ellauri002.html on line 2198: Mun lisänimi on "professorn", vähän naureskelee pampaksen pojat ja eteläsuomen sivistyneet kielipuolta vanhaa hurtti ukkoa. Oli siellä liikkiksiä tyyppejä, yks hirmu korsto 57 numeron saappaissa ei mahdu riviin, joko on varpaat tai kantapäät poissa linjasta. Se tykkäs kaivaa poteroita. Sen korsu hiekkamäen kyljessä oli kuin asemasodan bunkkeri, ratapölkyillä tuettu, joita se siirteli kuin korsia. Sit oli se toinen heppu jostain takametsistä, jonka felo oli rikki, "Pedin min je ruku", joka halus koittaa mun kirjoituskonetta. Iso sormi paino varmaan viittä nappia yhtä aikaa, vasarat tarttu toisiinsa. Tulkki tarvittiin, kun etelän alikessu puhutteli pampuscheja. Sit oli jotain etelän herraspoikia, von Konow kuin Ruuneperistä. Därek Breitenstein Venezuelasta, sittemmin osti apelta Eiran yksiön, koppava Eevan mies, jonka lapsi hukkui kalliolta Nauvossa. Mä kirjoittelin muistiin hurrien inttislangia, se vihko on kai jossain vielä tallessa. Ja luin C.S. Whiten kirjaa The Once and Future King. Siinä on hyvä pätkä murkuista, ihan kuin armeija, tai ihmiskunta. Jag tar hommio på det. Myror är idioter.
ellauri014.html on line 1133: Pröö varoittelee lukemasta Muraltia, muistattehan miten sille kävi. No miten? Ei kai ihan kehnosti, kun julistettiin autuaaxi. No siinä se, se lipsahti katolisexi. Ludi oli alunperin pietisti, kirjoitteli matkakirjeitä, missä vittuili ranskisten ja brittien kustannuxella. Rusoo apinoi mamuja koskevat ennakkoluulot siltä. Ne on schweizareilla yhä kunnossa, etenkin karvakäsien ja mutiaisten osalta.
ellauri014.html on line 1464: Se oli Italian etäpesäke Wienissä, joka kirjoitteli librettoja kastraattioopperoihin, sopivia monen munattoman äänen luritteluun yhtäaikaisesti. Sen nimi oli oikeasti Trapassi, minkä sen suojelija käänsi kreikaksi Metastaasiksi. Sotamiehen poika, aloitti tilapäärunoilijan uransa myömällä mm. runoja kadulla pikkupoikana. Yx ukkeli (Gravina) otti sen adoptiopojaxi, se sai mainetta. Sitten yksi primadonna (nimi oli Bulgarelli) otti sen vuorostansa huostaansa, se sai vuorostansa, ja tuli rahaakin. Kylästyi kuitenkin pitkän päälle ikäkuluun akkeliin ja lähti yxixensä Wieniin vierastyöläisexi. Siitä tuli siellä oikein suosittu ja kuuluisa, vaikkei kyllä rotinkaisuuttaan päässyt hienompiin piireihin, paitsi pyöri jonkun ex-hienon naisen hameissa. Kaikki oli kuitenkin suht ok, kunnes kastraattilaulu jäi pois muodista. Sitten sillä oli aika tylsää yxin Wienissä. Bulgarelli halus alux tulla sinne, Metastaasi sanoi älä hemmetissä tule. Pettynyt akkeli maxoi saapasmaassa Metastaasin perheen laskuja, kuoli sitten suruunsa, mutta testamenttas Petterille vielä rahansa. Metastaasi kitkutteli 84-vuotiaaxi, syntyi ennen Rusoota ja kuoli sitä myöhemmin.
ellauri014.html on line 1466: Semmoista hellenisoivaa librettohöttöä se kirjoitteli. Ei ihme ettei Rusoon nuoret löytäneet siltä yhtä tai kahta riviä pitempää siteerattavaa. En löydä minäkään. Varmaan osas ulkoa pätkiä päivän hiteistä. Vähän niinkuin "I wanna hand your hole..."
ellauri022.html on line 714: Ne elivät sakissa kuin siouxit. Emerson oli bi, se kirjoitteli höyryisiä runoja miehelle nimeltä Gay. Melville oli sille hapan, varmaan mustasukkaisena Hawthornesta. Piti Rafua sietämättömän omahyväisenä.
ellauri024.html on line 341: Yx esi-isä ja mongoloidipojan nimiserkku Petter Joel oli ollut lähetystyössä Australiassa. Muuten se on molempien vanhempien puolelta perussuomalainen lantasaapas, jurottaja maalaamattomasta talosta. Siitä se ei yliopistolla varmaan koskaan päässyt irti, vaikka yritti. Mutta mezää oli kivasti. Isä oli aika tunari. Kävi sotia, Arska kynti sillä aikaa suopeltoa. "Oli jäänyt välejä." Isän suku Kinnut oli juoppoja, äidin suvun Turuilla oli sisäistä ryhtiä. (Talo oli Kinnuilla.) Arska samastui tunari isään ja oli vähintäänkin salavihainen suppusuiselle opettajaäidille, joka läimäytteli sitä ohuella vizalla. Arska oli äidin luokalla. Aika oidipaalista. Äidin lahja Arskalle oli synnintunto. Kun Arska kirjoitteli teininä, äiti kysyi: "Mitä likaista nyt syntyy?"
ellauri030.html on line 510: Kolmikyppisenä Arttu naiskeli jotain laulajatarta, mutta epäili sitä (ehkä syystä) tautisexi, eikä menty naimisiin. Size palas Berliiniin, mut sen luennot kaikui tyhjille saleille vieläkin. Koleran aikaan Arttu häipy Frankfurtiin, ja vaati että laulajatar ois jättänyt 9-vuotiaan pikkupoikansa kolerakaupunkiin. Se ei suostunut, ja niille tuli bänet. Nelikymppisenä sillä oli uusi hani kiikarissa, 17-vuotias neizykäinen, mut tää ei ollut kiinnostunut. Schopenhauer jäi Frankfurtiin ja kirjoitteli lisää parannuxia Kantin prujauxiin. Äiti kuoli 1838, Arttu oli 50. Arttu kirjoitti pari pläjäystä etiikasta ja voitti norjalaisen palkinnon.
ellauri031.html on line 130: Sairaalan kirjurixi päästyäni peruskoulutuskauden jälkeen kirjoitin päivän puhtaaxikirjotuxet ekan tunnin aikana ja kirjoittelin sitten omiani loppupäivän. Artikkeleita ja niitä sun näitä. Oivallus ja nide.
ellauri032.html on line 186: Aika perinteistä hihhulointia. Just tämmöisiä kirjoitteli P. Etterikin sekopäisenä. Pascal ajatteli niin ankarasti että siitä tuli ihan kalju. Molemmista päistä. Sen maalaiskirjeissä pitäis toisaalta olla satiiria ja huumoriakin. Hmm.
ellauri034.html on line 437: Freud oli tosi kexeliäs, se huomas juttuja ja kirjoitteli niiistä tutkimuxia. Se oli vähän aikaa amanuenssina mielisairaalassa, mutta oivalsi pian siirtyä yxityiselle puolelle. Nai 1886 Hampurin päärabbi Bernaysin pojantyttären Marthan. Rahantuloa ei voinut enää estää.
ellauri043.html on line 5951: Flaubert ei ollut vahva luonnontieteissä, mikä lie dropout oikixesta ja koroilla elelevä senttari. Tässäkin on useampia kyseenalaisia kohtia. On tyhjiöitä, eikä avaruuskaan ole muuttumaton vaan sillä on koko, joka jatkuvasti laajenee (tää tosin selvis vasta Einsteinille.) Darwinismi ei ollut vielä lyönyt läpi, vaikka fossiileista oltiin selvillä. Tää kirja on oikeastaan Darwinin aikalainen. Suunnilleen samoihin aikoihin kirjoitteli Jeesuxen elämäkerturi Renan, jonka sensorit päivitteli El Monon skandalöösiä ajatusta, että me oltaisiin vaan puusta pudonneita hännättömiä sapajuja.
ellauri047.html on line 64: Goethe aloitti 16-vuotiaana lakitieteen opinnot Leipzigin yliopistossa. Nuori Goethe keskittyi kuitenkin juridiikan sijasta kirjallisuuteen ja hauskanpitoon, kirjoitteli anakreonttisia eroottisia runoja Annettelle (Anna Schönkopf). Ne on kyllä aika lällyjä. Lällärikamaa, Woku hyvä. Vuonna 1768 Goethe joutui tubikohtauxen vuoksi palaamaan vanhempiensa kotiin. Toipilasaikana Susanna von Klettenberg (1776–74) tutustutti Goethen herrnhutilaisuuteen, joka vaikutti hänen tuotantoonsa: Wilhelm Meisterissä on pitkiä sitaatteja Susanna-tädiltä, ja Faustissa on senaikaisten alkemian opintojen jälkiä. Iskä alkoi hermostua kun opiskelut ei sujuneet, onnex hemmotteleva äiti ja sisko pitivät Wokun puolia. Size lähetettiin huonompaan kouluun Strassburgiin, missä sillä oli taas oikeen viihtysää. Strassburg oli isompi kaupunki kuin Frankfurt, ja kuului Ranskalle.
ellauri047.html on line 875: Vanha Fritzu vanheni ennen aikojaan sodista ja liiasta työnteosta. Voltaire ei ollut ikinä nähnyt niin ahkeraa ihmistä. Pahojen kielten mukaan jo 1760-luvulla eli alle viisikymppisenä se näytti vanhalta vihtahousulta. En usko, luultavasti panettelua. Fritzu kuoli 74-vuotiaana vasta 1786. Silloin se oli oikeasti vanha, kipeä kihdistä eikä välittänyt ulkonäöstä, senkään vertaa kuin ennen sotien aikana. Kulki vanhoissa rytkyissä sepalus avoinna. Se ei siis välittänyt muista ihmisistä, inhosi varmaan niitäkin, ja varmasti izeään. Kukaan ei tykännyt siitä, eikä se tykännyt kenestäkään. Veti nuuskaa ja kirjoitteli runoja ja paasauxia. Tuntuu tutulta. Epäsosiaalinen ilkimys. Epäonnistunut narsisti. Täst mie piän, mun mieleiseni mies.
ellauri050.html on line 66: se kirjoitteli vihkoihin

ellauri060.html on line 1112: Onko Yrjö Soini sukua Timo Soinille? Ei läheistä ainakaan, Soineja on koko lounais-Suomi täynnä. Yrjö on jotain raha-Soineja, vizi katoppa, se onkin Oulun Houruloita, eli Hopreeni! Se on mun sukulaisia, voi vittu! Melkein hävettää. Timo on rupusakkia jostain Raumalta. Yrjön isä oli Wilho (sattupa, sen niminen oli toi jefreitterikin), ja sekin kirjoitteli puskafarsseja.
ellauri073.html on line 395: Taavin opetusura kirjallisuudessa ei ollut näyttävä. Se oli assarina Emerson collegessa, sitten Illinoisin valtionyliopistossa, ja lopuxi Kaliforniassa Roy Disney-professorina (Roy oli Waltin vaatimattomampi isoveli joka möi pölkkäreitä.), missä kirjoitteli Loppumatonta läppää.
ellauri083.html on line 369: Hugh Steeplyn isä kirjoitteli kirjeitä M*A*S*Hin majuri Burnsille. Tää majuri oli ällöttävä paskiainen miehexi ja täydellinen tomppeli. Hughin isä ei pystynyt erottamaan Burnsia sitä näytelleestä hemmosta. Mullakin menee Wallu ja sen avatarit koko ajan sekasin. Rodney ei uskaltanut tulla Suomeen sen jälkeen kun se oli jättänyt rumasti Allisonin Peyton Placessa. Mummelit halus mätkiä sen littiin käsilaukulla.
ellauri093.html on line 921: Vielä vuoden Dick toimahteli, sitten se sai emfyseeman ja muutti New Yorkista Floridaan. Rauhan tultua ne matkustivat Englantiin ja asettuivat Bournemouthiin asumaan. Sieltä käsin se vielä teki kiertueen Kanadaan ja kirjoitteli lohdutuxen sanaa masentuneille sakemanneille, luvaten että heidän keskijakauxinen messiaansa tulee vielä uudelleen. (Nyt 2021 näyttääkin jo aika lupaavalta.) Kesällä 1948 ei se enää jaxanut lentää Amerikkaan. Viimeiseen kirjeeseensä se kyllä liitti ohjeet Jes.40:31, jossa meitä opetetaan lentämään. Herran siivellä yli vaikeuxien. Schwierigkeit ist Herrlichkeit.
ellauri100.html on line 1353: 60-luvulla Barthes kirjoitteli kirjallisuuskritiikkiä ja vittuili aikalaisille merkkimiehille. Tuli kärhämää erit. Raymond Picardin kaa, joka inhos uutta ranskalaista kritiikkiä ja sen ällöä vasuriporukkaa. Barthes vastasi samalla mitalla.
ellauri101.html on line 241: Joka tapapapaukauxessa tää on kaikki selvää pässinlihaa ja mahdottoman tuttua. Greimaxella oli muuten kaikenlaisia naisjuttuja. Vaimon lisäx sillä oli joku nuorempi panopuu Teresa ja sitten vielä joku vanha liettualainen flamma jonka kanssa se kirjoitteli vielä vanhana ukkelina. Jokainen tarina, joka on suolansa arvoinen, on tollanen semioottinen mikroaaltouuni, josta löytyy nää aktanttimallin vaatimat pelaajat ja pelivälineet.
ellauri110.html on line 858: Hande oli ollut jollain interreilityyppisellä opiskelijapanoreisulla Pariisissa josta se kirjoitteli latvabeenä Tilkassa. Kaupunkia on helpompi rakastaa kuin ihmistä, ja tavaroita myös. Ne eivät odota minulta mitään, senkun rakastaa. Sama koskee kuolleita. Saan olla oma izeni ja nekin kaikin mokomin.
ellauri118.html on line 399: Pierre Ambroise François Choderlos de Laclos syntyi Amiensissa 1741. Hän sai tykistöupseerin koulutuksen, ja hänet nimitettiin 1761 tykistöluutnantiksi. Hän palveli useilla paikkakunnilla, kuten Strasbourgissa ja Grenoblessa. Hän kirjoitteli myös näihin aikoihin eroottisia tarinoita lehtiin. Ura upseerina ei ollut kovin menestyksekäs. Ollessaan komennettuna Biskajanlahdella de Laclos ilmoitti ystävilleen, että kirjoittaa vielä jotain todella epätavallista ja huomiota herättävää ja että se muistetaan vielä pitkään hänen jälkeensä. Ennustus toteutui Vaarallisia suhteita -teoksen myötä.
ellauri135.html on line 628: "Joka ilta malexin läpi puutarhan ja toistan mielessäni: hiän oli täällä - kivenmukura johon hän kompastui on mun pöydällä, kuihtuneen heliotroopin oxan vieressä; mä kirjoitan paljon runoja - ja tää, voit olla varma, on selvä pihkaantumisoire....", Pushkin kirjoitti Kernin siskolle monta päivää tämän lähdettyä. Hän kirjoitteli Kernin kaa puolentoista vuotta, mutta enimmäxeen pelleillen. Vaikka Pushkinin elämäkerturit koittaa idealisoida niiden suhdetta, tiedetään et Alex viittas hiäneen myöhemmin "Babylonin porttona", ja kirjoitti kaverille että "Jumalan avulla bylsin sitä äskettäin."
ellauri210.html on line 53: Konsumptiivisen vaimon nimi Ethol. Tytär Margaret kirjoitteli vähän ja kuoli tubiin 1917.
ellauri213.html on line 406: Kyllä, hän rakasti Rusakkoa. Rusakko kävi kauppakorkeakoulua, nousi vasemmistolaisen opiskelijaliikkeen johtajaksi, kirjoitteli ja hankki elantonsa strip-tease --tanssijana. "Sinä?" Abu Nidal ei ollut uskoa korviaan. "Yläosattomana
ellauri308.html on line 271: Ville oli vaurastuneen kyläräätälin äiditön poika jonka lukuaineiden keskiarvo oli 9,2. Isä teki pankrotin ja kuoli. Wille oli koulupoikana hartaan uskonnollinen, rukoili paljon, kävi ahkerasti kirkossa ja kirjoitteli romanttisia runoja. Muun koulunuorison tavoin hän oli erittäin isänmaallinen, mikä näkyi muun muassa hänen kirjoittamissaan runoissa. Oton 1. vaimo Saima oli sitä 8v vanhempi. Lanko Einar Dahlström (myöh. Laaksovirta) oli kotoisin varakkaasta talosta Luhangasta. Syksyllä 1900 hän kirjautui Helsingin yliopistoon valiten pääaineikseen filosofian, estetiikan ja taidehistorian. Oton ja Saiman esikoistytär Aino syntyi heinäkuun lopulla 1901, mikä johti yliopisto-opintojen katkeamiseen. Siitä huolimatta, että Dalhströmit avustivat taloudellisesti nuorta paria, heidän toimeentulonsa ei ollut kehuttava. Aino-tytär kuoli vuonna 1903, jolloin isänmaallisen maaseudun puolustajan, Jumalaa pelkävään vanhasuomalaisen Kuusisen usko alkoi horjua ja sosialismi otti hänen elämässään uskonnon paikan. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin: Kuusinen valmistui filosofian kandidaatiksi lokakuussa 1905.
ellauri325.html on line 469: Lyyrikko: "Minä pitäisin huviteollisuutta vitsauksena sikäli että se on yleisömassojen tukemana päässyt leviämään alueille, joilla se ei ole aikaisemmin ollut kovinkaan merkitsevä tekijä, tarkoitan tietysti lähinnä taiteiden alueita. Ja näillä se on nimenomaan maine- ja rahaylivallan tukemana aiheuttanut arvojen kaaosta. Sen tapaista esimerkiksi että meillä erittäin tunnetun aikakauslehden erittäin vastuullinen kulttuuripoliittinen kirjoittelija voi väittää Räsästen ja Waltarien kaltaisista löytyvän huomispäivän klassikkoja."
ellauri348.html on line 1126: Erittäin luovat tyypit pitävät mukanaan muistikirjaa ja työskentelevät aamuyöllä. Pipsa Pallasvesa teki niin. Eski kirjoitteli sille pehkuista kaipaavana haavanlehtisenä runoja. Mitä Pipsa teki aamuöiden tunteina? Kazoiko se suorasoittosarjoja, harjoitteliko kegel-lihasta? Kun nyt edes tietäisi minkä ikäinen se on.
xxx/ellauri013.html on line 321: Bertrand kirjoitteli Filosofiaa jokamiehelle. Unpopular essays. Ei nyt ihan suora käännös. Russellin tarkoittama jokamies on talousliberaali, kansallislippuja myyvät populistit eli persut ei näistä jutuista kyllä perusta. Siinä mielessä ovat epäpopuläärejä. Tämä läpyskä löytyi Tutu-vainaan kirjahyllystä. Tutu oli kääntäjä. Siltä jäi paljon sanakirjoja. Tutulta jäi lukematta Bertin luku Kuuluisia miehiä joita olen tuntenut. Se oli leikkaamatta auki. Leikkasin sen nyt.
xxx/ellauri128.html on line 617: Felix Dahn (Ludwig Sophus Felix Dahn; * 9. Februar 1834 in Hamburg; † 3. Januar 1912 in Breslau) war ein deutscher Rechtswissenschaftler, Schriftsteller und Historiker. Sillä oli samanlainen 2-haarainen parta kuin Bunyip Bluegumin sedällä. Dahn kirjoitteli säännöllisesti Gartenlaubeen. Dahn published numerous poems, many with a nationalist bent. His Mette von Marienburg portrays bands of "Masures and Poles" hiding in the "Podolian forest". Kaiken kaikkiaan aika mitätön.
xxx/ellauri298.html on line 163: Mitä on nainen normaalisti kuin rasvainen, rustoinen, ahne nielu ja pohjaton säkki? Täällä minulle kirjoitteli heippalappuja naispotilas joka tiedotti kutovansa kohtalolle sukkaa. Ja vessanpönttöön runkkaava mies lähetti taivaaseen miljoona uutta enkeliä. Et tämmöstä, hullun hommaa. Ilmapiiri raskas merkityxistä.
31