Eunukki: Jari Tervon muutamat ekat kirjat ovat hyviä!
ellauri061.html on line 1106: Sittässon pieni luku niinkö Katin kannalta joka haluu myös kirjailijaxi kun Kalle on 2-vuotias. Eikä siitä viirusilmä ottotytöstä tullutkaan mitään. Arvasinkin että Jarza olis mustasukkanen. Mitä jos Katin kirjat möiskin paremmin? Se olis AIVAN hirveää.
ellauri061.html on line 1121: Oikeesti loukkaannuin hieman, minnuu otti päähän porukka, joka ossaa lukkoo ja sixi kuvittelee ossaavansa kirjuttoo. Kyllä mää on ize pätevä antamaan neuvoja, miten kirjutettaan niin että hyvä tulhoo. Mie oon lukenu Waltarilta kaikki kirjat, ai että sil on koree ja taiteellinen tyyli niin et oikeen syämestä ottaa niiku tää esmes tää Turms karvajalaka. Emmä sellast ossaa kirjuttoo, eikä ossaa ennää kukkaan muukaan, ei ies Hotakaisen Kari.
ellauri061.html on line 1284: Jari Tervon kirjoitus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa HS.fi/kirjat. Mistäpä muualta.
ellauri062.html on line 312: Susikoira Roi on Jorma Kurvisen kirjoittama kirjasarja, jonka ensimmäinen osa ilmestyi jo vuonna 1976. Ensimmäiset kirjat kuvattiin vuonna 1987 televisiosarjaksi. Sarjan pääosissa nähtiin Roina häärännyt poliisikoira Jami ja Tomin roolissa Paavo Westerberg, joka nykyään työskentelee käsikirjoittajana ja ohjaajana.
ellauri062.html on line 340: Jos Juotikas on Jari Pervon päivitys 20v eteenpäin ajassa, sen pitäis olla myös salaisesti naisvihainen. Onko se? Pientä hapantelun makua on sen "toimihenkilönaisen" käsitteen makustelussa. Se tekee numeron myös jonkun Ullan kaljusta. Ja sizillä on nää ponikirjat, jossa naziponikirjailijan nappaamisessa julkisesti ize teossa on jotain vahingoniloa. Gotcha!
ellauri062.html on line 420: Keinovalikoimaan kuuluvat esimerkiksi tekstin palstajaon ja kirjasinkoon vaihdokset, kuvat, kaaviot, blogikirjoitukset, netin keskusteluketjut, alaviitteet, tekstin häivytys, taitokset ja yllättäen muuttuvat ilmaisualustat, joita ovat muun muassa sanomalehden mielipiteelliset kirjoitukset, faktaruudut, lööpit, raportit ja sisällissodan aikaiset sotapäiväkirjat.
ellauri062.html on line 547: ergodinen tasaantuva; pitkän aikavälin tasapainoa koskeva; lukijalta ponnistuksia vaativa. Sanaa käytetään matematiikassa kuvaamassa järjestelmien käyttäytymistä silloin, kun aika tai muu parametri kasvaa paljon tai rajatta. Sillä kuvataan myös järjestelmää, joka silloin lähestyy vakaata tilaa, erityisesti sellaista, joka palaa lopulta mihin tahansa tilaansa. Lisäksi sana viittaa tällaisten järjestelmien ominaisuuksiin ja tutkimiseen. Kirjallisuustieteessä sanaa on ruvettu käyttämään aivan muussa merkityksessä, tarkoittamaan kirjallisuutta, jonka lukeminen vaatii lukijalta erityisiä ponnistuksia. Tosinuijan kirjat toimii mainiona esimerkkinä:
ellauri063.html on line 174: Aktion T4 -liikuntatapahtuma oli osa natsien eugeniikka- eli rotuhygieniaohjelmaa. Sen avulla natsihallinto pyrki hankkiutumaan eroon Saksan ei-toivotuista jäsenistä, kuten vammaisista ja henkisesti sairaista.Tappamiset alkoivat syyskuussa 1939 ja jatkuivat sodan loppuun 1945 saakka; noin 275 000–300 000 ihmistä surmattiin psykiatrisissa sairaaloissa Saksassa, Itävallassa, miehitetyssä Puolassa sekä Böömin ja Määrin protektoraatissa (nykyisin osa Tshekin tasavaltaa). Uhrien määräksi kirjattiin alun perin 70 273, mutta luku on kasvanut entisen Itä-Saksan arkistoista löytyneiden tietojen myötä.
ellauri063.html on line 204: Tämmöset salaliittoteoriat ja niiden varaan tehdyt leffat, kirjat ym fiktio on aivan käsittämättömän ikävystyttäviä. Tää voi kuumottaa vaan joitain paranoideja. Piki rakastas tätä jos ymmärtäs. Mä en JAXA näitä vitun kuolinsyyntutkijoita jotka laskee 2+2 ja saa jonkun vitun noin 4 kuin vanhanajan laskutikulla.
ellauri063.html on line 248: Ei ole vaaraa että nämä kirjat myisivät kirjailijan imagolla. Nää lätyt on kuin jostain vahakabinetin poistomyynnistä. Pelihahmokokoelma pojan taskunpohjalta. Tai Magic-korttipakka, aivan loppuun pelattu.
ellauri064.html on line 362: Moi mä oon Marko Suomi! Millaista on kustannustoimittajan työ? Miten voi lukea jatkuvasti työkseen ja nauttia siitä, vai onko nautinto edes oleellista lukemisessa? Kun puhutaan esseekirjallisuudesta, mistä oikeastaan puhutaan ja miten sitä kirjoitetaan? Millaiseen maailmaan Jaakko Yli-Juonikas meidät vie? Näistä aiheista keskustelemassa kanssani Siltalan kustannustoimittaja ja kirjailija Antti Arnkil. Kiitos Antti vierailusta! Herättikö jakso ajatuksia? Ole yhteydessä: https://twitter.com/markosuomi tai marko.suomi@iki.fi Siltala: http://www.siltalapublishing.fi/ Antti Arnkil: https://twitter.com/arnkil Kaikki mainitut kirjat linkkeinä alla.
ellauri064.html on line 364: Moi! Mä olen Marko Suomi! Antti Arnkil, kuka sä oikeen oot? Mä oon 1/2v Siltalassa ja kirjotan esseekirjoja friinä. 9-10 esseetä kirjallisuudesta ym sälästä per nide. Käsiapulainenkin oli kustannustoimittaja. Kässärien lukemista ja niiden kommentointia. Väärennän Komentajan allekirjoituxia. Omia kirjailijoita. Arnkililla on Juotikas, Harri Haanpäällä Pervo. Siin pääsee vaikuttaa aika paljon. Ateljeekriitikkona ja muusana. Mäkin kyllä paransin Juotikkaan MS-kasaa, ainakin oleellisesti ohensin. Kirjailijat jotka näkyy myyvät. Jaakko ei valitettavasti ole kovin näyttävä. Sen kirjat on niin paxuja ettei niitä saada edes kirjakaupan hyllylle. Ja se tuppaa piileskelemään ujona jossain kirjakasan takana. Psykologin otetta siinä tarvitaan. Joskus isän apua. Isä tulee antaa isän kädestä. Touko ja Alexi lähti Södikasta 2008 eli lamavuotena. Oiskohan ne joutuneet pihalle? Arnkil on aktiivinen twitterissä. Se on raakaa työtä. Lukeminen ei koukuta. Netflix vie mennessään. Se on aistillista, ei aivohommaa. Teemu Mäki on jättimäinen paska, se on se runkkari ja kissantappaja. Mitä on essee? Se on tarina joka ei ole fiktiivinen. Oliko H.K.Riikonen samaa mieltä? Entä Antti Nylen? Entä Pentti Linkola? Hienoja textejä. Vahvoja arvoja. Nylen kuuluu olevan vegaani. Jos Linkola ei oliskaan ekofasisti, se olisi iso pettymys. Onko ne tietokirjoja vai kaunoa? Kaunoa. Muttei fiktiota. Fiction, but not fiction. Oravat puhuvat ristiin, eikö teistäkin? Okei! Aivan!
ellauri064.html on line 473: Siionin viisaiden pöytäkirjat (ven. Протоколы Сионских мудрецов, Protokoly Sionskih mudretsov tai ven. Сионские Протоколы, Sionskie Protokoly, tunnetaan myös nimellä Siionin vanhinten pöytäkirjat) koostuu väärennetyistä asiakirjoista, joissa kuvataan juutalaisten maailmanvalloitussuunnitelmia. Niillä perusteltiin 1900-luvun alussa juutalaisiin kohdistunutta vainoa. Kz. albumia 371.
ellauri065.html on line 135: Keski-Euroopan alueelle asettui useita germaanisia heimoja, itään useat erilaiset länslaavilaiset heimot asuivat suurimman osan nykyisen Puolan alueesta 6. vuosisadalta. Duke Mieszko I ja polaanit, hänen linnake Gniezno area eri naapuri heimot toisella puoliskolla 10. vuosisadalla, joka muodostaa ensimmäisen Puolan valtion ja hänestä tuli ensimmäinen historiallisesti kirjattu Piast Duke. Hänen valtakuntansa rajasi Saksan valtiota, ja valvonta rajamailla siirtyisi edestakaisin kahden politiikan välillä tulevina vuosisatoina. Mieszko poika ja seuraaja, Duke Bolesław minä Chrobry, kun 1018 rauhansopimuksen Bautzenin laajeni eteläosassa valtakunnan, mutta menettäneet kontrollin mailla Länsi Pommerin on Itämeren rannikolla. Pakanallisten kapinoiden ja böömiläisen hyökkäyksen jälkeen 1030-luvulla herttua Casimir I Palauttaja (hallitsi 1040-1058) yhdisti jälleen suurimman osan entisestä Piast-alueesta, mukaan lukien Sleesia ja Lubuszin maa keskimmäisen Oderjoen molemmin puolin, mutta ilman Länsi-Pommeria, josta tuli jälleen osa Puolan valtiota Bolesław III Wrymouthin johdolla vuosina 1116–1121, jolloin jalo Griffinsin talo perusti Pommerin herttuakunnan. Bolesławin kuoltua vuonna 1138 Puola oli lähes 200 vuoden ajan pirstoutunut, ja sitä hallitsivat Bolesławin pojat ja heidän seuraajansa, jotka olivat usein ristiriidassa keskenään. Puolan kuninkaaksi vuonna 1320 kruunattu Władysław I Kyynärpäätanko saavutti osittaisen yhdistymisen, vaikka Sleesian ja Masovian herttuakunnat pysyivät itsenäisinä Piast-tiloina.
ellauri066.html on line 298: Sanalla sanoen, Tomppa on hulvaton tarinankertoja, ihan samaa luokkaa kuin Don Quixote, Tom Jones, Kolea talo, Sota ja rauha, Ulysses — ja Gunter Grassin onneton Blechtrommel (onnexi sitä ei enää lueta) — Tomin kirjat ovat "kirjamaailmoja", joihinka se on tunkenut niin paljon elämämössöä, mahdollisuuxia ja mahdottomuuxia, kuin sai mahtumaan kahden kannen väliin. (Ei sentään valu kansille niinkuin Yli-Juotikas. Aina pitää panna vähän paremmax.)
ellauri066.html on line 334: Joo, on sillä vikojakin, me pygofiilit emme ole täysin kritiikittömiä. Noi hassunhauskat nimet on yxi ongelma: Pynchon ei paljon vaivaudu kuvailemaan hahmoja. Päähenkilö, siis Pynchon jossain valepuvussa, on suht elävä, mutta kaikki sivuhenkilöt on just sitä, niitä ei sivusta kazottuna ole olemassa ollenkaan, vain kun ne pällistelee suoraan edestä päähenkilön silmissä. Ne on epäuskottavia ja epäsympaattisia. Mikä pahinta, tällästen paperilennokkien sinkoilu on sekottavaa, niitä viuhahtelee kuin pahvishakkinappuloita, ne syntyy partenogeneettisesti ja poxahtaa kuin kvanttihiukkaset. Niitä on kerta kaikkiaan liian paljon, ja Tompan kirjat hajoo silpuxi. Juonesta ei voi puhua eikä sixi ole mitään spoilattavaakaan. Se ei kyllä kelpaa nettiteeveesarjoilla koulutetuille kazomoille. Missä katarsis? Missä loppupelit jossa hyvixet päihittää pahixet ja kokoonnutaan loppuvizeihin?
ellauri066.html on line 348: Tästä tuli hyvä aasinsilta ize niteisiin. Vaikka kirjat on fiktiota (juu on ne), ne on tärkein lähde Pynchonin ymmärtämiseen - sen sisäisen elämään, pakkomielteisiin ja idoleihin. Useimmat lukijat jotka vaan surffaa literäärisiä kiksejä, ei vaivaudu kaivautumaan textin pinnan alle ja haeskelemaan sieltä meduusamaista tekijää. Pygofiilit sen sijaan tykkää tämmösestä pelistä, on fasinoivaa kaivella palapelin paloja ja koota niistä kubistista rintakuvaa the Pynchistä. Joka fiilillä on eri fiilis siitä, ainaskin vähäsen. Mutta muista että kaikki pygofiilit on alottaneet nuubeina, kunnes ovat jääneet koukkuun. Varo paranoidi sinä voit olla seuraava.
ellauri067.html on line 64: Äänikirjat
ellauri067.html on line 65: Äänikirjat, kaunokirjallisuus
ellauri067.html on line 66: E-kirjat ja äänikirjat
ellauri067.html on line 69: Muut kaunokirjat
ellauri067.html on line 70: PLUS: Äänikirjat - muu kaunokirjallisuus
ellauri067.html on line 71: PLUS: Kaikki äänikirjat
ellauri071.html on line 600: Nipsu maxelee velkoja lapsuuden ja nuoruuden Marvel-superhahmoille. Ne on tehneet miljoonille amerikkalaisille arvaamatonta vahinkoa. Six niiden kirjatkin on näin paskoja.
ellauri072.html on line 327: Kaxinkertaiseen kirjanpitoon kirjattava meno syntyy samalla hetkellä kun yrityksen tuotannontekijä otetaan vastaan. Esimerkiksi ravintolalle syntyy meno samalla hetkellä kun se vastaanottaa keittiöön vihanneslähetyksen. Vihanneslähetyksen maksaminen viikkoa myöhemmin ei enää synnytä menoa, se on rahoitustapahtuma.
ellauri072.html on line 330: Yxinkertainen kirjanpito on aina maksuperusteista eli menot ja tulot kirjataan sille päivälle, jona maksu tapahtuu. Tilikausi on kalenterivuosi.
ellauri072.html on line 331: Yxinkertaisessa kirjanpidossa liiketapahtuma kirjataan yhdelle tilille, kun taas kaxinkertaisessa kirjanpidossa liiketapahtuman kohdalle merkitään sekä rahan käyttö että rahan lähde ja tapahtuma siis kirjataan kahdelle tilille.
ellauri073.html on line 193: Ize asiassa Wallun izari lopetti koko ton postmodernin höpötyxen. Sen kirjat on ihan unohdettu, ja sen katkonaisen sotkuisen tyylin on syrjäyttänyt kokonaisen aidon talentin tulvahdus. Vain jotkut Nykin kustantajaruipelot sitä julkaisikin. Internetin demokratisoitua kirjallisuuden täällä ollaan oltu mä ja mun monet kaverit luomassa ihan hienoa uutta runoutta. Eikä edes nettimeediasensorit voi suukapuloida meitä, pökäle on livahtanut ulos hammastahnatuubista! Kaikenmaailman tuhertajat pääsee nyt esiintymään nollayleisölle pilvessä. Mahtailevat konstikkaat kirjailijat on ihan hädässä. (Meidän ainoo huoli on että aika pieni osa meidän lukijoista osaa lukea. Mutta äänikirjat ja Youtube tulee onnex avuxi. Kunhan oppis kirjoittamaan vähän lyhkäsempiä juttuja. Muttei pysty, suu puhuu kuin papupata, kun sydän vuotaa yli.)
ellauri074.html on line 298: Pariisissa Cioran kirjoitti kaksi kirjaa romaniaksi. Amurgul gândurílor ('Aamunkoiton ajatuksia') valmistui vuonna 1938 ja ilmestyi Sibiussa 1940. Teosta Îndreptar pătimaș ('Intohimoinen käsikirja') hän alkoi kirjoittaa Pariisissa 1940 ja sai sen valmiiksi 1945. Tämän jälkeen ilmestyneet kirjansa hän kirjoitti ranskaksi. Îndreptar pătimaș julkaistiin Bukarestissa 1991 ja ranskankielisenä laitoksena Bréviaire des vaincus ("'Voitettujen käsikirja') Pariisissa 1990. Kommunistien valtakaudella Cioranin kirjat olivat Romaniassa kiellettyjä.
ellauri077.html on line 565: Se ezun pitää koko ajan valita uudestaan muistuttaa Morgensternin extensiivistä peliä: jokainen pelin tilanne on valintatilanne. (Tää pätee oikeesti vain dynaamisista peleistä kuten tennis tai ilmataistelu, shakin tai korttipelin kaltaisissa on vuoroja.) Normaalimuotoisessa pelissä valitaan vaan overall strategy, eli koko peli ratkeaa kertalaakista. Mut useimmat pelikirjat on siihen liian simppeleitä, esim. raamattu. Sitä pitää lehteillä uudelleen joka käänteessä, eziskellä sopivia peukalovärssyjä. (Onnex yleensä saa yrittää uudelleen ja uudelleen jos ei ekat värssyt nazaa kunnolla.)
ellauri077.html on line 636: Wallu on takuulla saanut ideoita lukijoiden kiusaamiseen äitykältä, jonka äidinkielen oppikirjat on täynna quizzeja ja knoppeja jotka pitää pikku lukijoita valveilla. Wickedly funny, thats mommy. Postmodernistit väitti että realistit huijas lukijoita ja huijas ize kahta kauheammin. Wallu, "uusi vilpitön", ojentaa kätösen ja sanoo lukijalle "trust me" kuin Walt Disneyn Aladdin. Luotathan?
ellauri077.html on line 640: Jos kirjat on vähän vähemmän turruja kuin leffat, se on just se että kirjoja voi lukea myös sieltä täältä, lukuvauhdin ja järjestyxen voi määritellä ize. No harva kyllä lukee sillä lailla kirjoja, ainaskaan lukuromaaneja. Ja voihan filmiäkin kelailla edestakaisin, varsinkin nykyisiä digitaalivideoita aika helposti. Erot pienenevät koko ajan, varsinkin kuin jengi enimmäxeen ostaa äänikirjoja.
ellauri088.html on line 416: - Luin sellaiset kirjat kuin The Miracle Morning ja Rich Dad Poor Dad. Tein uudenvuodenlupauksen, että ryhdyn heräämään aikaisin ja alan elämään eri lailla. Sitten tajusin, että se on ihan kusetusta sellainen, että aloittaa uudenvuodenpäivänä. Päätin aloittaa heti.
ellauri093.html on line 855: Luterilainen maailmanliitto edellyttää jäsenkirkoiltaan Raamatun hyväksymistä ainoana opin ja elämän lähteenä, minkä lisäksi se näkee kolme ekumeenista uskontunnustusta sekä Tunnustuskirjat, erityisesti muuttamattoman Augsburgin tunnustuksen sekä Lutherin Vähän katekismuksen puhtaina Raamatun opin selityksinä.
ellauri093.html on line 859: Kolmas luterilaisten kirkkojen kattojärjestö, Tunnustuksellinen evankelis-luterilainen konferenssi ilmoittaa tunnustuksensa pohjaksi paitsi sana-inspiroidun ja erehtymättömän Raamatun, myös vuoden 1580 Yksimielisyyden kirjaan kootut Tunnustuskirjat, ei sikäli kuin, vaan koska ne opettavat opin Raamatun mukaisesti. Hekään eivät nosta mitään Tunnustuskirjoista merkityksessä muitten yläpuolelle. Voi hemmetti, eihän tästä tule lasta eikä paskaakaan. Luteraanit eivät tiedä izekään mihin uskovat. Jumalalla on varmaan ihan pää pyörällä.
ellauri096.html on line 450: Juotikas hapantelee aika pahasti heppagenrestä. Sitä vituttaa että esiteinit lukee niitä eikä Juotikasta. Siellä liikkuu löysä raha joka saisi mielellään hakeutua nupipään pehmyreiden taskuihin. No ylläri, jos saa valita söpön raudikon tai kaljupään kakantuhriman hasbeenin välillä, niin mitä luulet että valizee? Mäkin luen mieluummin heppahullua kun näitä Jaskan tuherruxia. "Esimerkixi" fantasia ja 'spefi' ovat aina "sallineet paljon tilaa luovalle mielikuvituxelle ja omaperäiselle sanankäytölle". Mitä helvettiä, ei aina samoina toistuvien mielikuvituxettomien satueläinten ja typerien neologismien kexaseminen vaadi kovin kummallista neroa. Ne on vähintään yhtä klisheisiä kuin heppakirjat, klisheet on vaan toisia, enempi tollasia "poikien". Esim Game of thrones on vaan fantasiasaippua. Se knääpiö oli paras. Oli se helmimäisen ahistunut prinsessakin kiva jolla oli lemmikeitä. Helmi haluis ehkä kisun. Avantgarden 2-tahtimekanismia: ensin se maistuu pahalta ja sitten se alkaa maistua - yhä pahalta. Paha yskä ja yhä pahenee.
ellauri096.html on line 723: 2 esimerkin nojalla "Anusta" alkaa näyttää että kirjallisuus on sairasta. Onko kirjailijat sairaita vai tekeekö kirjat niistä niistä kipeitä? No mulla on kohta satoja esimerkkejä siitä että ne tuppaa olemaan aivan sairaan julkisuudenkipeitä ja yllättävän monet luonnevikaisia narsisteja. Niille on yleisö hirmu tärkeä ja ne janoaa läpyjä ja kiitosta. Ne haluis elää ikuisesti ellei muuten niin kirjoissa ja näköispazaina. Oma katukin ois kiva, niinkuin Alexis Kivellä Loimaalla ja Frantz Fanonilla Algerissa. Että siinä toivelistaa joulupukille.
ellauri096.html on line 749: SITTEN TAKAISIN kirjan perusjuoneen. Tapahtumien keskiössā on Konemetsãn ratsastustalli ja päähenkilönä 12-vuottas Anu, joka monen muun ikäisensă tapaan kuitenkin huomaa vierastavansa ystävlensä täydellistă hurahtamista hevosiin, mikä saa hānet vähäksi aikaa luopumaan koko harrastuksesta. Anu on ollut innokas lukija ja sattumalta hän tarttuu heppakirjallisuuteen kuuluvaan Asta Ikosen kirjaan Jutan unelmahevonen, joka siis on todella ilmestynyt kirja ja joka kansikuvaa myöden teilataan kerrassaan perusteellisesti. Anu paneutuu myös Ikosen muuhun tuotantoon, ja se saa saman kohtalon. Eikä tämäkään vielä rită. Anu selvittää myös kirjailija Ikosen taustaa, ja saa selville, että tämä on ajatuksiltaan lähellä uusoikeistoa, Niinpä rajun arvostelun kohteeksi päityy myos itse kirjailija. Samassa yhteydessä kerrotaan, että Anu oli jo 9-vuotiaana lukenut salanimellä Saku Kannas kirjoite tun teoksen Ktultahiekkaal, jonka todelliseksi kirjoittajaksi paljastui rikollisille poluille hairahtunut satakuntalaisen pikkukunnan kun nanjohtaja. Myös tälta osin arviot ovat tyrmääviä. (Hemmetti sano nyt minkä kunnan johtaja se oli! Varmasti tiedät. Loimaanko?) Tavalliselle lukijalle syntyy väistämättä mielikuva, etta kyseiset kirjat rusikoidaan enemmänkin silla perusteella, maliainen on olltut niiden kirjoittajat kuin millainen on ollut niiden sisältö. Puolustanatia millään tavoin ko. kirjoittajia on syytä kysyä, onko menettely perimmältään oikein? Onhan esimerkixi niin, että jopa lukuisien maailmankirjallisuuden huipputeosten kirjoittajat ovat olleet moraaliltaan ja käytöxeltään vähintään kyseenalaisia!
ellauri096.html on line 828: Humoristiset Ryhmy ja Romppainen -kirjat käsittelivät sota-aikaa veijarimaisen nokkelalla tavalla. Äkkiväärää vinoilua saivat osakseen niin upseerit, venäläisjoukot kuin byrokratiakin. Jatkosodan aikana teoksia käytettiin propagandatarkoituksiin.
ellauri096.html on line 829: Valvontakomissio määräsi vuonna 1944 kaikki Pullan Ryhmy ja Romppainen -kirjat poistettaviksi kirjakaupoista ja kirjastoista. Vahinkoa ei siitä juuri koitunut.
ellauri096.html on line 833: Pulla käytti yhdessä Mika Waltarin kanssa salanimeä kapteeni Leo Rainio. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Ryhmy ja Romppais -kirjat, joita käytettiin Suomen hyökkäyssodan aikana propagandatarkoituksiin. Mika ja Armas oli samanlaisia pullanaamoja, kuin Tweedledum ja Tweedledee. Mikallakin oli aika mauton propagandakirja, Rakkaus vainoaikaan.
ellauri097.html on line 324: Seuraavaan taulukkoon on kirjattu kirjailijoiden mieltymyxiä luokiteltuna uraniaaniaktivisti Karl Heinrich Ulrichin (1825-95) viiden kirjasen Forschungen über das Räthsel der mannmännlichen Liebe (1864-65) mukaisesti. HUOM nää ryhmät ei ole toisiansa poissulkevia eikä varmaan tyhjentäviäkään. Esim. on vaikee sanoa onko joku Männling vai Weibling, ei ne välttämättä ole kiveenhakattuja rooleja. Vaikka kyllähän usein homoliitoissa näkee kuka käskee ja kuka keittää perunat. Vaan niinpä näkee heteronormatiivisissakin.
ellauri097.html on line 543: Ja syystä, sillä sen suomennoxet ja yritelmät ei enää käy kaupaxi. Tulot tyrehtyy, kun kirjat eivät myy. Sixi tarvitaan manifesto. Kummitus kulkee taas Euroopassa, painovirhepaholainen on liikkeellä, kiljuen kuin jalopeura, ezien tyhmiä mutta herttaisia kanavanhuxia ja julmasti raatelevia kriitikkolampaita.
ellauri097.html on line 604: Puhuminen kirjallisuudesta jonakin aineettomana, kuten ”tarinoina” tai ”ajatteluna”, pettää kirjallisuuden. (Vitut se mitään pettää, vanhat kirjat voi hyvin lukea vaikka Gutenbergistä. Se pettää kirjailijat, joille ei tipu entiseen tahtiin pätäkkää.) Se kirjallisuus, jonka me olemme oppineet tuntemaan ja joka on tehnyt meistä sellaisia kuin me olemme, on kohtalokkaasti sidottu kirjahyllyihin, yleensä pieniin paperisiin esineisiin, jotka sisältävät paljon riveihin järjestettyjä mustia kuvioita.
ellauri097.html on line 620: On syytä todeta ja toistaa, että ”kirja-alan kriisiin” ei ole ratkaisua. Internetin ja sosiaalisen median kieltäminen ei ole ratkaisu, mutta vasta silloin kirjan lukeminen alkaisi taas houkuttaa demosta kutomisen vaihtoehtona (joo youtube demosta voi hyvinkin ottaa kutomisen mallia, mut tää oli kyllä taas se p.c. laahus-sana), ja otavalainen runokokoelma ja kertomakirjallisuuden helmi pääsisivät takaisin ekosysteemiin, jossa ne hengittäisivät eivätkä makaisi matojen syötävänä, makulointia odottamassa. Eli mä Nyölénin poka tässä ihan reilusti myönnän, että kirjat on vitun paljon ikävämpiä kuin sähköiset meediat, eikä jengi palais niihen edes väkipakolla.
ellauri097.html on line 624: Kirjahko ei ole omakustanne, eikä edes alkoholimonistettu samizdat, vaikka se muistuttaakin sitä, mitä omakustanteella tarkoitettiin silloin kun kaupallinen kirjateollisuus vielä oli vallassa: ennen vanhaan omakustanne oli teos, jota kustantajat eivät huolineet, koska se oli huono teos tai tekijä liian vaikea tyyppi. Niinpä tekijä hoiti painotuotteen tuotantokulut itse, hän ”kustansi” eli maksoi laskut. Sitten hän parhaansa mukaan levitti teoksensa julkisuuteen – julkaisi sen – kaupallisen kirjankustantamisen ulkoisia muotoja imitoiden: hän meni myymään kirjaansa torille, yritti saada sen kirjakauppaan myyntiin ja mainosti sitä paikallislehdessä.
ellauri098.html on line 52: Voi helvetti kuinka noi Areenan ja Netflixin (ja varmasti myös HBO:n ja CMoren) suorasoittosarjat on sitten huonoja! Ne on aivan käsittämättömän surkeita. Ihan kuin tyypit oikein olan takaa yrittäisivät, pitäisivät ihan kilpailuja siitä kuka osaa tehdä huonompia. Ja kilpailuista tulee ratkaisemattomia, sillä ne on kaikki yhtä surkeita, kerrassaan aivan ala-arvoisen paskoja. Toki vika on myös siinä että video on aivan väärä meedia, siinä ei voi esittää muuta kuin apinoiden kaikista apinamaisimpia piirteitä ja kaikista tunkkaisimpia klisheisiä meemejä. Tämän tajutaxeen ei tarvi muuta kuin selailla TV Tropes-sivustoa, siellä ne on kaikki kirjattuna:
ellauri101.html on line 126: Eriksonin kirjat ja kurssit ovat olleet taloudellisesti valtava menestys.
ellauri101.html on line 130: Thomas Eriksonin kirjat ja erityisesti teos Idiootit ympärilläni on saavuttanut huikean suosion kirjoittajansa kotimaassa Ruotsissa ja myös muissa maissa. Kirjan oikeudet on myyty kymmeniin maihin ja sitä on painettu jo yhteensä pari miljoonaa kappaletta eri kielillä.
ellauri106.html on line 384: Phillu oli eri huono juutalainen, ateistinen ja varmaan karioottinen Juudas Iskariot. Juutalaiset suorastaan vihas sitä. Se oli aiheuttanut niille enemmän pr-vahinkoa kuin ne jotkut hämärät juutalaisten salaiset pöytäkirjat ennen holokaustia.
ellauri107.html on line 366: Hawthornen tapaisia ihmisiä, viisaita vainajia. Hiljaisuus korkoa korolle kasvavana omaisuutena. Siinä mies joka osasi panna töpinäxi. 3 gallonaa luomumaitoa. Tietämätön hengen syvyyxistä. Kuoleman ahistuxen aikaansaama sexuaalinen kaipaus. Jyrkät jenkkiposkipäät ja leuka ja pitkä ehdottoman naisellinen kaula. Siitä näki kuinka leikkisä hiän osasi olla. Vaikka lukutaidoton ja totaalisen erilainen kuin hiäntä Viagran voimalla bylsivä sivistynyt proffa jonka isoon päähän mahtui kahden kuolleen kielen sanakirjat.
ellauri109.html on line 218: Horatio Alger-poikakirjat ovat tulleet vastaan jossakin. Se oli Hans Dominikin tyyppinen poikakirjailija, joka piti pojista useammalla kuin yhdellä tavalla.
ellauri109.html on line 241: Kalterijääkärien johdon jäsenet toimivat vuonna 1945 aktiivisesti Auerin passittamiseksi mielisairaalaan. Lääketieteellistä tukea antoi niin ikään kalterijääkäri Juho "Jurre" Aalto laatimalla tarvittavat asiakirjat. Auer toimitettiin poliisin kuljettamana Kivelän sairaalaan 26. huhtikuuta 1945.
ellauri110.html on line 1083: George Pattison on ilmeisesti uskovainen kirjallisuus tms. proffa ja Dosto-fani joka on tapailevinaan kuolleista hetkexi hereille hätkähtänyttä Dostoa ruokapöydän ääressä. Nää kexustelut on pitkiä kuin Elvixen muna, niitä pitää vähän tiivistää. Ne on siitä hyviä että niistä näkyy hyvin minkäläistä porukkaa Doston kirjat keräävät. Se on kanssa yhden tyypin narsisti, joka haluis ehkä olla vähemmän izekeskeinen ja sosiaalisempi, muttei millään pysty. Sen pitää tehdä siitäkin joku iso numero, pohtia ja vaikeroida, mikä on vaan sitä samaa paskaa toisenvärisessä paperissa. Eikun tikulla pihalle. George onkin teologi, olishan se pitänyt heti arvata:
ellauri111.html on line 67: Xenofobinen konservatismi. Dostoyevsky oli aktiivinen ryssien persupiireissä. Se kuoli ennen pogromeja, mutta sen päiväkirjat on täynnä polysemiaa. Eniten se vihas länkkäreitä, etenkin polakkeja (sillä oli vanhaa kaunaa polakeille vankilasta), ja liberaaleja se inhosi. Tämän päivän ryssäpersut, radikaalit oikkarit, ortodoxihihhulit ja militantit lojalistit löytää siltä läjäpäin meemejä. Dosto on sun kaveri jos haluat vastustaa globaaliliberaaleja ja Navalnyjtä ym. oligarkkeja. Nettimeemeistä vois luulla että Dosto on hullu hillbilly jostain Amerikan perämezistä joka on ajautunut Pietariin. Sen käsityxet ihmissielusta jota ahdistavat sisäpuolelta syntiset järjettömät halut ja liberalismin, ateismin ja edistyxen pirut ulkoa, tekis siitä eturiivin jenkkievankelistan, paizi eze ize ällös myös amerikkalaisia.
ellauri112.html on line 206: Terveisiä Unionpediasta! Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.
ellauri115.html on line 54: Rousseau kirosi kirjat ja kirjallisuuden elämässään moneen kertaan, mutta ei koskaan päässyt niistä eroon. Julistuksistaan huolimatta hän kirjoitti viimeiseen asti. Viimeinen eli kymmenes kävelyteksti jäi kesken, kun Rousseau kuoli heinäkuussa 1778, reilun vuoden päästä koiraonnettomuudesta. Kesken jäi uni viimeinen.
ellauri115.html on line 693: Mutta mitä sellainen elämä sit on? Onx miehen sielu luonteeltaan kuolematon? Enpäs tiedäkään. Mun äärellinen ymmärrys ei ymmärrä ääretöntä; emmä tajua ikuistakaan. Miten mä voin sanoa juuta tai jaata sellaisesta mistä mulla ei ole hölkäsen pöläystä? Mä uskon että sielu jatkaa menoa kun ruumis katoaa, koska se on välttämätöntä yleisen järjestyxen säilyttämisexi; kuka tietää riittääkö tää siihen että se on ikuista? Kuitenkin tiedän että ruumis väsyy ja tuhoaa hajoomalla osiinsa, mutten voi kuvitella että tietoinen luonne voi sillä lailla hajota, ja kun en voi kuvitella miten se voi kuolla, oletan eze ei kuolekaan. Kaikki tää olettelu on lohduttavaa eikä mitenkään kohtuutonta, mixmä pelkäisin hyväxyä sitä? No voihan aika käydä pitkän päälle vähän pitkäxi heitellessä hevosenkenkää sädekehällä. Parasta ottaa mun kirjat mukaan, että on jotain hyvää lukemista edes.
ellauri115.html on line 927: Barukin kirjan loppu. Tässä on nyt se väärinkäsitys, että babiaanien puukuvat olis jotenkin kertakäyttösempiä kuin Israelin porukoiden pyhät esineet. Ei ne ole sen kummempia kuin liiton arkit, pyhät kirjat tai ikonit, joista tehdään tarpeen mukaan kopioita jotka vihitään "pyhixi" ja ovat sen aikaa "pyhiä" kunnes ne korvataan uudemmilla kopioilla.
ellauri117.html on line 344: David Herbert Lawrence (1885-1930) kirjoitti aikansa vapaamielisimmät romaanit. Monet sen kirjat kiellettiin mm. tällästen sexikohtausten takia:
ellauri131.html on line 268: Tenkuilla oli tytär Marja, jonka tietysti tapasin jo pikkulikkana Järvenpäässä. Pari kymmentä vuotta myöhemmin hän tuli vastaan Pantheonin torilla - hän oli naimisissa amerikkalaisen kanssa, ja asui Rooman keskustassa. Hänen vanhempansa olivat opiskelleet Amerikassa, kuulin myöhemmin, mutta vasta nyt tänä vuonna sain tietää heidän elämästään ennen sotia ja sotien aikana. Liisa näet lähes 90-vuotiaana julkaisi pariskunnan päiväkirjat sodan ajalta nimellä "Inkeriläisiä siirtämässä". Helsingin Sanomien Markus Jokelan ottama kuva Liisasta vuodelta 2008 on alla, kun en vielä löytänyt omaa ottamaa:
ellauri131.html on line 828: "Sinun sukupolvesi on pelkkää minä, minä, minää. Te olette itsekeskeisiä ja narsistisia. Me taistelimme entisaikoina suurempien asioiden vuoksi. Tärkeiden asioiden. Korjasimme epäkohtia." Elämäntaitokirjat ovat olemassa pelkästään siksi, että ne tekevät neurootikoista entistäkin neuroottisempia."
ellauri132.html on line 260: …älä koko maailmalle. Mun piti nauraa kun mä luin Vonnegutin apstraktin metaforan keuhkokuumesta “maailman nussimisena”. Se sekotti mut tolla, mut muut käsitteli just samaa asiaa. Niiden tavat sanoa se oli järkevämpiä. Loppuviimexi sun ei tarvi tehdä jokaista lukijaa onnellisexi, on joitakuita joiden pitää lukee se, ihan paineella, toisia jotka kritisoivat sitä, ja kolmansia joille se ei vaan ole niiden juttu. Sen ei pitäis estää sua kertomasta sun stooria. Samalla lailla, sulla on niitä jotka kiittää sitä, elää siitä, seuraa sua, ostaa kaikki sun kirjat, ja suosittelee niitä muille. Älä murehdi mistään niistä. Kirjoita yhdelle pirsoonalle jonka ajattelet jaxavan lukea sen loppuun. Älä välitä kestäkään muusta Stephen King suosittelee ezä:
ellauri132.html on line 351: Tossa vikassa kohdassa sä olet oikeassa, amigo. Jotkut kirjat on niin surkeita et tekee mieli lyödä päätä seinään.
ellauri133.html on line 50: Teeveeajan kässärit on tehneet kynäilystä aivan surkeeta. Kässärioppien mukaan tehdyt kirjat on terveisiä ponien maailmasta.
ellauri135.html on line 161: Kenraalikuvernööri, kreivi Fredrik Wilhelm Rembert von Berg (1794-1874), venäjäxi Fjodor Fjodorovits, on nimenä tuttu kaikille historian harrastajille, mutta kovin paljon muuta hänestä ei yleensä tiedetäkään. Paizi tsaari ylensi sen kreivixi v. 1856, ja se kirjattiin adoptoituine veljenpoikineeen Suomen ritarihuoneelle kreivillisenä sukuna nro 11. Eikai yxi veljenpojista, vaikka Tupu, sunkaan ollut toi Nikolai? Ei vaan ne oli nää Hupu ja Lupu:
ellauri141.html on line 739: Tollanen nollasummapelin asetelma on aivan perseestä. Ei kukaan ole noin täydellinen, ei ainakaan mikään apina osaa sellasta uskottavasti satuilla. Kun lukee noiden abrahaminuskoisten pyhiä kirjoja, niin niissä on kaikki hemmot vähintään yhtä paskiaisia kuin oikeesti, ellei paskiaisempia just six, että ne on niin yxisilmäisiä sovinisteja. Ja niiden jumalakin, toi muka täydellinen kaveri, osoittautuu ihan yhtä paskiaisexi. Se tässä eniten vituttaa, että nää kirjat ja niissä seikkailevat sankarit on tosiaan aivan moraalisesti mätiä mut sit uskotellaan ihan vakavalla naamalla just päinvastaista. Ei siinä sinänsä mitään et ne on mulkeroita, sellaisiahan aapat ovat, mutta että niitä sitten kehataan ihan etenkehaten kehua jotenkin supermiehixi. Ei ne oo! Ne on aivan surkimuxia, ja ilkeitä vielä kaiken lisäxi.
ellauri142.html on line 209: kirjat/Bhagavad_Gita.pdf">Bhagavadgita on Herran virsikirja. Se on osa kirjaa Mahabharata eli Suur-Intia.
ellauri142.html on line 300: Totuus on ainoa todellisuus. Tää on räikeää idealismia, se on kiertelemättä tunnustettava. Totuus on totta vaan kun se vastaa todellisuutta, sanois realistisempi kaveri. Me emme ylenkatso raamattua, vaan annamme sille suuremman arvon kuin se ansaizisi, koska se suurimmaksi osaksi sisältää samaa schaibaa kuin intialaisten Vedätyskirjat esittävät, raamatussa on ikään kuin niiden toisinto, mutta raamatusta puuttuu tieteellisen maailmankazomuxen perustalle nojautuva höpötys, joka Vedätyxistä on löydettävissä. Uskonto on pelkkää haaveilua ja taikauskoa. Filosofia ja erityisesti "lääketiede" kaipaavat kaiken itsekkyyden yläpuolella olevaa majesteetillisen, kaikkia ympäröivän rakkauden voimaaa, jonka avulla se voi päästä rajoitetusta ja likinäköisestä asemastaan, jotta se jaksaa kehittyä sellaiseen henkiseen suuruuteen, joka tunnustaa maailmankaikkeuden yhdeksi kokonaisuudeksi, kaikkien kappaleiden olemuksen ykseyden ja tuon kaikkien luotujen sisäisen toisistaan riippuvuuden. Mitä vittua, jopa klassillinen fysiikka oli sillä kannalla, vetovoima ei uuvu matkalla, vaikka heikkenee aika nopeaan. Empedokles kuzui vetovoimaa rakkaudexi. Ja kemiallisesti me ollaan kaikki samoja alkuaineita, tai mitä lie hiukkasia. Kvanttitilojen lomittuminen on kaikkialla yhtä aikaa olemisen matemaattis-fysikaalinen toteutus. Eli siis mitä tästä puuttuu vielä? No okei, Kaiken teoria, sehän ei vielä ihan pelitä.
ellauri142.html on line 317: Kristuksen elämä esitetään kovimpana asiana, mitä kuolevainen voi opiskella. Hänen opetuksensa ylittävät kepoon kaikkien pyhimysten opetukset. Rima ei edes heilahda. Kirja antaa neuvoja Raamatun lukemiseen, kovan onnen kohtaamiseen ja auktoriteetin alle nöyrtymiseen, varoituksia kiusauksia vastaan ja neuvoja niiden välttämiseen, pohdiskelua kuolemasta ja tuomiosta, mietiskelyä Kristuksen antamasta uhrista sekä varoituksia maailman muiden turhuuksien karttamiseksi. Kristus itse painaa enemmän kuin kaikkien koulukuntien kirjat yhteensä, kiikkuslaudan toiseen päähän nostettuna se nostaa apinan mielen riittävän korkealle havaitsemaan iänikuisen totuuden paremmin kuin noin kymmenen vuoden opiskelu erilaisissa keskiasteen kouluissa.
ellauri143.html on line 125: Meidän monipuoliseen valikoimaan kuuluu akuneulat, sähköakulaitteet, hoitopöydät, moksat, kuppaustarvikkeet. Lisäksi valikoimaan kuuluu terveys ja luontaisalantuotteita; eteeriset öljyt, korvavahakynttilät, vihreä tee, kirjat ja himalajan kristallisuolat. Moxibustio eli moksalla lämmitetään ja vahvistetaan. Näyttää joululahja sinettivahapötköltä. Moksa edistää energian eli Qin virtausta ja se poistaa kylmyyden ja kosteuden sekä stagnaation. Sillä poistetaan näistä aiheutuvia oireita, kuten esim. palelua tai kipuilua.
ellauri143.html on line 1409: Mites tää neronleimaus on pujahtanut kama sutran pussiin? Eikös tää ole väärä kabanossi tänne? Seuraavakin tultuu oudolta. Ahaa, näähän kuuluskin ozikkoon "Wealth - miscellaneous", sexipalsta alkaa vasta luvusta 109. Ilmeisesti mun eka lähde jakoi kirjat väärästä kohdasta. Korjasin tän nyt, vaikka mitä väliä, on tää sellasta schaibaa vaikka miten numeroituna. Yhessä kohassa kehutaan et charity on ihan huippua, sit tässä haukutaan kerjäläiset ihan paskaxi. No onhan se johonmukaista kermaperse ajattelua. Tässä lisää samanlaista seppoilua:
ellauri145.html on line 102: Georg Christoph Lichtenberg: selected aphorisms. Georg Christoph Lichtenberg (1. heinäkuuta 1742, Ober-Ramstadt – 24. helmikuuta 1799, Göttingen) oli saksalainen tiedemies, satiirikko ja anglofiili. Hän oli pastori Johann Conrad Lichtenbergin seitsemästätoista lapsesta nuorin. (Isä oli aika panomies!) Hän aloitti opintonsa vuonna 1763 Göttingenin yliopistossa, ja hänet nimitettiin ensin vuonna 1769 fysiikan apulaisprofessoriksi ja kuuden vuoden kuluttua kokeellisen fysiikan professoriksi. Häntä pidetään saksankielisen aforismikirjallisuuden perustajana. Siltä on suomennettu Töherryskirjat: Aforismeja ja muistiinmerkintöjä. Valikoinut ja suomentanut Juhani Ihanus. Otava, Helsinki 1999.
ellauri152.html on line 457: Vanhemmiltani sain todistukseksi vain pyhät kirjat joiden mukaan näin oli. Mutta kirjat olivat vain paperia ja mustetta ja ihmiset olivat ne kirjoittaneet. Tiesin jo että myös kristityillä oli kirjoja joihin oli kirjoitettu että juutalaiset olivat syntinen rotu ja ettá tuomiopäivänä he joutuisivat ikuiseen kadotukseen koska olivat hylänneet Jeesuksen. Tiesin myös kerettiläisistä kirjoista jotka kielsivät sekä Mooseksen että Jeesuksen. Veljeni Joshua joka oli yksitoista vuotta vanhempi kuin minä (kaksi tyttoä meidän välistämme oli kuollut tulirokkoon) puhui usein tästä äitini kanssa. Näissä kirjoissa väitettiin että maailma oli miljoonia vuosia vanha, satoja miljoonia (oik. miljardeja). Ihmiset eivät polveutunect Aadamista vaan apinoista. Jumala ei ollut luonut maailmaa kuudessa päivässā vaan maa oli repeytynyt irti auringosta ja sen jäähdyttyä miljoonia vuosia sen pinnalle oli kehittynyt elollisia olentoja. Muinaisolentojen jälkiä löydettiin kivistä ja meripihkasta. Neljäkymmentä ja viisikymmentä miljoonaa vuotta sitten eläneiden eläinten luita ja sarvia löydettiin. Mooses ei ollut erottanut Punaista merta, Joosua ei ollut pysäyttänyt aurinkoa Gibeonissa eikä Messiasta tulisi koskaan. Veljeni ei puhunut Jumalan ihmeistä vaan luonnon ihmeistä. Miten mahtava ja suurenmoinen luonto oli! Tähdet joiden valo tavoitti meidat miljoonien vuosien kuluttua. Kaikki mikä oli olemassa: ihmiset, koirat, siat, luteet, meri, joet, vuoret, kuu olivat osa tátä luontoa.
ellauri152.html on line 490: "Hiljaa! Sinä luet idioottimaisia kirjoja ja toistelet sitä kaikkea! Kuningas Daavid on elävä ikuisesti eivätkä nuo roskakirjat ole edes sen paperin arvoisia jolle ne on painettu. Ketkä niitä kirjoittavat? Tyhjäntoimittajat."
ellauri162.html on line 53: Varsinainen erikoisuus on 2500-vuotta vanha ruokalista Iranin šaahin Mohammed Reza Pahlavin järjestämistä Persian valtakunnan izenäisyyspäiväjuhlista Persepoliksen erämaassa vuonna 1971. Vanhimmat Cecilin kirjat ovat 1400-luvulta. Kalleimmat maksavat kymmeniä tuhansia euroja.
ellauri162.html on line 55: Avaruustähti emeritus Esko Valtaoja on nykyään kiireinen eläkeläinen, joka ehtii lukea enää iltaisin ennen maatapanoa. Valtaojan kirjat ovat valtaosin vessassa, sillä ”eihän siellä muuten viihdy”. Valtaoja kokee tyydytystä vedettyään käteen hyvin tehdyn kirjaesineen.
ellauri162.html on line 73: Mun kielitieteen kirjat oli makkaratalossa LC in memoriam kirjastossa kunnes Göran käski kuskata ne pois. Sitten ne kastuivat ulkovarastossa Osmontien mäellä. Nyt ne kastuvat Ilmattarentien vinnillä. Niillä ei ole tulevaisuutta, eikä menneisyyttäkään kuin sukupolven ikä. Ne ovat varsinaisia erikoisuuxia.
ellauri162.html on line 79: Se tuottaa bibliofiilille pahaa mieltä. Bibliofiilien seuran varapuheenjohtaja Anna Perälä ilahtuu siitäkin, miltä kirjat tuoksuvat ja tuntuvat. Perälän isoisän isoisän isä oli Turussa 1800-luvun alkupuoliskolla vaikuttanut kustantaja, kirjanpainaja ja kirjakauppias. Hän on perimmäinen syy nyt jo eläköityneen tutkijan ja keräilijän hiljalleen syttyneeseen bibliofiliaan. Esi-isän kirjat suorastaan jo haisevat. Tuntuu kuin kirjailijakin, jo vuosikymmeniä tai vuosisatoja sitten kuollut, olisi hetken täällä. Käytävää oli ihan pakko väljentää ja lisätä tuuletusaukkoja.
ellauri163.html on line 710: Marraskuun 2002 haastattelussa Pullmania pyydettiin vastaamaan katoliseen Heraldiin kutsumalla kirjojaan "painajaisten aineiksi" ja "kokkojen arvoiseksi". Hän vastasi: "Vastaukseni tähän oli pyytää kustantajia tulostamaan se seuraavaan kirjaan, kuten he tekivät! Minusta se on koominen, se on vain naurettavaa." Katolisen Heraldin alkuperäinen huomautus (joka oli "on olemassa lukuisia ehdokkaita, jotka näyttävät minusta olevan paljon kokon arvoisempia kuin Harry Potter") kirjoitettiin Etelä-Carolinan vanhempien yhteydessä, jotka painostivat opetuslautakuntaansa kieltämään Harry Potter -kirjat.
ellauri180.html on line 107: Kaisa Sutela on kirjamaailmaan työelämässään eksynyt – ja uppoutunut – teologi. Hän rakastaa kirjoja ja on kirjallisuuden lajien suhteen melko kaikkiruokainen, mutta viihtyy silti parhaiten keltakantisen laatukirjallisuuden parissa. Myös lasten laatukirjat ovat lähellä sydäntä. Kaisa harrastaa ruoanlaittoa ja sitä myöten Tunnelmallisia makuja -blogin pitämistä. Kaikki vinkit ovat tervetulleita!
ellauri181.html on line 65: Syyskuussa 1908 ja huhtikuussa 1909 koulutettu simpanssi nimeltä "konsuli Peter" näytettiin Prahan vaudevillessä. On järkevää, että Kafka johdatti siitä ehdotuxia nykyiselle kertomuxelle. Hän on myös käsitellyt intensiivisesti Brehmin eläinelämää, käyttäytymistutkimusta ja sosiaalista darwinismia. Elsa Brod, Max Brodin vaimo, suoritti työn suurella menestyxellä 19. joulukuuta 1917 Prahan juutalaisten naisten ja tyttöjen klubissa. Sittemmin tarinat ovat usein sisältyneet heidän ohjelmaansa reciters. Kuvaamisen suuren apinan jonka Klaus Kammer Saxan ensi-textiä johtaja Willi Schmidt klo Akademie der Künste osana Berliner Festwochen 1963, joka kirjattiin jonka SFB ja toistettu televisiossa vuosikymmeniä, on edelleen ihailtu tänään.
ellauri190.html on line 111: Bysantin keisari Konstantinos VII mukaan osa petsenegeistä nimitti itseään nimellä kangareiksi (kreik. Κάγγαρ). 800-luvun lopun osa heistä nimitti itseään nimellä "patsynak" (petseneg) joutui siirtymään Euraasian aroseuduilta ilmaston muuttumisen (kuivuuden) sekä naapurikansojen (kimakkien ja oguzien) painostuksen vuoksi siirtymään Volgan varteen, jossa jo olivat unkarilaiset. Vuonna 860 petsenegit lähtivät vaeltamaan länttä kohti, nykyisen Ukrainan alueelle, samalla pakottaen siellä aiemmin asuneet unkarilaiset siirtymään Karpaattien yli Tonavan altaan puolelle. Unkarilaisten aikana maan nimi oli "Levedia". Petsenegit antoivat sille nimeksi Padzinakia (kreik. Πατζινακία). Noin vuonna 882 petsenegit saapuivat Krimille. Siitä alkoivat petsenegien kiistat Kiovan ruhtinas Askoldin kanssa noin vuonna 875, mikä on kirjattu vanhimpiin kronikoihin ja minkä myös historioitsijat ovat vahvistaneet ruhtinas Igorin kanssa (915, 920). Kasaarien kaanikunnan tuhoutumisen jälkeen (vuonna 965) Volgasta länteen olevien arojen herruus siirtyi petsenegeille. Petsenegisen hallussa oli tuolloin alue, jonka rajanaapureina olivat: Kiovan Venäjä, Unkari, ensimmäinen Bulgarian valtakunta, Alaanit, Mordva sekä Länsi-Kazakstania asuttaneet oguzit.
ellauri194.html on line 690: Banerjeen kirjat ovat sydänsarjamaista romanttista paskaa, tiesi Seija kertoa.
ellauri196.html on line 93: Oliko Rami Tuomela ramisti? Tokkopa, sen kirjat oli aika paxuja ja pedantteja.
ellauri196.html on line 515: Risto Huvila on espoolainen liikkeenjohdon konsultti, pianisti ja historianharrastaja, jolta on ilmestynyt kirjat Israelin ihme ja Aar juu reisi, resident is Ruuman (2018) ja Seurakuntalaisen blogista koostettu Miten Israelista pitää puhua (2022). Risto on Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry:n puheenjohtaja, Holokaustin Uhrien Muisto ry:n ja Elämän marssi ry:n varapuheenjohtaja sekä Eduskunnan antisemitismin vastaisen ryhmän sihteeri. Risto kirjoittaa myös Jerusalem Postiin, Times of Israel -sivustolle sekä Ristin Voittoon. Risto ei ole semiitti vaan tavallinen höpläytetty baltti.
ellauri203.html on line 555: Turgenevin kirjatapaaminen on seuraavana päivänä. Koko hienosto on paikalla, paizi Stavroginit. Mutta kuvernöörskän kekkerit menee perseelleen. Paikalla on kosolti laahusta. Kännipäinen kapteeni alkaa tankata jotain omatekemää runoa lavalla. Seuraavana esiintyy Turgenev, joka hölöttää jotain unettavaa tuntikausia. Joku huutaa "mitä paskaa!" Turgenev vittuilee yleisölle takaisin ja lukuhetki päättyy Turgenevin salaivaisiin kiitoxiin. Seuraavaxi astuu sähläämään Verho Sr., esittäen omia esteettisiä ideaalejaan riidellen kimakasti yleisönsä kaa. Verho häipyy lavalta rumasti kiroillen. Alkaa meteli ja odottamaton kolmas esiintyjä, "professori" Pietarista alkaa haukkua ryssiä, huutaen täysiä ja heristäen nyrkkiä. 6 poliisia kiskoo sen lavalta, se karkaa mutta saadaan kiinni taas. Yleisöstä tulee vapaaehtoisia avustajia ja joku koulutyttö villizee tutentteja.
ellauri204.html on line 656: Mitään puoluepoliittista, sellaisenaan minkään puolueen puolueohjelmaan kirjattavaa agendaa taiteen kritiikillä ei Rantaman mukaan ole. Riittää pitää yllä laatutaiteen luokkaluonnetta.
ellauri206.html on line 233: Rikun kirjat on monologeja vaikka puhujia olisi useampia. Se vähä dialogi mikä niissä on ei vaikuta aidolta. Eikä henkilöt. Ne ei elä omaa elämäänsä vaan paasaavat kynäilijän ajatuxia. Henkilöt ja toimijat: Riku, Rikun pippeli, Rikun pussukat. Vielä kerran pojat! Humaltunut shiazupissis Laila nosti hametta. Sieltä pörhisteli tussu tuuhea kuin rusettimarsu tekemässä pesää herkkuhaarukkaan.
ellauri207.html on line 82: Autismin kirjolla surffaileva pissis muka lukee olematonta Harvard UP:n kirjaa pallogeometriasta. Typerää, matikan väitöskirjat ei kyllä avaudu Stiegin keskim. lukijakunnalle vaikka Larsson ize selittäisi.
ellauri214.html on line 640: Mafiosot löyhkäsivät tupakalle. He olivat eri kliseisiä. 26x kirjatun kirjeen hinnan korvaus on erittäin pieni omaisuus. Ei sillä kuuhun mennä, saati brasseihin. Ei kannattaisi paljon brassailla.
ellauri216.html on line 245: Pystyrintainen Milka arvaa koko juonen: Tero on pervo pyromaani tumputtaja. Mutta Tero ei sitä kiihota niet voit antaa olla. Koko luostari oli tyrmistynyt: Milka ei anna Terolle hilloviivaa! Ilmoitus sähköisti tunnelmaa vieraiden keskuudessa. Poliisit Lyhkänen ja Kolli kuulustelevat Teroa. Kaikki kirjat paloivat ja Serafim paizi se ziljoonan postilla.
ellauri216.html on line 1027: Pääluostarin alakirkon ikonit saatiin evakuoitua, yläkirkosta saatiin mukaan huomattavimmat ikonit ja irti lähtenyt jumalanpalvelusvälineistö kokonaisuudessaan. Kirjastokin onnistuttiin pelastamaan sullomalla kirjat tyhjiin perunasäkkeihin, joita sattumoisin tai kaizelmuxen armosta oli riittävästi. Sotilaat antoivat auliisti kuljetusapua mantereelle jossa evakuoitu tavara lastattiin juniin. Sotatoimien loppuminen 13. maaliskuuta 1940 helpotti kuljetuksia aivan oleellisella tavalla. Luostarin vahvat ja hyvin hoidetut hevoset selvisivät tästä kuljetusurakastaan hyvin; sotatoimien päättymisen johdosta nekin pääsivät mukaan evakkoon, paitsi ne muutamat, jotka kaatuivat urheasti työnsä ääreen ennen rauhan tuloa. Tosin rekikaluston niukkuuden vuoksi armeijan kuorma-autot kuljettivat huomattavan osan ihmisistä ja tavarasta mantereelle.
ellauri216.html on line 1089: Joka vuosi luostariin saapui useita tuhansia pyhiinvaeltajia ja turisteja (eri maista, pääasiassa suomalaisia). Niinpä luostarikirjaan on kirjattu, että vuonna 1936 Valamissa vieraili "turisteja" 3540 henkeä 22 osavaltiosta, joista 2137 oli suomalaisia, 562 ruotsalaisia ja 40 venäläisiä.
ellauri216.html on line 1105: Joskus munkkien joukossa evakuoinnin aikana esiintyneitä uhreja koskevia väitteitä kumotaan luostarin metriset asiakirjat ja veljien palvelukirjat, jotka osoittavat, että kukaan ei kuollut evakuoinnin aikana vaan vasta keski-Suomessa.
ellauri216.html on line 1109: Tietoa luostarin hylätyistä rakennuksista maaliskuusta 1940 kesäkuuhun 1941 on vähän. Tiedetään, että luostarin rakennuksiin sijoitettiin lähes välittömästi venemiehien koulu ja porukka mökkipoikia. Historioitsija Sergei Miljaev. uskonnollisten selviytymistastoa koskevien painettujen julkaisujen kirjoittaja, lähetettiin Valaamaan valitsemaan käsikirjoituksia ja kirjoja luostarin kirjastosta ja arkistosta. Vuonna 1941 Miljajevin kaksisivuinen julkaisu luostarista ilmestyi Bezbozhnik-lehdessä otsikolla "Entinen obskurantismin ja vakoilun pesä". Miljajev esitti luostarin arkistosta löytämiensä asiakirjojen perusteella (tarkkojen lainausten kanssa) useita syytöksiä luostarin veljiä vastaan. Kaikki Miljajevin käyttämät asiakirjat on säilytetty. Vuonna 1940 Miljajev julkaisi artikkelin luostarista At the Turn -lehdessä, jossa kerrottiin seuraavaa:
ellauri217.html on line 133: Kaikki, mitä Muhammedin elämäkerrasta tiedetään, on peräisin Ibn Ishaqin 700-luvun puolivälin jälkeen kirjoittamasta elämäkerrasta. Sitä täydentää 800-luvulla kirjattu hadith-muotoinen perimätieto. Muslimit katsovat, että myös Koraani kertoo Muhammedista, mutta tällöin luotetaan Ibn Ishaqin tapaan tulkita Koraanin tekstejä. Sana "Muhammed" esiintyy Koraanissa vain neljä kertaa, ja se viittaa Muhammediin vain kannessa. Kukaan ei tiedä, mitkä kertomukset ovat tosia ja mitkä keksittyjä (paizi Allah joka kexi ne).
ellauri217.html on line 630: Pastori sai sairaalan avajaisissa rauhoittavan ruiskeen ylihoitajalta eikä kääntäen. Freskossa on samlagsskenejä, gruppsexhistorioita ja eroottisia ansseja. Aika frekkiä. Chicklit kirjat päättyy yleensä tälläseen ylenpalttiseen julkiseen menestysskeneen, jota seuraa ruhtinaallinen pano voittaneelta koiraalta. Tässä tapauxessa voittaja on yhtä auki kuin Oskun Arafatilla.
ellauri236.html on line 134: Tästä kaikesta voi päätellä että Chasen kirjat ovat pulppia. He was the son of Colonel Francis Raymond of the colonial Indian Army, a veterinary surgeon. His father intended his son to have a scientific career and had him educated at King's School, Rochester, Kent.
ellauri238.html on line 383: Sarahin ansiosta Pentti alkoi kirjoittaa taas päiväkirjaa nuoruutensa päiväkirjojen jälkeen. Muokatusta materiaalista syntyi 1967 aiivan loiistava teos Aika Prahassa. Vuonna 1998 ilmestyi Pekka Tarkan toimittamana laitoksena Saarikosken Prahan päiväkirjat sellaisenaan. Niissä ei juuri ole kehumista. Haukotuttavaa, yhtä ryyppäämistä.
ellauri238.html on line 532: Näyttää siltä että pahin vika tässä on, että leffat, vielä enemmän kuin kirjat, on karsinoitu genreihin, ja auta armias jos tuote ei seuraa genreohjenuoria. Tai koittaa sekoittaa yhteen eri genrejä. Silloin sillä ei ole mitään toivoa. Tässäkin oli vähän kaikkea kuin kesäkeitossa, realismi oli kaukana ja fiktiosta puuttui siltä nykymaailman aikaan odotettua vimpan päälle pulityyriä. "Gagit" oli ennustettavia ja ajoituskin niin ja näin. Mutta entä sitten vittu? Mitä helkkarin kuoronaurua tässä haetaan? Joku nauraa yhdelle ja toinen toiselle. Sentään kiva ettei ollut yhtään amerikkalaisia, ja englantia kuuli aivan minimisti.
ellauri238.html on line 541: Ovat muistojemme lehdet kuolleet sisälsi ne Simolta nyysityt Aunuxen päiväkirjat. Simo Saarikoski oli tuurijuoppo, sellainen kuin Kemelmannin rabbidekkarin murhattu jutkumatemaatikko. Pentti oli samanlainen paizi tuuriraitis, muun aikaa umpikännissä. Kaxipersoonainen, minä ja mä.
ellauri240.html on line 363: Oletteko ajatelleet miehiä??? Pitää jakaa kaksi kirjaa. Toinen miehistä. Tasa-arvovaltuutetulla olis hommia. Onks tää taas näitä juttuja kun Suomalaisten pitää vaan sopeutua kaikenlaisiin asioihin omassa maassaan? Paljonkos nää kirjat kustantaa??? Kuka uskaltaa kertoo? Äänimies Esko
ellauri240.html on line 411: On se kumma miten valtion rahoilla taas ostetaan jotain taytta soopaa. Otavan pojat tai joku muu varmaan lahjonut pikkuisen, eikun lobannut kai on se lahjonnan sijaan kaytettava sana. Jotain vilunkia pakko olla, terveela jarjella tata ei voi selittaa. Eika tietenkaan kotimasita kirjailijaa tueta, vana nigerialasiamerikkalaista. Oishan meilla ollut vaikka naa Mielensapahoittaja-kirjat. Mitapa sita omia verorahoja kotimaiseen... Ja jos kirjan nimessa on feminismi-sana tasa-arvon sijasta niin se pitaisi laittaa roskakoppaan jos en takia. Tama sitä monimuotoisuutta on. Toivottavasti joku saa potkut. (👍 Hyvin sanottu: 10)
ellauri240.html on line 567: "Tutkikaa huolellisesti varkaiden, sieppaajien ja kapinoitsijoiden tiedot. Teidän on pantava täytäntöön ne asiakirjat, joissa kaikki hududia ja qisasia koskevat sharia-lain ehdot on täytetty. Tämä on sharian määräys ja minun käskyni, joka on pakollinen", Mujahid siteerasi Akhundzadaa.
ellauri243.html on line 667: Pahrumpassa asui joku libertariaani joka on onnexi jo kuollut keuhkoemboliaan.

Libertarian Party (LP) on poliittinen puolue Yhdysvalloissa, aika lailla Liike Nytin tapainen, joka edistää kansalaisvapauksia, interventiokyvyttömyyttä, laissez-faire -kapitalismia sekä hallituksen koon ja laajuuden rajoittamista. Puolue syntyi elokuussa 1971 tapaamisissa David F. Nolanin kotona Westminsterissä, Coloradossa, ja se perustettiin virallisesti 11. joulukuuta 1971 Colorado Springsissä, Coloradossa. Juhlien järjestäjät saivat inspiraatiota itävaltalaisen koulukunnan töistä ja ideoista, varsinkin ekonomisti Murray Rothbard. Rothbard väitti, että kaikki "yritysvaltion monopolijärjestelmän" tarjoamat palvelut voitaisiin tarjota tehokkaammin yksityisen sektorin toimesta ja kirjoitti, että valtio on "ryöstöorganisaatio, joka on systematisoitu ja kirjattu laajalle". Hänen suojelijansa Hans Herman Hopen mukaan ilman Rotberttiä ei olisi sanottavaa anarkokapitalistiliikettä. Hans-Hermann Hoppe ( / ˈh ɒ p ə / ; saksaksi: [ˈhɔpə] ; syntynyt 2. syyskuuta 1949) on saksalais-amerikkalainen itävaltalaisen koulukunnan taloustieteilijä , filosofi ja poliittinen teoreetikko. Hän on taloustieteen emeritusprofessori Nevadan yliopistossa Pahrumpassa (UNLV), Ludwig von Mises Instituten vanhustutkija sekä Property and Freedom Societyn perustaja ja puheenjohtaja. Hoppe on Kristina tädin ikätoveri. Hoppe on väkevästi antidemokraattinen. Sen kaveri Lew Rockwell on vahvasti Ukrainan sodan vastainen.
ellauri243.html on line 710: Isä Patrick tässä selkeästi puhuu Bradin naamarista. Tästä nuorisokirjat aina tunnistaa: nuorison suuhun pannut meemit on 30v vanhempia kuin tapahtumahetki. Marina on puoliapassi ja puolihelleeni, silti uskollinen, osaa kokata ja varsinainen peto petissä. Joten onnea isä Ron, kyrpätombolasi pysähtyi voittosektorille.
ellauri246.html on line 501: Vuonna 1972 Brodskia kutsuttiin Oviriin ja hänelle ilmoitettiin, että joko hän lähtee länteen, tai hän lähtee itään. Ruzov kuoli unohdettuna tänä vuonna. Brodskia pidettiin kielletyn kirjallisuuden epävirallisena johtajana. Kaikki lähtöasiakirjat on koristeltu kolmen päivän kuluessa, se tarkoittaa, että toiminta on suunniteltu etukäteen. (Kuten muut opposition tekijät, Brodsky lähetetään vittuun. Niin roomalaiset keisaritkin tekivät runoilijoillensa.)
ellauri246.html on line 635: Täällä Yhdysvalloissa Brodsky alkoi valmistaa kaksi kokoelmaa runoja, tämä on "osa puhetta" ja "kauniin aikakauden loppu". Erityisellä trepidilla hän viittasi ensimmäiseen, minkä seurauksena hän oli omistettu kotimaahansa, vanhemmilleen. Kriittiset arviot uusista Broadke-kirjoista olivat hieman, no. Brodsky kuin runoilija äidinkielellään aikaisemmin tuli filologian perinnöstä kuin kriitikot. Hänestä kirjoitti kirjalliset väitöskirjat, artikkelit ja ilmoitti.
ellauri246.html on line 831: Brodsky meni linkkiin yhteen runoilijaan ja palasi muille. Muutos ei heti, mutta hyvin nopeasti. Ensimmäisen viitevuoden 1964 runot ovat pääasiassa samassa runollisella tavalla kuin 1962-1963 runot. Siksi nämä ja muut ovat niin orgaanisesti liittyneet kirjaan "New Stans elokuuhun". Link Brodssky työskenteli paljon, lukea paljon. Hän avasi itselleen anglo-amerikkalaisesta runoudesta. Näistä jakeista ei ollut käännöksiä venäjäksi, kirjat toivat hänet ystäville, joten hän alkoi oppia englantia.
ellauri247.html on line 57: Karilaan vanhemmat olivat Piippolan kirkkoherra, rovasti Niilo Köriläs (1852–1911) ja Ida Maria Anstén. Hän valmistui ylioppilaaksi 1921, filosofian kandidaatiksi 1924 ja filosofian maisteriksi 1927. Köriläs oli Seuran päätoimittajana 1929, WSOY:n virkailijana ja Ylioppilasteatterin johtajana 1929–1930, Suojeluskuntajärjestön Hakkapeliitta-lehden toimitussihteerinä 1930–1944, tämän jälkeen hän oli Valojuovaluoti-lehdessä toimitussihteerinä 1945–1946 ja päätoimittajana 1949–1950 sekä Noidannuoli-lehden toimittajana. Köriläs toimi myös Kustannusosakeyhtiö Valituksen osastonhoitajana vuodesta 1958, Nuorten Kirja ry:n johtokunnassa vuodesta 1946 ja sen puheenjohtajana vuodesta 1954. Kirjailijana Köriläs julkaisi nuorisoromaaneja, tietokirjoja ja kokoomateoksia. Useissa hänen 1950-luvulla kirjoittamissaan poikien seikkailukirjoissa oli voimakkaan isänmaallinen henki. Körilään kirjat olivat sixi suosittuja nazi-Suomessa, niinpä Köriläs sai laajaa tunnustusta työstään, etenkin Rymy-Eetusta.
ellauri249.html on line 339: Eläkkeellä oli aikaa lukea, katsoa elokuvia ja kuunnella radiota. Pravdan artikkelit olivat Hruštšovin mielestä lähes täyttä roskaa ja hän seurasi huolestuneena kuinka Breznevin hallinto perui hänen uudistuksiaan. Hänen poikansa Sergei toi hänelle konekirjoitusliuskoista tehdyn kopion Boris Pasternakin Tohtori Źivagosta ja luettuaan sen totesi, että kirjan kieltäminen oli ollut turhaa. Sen sijaan George Orwellin romaanista 1984 hän ei pitänyt. Maanviljelykseen ja puutarhanhoitoon liittyneet kirjat kiinnostivat Hruštšovia loppuun asti. Nikitaa oli jääneet vaivaamaan ne arbuusit.
ellauri254.html on line 848: Suomennettuja teoksia: Kireähermoista väkeä (Rasskazy). Suom. Katja Losowitch. Helsinki: SN-kirjat, 1990 ISBN 951-615-702-5 novellikokoelma.
ellauri254.html on line 1056: Huomatkaa myös että lännen rikkain mies tällä haavaa (mies tietysti, tää on all male paneeli) myy vain rikkaille. Oligarkeilla on jo ihan oma talous ja virtuaalimaailma. Eskapistiset fantasiakirjat myy nyt parhaiten. Satua, älkää kuunnelko ellei miellytä.
ellauri256.html on line 477: Toistaiseksi pidän Gorkin Äidistä, se on naiivi samalla lailla kuin lastenkirjat, esim Kulla-Gulla. Naiivius on hyvä asia. Natashalla on samanlainen pullapitkon näköinen palmikko kuin meidän Darjalla, ja varmaan samanlaiset maitomunatkin puserossa. Päässeeköhän Pasha piankin maistelemaan niitä? Ei himskatti, sehän onkin höhlä* joka kuumuu Natashasta, Pasha taitaa olla homo taikka asexuaalinen.
ellauri257.html on line 548: Lopulta Israel Joshua kutsui nuoremman veljensä, tulevan Nobel-palkinnon voittajan Isaac Bashevis Singerin Yhdysvaltoihin ja suunnitteli hänelle työpaikan The Forwardissa. "Ellei Joshuaa olisi ollut, Abraham Cahan olisi erottanut hänet", Singerin vaimo Genia tunnusti myöhemmin Bashevisin pojalle Israel Zamirille. Joshua kuoli sydänkohtaukseen 50-vuotiaana New Yorkissa, 258 Hudson Riverside Drive, 10. helmikuuta 1944. A Treasury of Yiddish Stories -kirjan johdannossa Irving Howe ja Eliezer Greenberg totesivat, että Mr. Singerin kirjat on järjestetty "tavalla, joka täyttää tavanomaiset länsimaiset odotukset kirjallisen rakenteen suhteen. Hänen romaaninsa muistuttavat sellaista perhekronikkaa, joka oli suosittu Euroopassa useita vuosikymmeniä sitten eli edellisen vuosisadan vaihteessa.
ellauri258.html on line 60: Kysyy Herlinin Sanomien lahjaton elokuvakriitikko Teppo Typpö. Selitys on ilmeinen: Teppo Kurkon kirjat ovat izessään niin paskoja. Niiden paskuus vaan terävöityy elokuvamuodossa. Elokuvan 11-vuotias päähenkilö sai Hollywoodin huonoimman näyttelijän palkinnon. Se oli tosi epistä, ei kai paska kirjasta tehdyn paska elokuvan lapsipääosan näyttelijä voi pelastaa kokonaisuutta naurettavalta lässähdyxeltä vaikka olisi 11-vuotias?
ellauri262.html on line 89: Elizabeth Yates kirjoitti Sir Gibbiestä : "Se liikutti minua samalla tavalla kuin kirjat, kun lapsena kirjallisuuden suuret portit alkoivat avautua ja ensimmäiset kohtaaminen jalojen ajatusten ja lausumien kanssa olivat sanoinkuvaamattoman jännittäviä."
ellauri262.html on line 389: Ensimmäiset Wimsey-kirjat olivat kevyitä, päähenkilönsä omalaatuisuudella leikitteleviä teoksia. Kun Wimsey kohtaa Harriet Vanen, jonka kanssa hän myöhemmin menee naimisiin, teemat vakavoituvat. Arvostetuin Wimsey-kirjoista on toiseksi viimeinen, Juhlailta, jota on sanottu yhdeksi parhaista Oxfordin yliopistomaailman kuvauksista. Sayers itse piti tärkeimpinä töinään käännöksiä, etenkin Danten Jumalaisen näytelmän englanninnosta.
ellauri266.html on line 76: Olen saavuttamassa elämässäni pisteen, jossa en tunne, että yllätyksiä tulisi enää paljon ja jäljelle jääneet koskevat enimmäkseen laskuja ja diagnooseja. Desmondin mielikirjat ovat enimmäkseen out of print.
ellauri266.html on line 204: Tampere kuplii. Sarjis-Finlandian valitsee kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. 2022. Äänikirjat. ... Suden vuodessa 2003 epilepsia sävyttää epä-so­vin­naista rak-kaus­ta­rinaa. Tokko Virpillä on sentään izellään grand mal vaivoja? Ei se ainakaan ole tunnustanut.
ellauri266.html on line 213: Byörk-kirjat ovat perinteisiä salapoliisitarinoita. Kalleksi kutsuttu Karl Axel Byörk selvittää rikoksia harrastuksenaan, varsinaisesti hän on sukulaissetänsä omistaman Axel-Electron apulaisjohtaja. Hän on kihlautunut pikkuserkkunsa kanssa ja vaihtanut virkamiesuransa tulevan appensa firman apulaisjohtajuuteen. Kihlaparin illanviettoihin kuuluvat elokuvat ja ooppera, jotka nekin tuovat tarinaan aitoa ajankuvaa. Hänellä on apunaan vikkelä ja pyylevä koulupoika Frans Valkama, jolle maistuvat sekä Byörkin laittamat ateriat että kalja.
ellauri266.html on line 221:

Virpin elämän kirjat