ellauri110.html on line 755: Mutta ei ainoastaan tohtori von Gitzen, waan monta muuta oppinutta ja kirkon historiasfa hywin perehtynyttä miestä oli ryhtynyt keskusteluun fen faman juutalaifen kansfa ja oliwat tiedustelleet häneltä monia kirkkohistorian alalle kuuluwia feikkoja ja tapaukfia. Heidän kyfymyfiinfä oli juutalaien aina antanut totuudenmukaifia ja heidän ajatukfenfa mukaan oikeita wastaukfia, niin että he fiitä oliwat kaikki fuuresti kummastukfisfaan.
ellauri145.html on line 620: 2 Liikkuvaa elämää 1870-luvun puolivälistä alkaen viettänyt Nietzsche oli saapunut Torinoon syyskuussa 1888 vietettyään siellä jo pari kuukautta samana keväänä. Hän pysyi kaupungissa aina tammikuuhun 1889 saakka. Läheisin ystävä, Baselin yliopistossa uustestamentillisen eksegetiikan ja varhaisen kirkkohistorian professorina 1870–1997 toiminut Franz Overbeck (1837–1905) saapui Torinoon 7. päivänä ja saattoi Nietzschen 9.:nä baselilaiselle klinikalle. Potilas siirrettiin Jenan yliopistosairaalaan 17. tammikuuta ja edelleen kotihoitoon Naumburgiin äitinsä Franziskan (1826–1897) luo maaliskuussa 1889. Saman vuoden joulukuussa hoitovastuun otti hänen siskonsa Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935), joka siirsi potilaan kesällä 1897 Weimariin. Nietzschen äärimmäinen työrupeama – vuoden 1888 aikana laaditut kuusi teosta, kasa kirjeitä ja valtavasti muistiinpanoja – vaikutti mitä ilmeisimmin terveyden romahtamiseen uutenavuotena. Hulluksi tulemisen tavoista ja ajoituksista riittää teorioita, ja sen lääketieteellisistä syistä kiistellään (tavallisimmin neurosyfilis–aivokasvain-akselilla), mutta joka tapauksessa nopeasti dementoitunut Nietzsche ei enää toipunut viestimiskykyiseksi tammikuun alun 1889 jälkeen. Tässä käännetty kirje, viimeinen hulluusviesti, lähetettiin 5.
ellauri431.html on line 393: Varhaiskristilliset kirjoittajat pitivät Tuomaan lapsuudenaikaista evankeliumia epäaitona ja harhaoppisena. Eusebius hylkäsi sen harhaoppisena "fiktiona" neljännen vuosisadan kirkkohistoriansa kolmannessa kirjassa, ja paavi Gelasius I sisällytti sen harhaoppisten kirjojen luetteloonsa viidennellä vuosisadalla.
ellauri460.html on line 314: On merkille pantavaa, että tuossa opetusjaksossa Jeesus käyttää aluksi pronominia ”te”, mutta kun Hän puhuu siitä hetkestä, jolloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, Hän käyttää pronominia ”he” (Matt. 24:30). Näin Hän antaa ymmärtää, että Hänen omansa, 100% proof ex- juutalaisista muodostuva valvova seurakunta ei ole enää täällä maailmassa tuolla hetkellä! Puhuessaan Filadelfian seurakunnan enkelille, Jeesus lupaa, että Hän pelastaa hänet koetuksen hetkestä, joka on tuleva yli koko maanpiirin (Ilm. 3:10). Tuo lupaus on tietysti tarkoitettu toisaalta historialliselle Filadelfian seurakunnalle (joko TAAS?), mutta uskon, että nuo Ilmestyskirjan seurakunnat kuvaavat tietyllä tavalla kirkkohistorian eri ajanjaksoja (ks. sivu 20. Ilmestyskirjan seitsemän seurakuntaa), ja näin ollen tuo Filadelfia kuvastaa juurikin lopunajan valvovaa seurakuntaa. Lupaus siis annetaan, että se otetaan pois näkemästä pahinta ahdistuksen aikaa. Tuon periaatteen kanssa pitää yhtä myös VT:n todistus, kuinka vanhurskaat otettiin pois aina ennen kuin Jumalan järkyttävät tuomiot kohtasivat. Näin kävi vedenpaisumuksen edellä, Nooa ja hänen perheensä menivät arkkiin ja Jumala pelasti heidät tuholta. Niin kävi myös Lootin aikana, enkelit veivät Lootin Sodomasta tyärten pantavaxi ennen kuin taivaasta satanut tuli ja tulikivi tuhosivat kaupungin!
xxx/ellauri057.html on line 1400: Nää eemeritat on siis ekojen Haavioiden tyttöjä. Aale Tynni teki pojan kirkkohistorian professori Kauko Piriselle mutta Maralle vaan lastenkirjoja. Poika Matti Antero Pirinen (15. kesäkuuta 1942 Helsinki – 20. helmikuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen runoilija, joka kärsi mielenterveysongelmista ja teki 28-vuotiaana seppukun hyppäämällä perheensä entisen kotitalon katolta Helsingin Ullanlinnassa. Mistä talosta? Ois kiva tietää.
xxx/ellauri455.html on line 425:

Harm Klueting : pappi ja historioitsija; oli ollut luterilainen ja hänellä oli kaksi lasta. Klueting toimi professuurina Osnabrückin yliopistossa varhaismodernin historian alalta vuosina 1985–1987, Vuonna 2000 hänet vihittiin protestanttiseksi pappiksi. Vuonna 2002 hänestä tuli kirkkohistorian professori Sibiun protestanttisessa teologisessa instituutissa Romaniassa. Vuonna 2004 Harm Klueting kääntyi katoliseen uskoon. Vuonna 2009 hän palveli Kölnin arkkihiippakunnassa ja hänet vihittiin diakoniksi. 22. helmikuuta 2011, huolimatta siitä, että hän on naimisissa, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, hänet vihkastiin seurakuntapappixi. Klueting on naimisissa Edeltraud Kluetingin kanssa, joka on myös katolinen teologi ja historioitsija, ja hänellä on kaksi aikuista lasta.
6