ellauri005.html on line 1944: on hartauskirjoille vaan haitta.
ellauri020.html on line 832: Heti ulosheiton jälkeen siltä tuli jotain kuulemma mielenkiintoisia kirjoja. Sit se kirjotti selitysteoxen omille kirjoilleen nimellä The Art of the Novel 1986. Tulee mieleen Iivanan miehen menestysteos The Art of the Deal 1987. Matkiko Trump Kunderaa (Ivanan idea?) vai molemmat Henry Jamesia (The Art of Fiction 1884). Mytomaniastahan on kyse kummallakin.
ellauri024.html on line 800: Pekka "Tuus" Tarkasta ei Arska pitänyt, niillä oli kärhämää. Auli Tarkka Viikarista kyllä. Tarkka ehdotti valtionpalkintoa Punaposkelle, Arska torppasi. Arskallahan oli ekasta väikkäristä kaunaa Punaposkelle. Tämä kostetaan sanoi Pekka, ja järkkäsi (jos Arskaan on luottamista) huonoja resensioita Arskan kirjoille.
ellauri025.html on line 874: ”Koko siihenastinen aikuisikäni oli ollut juomista ja juomisen ajattelua. Kun se sitten viimein loppui, olin kuin pikkulapsi, joka ei tuntenut itseään lainkaan.” Nyt se kai on löytänyt paremman minänsä, kun uskaltaa todistaa siitä Kotiliedessä. Kuivemman ainakin. Gnothi seauton, tunne izesi, kuten kanit kuvassa. Onhan se mainosta kirjoille, jotain kai maxettiinkin.
ellauri096.html on line 484: Yli-Juonikas mietti myös koko tapauksen muuttamista puhtaasti fiktiiviseksi muun muassa vaihtamalla henkilöille ja kirjoille kexityt nimet mutta päätyi lopulta siihen, ettei ratkaisu olisi toiminut.
ellauri097.html on line 564: Näistä kaikkien tuntemista kehityskuluista johtuen Suomen kansa, viisi ja puoli miljoonaa ihmistä, saa tavallisesti suomenkielisestä kirjasta kylläkseen, kun sitä on levitetty kielemme osaajien ulottuville parisataa, enintään puolentuhatta kappaletta. On poikkeuksia, molempiin suuntiin. Jollekin kirjalle voi kysyntää riittää jopa kahteenkymmeneentuhanteen asti (esim painosten kuningatar Hilja Haahti). Jollekin toiselle taas viisitoista lukijaa on riittävästi. Jokin kirja ei saa yhtään. Lisää tosin tulee kaikille kirjoille ajan saatossa – niin pitkään kuin tulee uusia ihmisiä – koska tässä maassa edelleen on tiettyjä kirjaa suojelevia instituutioita, kuten julkinen kirjastolaitos ja vapaakappalelaki.
ellauri131.html on line 531: Manifestointi räjähti länsimaisen yleisön tietouteen juuri australialaisen tv-tuottajan ja kirjailijan Rhonda Byrnen myötä. Kun Salaisuus-niminen teos ilmestyi vuonna 2006, amerikkalainen Oprah Winfrey esitteli sen supersuositussa talk show’ssaan, joka on ollut lukemattomille kirjoille takuuvarma tie huippumyynteihin. Miljardööri Winfrey on itsekin kertonut uskovansa manifestointiin.
ellauri210.html on line 99: Vuonna 1931 sekä Sigmund Freud että Charlie Chaplin olivat maineensa huipulla. Chaplinin maailmanlaajuinen lipputulon kiilto oli väistynyt kaikenlaiselle kaupalle: nukeille, sarjakuvakirjoille. Siellä oli jopa hittikappale, "Kuu paistaa kirkkaasti Charlie Chaplinille.” Sillä välin Freud oli saavuttanut tason, jolla ei ole vertaansa vailla akateemisen maailman yleensä lumoamattomassa maailmassa. Jos Chaplinilla oli maailman tunnistetuimmat kasvot, Freud oli sen tunnetuin mieli. Mutta heidän poluilleen ei ollut juurikaan syytä risteämään. Chaplin harvoin lopetti työskentelyn riittävän kauan lähteäkseen Los Angelesista, ja Freud suhtautui julkisesti halveksivasti elokuvateollisuuteen. Psykoanalyytikko tiivisti tunteensa ystävälle lähettämässään kirjeessä: ”Elokuvaus näyttää olevan yhtä väistämätöntä kuin sivupoikahiusten leikkauksia, mutta en leikkaa itseäni sillä tavalla enkä halua olla henkilökohtaisessa yhteydessä kenenkään kanssa elokuva."
ellauri210.html on line 1078: Dalí kuvitti omia kirjoituksiaan ja muiden kirjailijoiden teoksia. Hänen kirjakuvituksensa olivat haluttuja etenkin 1950- ja 1960-luvuilla, sillä ne takasivat kirjoille suuret myyntiluvut. Dalí kuvitti esimerkiksi Danten, Cervantesin, Maon ja Goethen teoksia.
ellauri368.html on line 329: Salaisuuxien paljastaja Josef Perl vieraili zaddikimien kodeissa, tarkkaili heidän tapojaan ja elämäntapaansa, kuuli joitain niistä TLDR salaisia ​​lausuntoja, sai osan heidän luottamuksellisista lausunnoistaan vastausta, ja hän asettui uskonnolliseen uskollisuuteen äänittämään havaintojensa tulokset kirjan muodossa, ja tämän hän oikein nimesi Salaisuuksien paljastajaxi. The Reveaier of Secrets ei ole vain satiirinen parodia, se on myös romaani; itse asiassa ensimmäinen realistinen heprean romaani, huolimatta siitä, että siitä puuttuu rakkauden elementti, mikä muoto annetaan tavallisesti kaunokirjallisille kirjoille. Paizi The Dunelle, jossa on sama valitettava puute.
ellauri411.html on line 613: Apostolien teot k΄ : 24, Room. 3:24 , id΄ : 24-26, Ε΄: 4 (myös aikaisempien aikojen kirjoille ) 1 Korinttolaisille 1΄ : 7-8 , b΄: 7, 13, c΄: 10 , g΄: 40, k΄: 23, i΄: 36-37, Β ΄ Plussat Corinthios a΄ : 21-22, ΄΄: 14, e΄ 5: ​​​​​​​8 , A ΄ Plussat Ti koi on a΄ : 11, B ΄ Plussat Tim koi päällä ΄ : 16 , plussat Titon a΄΄ : 3 , jopa 2 ΄ Pietari 3΄ : 15 jne. Mutta hyvin omituisesti 1. Korinttilaisille 7: 6, 12 , 25 ja 2 Korinttilaisille 1:17 tämä inspiraatio on pysähtynyt! Hän kertoo meille, ettei hänellä ollut Herran käskyä näissä asioissa, ja siksi hänen oli pakko sanoa itse, mitä hänelle tuolloin mieleen juolahti! Mihin tämä kaikkialla läsnä oleva jumalallinen inspiraatio sitten katosi? Pelastuiko hän?! Meillä on siis toinen ristiriita sen kanssa, mitä hän kirjoittaa 2. Timoteukselle 3:16:ssa "jokainen kirjoitus on Jumalan inspiroima".
xxx/ellauri215.html on line 204: Amy ei voi enää ilmoittautua elävien kirjoille koska Hollannin turistivetonaula olisi pilalla. Se olisi Pimille tosi noloa. Kuvaillessaan Bernyn kiusausta Annen tussun edessä Peppu herkeää suorastaan elegisexi. Anne muka sanoo näin:
12