiä tunteita ja kohtaloita luotaavana tulkkipolyyppina. Muodottoman ja yli Auran äyräiden paisuvan polyyppimaisen tulkizijahahmon esikuva mahdollisesti jäljitettävissä aikuisviihteeseen." Korjaan populaarikulttuuriin.
ellauri082.html on line 170:
ellauri203.html on line 505: Näytelmä Torquato Tasso (1833) teki Kukolnikista tunnetun kirjailijan. Siitä kohtuuttomasti innostuneena hän kirjoitti useita taiteilijakohtaloita käsitteleviä draamoja, joita ei pidetty onnistuneina. Kukolnikin historialliset tragediat kuten Ruka Vsevyšnego otetšestvo spasla (”Kaikkivaltiaan käsi pelasti isänmaan”, 1834) vastasivat Nikolai I:n käsityksiä ja ne olivat aikanaan varsin suosittuja. Niissä hallitsija ilmentää kansan tahtoa, kun taas aatelisto edustaa itsekkyyttä, joka usein johtaa petokseen. Kukolnik kirjoitti samassa hengessä etupäässä Pietari I:n aikaan sijoittuvia historiallisia kertomuksia, mutta myöhemmissä teoksissaan hän pyrki välttämään yhteiskunnallisia aiheita.
ellauri254.html on line 51: Fedinin ensimmäiset teokset ilmestyivät vuosina 1913–1914. Vuonna 1921 hän liittyi pietarilaiseen Serapion-veljien kirjailijaryhmään. Fedinin varhaiset kertomukset ja ensimmäinen romaani, sivistyneistön kohtaloita vallankumouksen ja kansalaissodan aikana kuvaava Goroda i gody (”Kaupunkeja ja vuosia”, 1924) ovat tyyliltään kokeilevia. Myöhemmät teokset noudattavat sosialistisen realismin kaanoneita. Romaanit Ensimmäiset ilot (Pervyje radosti, 1945) ja Neobyknovennoje leto (”Epätavallinen kesä”, 1947–1948) saivat Stalin-palkinnon. Kirjailijan viimeinen romaani Nuotio (Kostjor, 1961–1965) jäi keskeneräiseksi. Hän on laatinut myös sarjan kirjailijakuvauksia Pisatel, iskusstvo, vremja (”Kirjailija, taide, aika”, 1957, 1961) sekä muistelmateoksen Gorki ja me (Gorki sredi nas, 1941–1968).
ellauri318.html on line 60: Kolme hyvin erilaista ihmistä kohtaa Tukholman alamaailmassa, ja seuraukset ovat väkivaltaiset. Jorge on karannut vankilasta, Mrado on jugoslavialaismafian velanperijä ja JP puolestaan on töissä kaupungin kuumimmissa mestoissa. Tosi jänniä elämänkohtaloita! Ei mitään medelsvenskar nämä kaverit.
ellauri350.html on line 413: Atticuksen teologian piirre on, että se ei jaa muinaisten platonistien keskuudessa muuten vallitsevaa uskomusta, jonka mukaan ylin jumaluus ei välttämättä tunne mitään muutosta sen täydellisyyden vuoksi. Atticuksen jumala harkitsee, suunnittelee, odottaa, päättää ja huolehtii henkilökohtaisesti luomistaan asioista. Tämä jumala-idea on siksi lähempänä populaariuskontoa (ja kristinuskoa) kuin platonistien perinteinen teologia. Se on vastamalli Aristoteleen ja Epikuroksen opasteille, joita vastaan Atticus taisteli ja jotka väittävät, että jumalallinen kaitselmus ei käsittelisi yksittäisiä kohtaloita. Pikemminkin Kaitselmus on yksi opeista, joita Atticus painokkaammin puolustaa. No kyllä arvasin että tosi hölmö hörhö oli kyseessä, jos toi muovinaamarinen kanukki piti sitä mallina. Atticuxen demiurgijorina on aivan sekopäistä potaskaa.
ellauri390.html on line 358: Rauha Rentola and Rauli Tuomi, filmi Naiskohtaloita. Rauha vasemmalla. Näyttelijätär Rauha Rentola on kuollut 2005 86-vuotiaana pitkäaikaiseen sairauteen. Ei sitten nuorena nukkunut, tämä viinaanmenevä Paratiisi-seurakuntalainen Komisario Palmusta. xxx/ellauri121.html on line 434: Tarmio kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen lyseosta vuonna 1951. Hän opiskeli biologiaa Helsingin yliopistossa vuosina 1952–56 ja valmistui filosofian maisteriksi. Tarmio aloitti uransa WSOY:ssä oikolukijana vuonna 1956, minkä jälkeen hän työskenteli kustannustoimittajana, oppikirjaosaston päällikkönä, oppi- ja tietokirjaosaston johtajana ja lopulta pääjohtajana vuodesta 1969. 1970-luvun alussa kustannustaloa kohtasi valtakriisi. Vuoden 1972 yhtiökokouksessa kiistan voitti niukasti ryhmä, joka tuki Tarmion jatkamista pääjohtajana. Tarmio jätti pääjohtajuuden vuonna 1987 aloittaakseen uran itsenäisenä viestintäalan yrittäjänä. Tää mietelmätiiliskivi ilmestyi WSOY:lta keväällä 1986. Selvä pyy, sano Manninen varista. Tarmio toimitti monia aforismikokoelmia, esimerkiksi Ajatuksia elämästä, onnesta ja vanhenemisesta (1979), ja kirjallisuusantologioita, kuten Sata tarinaa tulipunaisesta kukasta (1988, Sirkku Klemolan kanssa). Tarmio toimi myös tietokirjailijana 1950-luvulta asti erikoisaloinaan biologia ja maantieto. Hänen muistelmansa ja kustannusalaa suomiva pamflettinsa Hurmio tai turmio ilmestyi 1998 Otavan kustantamana. Otava on WSOY:n vanha vihollinen. Yrityksessään Viestintä Tarmio Oy Tarmio muun muassa perusti Kirjamaailma-kirjakerhon, joka myöhemmin liitettiin Uudet Kirjat -kerhoon. Yritys myös tuotti Yleisradiolle vuodesta 1989 lähtien Kirjailijakohtaloita-sarjaa, jossa Tarmio muisteli edesmenneitä kirjailijoita, kuten Irja Sallaa ja Lauri Viitaa. Viestintä Tarmio julkaisi Suomen Golflehteä 1987–2011 ja on kustantanut useita golf-aiheisia kirjoja.
xxx/ellauri130.html on line 424:
On pahempiakin kohtaloita kuin kuolema, esim. väkisinmakuu.
"Savage" Landor
M
KILL!
xxx/ellauri208.html on line 951: Ensimmäinen romaani Sinitaivas (1980) käsittelee vielä pääasiassa realistiseen sävyyn neljän naisen hetkeksi yhteen kietoutuvia kohtaloita. Eronnut 6-vuotiaan Maurin yksinhuoltajaäiti Virpi saa asunnon pahanhajuisesta kaupungin vuokratalosta, itähelsinkiläisestä lähiöstä. Päähenkilö ei ole kipuineen ja ahdistuksineen yksin. Hän tutustuu kolmeen samassa talossa asuvaan naiseen, jotka kaikki ovat joko eronneita, yksinhuoltajia, petetyksi tulleita tai pettäneitä ja oirehtivat eri tavoin. Teoksessa kerrostalo alkaa elää ja hengittää kuin Helvi Hämäläisen romaanissa Katuojan vettä (1935), ja erilaisista taustoista ja kohtaloista – myös kilpailusta – huolimatta naiset muodostavat toisilleen jonkinlaisen turvaverkon, yhteisön, jossa "sisaruus" kannattelee.
xxx/ellauri385.html on line 217: Anaalisosiologi koettaa analysoida yhteisöä ja yhteiskuntaa aivan kuin yksittäistä arsea, tarkastelee kulttuurin kehitystä ja sukupuolista tyydyttymistä toistensa ehdottomina vastakohtina, käsittää destruktivit, tuhoavat vintit fontaifikfi biologien coimikfi, jotka kukistumattomina hallitsevat ihmuten kohtaloita, kielii äidinvallan olleen voimassa ihmiskunnan varhasimpina aikoina ja päätyi lopulta lamauttavaan epäilyyn koska itsekin kavahti omien käsitystensä mukaisia päätelmiä. Se on jo kauan suhtautunut vihamielisesti kaikkiin pyrkimyksiin tehdä ne päätelmät. joihin sen omat opit johtavat, eivätkä sen edustajat tuollaisia pyrkimysiä vastaan taistellessaan suinkaan ole osoittautuneet epäjohdonmukaisiksi. Mutta kaikesta tästä huolimatta tulemme tarmomme takaa puolustamaan Freudin mullistavia näkemyksiä kaikkia hyökkäyksiä vastaan, tulivatpa ne sitten miltä taholta hyvänsä!
12