ellauri007.html on line 1375: Kävin kirjastossa
ellauri008.html on line 180: opetti ranskaa, oli opiston kirjastossa töissä.
ellauri012.html on line 31: Kävin kirjastossa, porno-osastossa.
ellauri025.html on line 901: Monika oli pitkään yrittänyt vastustaa lukemista ja kirjoittamista. Hän ei halunnut olla kiinnostunut samoista asioista kuin äitinsä, joka toimi lastenosaston päällikkönä Rikhardinkadun kirjastossa. Se taisi olla isän tyttö, mutta äiti oli vahvempi. Sitkeämpi ainakin. Monikaa häiritsi myös se, että kirjoittaessa koko maailma pyörii helposti oman navan ympärillä. (Ei se sitä sittemmin liikaa ole häirinnyt.)
ellauri047.html on line 190: Hän ja Eva König – joka oli jäänyt leskeksi vuonna 1768 – kihlautuivat 1771. Vuonna 1775 Lessingin työ kirjastossa keskeytyi useamman matkan ja keisari Joosef II:n suoman audienssin vuoksi. Braunschweigin prinssi Leopoldin seurana hän matkusti Italiaan, jossa he vierailivat Milanossa, Venetsiassa, Firenzessä, Genovassa, Torinossa, Roomassa, Napolissa ja Korsikalla.
ellauri050.html on line 167: No ei sentään. On liikuttaviakin yxityiskohtia: 11-vuotiaana Ransu lähetettii katoliseen seminaariin lähellä Durhamia. Se oli hento herkkä hirmu ujo poika, kaverit sanoi sitä hulluxi. Sen näki jo kaukaa käytävässä hiipimässä lammasmaisesti takinkaulus ylhäällä. Näitä piisas Norssissa, mun luokalla oli useampia. Hyppytunneilla se hipsi koulun kirjastoon ja luki historiaa ja runoja. Vaikka kirjastossa oli kaamee mekkala ja käytiin rizasotia, Ransu sulki izensä pois ja keskittyi kirjoihin kuin Sateenkaarinotkon pastori Meredith. Siitä tuli ihan hikipinko ainekirjoituxessa. Kerran se sai jälkkäriä oltuaan hitain jumppatunnilla. Kazokaa Lallia, kolme, neljä. Huono matikassa, mutta aika hyvä käsipallossa. Kriketissä ykkösluokan penkkiurheilija. Koulu pyysi siltä juhlarunon 1908 kuin kuningatar Kristiinalta Suomen Akatemia, mutta ehti kuolla ensin, 1907. Kristiinalla on tässäkin käynyt parempi pulla.
ellauri060.html on line 970: - Voinko minä nukkua tässä sohvalla? - Voit voit, mutta älä nyt vielä tuuperru! Minä muutoin tilasin izelleni italiankielisen Baabelin kirjaston. Luen teoxia sanakirjan kanssa. Se on semmoista puuhaa, että toiset ajatuxet väistyvät väkisinkin, jäävät tietenkin nurkalle kyttäämään ja iskevät heti kun ote hiemankin herpaantuu... Baabelin kirjastossa on sekä tuttuja että outoja kynäilijöitä ja niteitä. Esim.
ellauri073.html on line 456: Sasha Chapin oli näppyläinen ruma teini joka kompensoi esiintymällä älykkönä ja lukemalla 14-vuotiaana MLA:n 100 parhaan romskun listaa läpi aakkosissa kuin Jorma Oxanen Otavan isoa tietosanakirjaa ja Puu kasvaa Brooklynissä tyttö joka pääsi kaupunginkirjastossa A:sta Burtonin Melankoliaan. Mä luin samassa mielessä Rikhardinkadun kirjastossa EA Tunkelon Vepsän kielen äännehistorian. Se oli äsken divarissa myynnissä merkinnällä (lukematon). Vaikkei mulla teininä ollut juuri näppylöitäkään. Muuten kyllä olin nörtti väpelö. En sentään pilannut elämääni shakilla, kuten Sasha Chapin. Sasha huomas lopulta että sen paikka IQ-toteemipaalussa oli lähempänä paalun jalustaa. Se alkoi haista. Niin minäkin.
ellauri082.html on line 214: Runoilijaveli Jönsy lähetti mulle runon Robert Frostilta. Frostin nimi on vilahtanut ohi ehkä jossakin, mutta emmä siitä oikeestaan tiennyt tuon taivaallista, vaikka Aale Tynnin 1000 laulujen vuottakin olin muka lukenut. Tätä lumista runoa ei meidän enkun tunnilla kyllä tullut vastaan, ei tullut kyllä muistaaxeni mitään muitakaan. Meidän enkun maikka ei ollut mikään romantikko, vaan täti aika tyrnävä, kuuluisan Eeva Riikosen enkku-suomi sanakirjan tekijä. Jöns oli opetellut tämän runon ulkoa Kabulissa kirjastossa. Se on jo exoottista se. Olikohan siellä lunta ollenkaan. No tänä vuonna ainakin on tullut lujasti. Mutta nyt on säät sekaisin koko pallolla.
ellauri082.html on line 521: OBS! Hikikirjastossa on aiheeseen perehtyneiden kansalaisten sekä tohtorismiesten yhteistyönä kokoama läjä huumeiden teko- ja veto-ohjeita!
ellauri092.html on line 393: Vasemmistoradikaali Armaxesta Heikelit muikenee kuin vaarit kai yhteisestä sopimuxesta. Se oli mätämuna, jokaisessa suvussa on sellainen, ellei useita. Tai hei, löytyy siitä jotain sukusomesta. Se on O. I:n vaasalaisen pappisveljen Joel August Heikelin tuhlaajapojan Gunnar Gabrielin poka, joka (siis Gunnar) kuoli Helsingissä 38-vuotiaana espanjantautiin 1919. Jostain syystä se (siis Armas) on syntynyt jenkeissä. Ei kai Gunnar saanut tartuntaa työväenaattesta rapakon takana? Senkö tautta Armaxesta tuli punikki? Sen äiti, urkurintytär Hanna Victoria Gullstrand Skånesta kuoli varmaan samaan espanjantautiin 1919, mutta Vaasassa. Armas ressukka jäi täysorvoxi 12-vuotiaana. Se syö miestä kyllä, mixei naistakin. Armaxesta voisi olla lisää työväenkirjastossa. Se oli kemisti.
ellauri117.html on line 659: What an idiot. Locke ei koskaan mennyt naimisiin eikä hänellä ollut lapsia. Se oli aivan vissinvarmasti kaappipetteri, asexuaali tahi ei. Se oli anaalinen pedantti, kirjoitti aivan vimmatusti muistikirjoja. Sen kirjastossa oli 3000 kirjaa, eniten uskonnollisia.
ellauri133.html on line 512: Derryn kirjastossa on IBM:n pallokirjoituskone, jollaisesta haaveilin 70-luvulla.
ellauri160.html on line 86: Aronpuro kirjoitti ylioppilaaksi 1961 ja suoritti kirjastotutkinnon 1964. Hän oli kirjastonhoitajana Tampereen yliopiston kurssikirjastossa vuosina 1964–1971, Rääkkylän kunnankirjastossa 1972, Kemin Syväkankaan kirjastossa 1972–1981 ja Tampereen Lamminpään kirjastossa 1981–2003.
ellauri162.html on line 72: Mun kielitieteen kirjat oli makkaratalossa LC in memoriam kirjastossa kunnes Göran käski kuskata ne pois. Sitten ne kastuivat ulkovarastossa Osmontien mäellä. Nyt ne kastuvat Ilmattarentien vinnillä. Niillä ei ole tulevaisuutta, eikä menneisyyttäkään kuin sukupolven ikä. Ne ovat varsinaisia erikoisuuxia.
ellauri162.html on line 726: Huysmannikin oli pääasiassa runkmanni, mutta sitä ilmeisesti sentään vielä halutti, kerta sillä oli kirjastossa Forbergin klassillisen erotomanian käsikirja, jonka kuvitusta alla mallixi.
ellauri206.html on line 243: Sysmän kirjastossa on uusi vaatimaton mutta viehättävä kirjastonjohtaja, jonka kanssa tuli puhetta Houellebecqistä. Se oli lukenut vähän matkaa Michelin kirjaa Alkeishiukkaset mutta alkoi tympäsemään, jätti kesken. Tolkun ihminen siitä päätellen. Se on ollut Sysmässä kohta vuoden ja pitää työstä, pitäneekö Sysmästä? En huomannut kazoa onko sillä sormusta. Lainasin siltä Wellbeckin 6. romaanin Alistuminen eli Islam. Lisää islamofobiaa ihan takuulla.
ellauri216.html on line 238: Tulipalo kirjastossa. Tero rahjustaa poispäin ziljoonan arvoinen postilla sylissä. Todnäk se sytytti sen ize. Serafim luotti Teroon kuin talousliberaali toiseen. Varattomat veljet tuijottivat kirjastonsa paloa ja varmaan tunsivat menettäneensä jotakin. Vaikka siellä oli vain kirjoja. Kaikilla oli kännyt tallessa, ei siis huolen häivää. Terolla oli nyt ainoana hallussaan Dionysioxen postillan ykköspainos. Se itki vaikkei ollut ketään nussittavaa lähellä. Tero ja Suzän kiitää tähtitaivaan alla eri suuntiin. Suzänilla on kapeet kasvot ja laaja perse. Modiglianin naisihanne.
ellauri221.html on line 41: Kävin kirjastossa
ellauri236.html on line 143: Chasen kirjojen nimet ovat korutonta E-F-K kertomaa. Ne on lähes kaikki suomennettu. Chase on 1 kaikkien aikojen myydyimpiä kirjailijoita. Eli kuten sanottu, mixi vaivautua kynäilemään mitään muuta? No noobelia ei näillä kyllä saa. Nobelkirjojen sivut kirjastossa on harvemmin tarttuneet tahmaisina toisiinsa. Sixi epäilen että myös tuntemattoman suomalaisen taiteilijan työ "Isokukko Uljas" (alla) on jäävä dynamiittipalkinnotta.
ellauri244.html on line 271: Kauramummon naiseus ja mielipiteet saivat Harrin näkemään punaista loppupeleissä. Ämmäpaha oli kirinyt niin paljon edelle. Sama kokemus oli mulla Anna-Kaisa Päkkilästä, ja samasta syystä, sekin oli mua iäkkäämpi. Se ei ole mukavaa. Harri menee urheasti syylänpoistoon ilman nukutusta tai edes kokovartalopuudutusta. Vizi että tää on pelleä. Harri Sirola Kuusankosken kirjastossa on huomattavasti naisellisemman näköinen kuin pallinaamainen Anja Kauranen. Syysprinssillä oli vaimo ja tyttäriä, ei sunkaan Harrilla? Niistä ei wikipediassa ole mitään puhetta.
ellauri246.html on line 531: Mit vit? Nazi-Hydegger! Niinpä tietysti. Brodski havaitsi ajatuksen kielestä, joka on talon takana, joka kertoo meille runoilijoiden kautta, mitä on olla historiallinen ymmärrys. Runori omistaa intuitiiviset ja transsendenttiset tavat tietämään. Runojen riippuvuus kielestä, Brodsky tähdentää, ehdottomasti ja samanaikaisesti kirjastossa. "Kielellä on valtava keskipakopotentiaali. Runko on kielen olemassaolo. Ironia välinpitämättömyydelle, joka ilmenee tehtäessä runoutta valtiolle, usein politiikkaan on liittynyt tulevaisuuden välinpitämättömyys, joka aina edustaa runoja menneisyyteen. "Valtion filosofia, hänen etiikansa, puhumattakaan estetiikasta, on aina eilen." Kielen kautta runoilija luo kauniin luokan, joka "ei pure, haukkuu vaan, se on itsestään säilytys ihmisen vaistosta." Brodsky omistaa elämänsä luomaan kehittyneempiä muotoja, ennen kaikkea hengellistä olemassaoloa, jotta historiallinen prosessi ei häiritse ja mies ei häirinnyt.
ellauri283.html on line 179: Upseerit kommunikoivat keskenään lähes yksinomaan huutaen, karjumalla kovaan ääneen ja usein vieläpä täysin väärässä paikassa, kuten kirjastossa tai kalastaessaan järven rannalla. Tavallisesti heidän keskustelunsa etenee tervehtimisestä kuulumisten kertomiseen ja yleensä he sopivat tapaamisesta "kerholla".
ellauri325.html on line 705: Sodan jälkeen Heikkilä oli Helsingissä filosofi Uuno Saarnion (1896–1977) oppilaana. Hän kuului nuorten uraniaanien Urania-piiriin, jossa tutkittiin kirjallisuutta ja filosofiaa, mutta myös matematiikkaa ja äärettömyyden teoriaa. Heikkilä oli kiinnostunut ranskalaisesta ja espanjalaisesta kulttuurista. Tätä kautta hän tutustui roomalaiskatoliseen kirkkoon. Heikkilää viehättivät katoliset pyhimystarinat ja Neitsyt Maria -kultti. Hän työskenteli kirjastovirkailijana Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa, jonka kirjastonjohtajana oli hänen oppi-isänsä Uuno Saarnio. Viimeiset ö mahdollisesti myös itsemurhaan, sillä Heikkilän kuolinsyytä ei tutkittu kunnolla.
ellauri347.html on line 37: Töölön kirjastossa könsikäs bisnesjuippi ohjasti hiljalla äänellä kuvapuhelimize apulaista tekemään myyntimiitinkiin jotain kalvoshouta. Laita kuusi steppiä kalvolle siinä se.
ellauri369.html on line 309: Carlylen varhaiskasvatus tuli hänen äidiltään, joka opetti hänelle lukemista (huolimatta siitä, että hiän oli tuskin lukutaitoinen), ja hänen isänsä opetti hänelle laskennan (huolimatta siitä että käytti siihen sekä sormia että varpaita). Tämän jälkeen hän meni Annan Akatemiaan ( n. 1806–1809 ), jossa hän opiskeli alkeellista kreikkaa, luki sujuvasti latinaa ja ranskaa ja opiskeli aritmetiikkaa "aivan hyvin". Häntä kiinnosti matematiikka ja geometria ja osoitti suurta lahjakkuutta näissä aiheissa, Carlyle-ympyrän keksimisen ansiosta. Yliopiston kirjastossa hän luki monia tärkeitä teoksia 1700-luvun ja nykyajan historiasta, filosofiasta ja kauniista kirjeistä. Carlyle aloitti opettamisen Annan Academyssa kesäkuussa 1814. Hän piti ensimmäiset koesaarnansa joulukuussa 1814 ja joulukuussa 1815, jotka molemmat ovat kadonneet.
xxx/ellauri128.html on line 464: Käpylän kirjastossa kokoontui 1950-luvulla Urania-piiri, jossa keskusteltiin filosofiasta ja kirjallisuudesta. Kirjailija Lassi Nummi, sinäkin osallistuit siihen. Miten se kaikki sai alkunsa?
xxx/ellauri128.html on line 466: Lassi Nummi: Käsittääkseni se alkoi siinä heti sodan jälkeen 1947-48. Urania-piiri kokoontui monessakin paikassa. Helsingin kaupungin kirjaston johtaja, dosentti Uuno Saarnio, halusi kirjastoihin vireää toimintaa, esitelmätilaisuuksia, opintopiirejä ja keskustelukerhoja. Nimi Urania tuli kuuluisasta tiedekeskuksesta, joka oli perustettu Berliiniin v. 1888. Aluksi uranialaiset kokoontuivat Rikhardinkadun kirjastossa ja sitten myös Kallion ja Käpylän sivukirjastoissa. Usein tavattiin myös jonkun piirin jäsenen kotona. Touko Voutilainenkin oli uraniaani.
xxx/ellauri128.html on line 470: Saarnio keskeytti oppikoulun kolmannelta luokalta ja työskenteli sitten Kansallis-Osake-Pankin konttoristina Turussa 1912–1920 ja Turun kaupunginkirjastossa harjoittelijana 1920–1921. Hän valmistui ylioppilaaksi yksityisesti Forssan yhteislyseosta 1921. Saarnio opiskeli tämän jälkeen filosofiaa ja matematiikkaa Turun yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1927. Opintojen ohella Saarnio oli työssä Turun yliopiston kirjastossa amanuenssina 1921–1928. Valmistuttuaan hän oli Turun kaupunginkirjaston palveluksessa varakirjastonhoitajana 1928–1939.
xxx/ellauri128.html on line 474: Kirjastonjohtajana Saarnio kehitti muun muassa sairaala- ja varakirjastotoimintaa ja aloitti vuonna 1942 kirjastokerhotoiminnan Helsingin kaupunginkirjastossa. Filosofian alueella hän tutki sanateoriaa, etiikkaa ja arvoteoriaa sekä matemaattisen logiikan alueella transfiniittisia järjestyslukuja ja kontinuumihypoteesia. Saarnio uskoi itse todistaneensa matemaatikko Georg Cantorin kontinuumihypoteesin oikeaksi mutta hänen naiiviin joukko-oppiin perustuva ratkaisuehdotuksensa ei ole saanut matemaatikkojen hyväksyntää. Kontinuumihypoteesin mukaan ei ole olemassa sellaista joukkoa, joka on kooltaan kokonaislukujen joukon ja reaalilukujen joukon välissä. Olikohan Uuno Saarnio homopetteri?
xxx/ellauri128.html on line 478: Heikkilä oli kiinnostunut ranskalaisesta ja espanjalaisesta kulttuurista; tätä kautta hän tutustui myös roomalaiskatoliseen kirkkoon. Tärkeitä vaikuttajia Heikkilälle olivat ensimmäisessä maailmansodassa kaatunut ranskalainen runoilija ja sotasankari Charles Péguy, englantilainen runoilija T. S. Eliot ja saksalainen filosofi Friedrich Nietzsche. Niinpä tietysti. Heikkilällä oli kahdesta avioliitostaan kolme lasta. Hän työskenteli kirjastovirkailijana Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa, jonka kirjastonjohtajana hänen oppi-isänsä Uuno Saarnio oli. Viimeiset elinvuotensa Heikkilä vietti alkoholin ja lääkkeiden sekakäytön aiheuttamien ongelmien vuoksi Sipoon Nikkilän mielisairaalassa. Sekakäyttöä seurannut viiltely viittasi mahdollisesti myös itsemurhaan, sillä Heikkilän kuolinsyytä ei tutkittu kunnolla.
xxx/ellauri139.html on line 154: Bataillen lapsuutta painosti hänen isänsä vakava sairaus, kupan aiheuttama halvaantuminen ja mielenterveyden järkkyminen. Bataille harkitsi ensin papin uraa, mutta kupan saatuaan vieraantui katolisuudesta nopeasti. Hän työskenteli vuodesta 1922 kirjastonhoitajana kansalliskirjastossa Pariisissa.
xxx/ellauri187.html on line 267: Saramagon vanhemmat olivat José de Sousa ja Maria de Piedade. Mistä se Saramago nimi tuli? Hän vietti pitkiä aikoja lapsuudestaan lukutaidottomien äidinpuoleisten isovanhempiensa luona. Hän kävi muutaman vuoden oppikoulua, mutta joutui perheen rahatilanteen vuoksi siirtymään ammattikouluun. Sielläkin opetettiin kirjallisuutta, ja valmistuttuaan Saramago alkoi viettää iltojaan Lissabonin kaupunginkirjastossa työskennellen päivisin autokorjaamossa.
xxx/ellauri208.html on line 664: Björling asui Helsingin Kaivopuistossa vaatimattomassa saunasta kunnostetussa asunnossa. Asunto tuhoutui jatkosodan lopulla pommituksissa, ja samalla tuhoutui kaikki Björlingin kirjallinen aineisto ja arkisto. Myöhempi aineisto on taltioituna Åbo Akademin kirjastossa.
xxx/ellauri235.html on line 33: Kävin kirjastossa
Suklaaosastossa
Seiloriaiheista
xxx/ellauri235.html on line 41: Kävin kirjastossa
xxx/ellauri320.html on line 283: Tuottoisimmat genret on kaikki tuotettu raitaperseisille paviaaneille. Ne on suoraan Darwinin pelikirjan pääluvuista EAT! FUCK! KILL! . Paljon paalua voi saada vain valtavilta kädellisten massoilta. Apinat muodostavat pyramidin, jonka huipulla on menestyneet ilkimyxet, vähän alempana ahneet wannabet, niiden alla puoliaan pitelevät keskiluokan apinat ja persut, alimpana kädestä suuhun ääliöt ja köyhät mamutolvanat. Kynäilijöiden best bet on pyramidin puolivälissä, jossa porukoilla on riittävästi hynää ostaa oma kappale eikä jonottaa tolvanoiden kanssa kirjastossa.
xxx/ellauri380.html on line 419: Vuonna 1984 romaanin uusi, paljon laajennettu versio julkaistiin englanninkielisenä käännöksenä. Siihen mennessä Solženitsyn oli asunut Yhdysvalloissa muutaman vuoden. Hän pystyi julkaisemaan Venäjällä tukahdutettuja lukuja Neuvostoliiton kirjallisuudensensuurin vuoksi ja lisäämään aineistoa Hoover-instituutin (niinpä tietysti) kirjastossa tekemänsä laajan tutkimuksen perusteella. Näihin sisältyi Vladimir Leniniä koskevaa vittuilua, jotka julkaistiin erikseen nimellä Lenin Zürichissä, ja useita lukuja, jotka käsittelivät pääministeri Pjotr Stolypinia sekä Stolypinin murhaajan Dmitri Bogrovin taustaa ja persoonallisuutta sekä ohranan epäiltyä osallisuutta. tässä salamurhassa. Reilusti yli 800-sivuinen romaani muodostaa alun Red Wheel -sarjalle, jota jatkettiin kymmenen vuotta myöhemmin marraskuussa 1916.
38