ellauri011.html on line 815: Hippiekirjansa takakannessa se on

ellauri016.html on line 986: Hänen väitöskirjansa nimi on
ellauri036.html on line 30: Niihin aikoihin keräili kaksi Napoleonin jälkeen suurinta neroa kokoon ne tuskan ja surun ainekset, jotka olivat hajallaan maailmankaikkeudessa. Goethe, uuden kirjallisuuden patriarkka, oli kuvannut Wertherissä onnettoman, kuolemaan vievän intohimon ja luonut Faustissa synkimmän hahmon, mikä milloinkaan on edustanut syntiä ja onnettomuutta. Hänen kirjansa alkoivat niihin aikoihin tulla Saksasta Ranskaan. Itse istuen työhuoneessaan taulujen ja kuvanveistosten ympäröimänä, rikkaana, onnellisena ja tyynenä, näki hän, isällisesti hymyillen, kuinka hänen synkät teoksensa tulivat rajan yli meidän luoksemme.
ellauri041.html on line 272: Nyt te olette mies ja vaimo, Lettore ja Lettrice. Suuur aviovuode majoittaa teidän lukukinkereitanne. Seija sulkee kirjansa, sammuttaa lamppunsa, painaa päänsä tyynyille ja sanoo: sammuta sinäkin. Etkö ole väsynyt lukemaan? Ja sinä: hetki vielä. Olen lopettelemassa Italo Calvinon romaania Jos talviyönä matkamies.
ellauri041.html on line 281: Muiden izekohtaisuuxien ohessa Italo esittelee kirjansa lopulla 5 tapaa lukea rompskuja. Mikään niistä ei ole tavis tai pikemminkin julkkismainen alusta-loppuun-ahmien-laskematta-kirjaa-kädestä-kuinkas-sitten-kävikään-(äh spoileri!)-mukaansatempaava-tarina-vie-mennessään-hellittämätöntä-jännitystä-taiturimaista-juonenkuljetusta-tunteet-myrskyää-laidasta-laitaan-elämän-koko-kavalkaadi-mainioita-tyyppejä-syvä-moraalinen-sanoma-vallatonta-ja-vakavaa-nauroin-ja-itkin-mukana tapa. Mä en piittaa spoilereista, jos kirja uhkaa olla jännä kazon ensin lopusta kuinka käy.
ellauri048.html on line 278: Vuosina 1930–1933 Paloheimo opiskeli jonkin aikaa Yhteiskunnallisen korkeakoulun sanomalehtimieslinjalla. Heikko menestys etenkin kielissä sekä taloudelliset ongelmat keskeyttivät kuitenkin opinnot. Ensimmäisen kirjansa, runokokoelman Vaeltava laulaja, Paloheimo julkaisi 1935. Seuraavat 7v hän käytti omaelämäkerrallisen romaaninsa tekemiseen; teos ilmestyi 1942 nimellä Levoton lapsuus.
ellauri051.html on line 319: Vuodesta 2013 alkaen Soikkeli on ollut vapaa kirjoittaja eli työtön. Hänen uusimmat tietokirjansa ovat scifiä. Soikkeli asuu nähtävästi virkistysalueella, koska se on hyvin kaunainen pääkaupunkiseudulle. Hotakaisen Tarinan pikku Markku (1963) haukkuu maanrakoon autiolla saarellaan bitteinsaarilla. Minne se nähtävästi kuuluukin.
ellauri051.html on line 484: Whatman ryhtyi opettajaksi 17-vuotiaana ja opetti viiden vuoden ajan Long Islandilla, vaikka ei pitänytkään opettajan työstä. Opetustyönsä ohessa Whatman kokeili vuonna 1838 toimittaa viikkojulkaisua nimeltä Long Islander, mutta se ei ilmestynyt pitkään. Hän siirtyi tyhjäntoimittajan uralle vuonna 1841. Whatman alkoi kirjoittaa vakituisesti artikkeleita newyorkilaiseen Democratic Review -lehteen, ja vuosina 1842–1843 hänen artikkeleitaan julkaistiin myös muissa lehdissä. Whatmanilta julkaistiin hänen ensimmäinen kirjansa Franklin Evans, The Inebriate (Ameriikan Turmiolan Tommi), jossa hän kävi julkijuopottelua vastaan. Kirjasta tuli suosittu, ja se teki Whatmanin tunnetuksi, vaikka Whatman itse ei myöhemmin siitä ollutkaan ylpeä. Jatkoi salajuopottelua.
ellauri058.html on line 263: Hotakainen sai vuoden 2002 Finlandia-palkinnon romaanillaan Juoksuhaudantie, josta tehtiin myös elokuva. WSOY:n julkaiseman kirjan kannessa ei kyllä ole rintamamiestalo, vaan vuosisadan alussa rakennettu mökki. Myös neljä hänen muuta teostaan ovat olleet Finlandia-ehdokkaina: Klassikko (1997), Huolimattomat (2006), Ihmisen osa (2009) ja Henkireikä (2015). Lisäksi hänen lastenkirjansa Ritva oli vuoden 1997 Finlandia Junior -palkintoehdokas.
ellauri058.html on line 336: Se tässä kuitenkin on erilaista kuin Astrid Lindgrenissä ja tuo elävästi mieleen tän Sandhamnin autistisen psykopaatin Andersin, että Virtanen näyttää olevan kirjansa ainoa henkilö, muut on vielä pahvisempia. Vittu et nää suomalaissetämieskirjailijat on sit narsistisia egoisteja. Astridillä sentään vaikka Kati on minämuotoinen ne muutkin ihmiset näyttää sanovan ja ajattelevan jotakin. No ei ne oo vaan suomalaiset, vaan setämieskirjailijat yleensä. Ne amerikanjutkut on tässä suhteessa ihan jehuja. Luin loppuun Astrid Lindgrenin Kati Pariisissa. Sen loppu oli HYVIN LIIKUTTAVA. 10K kertaa parempi kuin mikään persuhotakaisen hutaisu.
ellauri060.html on line 1140: Oikismulkero Solzhenizyn väitti että Don Kasakka oli plagioinut kaikki kirjansa. Taisi olla paskapuhetta. No Don Kasakka oli haukkunut pydeen Alexin Ivan Denisovitjin päivän. Silmä hampaasta. 60-luvulla Donilla oli wiixet ja typerät kaljukiharat. Miihkali kuoli kurkkusyöpään 1984. Takuulla poltti liikaa huonolaatuisia venäläisiä syöpäkääryleitä, etenkin Belomorskia. Sen rinnuxissa oli mitaleita kuin joulukuusessa.
ellauri061.html on line 1015: Nyt saatatte (ketkä te? :) kenties ihmetellä, mixi olen Pervolle näin kiukkuinen. Mitä se on mulle tehnyt että sitä niin ruman ilkeästi soimaan? No eipä midiä, puran vaan omaa pahaa oloa. Mutta huvittavaa on, että niin tekee Pervokin! Se on kaikille kirjansa ihmisille yhtä kiukkuinen, ihan kylmästi se niitä lyttää joka ikistä. Mä luulen ize asiassa että se on, niinkuin minäkin, oikeasti epäonnistunut narsisti (ks. tutkielmaa eri narsistityypeistä). Ne ovat juuri tälläsiä. Haukkuvat kaikki muut aivan mustixi, koska ovat izeensä niin tyytymättömiä.
ellauri061.html on line 1336: Hänen kirjansa on täyttä sontaa, yhtäkään en ole pystyny lukemaan. Yhtä turha julkkis Tuksun tasoa. Myypi itseään kuin joku huora, sopii tähän hömppä suomeen kuin sormi sian peerrrrrssseeeseeeennnn.
ellauri064.html on line 493: Vaikka liike sanoo peräänkuuluttavansa väkivallatonta kansalaisvastarintaa, niin vihreän politiikan kriitikkona tunnettu lääketieteen tohtori ja epidemiologian dosentti Mikko Paunio huomioi äsken hänen FB-seinällään (kenen? Hemmetti opettele suomea): ”Tietääköhän Antti Rinne, että Greta on sitoutunut Extinction Rebellionin (XR) tavoitteisiin, joihin kuuluu mobilisoida 3,5 % väestöstä ja muuttaa yhteiskuntajärjestys näiden ihmisten avulla. XR kertoo olevansa sitoutunut väkivallattomuuteen, mutta miten 3,5 %:lla voidaan yhteiskuntajärjestys muuttaa ilman väkivaltaa?” Paunio julkaisee muuten lokakuun lopussa humorisesti nimetyn uuden kirjansa Hourulan väen ilmastovallankumous, johon sain kunnian jakaa hieman myös omaa tietämystäni. Annoin Mikolle ilmaisen näytteen omasta eskatologisesta kirjastani Joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa – Antikristus paljastettu? ja hän kertoi lisänneen kirjani 10. luvun innoittamana jotain oman kirjansa esipuheeseen (Mikon kirjan voit ennakkotilata täältä ja oman kirjani voit tilata täältä).
ellauri072.html on line 234: Frankl vapautui vuonna 1945 huhtikuussa ja palasi Wieniin saaden tietää, että hänen äitinsä, isänsä, veljensä ja vaimonsa olivat menehtyneet keskitysleireillä. Vain hänen sisarensa Stella säilyi hengissä, koska hän oli päässyt lähtemään Australiaan aiemmin ennen muun perheen pidätystä. Hän (Viktor, ei sisko) sai kuitenkin Wienin Neurologisen poliklinikan ylilääkärin paikan vaikka ei ollut kovin hyvässä kunnossa. Pian vapautumisensa jälkeen hän julkaisi ensimmäisen kirjansa, jonka hän saneli keskitysleireillä raapustamiensa zetteleiden avulla. Sanelu kesti yhdeksän päivää, ja teosta kirjoittivat useat pikakirjoittajat. Teos on nimeltään Ein Psycholog erlebt das KZ (Ihmisyyden rajalla). Sitä myytiin yhdeksän miljoonaa kappaletta 26 kielelle käännettynä. Kannatti kärvistellä.
ellauri074.html on line 285: Pariisissa Cioran kirjoitti kaksi kirjaa romaniaksi. Amurgul gândurílor ('Aamunkoiton ajatuksia') valmistui vuonna 1938 ja ilmestyi Sibiussa 1940. Teosta Îndreptar pătimaș ('Intohimoinen käsikirja') hän alkoi kirjoittaa Pariisissa 1940 ja sai sen valmiiksi 1945. Tämän jälkeen ilmestyneet kirjansa hän kirjoitti ranskaksi. Îndreptar pătimaș julkaistiin Bukarestissa 1991 ja ranskankielisenä laitoksena Bréviaire des vaincus ("'Voitettujen käsikirja') Pariisissa 1990. Kommunistien valtakaudella Cioranin kirjat olivat Romaniassa kiellettyjä.
ellauri088.html on line 301: Kielenhuollossa Kettunen edusti usein vapaamielisempää kantaa kuin Hakulinen ja E. A. Saarimaa, jonka oppaan Hyvää ja huonoa suomea eräänlaiseksi vastapainoksi Kettunen kirjoitti oman opaskirjansa Hyvää vapaata suomea. Tämä asia tullaan selvittää, kirjoitti tänään Herlinin Sanomat.
ellauri109.html on line 511: Many literary figures have dreaded the spectre of the biographer. Charles Dickens, Wilkie Collins, Walt Whitman, Henry James, and Sylvia Plath are but a few who put their letters and journals into the fire. Lea poltti päiväkirjansa kommunistien pelossa ja repi lottapuvun matonkuteixi. James admitted to his nephew and literary executor that his singular desire in old age was to “frustrate as utterly as possible the postmortem exploiter.”
ellauri109.html on line 866: Saatuaan hyvän työuutisen Bloom rientää kertomaan siitä ystävälleen Rothille. Rothin reaktio on kylmä, hätääntynyt ja tyly. Roth antoi Bloomille kirjansa Pettämässä tavallista myöhemmin. Bloom huomasi että se on epämairitteleva kuvaus anglojuutalaisesta perheestä, joka selvästi on Bloomin oma, ja värikästä kuvausta sankarin ristiinsuihkinnasta joka selvästikin perustuu tositapahtumiin. Sitten tulee kuvaus sankarin näyttelijävaimosta, nimeltä Claire, pääpiirteissään tällänen: ikävystyttävä, keski-ikäinen, vekuttaa koko ajan sankarin rakastajattarien nuoruudesta. Bloomin reaktio oli - ylläri - että tää muotokuva oli ilkeä ja loukkaava, ja sen etunimen käyttö täysin epähyväxyttävää. Roth tuli kotiin mukanaan kalliita helyjä sovitusuhrina; Bloom vaati ezen nimeä ei mainita, mihin Roth pitkin hampain suostuikin.
ellauri119.html on line 784: Mistä tiedämme, että Rand on Wahlroosille merkittävä henkilö? Wahlroos aloittaa tuoreen Markkinat ja demokratia -kirjansa Rand-sitaatilla: "Vuosisatojen ajan on käyty moraalista taistelua niiden välillä, jotka väittivät elämämme kuuluvan Jumalalle, ja niiden, joiden mukaan se kuuluu naapureillemme – taistelua niiden välillä, jotka saarnasivat uhrautumista taivaan haamujen puolesta ja toisaalta niiden, jotka saarnasivat uhrautumista maallisen avuttomuuden puolesta."
ellauri132.html on line 67: Saksassa syntynyt Tolle sanoo perheensä jättäneen Saksan hänen ollessaan 13-vuotias, minkä jälkeen välittömästi hän opiskeli Lontoon yliopistossa. Hän opiskeli lyhyen ajan myös Cambridgen yliopistossa vuonna 1977 mutta ei tehnyt maisterintutkintoaan valmiiksi. Hän on kertonut esikoiskirjansa johdannossa, kuinka hän oli 29-vuotiaaksi asti masentunut ja ahdistunut, kunnes hän sai yhtäkkisen valaistuksen ja pääsi eroon peloistaan. Sen jälkeen hän kierteli Lontoota onnellisena irtolaisena. Hän vaihtoi etunimensä Eckhartiksi 1200-luvulla eläneen teologin Mestari Eckhartin mukaan ja lähti kiertämään Englantia henkisenä valmentajana. Sen jälkeen Tolle muutti Vancouveriin ja julkaisi esikoisteoksensa vuonna 1997. Sen jälkeen kun Oprah Winfrey oli muutamaa vuotta myöhemmin esitellyt kirjan televisio-ohjelmassaan, kirjasta tuli myyntimenestys. Myös hänen seuraavat teoksensa nousivat Yhdysvaltain myyntilistojen kärkeen.
ellauri142.html on line 270: Humboldtin lahja oli Sale Bellowin suht laaduton romaani. Wilhelm sanoo kirjansa johdannossa: "The expansion of the intellectual life is the sole possession that the individual, to the extent that she participates at all, may regard as indestructible." Minnes Wilho sielu jäi? Aika pakanallista. No voi vaan toivoa että Bhagavadgita on lähempänä jumalaa. Translators note: von Humboldt is groping here to express the idea that language is a sociopsychological vehicle of communication. Sanaa "sosiopsykologinen" ei ollut vielä edes kexitty (onnexi, tekee mieli sanoa).
ellauri142.html on line 604: Herbert Spencer, engl. filosofi, synt. 1820, kuoli äskettäin. Hänen kirjansa The study of sociology on ilmestynyt 10 painoksena. Herbert oli kyrvännuppi muutenkin kuin näöltä. Vaikka Spencer sanoo kyllä ihanasti näin: ”Se, joka pysyy muuttumattomana joukkojen paljoudessa, mutta yhä muuttuu muodoltaan näiden meidän aistiemme huomattavissa muovauksissa, joita maailmankaikkeus meille näyttää, on tuntematon ja käsittämätön mahti; sitä olemme pakotetut pitämään rajoittamattomana paikan ja aluttomana sekä loputtomana ajan suhteen.” (Kz myös H. P. Blavatsky, Salainen oppi I.)
ellauri142.html on line 1020: Alphonse Louis Constant, (8. helmikuuta 1810 – 31. toukokuuta 1875) oli ranskalainen okkultisti ja maagikko. Nimi ”Eliphas Lévi”, jolla hän kirjoitti kirjansa, oli hänen yrityksensä kääntää etunimensä Alphonse ja Louis hepreankielisiksi. Lévi oli pariisilaisen suutarin poika. Hän kävi pappisseminaareissa ja alkoi opiskella katolisen papin virkaa varten. Samaan aikaan hän kuitenkin rakastui ja lopetti opintonsa ilman pappisvihkimystä. Hän kirjoitti lukuisia lyhyitä uskonnollisia teoksia: Des Moeurs et des Doctrines du Rationalisme en France ('rationalismin moraalisista tavoista ja opeista Ranskassa', 1839) oli vastavalistuksen kulttuurillinen lentolehtinen. La Mère de Dieu ('Jumalan äiti', 1844) johti kahteen lyhyeen vankilatuomioon. Se seurasi kahta radikaalia lentolehtistä L'Evangile du Peuple ('Ihmisten evankeliumi', 1840), ja Le Testament de la Liberté ('Vapauden testamentti'), jotka julkaistiin vallankumouksen vuonna 1848. Lévi oli lyhyen aikaa naimisissa kirjailija Claude Vignonin kanssa. Alphonse oli kalju partapozo.
ellauri152.html on line 472: "Mitä totuutta? Tietääkö kukaan mikä totuus on? Joka uskonnolla on omat profeettansa ja pyhät kirjansa. Oletko sinä kuullut buddhalaisuudesta? Buddha oli aivan samanlainen kuin Mooses ja hänkin teki ihmeitä."
ellauri152.html on line 716: Singerin isä pimittää nälkäiseltä perheeltään 30mk kirjansa etumaxuxi. Se kieltää Iisakkia kertomasta äidille koska tämä rähisisi.
ellauri161.html on line 241: Aikuisena Nyölö on liittynyt katoliseen kirkkoon. Hän julkaisi vuonna 2013 uskoaan käsittelevän teoksen,Tunnustuskirjan(Kirjapaja). Hänen uusin kirjansa on Johdatus filmiaikaan (Siltala 2017), joka käsittelee valokuvausta. Mitä mieltä olet artikkelista? - No, minä...
ellauri162.html on line 50: Antti Nylén ja kuusi muuta bi ja homofiiliä paljastavat rakkaat kirjansa.
ellauri181.html on line 519: Puohiniemi on toiminut oman Limor Oy:nsä puitteissa yrittäjänä vuosina 1990–2013. Sitä ennen hän toimi muun muassa markkinointitutkijana ja tutki suomalaisten asenteita ja kulutuskäyttäytymistä. Arvotutkimuxeen hän erikoistui väitöskirjansa 1995 myötä ja on sen jälkeen tutkinut sekä väestön että yritysten toimintaa ohjaavia arvoja sekä konsultoinut niistä yrityxiä ja yhteisöjä.
ellauri184.html on line 657: Pilatus remontoi jotkut loistotornit jonkun satamakaupungin (Tiberias?) möljässä. Onkne samat mitkä Huismanni mainizee kirjansa lopussa? Pilatus oli razumies ilman lakitutkintoa. Varmaan reilua tykkikenraali Xavieria otti päähän liuhupartojen jesuiittojen häsläys.
ellauri185.html on line 50: Sale Bellow mainizee Horatio Alger-kirjansa "Augie Marchin seikkailut"¹ alussa onnettomat äidit Eevan ja Hannan. Eevan onnettomuudet tiedetään (ne ize ansaitut), mut kuka hiivatti oli Hanna? Mulla on iso aukko raamattutiedossa deuteronomisten kirjojen kohdalla. Vaikka niissä on kosolti mehukkaita juttuja. (¹"Kiemurat", kuinka typerää.)
ellauri188.html on line 386: Palattuaan Yhdysvaltoihin Melville teki jälleen tilapäisiä töitä. Hän päätyi jälleen merille, kun hän lähti 22-vuotiaana valaanpyyntialus Acushnetin mukana Tyynellemerelle 3. tammikuuta 1841. Melville jätti 9. heinäkuuta 1842 yhdessä Richard Tobias Greenen kanssa aluksen Nuku Hivalla Marquesassaarilla ja karkasi saaren sisäosiin. Paikalliset naapuriheimoja kohtaan aggressiiviset ja jopa kannibalismia harjoittaneet taipiit nappasivat Melvillen ja Greenen. Tärkein lähde Melvillen Nuku Hivan -ajasta on hänen seikkailullinen matkakirjansa Taipii – kappale polynesialaisten elämää, jonka perusteella hän oli saarella sekä vankina että vieraana. Melville asui taipiiden luona neljä viikkoa ja listautui sen jälkeen australiaiselle valaanpyyntialukselle Lucy-Ann. Hän kieltäytyi aluksella työnteosta, ja hänet vangittiin Tahitilla. Sieltä hän pääsi Havaijille, missä hänestä tuli Yhdysvaltain laivaston USS United Statesin matruusi. Elokuussa 1843 alkanut kotimatka Havaijilta päättyi Bostoniin 14 kuukautta myöhemmin.
ellauri204.html on line 432: Onko ihminen pohjimmiltaan hyvä vai paha? Muun muassa tähän kysymykseen Riku Korhonen (s. 1972) yrittää monipuolisessa uudessa romaanissaan vastata. Emme enää usko pahaan on hänen paras kirjansa tähän asti. Se on hallittu ja hienovarainen. Siinä käsitellään pahuuden luonteen lisäksi esimerkiksi henkistä tyhjyyttä.
ellauri210.html on line 212: Roussel oli omana elinaikanaan marginaalinen kirjailija, eivätkä läheskään kaikki kirjallisuudenhistoriat mainitse hänen nimeään. Sen sijaan surrealistit arvostivat häntä. Michel Foucault kirjoitti ensimmäisen kirjansa Rousselista. OuLiPo-ryhmä, Nouveau Roman –kirjailijat ja Tel Quelin jäsenet sen sijaan ovat jatkaneet Rousselin viitoittamalla päättömyyxien tiellä.
ellauri210.html on line 1175: Anteron lisätessä Jannea vizikirjansa 2. painoxeen v. 1950 sillä oli 9v. jäljellä, Anterolla 15v. Mutta hizi mixei Andrei huolinut keräilysarjaan Joycea? Eikö ne olleet väleissä?
ellauri216.html on line 771: Vaikka Feofan oli syvällisesti perehtynyt länsimaiseen filosofiaan ja älyllisiin virtauksiin, hän pysyi uskollisena idän kirkon perinteiselle opetukselle, jonka olennaista sisältöä hän vaali syvällistä arvostelukykyä osoittaen. Kirjoituksissaan Jeesuksen rukouksesta hän ei tuo esille psykosomaattisia menetelmiä, vaan korostaa mielen keskittämistä rukouksen sanoihin. Rukouksen keskeisenä hedelmänä hän pitää Jumalan pelkoa ja synnintuntoa. Kirjoitustensa ja käännöstensä kautta pyhä Feofan vaikutti merkittävästi Venäjän kirkon hengelliseen renessanssiin 1800-luvun lopulla. Hänen kirjansa Mitä on hengellinen elämä on käännetty suomeksi. Hänen kirjoituksillaan on myös keskeinen sija Valamon igumeni Haritonin kokoamassa kirjassa Jeesuksen rukous.
ellauri217.html on line 76: C.O. "Kalle" Roseniuksen sukujuurten on arveltu johtavan Suomeen. Suomalainen evankelinen herätysliike sai vaikutteita Roseniukselta, jonka ystävä oli Suomen evankelisen herätysliikkeen isänä tunnettu F. G. Hedberg. Suomen evankeliset ovat saaneet Roseniuksen liikkeeltä laulukirjansa nimeksi Siionin kannel. Suomeksi Roseniuksen teoksia on julkaistu viitisenkymmentä.
ellauri221.html on line 217: Vastauksen asemesta Tietävä heilautti vain kättä. Hän häpesi tunnustaa, että hänen kirjansa lojuivat pöydän alla ja vieläpä vuoteenkin alla.
ellauri222.html on line 923: Helena-selkkaus sai huipennuxen kun se vaatimalla vaati päästä Sysmään tekemään meistä autenttisia muistiinpanoja kirjansa seuraavaan jännittävään käänteeseen. Seija sanoi että tänne se ei kyllä tule. Eikä tullutkaan, kun uhattiin isälle soittamisella ja pakkohoidolla. Ei olis ylläri jos se onkin viettänyt tovin jos toisenkin pehmustetussa sellissä.
ellauri222.html on line 1010: Pyhä Isidorus Sevillalainen (esp. San Isidro tai San Isidoro de Sevilla, lat. Isidorus Hispalensis, noin 560 Cartagena – 4. huhtikuuta 636 Sevilla) oli espanjalainen teologi, ensyklopedisti, latinalainen kirkkoisä, pyhimys, Sevillan arkkipiispa ja kirkonopettaja. Hän oli profiilikas kirjoittaja, hänen lukuisia kirjoituksiaan saatetaan kutsua espanjalaisen kirjallisuuden ensimmäiseksi luvuksi ja hänen ensyklopediansa Etymologiae oli vuosisatoja yksi tärkeimmistä hakuteoxista. Mies on tietokoneteknikkojen, tietokoneen käyttäjien, Internetin, koululasten ja opiskelijoiden suojeluspyhimys. Hänen symboleitaan ovat mehiläiset, kynää pitelevä piispa mehiläisparven ympäröimänä, mehiläispesän lähellä seisova piispa, mehiläispesä täynnä piispoja, vanha piispa prinssi jaloissaan, kynä, pappi tai piispa kynän ja kirjan kanssa, pyhän Leanderin ja pyhän Fulgentiuksen ja pyhän Florentinan kanssa, sekä kirjansa Etymologia kanssa. Hän eli 11 paavin aikana. Mies oli eto byssöttäjä, pyllykielitieteilijä.
ellauri243.html on line 581: "Herra on puhunut" oli prof. Aamoksen suosikki. Aamos päättää profetiakirjansa viimeiseen näkyyn Herrasta, joka seisoo alttarin vieressä ja käskee tuhota temppelin ja tappaa kaikki ihmiset. Tuomion sanoma - jota opetetaan koko kirjassa - saavuttaa huipentuman tässä viimeisessä luvussa. Pakotietä ei ole. Kaikki, jotka hylkäsivät Herran, tuhotaan. sanoo Herra, sinun Jumalasi. Herra on puhunut. Ugh. (Hyi.) Aamos päättää ankaran tuomion kirjansa tähän viimeiseen toivon sanomaan. Daavidin dynastia palautetaan kirkkaudella ja hän näyttää Herran muille kansoille. Heidän satonsa on runsasta, heidän kaupunkinsa asutetaan uudelleen ja he korjaavat palkkionsa rauhassa. Jumala istuttaa heidät heidän maalleen, jotta he eivät enää koskaan kärsisi menetyksiä. Huomaa, että nämä Aamoksen lupaukset ovat vielä edessä. Herran suu on puhunut (Jes. 1:20, käärien sen:) "Hän täyttää vielä sinun suusi naurulla" (Job 8:21)
ellauri245.html on line 172: Eli tää oli joskus 10v nine-elevenin jälkeen, bin Ladenin murhan aikoihin. "Fränk" on 1957 vintagea, siis aika iäkäs. Jo Nesbö siteeraa jotain sen lepakkoläppää esikoiskirjansa Flaggermusmannen mottona.
ellauri248.html on line 214: Salomé kirjoitti useita unohduksiin jääneitä romaaneja, näytelmiä ja esseitä. Hän oli ensimmäisiä naispuolisia psykoanalyytikkoja ja ensimmäisiä naisia, jotka kirjoittivat naisen seksuaalisuudesta psykoanalyyttisesta näkökulmasta. Hänen kirjansa Die Erotik julkaistiin 1911, jo ennen kuin hän oli tapaillut Freudia. Teos oli tehty osallistuvan havainnoinnin menetelmällä.
ellauri254.html on line 120: Boris Pilnjak (ven. Бори́с Пильня́к, oik. Boris Andrejevitš Vogau ven. Бори́с Андре́евич Вога́у; 11. lokakuuta (J: 29. syyskuuta) 1894 Možaisk, Venäjä – 21. huhtikuuta 1938 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen kirjailija. Hän toimi myös Venäjän kirjailijaliiton puheenjohtajana mutta menetti virkansa ideologisesti arveluttavina pidettyjen kirjoitustensa takia. Pilnjak käsitteli kommunistisen puolueen toimintatapoja hyvin epäluuloiseen sävyyn, ja hänen kirjansa joutuivat siksi usein ankaran sensuurin kohteeksi. Hän ei kuitenkaan kieltäytynyt taiteellisten kompromissien tekemisestä. Pilnjakin tunnetuimpia teoksia ovat Alaston vuosi, Mahogani ja Volga vpadet v Kaspiskoje more (suom. Volga virtaa Kaspianmereen), jotka käsittelevät vallankumouksen ja sitä seuraavan ajan Venäjää. Hänen tunnettujen töidensä joukkoon lukeutuu myös Okei: Amerikanski roman, joka kertoo hänen vuonna 1931 tekemästään matkasta Yhdysvaltoihin ja esittelee sikäläistä elämänmenoa pitkälti kielteiseen sävyyn.
ellauri254.html on line 552: Gorki pääsi toimittajaksi maakuntien sanomalehtiin ja otti käyttöön salanimen Gorki (suom. "kitkerä") vuonna 1892 työskennellessään Kavkazissa Tiflisin kaupungissa (nyk. Tbilisi). Hänen ensimmäinen kirjansa Esseitä ja tarinoita (Очерки и рассказы) saavutti menestystä. Vuosisadan vaihteesta eteenpäin hänen kirjoituksissaan oli vahvasti poliittinen sävy. Hän vastusti julkisesti tsaarinvaltaa, ja hänet pidätettiin lukuisia kertoja.
ellauri256.html on line 209: Gorki pääsi toimittajaksi maakuntien sanomalehtiin ja otti käyttöön salanimen Gorki (suom. "kitkerä") vuonna 1892 työskennellessään Kavkazissa Tiflisin kaupungissa (nyk. Tbilisi). Hänen ensimmäinen kirjansa Esseitä ja tarinoita (Очерки и рассказы) saavutti menestystä. Vuosisadan vaihteesta eteenpäin hänen kirjoituksissaan oli vahvasti poliittinen sävy. Hän vastusti julkisesti tsaarinvaltaa, ja hänet pidätettiin lukuisia kertoja.
ellauri260.html on line 141: Hänen (Bownen, ei Jaakon) myöhäinen kirjansa Personalism, joka julkaistiin vuonna 1908, on suosittu yhteenveto hänen filosofiastaan, joka toi termin "personalismi" amerikkalaiseen filosofiseen ja teologiseen keskusteluun.
ellauri262.html on line 278: Sormusten herran kirjoittaminen alkoi ilman merkittäviä juonisuunnitelmia. Tarina sai lopullisen muotonsa kirjoittamisen aikana. Hän työsti kirjaa vuoteen 1949 asti. Tolkienin työskentely eteni puuskittain, mistä kertoo se, että päästyään ensimmäisen osan puoleen väliin hän piti vuoden tauon ja jatkoi kirjaa vasta vuonna 1941, kuitenkaan sitä lopullisesti missään vaiheessa hylkäämättä. Tolkien myös pilkkoi kirjansa osiin ja kirjoitti päähenkilöidensä Frodon ja Samin matkan Mordoriin (neljäs ja kuudes kirja) ennen muita kirjoja, jotka käsittelivät Sormuksen sotaa. Neljännen kirjan luvut hän lähetti ilmavoimissa Etelä-Afrikassa palvelleelle pojalleen Christopherille luettavaksi jatkokertomuksena.
ellauri262.html on line 284: Teos julkaistiin taskukirjana Yhdysvalloissa Harvard Lampoonin toimesta vuonna 1965 nimellä Bored of the Rings. Opiskelijaliikkeen innostus vaikutti merkittävästi kirjan sikäläiseen suosioon. Tolkien itse oli imarreltu kirjansa menestyksestä, ja hän rikastui sen menestyksen avulla. Kirjan innokkaimpien ihailijoiden takia Tolkien joutui vaihtamaan osoitettaan ja puhelinnumeroaan, kun lukijat tunkeutuivat hänen kotiinsa kysyäkseen yksityiskohtia hänen luomastaan maailmasta. Ihailijat alkoivat myös perustaa ensimmäisiä Tolkien-seuroja, joissa he keskustelivat omista kokemuksistaan Tolkienin teosten parissa.
ellauri262.html on line 585: Kirjailija David Foster Wallace kehui kirjaa haastatteluissa ja sijoitti sen ensimmäiseksi kymmenen suosikkikirjansa listalle.
ellauri263.html on line 641: Besant ja Bradlaugh todettiin molemmat syyllisiksi ”säädyttömään kunnianloukkaukseen” ja tuomittiin puoleksi vuodeksi vankeuteen. Valitustuomioistuimessa tuomio kuitenkin kumottiin. Tämän jälkeen Besant kirjoitti ja julkaisi oman kirjansa syntyvyyden säännöstelystä nimeltä The Laws of Population. Ajatukset naisten osuudesta syntyvyyden säännöstelyssä saivat paljon julkisuutta. Muun muassa sanomalehti The Times syytti Besantin teosta säädyttömäksi, haureelliseksi ja saastaiseksi. Frank Besant käytti Annien saamaa kielteistä julkisuutta hyväkseen vakuuttaakseen oikeusistuimen siitä, että hän olisi sopivampi heidän yhteisen tyttärensä Mabelin huoltajaksi kuin Annie.
ellauri266.html on line 378: Sodan päätyttyä Boulle palasi Pariisiin ja alkoi kirjoittaa, julkaisi William Conradin vuonna 1950 ja Le sacrilège malaisin vuonna 1951. Se oli kuitenkin hänen kolmas kirjansa, Le Pont de la rivière Kwaï , joka toi hänet maailman huomioon 1952. Kuten vuonna 1963 julkaistu kirja Apinoiden planeetta se perustui vahvasti hänen kokemuksiinsa toisen maailmansodan aikana. Romaani käännettiin myöhemmin nimellä Kwai-joen silta josta tehtiin elokuva vuonna 1956, jossa soittaa Alec Guinness. Elokuva voitti Oscarin parhaasta elokuvasta, ja 6 muuta parhaasta siitä sun tästä. Oikeasti se oli aivan paska (kz. albumia 270).
ellauri266.html on line 516: Vuonna 1975 De Waal aloitti kuuden vuoden projektin maailman suurimmassa vankeudessa pidetyssä simpanssipesäkkeessä Arnhemin eläintarhassa . Tutkimus johti moniin tieteellisiin kirjoituksiin, ja johti hänen ensimmäisen kirjansa, Simpanze Politics , julkaisemiseen vuonna 1982. Tämä kirja tarjosi ensimmäisen kuvauksen kädellisten käyttäytymisestä nimenomaisesti suunniteltujen sosiaalisten strategioiden kannalta. De Waal esitteli ensimmäisenä Machiavellin ajattelun primatologiaan, mikä johti nimikkeeseen "Machiavellian Intelligence", joka myöhemmin liitettiin siihen. Kirjoituksissaan De Waal ei ole koskaan kaihtanut antaa tunteita ja aikomuksia kädellisilleen, ja siksi hänen työnsä inspiroi kädellisten kognition alaa, joka kolme vuosikymmentä myöhemmin kukoistaa yhteistyön, altruismin ja oikeudenmukaisuuden teemojen ympärillä.
ellauri266.html on line 522: Kilpailua ei jätetä huomiotta hänen työssään: de Waalin tutkimuksen alkuperäinen painopiste, ennen kuin hän oli tunnettu, oli aggressiivinen käyttäytyminen ja sosiaalinen dominanssi. Hänen tieteenalansa keskittyy kädellisten (enimmäkseen simpanssien, bonobojen, makakien ja kapusiiniapinoiden ) käyttäytymiseen, mutta hänen suositut kirjansa ovat antaneet de Waalille maailmanlaajuista näkyvyyttä yhdistämällä apinoiden ja apinoiden käyttäytymisestä saamia oivalluksia ihmisyhteiskuntaan. Oppilaidensa kanssa hän on työskennellyt myös norsujen parissa, jotka näkyvät yhä enemmän hänen kirjoituksissaan. Norsut saavat apinoiden lailla paljon kärsiä homo sapiensin kädestä.
ellauri266.html on line 538: Hänen vuoden 2013 kirjansa The Bonobo and the Atheist tutkii ihmisen käyttäytymistä primatologin silmin ja tutkii, missä määrin Jumalaa ja uskontoa tarvitaan ihmisen moraaliin. Pääjohtopäätös on, että moraali tulee sisältä ja on osa ihmisluontoa. Uskonto tulee siitä samasta reiästä..
ellauri270.html on line 224: Randolph Quirk siteeraa Jeffin kirjan esipuheessa jotain entuudestaan tuntematonta James Harrista. James Harriseja on Wikipediassa pilvin pimein, kuin jotain Virtasia Suomessa, mm. sen niminen demoninen rakastaja on tunnetun skottilaisen balladin aiheena, se uppoaa laivan mukana kuin piru merrassa. Joka tämän varastaa sitä piru rakastaa, olisi "Novotny" Dobbs voinut kirjoittaa kirjansa esipuheexi. Vaikka tokkopa se olisi pysäyttänyt Jeffiä. Randolph Quirkin mainizema James Harris Leechin runousopin esipuheessa oli melkoinen paxulainen profiilikuvasta päätellen. Elämäkertainen muistiinpano kertoo siitä seuraavaa:
ellauri272.html on line 786: – Salailemalla salaisuuksiaan käy tarpeettoman suureksi ero sen välillä, mitä on itselleen ja mitä teeskentelee olevansa muille, Christer Kihlman kirjoittaa Ihminen joka kärkkyi moloa -kirjansa esipuheessa.
ellauri275.html on line 694: Loikattuaan New Yorkiin huhtikuussa vuonna 1967 Allilujeva antoi median edessä tuomitsevan kuvan hirviöksi luonnehtimastaan isästään, isänsä hallinnosta ja Neuvostoliitosta. Allilujeva poltti vielä neuvostopassinsa julkisesti kuin Paludan koraanin. Hänen elämäkerrallinen kirjansa neukkujen 50-vuotispäivänä herätti ansaittua närää Neuvostoliitossa.
ellauri276.html on line 828: Hänen ensimmäinen kirjansa The Mickle Drede and Other Verses painettiin yksityisesti Kendalissa vuonna 1896, ja hän kirjoitti monia muita runoja ja näytelmiä, joita esittivät yleensä amatöörit tai kokeellisessa teatterissa. Bottomley toimitti myös Isaac Rosenbergin runoutta vuonna 1922, jota hän oli rohkaissut kirjeenvaihtajana vuodesta 1915 lähtien; kun taas hänen läheinen työtoverinsa säveltäjä Edgar Bainton (1880–1956) sävelsi The Crier by Night -musiikkiin.
ellauri279.html on line 471: Hänen vuoden 1994 paras kirjansa Diana: The Goddess Who Hunts Alone on omaelämäkerrallinen romaani, joka kuvaa näyttelijä Jean Sebergiä, jonka kanssa Fuentesilla oli rakkaussuhde 1960-luvulla.
ellauri282.html on line 625: Aikamoista lipomista. Kuningas Yrjö V myönsi Masefieldille nimityksensä jälkeen ritarikunnan ja monet brittiläisten yliopistojen kunniatutkinnot. Vasta noin 70-vuotiaana Masefield hidasti vauhtiaan pääasiassa sairauden vuoksi. Vuonna 1960 Constance kuoli 93-vuotiaana pitkän sairauden jälkeen. Vaikka hänen kuolemansa oli sydäntä särkevä, hän oli viettänyt väsyttävän vuoden katsoen rakastamansa naisen kuolemaa. Hän jatkoi tehtäviään runoilijavoittajana. In Glad Thanksgiving, hänen viimeinen kirjansa, julkaistiin hänen ollessaan 88-vuotias.
ellauri284.html on line 107: Saksalaisessa mediassa hänen kirjansa on nähty elämäkertana kadonneesta sukupolvesta, joka haaveili paremmasta tulevaisuudesta huomaamatta nykyisyyttä. Johtava saksalainen sanomalehti Sueddeutsche Zeitung kutsuu sitä kirjaksi, "joka joskus saa nauramaan ja joskus saa sinut surulliseksi".
ellauri285.html on line 102: Pulkkinen on sisällyttänyt antiromaaniinsa kirjoittamishetkellä ajankohtaisia teemoja, kuten Puolan sotatilan, Suomen idänpolitiikan arvostelun, Afrikka-kokemuksensa ja kehitysyhteistyökritiikin, omaa henkilöhistoriaansa, omat todelliset ja fiktiiviset kirjansa, lukemattomat lainaukset mm. sosiaalipsykologisesta kirjallisuudesta.
ellauri288.html on line 484: Esimerkiksi geenitutkija Richard Dawkins antaa heti suositun kirjansa Viesti miljardien vuosien takaa (suom. Risto Varteva WSOY 1985) alussa ymmärtää Darwinin evoluutioteoriaa seuraten, että "Kopioituminen johtaa aina luonnonvalintaan ja sitä kautta siihen ylenpalttiseen monipuolisuuteen, jota me kutsumme elämäksi (s. 9)". Niinpä – mikä mielenkiintoista – tarkkojen kopioiden sekaan sattuu silloin tällöin myös "kopioinnissa sattumalta tulleita rakennevirheitä (s. 9)". Jaan Kaplinski on tästä elävä - no, aikansa elänyt - esimerkki.
ellauri297.html on line 608: Martela kuuluu Filosofian Akatemiaan, tutkijoiden perustamaan tutkimus-, valmennus- ja konsulttiyritykseen, joka pyrkii kehittämään suomalaista työelämää ja sen tuloksenteko- ja innovointikykyä vahvistamalla työntekijöiden sisäistä motivaatiota. Hänen tietokirjansa Elämän tarkoitus (42 s.) julkaistiin alun perin Yhdysvalloissa HarperCollins:in kustantamana 2020 ja on käännetty suomen lisäksi 24 eri kielelle, muun muassa saksaksi, ranskaksi, espanjaksi, portugaliksi, arabiaksi, indonesiaksi, koreaksi ja japaniksi.
ellauri309.html on line 241: kirjansa nimen varastamisesta – mikä on aivan paskaa – yrittääkseen hyötyä
ellauri309.html on line 246: lähes vuosi ennen kuin hänen kirjansa – ensimmäinen romaani – julkaistiin.
ellauri311.html on line 604: Hämäläisen kirjailijantyöstä kertovan väitöskirjansa Ei kenenkään veli (2004, SKS)
ellauri317.html on line 61: Maininnan seurauksena hänen kirjansa myynti kasvoi huomattavasti. Kiitos Osama!
ellauri323.html on line 352: Vaikka hänen teoksiaan ei nykyään lueta laajalti, Bryher oli monien arvostettujen historiallisten romaanien kirjoittaja; hänen kirjansa käsittelevät erilaisia ​​ajanjaksoja ihmiskunnan historiassa Rooman valtakunnan viimeisistä päivistä normanien valloituksiin. Nykyään Bryher tunnetaan ehkä paremmin keskeisenä hahmona kansainvälisessä modernististen kirjailijoiden ja intellektuellien yhteisössä, johon kuuluivat muun muassa James Joyce, Marianne Moore, Gertrude Stein, Sylvia Beach ja Ernest Hemingway. Toinen tämän ryhmän jäsen, Hilda Doolittle, kuuluisa imago-runoilija, joka tunnetaan nimellä HD, oli Bryherin elinikäinen kumppani.
ellauri325.html on line 752: Professori Matti Kuusi palkkasi lisensiaatiksi valmistuneen Sihvon Kalevalaseuran sihteeriksi vuonna 1967 ja antoi hänelle tehtäväksi seuran historian kirjoittamisen. Tämä historiateos ilmestyi vuonna 1969 nimellä Karjalan löytäjät. Sihvo laati sen pohjalta myös tohtorinväitöskirjansa Karjalan kuva: Karelianismin taustaa ja vaiheita autonomian aikana.
ellauri326.html on line 188: Salamanterien sota on kuitenkin lukemisen arvoinen vielä tänäkin päivänä: dystopia sekä hullu ja räikeä, kirja kertoo älykkään merisalamanterilajin löydöstä jostain Sumatran rannikolta. alku saa uskomaan seikkailutarinaan, jossa on kevyt ja etäinen sävy. Mutta ymmärrämme nopeasti, että näemme romaanin pesänukkeista vain pienimmät, joiden rakenne muuttuu pian vähitellen laajenemalla, kirjoittajan jatkuvasti turmelemalla lukijansa odotukset. Miehet kesyttävät ensin salamanterit, pitävät pian erittäin hyödyllisenä muuttaa ne vedenalaiseksi työvoimaksi halutessaan ja käyttävät niitä häpeämättömästi hyväkseen julistamalla heidän oletettua alemmuuttaan. Sitten he ymmärtävät virheensä laajuuden, mutta silloin on liian myöhäistä palata... Tietyt luvut, jotka pastisoivat tieteellisen tutkimuksen, journalistisen raportoinnin tai diplomaattisen analyysin sävyä, ovat suoraan sanottuna hauskoja. Aina yllättävän kirjan lopussa loppu on niin odottamaton, että ihmettelee, onko se kirjailijan piruetti, joka haluaa päästä kirjansa loppuun, vai eikö se ole johtopäätös taitavasti häiritsevin..
ellauri327.html on line 528: Tämän tekstin jouduttua suomalaisten käsiin se tulkittiin ilmoitukseksi läheisen talon miehittämättömyydestä, mikä katsottiin vakoiluksi. Kianto tuomittiin kuudeksi kuukaudeksi kuritushuoneeseen ja kansalaisluottamuksen menettämiseen. Presidentti Kyösti Kallio armahti Kiannon kuritushuoneesta ennen tuomitun ajan päättymistä. Jutun seurauksena Kianto erotettiin ”maanpetturina” useista kulttuuriseuroista, muun muassa Suomen Kirjailijaliitosta, jota hän itse oli ollut perustamassa, ja myös Karjalan Heimosoturiliitosta. Katkeroitunut ja tuomiota oikeusmurhana pitänyt Kianto kirjoitti tapauksesta päiväkirjansa pohjalta teoksen Omat koirat purivat, joka kuitenkin pääsi julkisuuteen vasta 1946.
ellauri327.html on line 532: Vuodesta 1953 lähtien Kianto vietti talvet Helsingissä, Otavan omistamassa kirjailija-asunnossa Mariankatu 24:ssä. Kirjailija Kiannon loputon rahapula oli Heikki Reenpään jatkuvana huolena. Kesät hän asui Turjanlinnan vanhan ”Kohtalon Korsu” -nimisen jäkäläriihen kylkeen tehdyssä ”Ikin Tupa” -nimisessä asumuksessa. Vuonna 1957 Kianto vihittiin Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi, ja samana vuonna ilmestyi myös hänen viimeinen kirjansa Esinahka on luotu liikkuvaksi. Ezellanen "Iki-Kianto".
ellauri331.html on line 658: Piontkovsky on American Mathematical Societyn jäsen. Piontkovsky on kirjoittanut useita kirjoja Putinin presidenttikaudesta Venäjällä, mukaan lukien hänen viimeisimmän kirjansa, Another Look Into Putin´s Soul. Piontkovski on yksi 10. maaliskuuta 2010 julkaistun Putinin vastaisen online-manifestin "Putin Must Go On" 34 ensimmäisestä allekirjoittajasta. Myöhemmissä artikkeleissaan hän on toistuvasti korostanut sen merkitystä ja kehottanut kansalaisia ​​allekirjoittamaan sen.
ellauri338.html on line 219: Useiden vuosien ajan hän eli 38 kopeikalla päivässä. Vuosina 1964-1965 hän söi neljän kuukauden ajan vapaaehtoisesti vain mustaa leipää ja mustaa ja vihreää teetä. Hän tuli siihen tulokseen, että nauttimalla puolitoista kiloa päivässä mustaa leipää ja arteesisella vedellä haudutettua vahvaa mustaa ja vihreää teetä neljä kertaa päivässä, kahdesta kolmeen kupillista ilman sokeria, työkyky säilyy. samaan aikaan Pokhlebkin laihtui oman tunnustuksensa mukaan vain kilon painosta. Tänä aikana hän kirjoitti ensimmäisen teoksensa elintarviketuotteista, "Tsaikka", joka julkaistiin vuonna 1968. Työ perustui vankalle pohjalle, erityisesti hänen omaan teekokoelmaansa, joka kerättiin vuosina 1955-1968. Kiinalaiset teeasiantuntijat auttoivat kokoelman kokoamisessa, näytteitä lähetettiin myös Englannista, Itä-Saksasta , Saksasta , Kambodžasta, Thaimaasta, Indonesiasta, Vietnamista ja Laosista. Kirjasta "Tsaju" tuli erityisen suosittu neuvostotoisinajattelijoiden perinteisissä keittiötapaamisissa , ja siksi "Sosialistinen teollisuus" -lehti julkaisi artikkelin, jossa kirjaa kutsuttiin "keskinkertaiseksi" ja "tarpeettomaksi". Pokhlebkin itse sai tietää kirjansa suosiosta vasta vuonna 1993 Zinovy Zinikin haastattelusta Literaturnaya Gazetassa.
ellauri340.html on line 617: 1980- ja 1990-luvuilla hänen kirjansa olivat saaneet laajan yleisön, ja hänen viimeisinä vuosinaan hänestä tuli jossain määrin E. Saarisen tapainen älyllinen julkkis. Baudrillard kirjoitti vanhalla kirjoituskoneellaan, ei koskaan tietokoneella.
ellauri342.html on line 311: Martti Johannes Larni (vuoteen 1942 Laine; 22. syyskuuta 1909 Pakila, Helsingin maalaiskunta – 7. maaliskuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Larni oli elinaikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kirjailijoita Neuvostoliitossa ja muissa itäblokin maissa kirjansa Neljäs nikama ansiosta. Larni oli Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja vuosina 1964–1967. Presidentti Urho Kekkosen jälkeen Larni oli tunnetuin suomalainen Neuvostoliitossa. Martin 1957 ilmestyneessä nikamakirjassa on sen nuoruuden 20-30-luvun Amerikan piirteitä sekoittuneena vähän 40-50-luvun trendeihin, ihan kuin keski-ikäisten naisten kirjoittamissa 50-luvun tyttökirjoissa.
ellauri342.html on line 315: Kuilu kertoi toimittaja ja kirjailija Unto Kamarasta, jolla oli homoseksuaalinen suhde tohtori H:ksi kutsuttuun kirjallisuudentutkijaan. Sisällissodan alkaessa Kamara liittyy punaisiin ja tappaa tohtori H:n. Kamara joutuu valkoisten vangiksi ja valkoiset upseerit vaativat häneltä sukupuolisia palveluita vastineena lievemmästä tuomiosta. Vapauduttuaan Kamara yrittää muuttaa elämänsä ja menee naimisiin. Lopulta hän kuitenkin tappaa vaimonsa ja tekee itsemurhan. Erityisesti oikeistolaiset lukijat ja arvostelijat hyökkäsivät teoksen rohkean sisällön vuoksi kirjan kimppuun pitäen sitä sairaana ja moraalisesti vahingollisena. Osittain tämän kritiikin takia Larni julkaisi seuraavan kirjansa vasta vuonna 1942 muutettuaan sitä ennen sukunimensä Laineesta Larniksi.
ellauri343.html on line 299: Äidilleen, Siiri Sivénille 11. tammikuuta kirjoittamassaan kirjeessä Sivén ei kirjoittanut itsemurhasuunnitelmista, vaan vakuutteli tälle rakkauttaan ja toivotti kirjeen lopuksi: "Jää nyt hyvästi Mami rakas ja hyvää yötä!" Sivénin rakastetulleen Kaisa Sibeliukselle lähettämä kirje on kadonnut. Samoin Sibelius on repinyt kaikki päiväkirjansa sivut näiltä ajoilta.
ellauri345.html on line 151: Kaunis aamu lähestyi, kun nuori ja ystävällinen nainen liikkui häntä kohti. Hän lähti kadulta, ilmeisesti odottaen rauhaa ja virkistystä tuoreessa paikassa, josta hän löysi itsensä. Hänen kirjansa putosi hänen käsistään, hämmästyneenä. Pyhiinvaeltaja, jolla oli maailman kauneimmat silmät ja miellyttävän liikkeen elävöittämät kasvot, oli niin erottuva ruumiiltaan, askeleelta ja sopivuudeltaan, että hän nousi tahattomasti istuimeltaan ja katsoi kadulle nähdäkseen seurueen, jota hän epäili hänen takanaan.. Sitten hahmo kiinnitti jälleen hänen huomionsa kumartaen jaloisesti häntä kohti, ja hän vastasi kunnioittavasti tervehdyksen. Kaunis matkustaja istuutui lähteen reunalle sanaakaan sanomatta ja huokaisen.
ellauri349.html on line 233: Vuonna 1968 hän valmistui Pariisin X-Nanterren yliopistossa kielitieteen tohtorin tutkinnosta ozikolla "Psykolingvistinen lähestymistapa hullujen kieleen". Hänen väitöskirjansa ilmestyi vuonna 1973 nimellä Dementtien kielioppi. Vuodesta 1970 vuoteen 1974 hän opetti Pariisin 8-Vincennesin yliopistossa.
ellauri349.html on line 237: Vuonna 1974 hän puolusti valtion väitöskirjaa nimeltä "Speculum. Naisten tehtävä filosofisessa diskurssissa”, jonka ohjasi filosofi François Châtelet, Pariisin VIII yliopistossa. Tässä skandaalin aiheuttaneessa opinnäytetyössä hän kiisti freudilaisia ja lacanilaisia psykoanalyyttisiä teorioita, jotka aiheuttivat hänen opetuksensa menettämisen Pariisin VIII-Vincennesin yliopistossa ja Pariisin freudilaisessa koulussa. Hänen väitöskirjansa tekee sukupuolten välisen eron tutkimisesta filosofisen kysymyksen. Tästä näkökulmasta katsottuna jokainen subjekti on väistämättä seksuaalinen subjekti ja naisen seksuaalisuuden on voitettava ne kulttuuriset arvot, jotka sille on tähän asti evätty tai evätty.
ellauri350.html on line 271: Angeloun tunnetuimmat teokset on leimattu omaelämäkerrallisiksi fiktioiksi, mutta monet kriitikot pitävät niitä omaelämäkerroina. Hän teki tietoisen yrityksen haastaa omaelämäkerran yhteistä rakennetta kritisoimalla, muuttamalla ja laajentamalla genreä. Hänen kirjansa keskittyvät teemoihin rasismi, identiteetti, perhe ja matkailu. Hänen ensimmäisestä runokokoelmastaan ​​Just Give Me a Cool Drink of Whisky 'Fore I Diiie', joka julkaistiin vuonna 1971 pian Caged Birdin jälkeen, tuli bestseller.
ellauri350.html on line 407: Paljon siitä, mitä Atticuxesta tiedetään, on peräisin hänen oman kirjansa katkelmista, jotka on säilytetty Eusebiuksen Preparatio Evangelicassa. Jotkut niistä ovat kuitenkin laajoja ja antavat yksityiskohtaisen kuvan hänen kannoistaan. Suurin osa katkelmista on peräisin Atticuksen kommenteista Platonin dialogiin Timaios; pisimmät, jotka vievät ylivoimaisesti eniten tilaa kriittisessä painoksessa, on otettu hänen Aristoteleen vastaisesta tutkielmastaan niitä vastaan, jotka haluavat selittää Platonin opetuksia parhain päin.
ellauri351.html on line 172: Hänen uuden kirjansa, Between and Brain: Mielen ja mielen mallit ja mielen mallit, teema on se, että ajattelemme malleissa. Britton on huolissaan enemmän mielestä kuin aivoista, vaikka varhaisissa luvuissa viitataankin nykyajan neurotieteeseen. Ensimmäisessä luvussa Britton esittää kysymyksen, joka aikoinaan kiusasi Freudia: pääsevätkö psykoanalyysi ja aivotiede koskaan olennaisesti päällekkäiseen selvitykseen henkisestä kokemuksesta? Brittonin vastaus on "todennäköisesti ei", vaikka hänen mielestään syyt tähän ovat muuttuneet Freudin ajoista. Kvanttibiologisten mallien menestys neurologiassa on johtanut tilanteeseen, jossa mekaaninen kuvaus aivojen toiminnasta on korvattu todennäköisyydellä (joten tuloksia ei voida koskaan täysin määrittää etukäteen) ja täynnä monimutkaista, vasta-intuitiivista vuorovaikutusta. (Patrick Haggard Queen Squaresta on osoittanut, että useissa tilanteissa aivot toteuttavat aikomuksemme ennen kuin ne ovat tietoisesti muotoiltuja mielessä).
ellauri351.html on line 426: Haim G. Ginott ( s. Ginzburg ; 5. elokuuta 1922 - 4. marraskuuta 1973) oli koulun opettaja, lastenpsykologi ja psykoterapeutti sekä vanhempien kouluttaja. Hän kehitti lasten kanssa keskustelutekniikoita, joita opetetaan edelleen. Hänen kirjansa Between Parent and Child pysyi myydyimpien listalla yli vuoden ja on edelleen suosittu tänään. Tämä kirja pyrkii antamaan "viestinnän perusperiaatteisiin perustuvia erityisiä neuvoja, jotka ohjaavat vanhempia elämään lasten kanssa keskinäisen kunnioituksen ja ihmisarvon mukaisesti". Haim vaikuttaa suht pakottomalta kaverilta, vaikka syntyikin pakollisesssa Palestiinassa. Rangaistuxelle on efektiivisiä alternatiiveja, kuten uhkailu, lahjonta ja syyllistäminen. Nykyään aggressiviisimpia ovat vanhemmat. Opettajat joogaa lattialla tai on puhelimella, lapset riehuvat.
ellauri351.html on line 445: Hänen viimeisimmät kirjansa ovat: Malice Through the Looking Glass (2009) 2. painos, Lontoo: Teva Publications Centers of Power: The Convergence of Psychoanalysis and Kabbalah (Stanley Schneiderin kanssa) (2008) NY: Jason Aronson Why I Hate You and You Hate Me: Kateuden, ahneuden, mustasukkaisuuden ja narsismin vuorovaikutus (2013) Lontoo: Karnac Books ja The Hidden Freud: His Hassidic Roots (2015) Lontoo: Karnac Books. Oliko Berkemann siis hasidi?
ellauri352.html on line 267: Mallin esitteli sveitsiläisamerikkalainen psykiatri Elisabeth Kübler-Ross vuoden 1969 kirjassaan Kuolemasta ja kuolemasta, ja se sai inspiraationsa hänen työstään parantumattomasti sairaiden potilaiden parissa. Masentuneena siitä, että lääketieteellisissä kouluissa ei annettu opetusta kuolemasta ja kuolemasta, Kübler-Ross tutki kuolemaa ja sen kohtaajia Chicagon yliopiston lääketieteellisessä koulussa. Kübler-Rossin projekti kehittyi seminaarisarjaksi, josta potilashaastattelujen ja aikaisemman tutkimuksen ohella tuli hänen kirjansa perusta. Vaikka Kübler-Rossin tunnustetaan yleisesti näyttämömallien luojana, aiemmat kuolemanteoreetikot ja -lääkärit, kuten Josef Mengele, Erich Lindemann, Collin Murray Parkes ja John Bowlby, käyttivät samanlaisia steppien tai vaiheiden malleja jo 1940-luvulla.
ellauri352.html on line 315: Tämän koulutuksen ansiosta hän saattoi olla osa kaksinkertaista kulttuuriperinnettä, juutalaisuutta ja klassista. Hänestä tuli yliopiston opettaja ja hän oli erityisesti vastuussa opettamisesta ja yhteiskuntatieteiden kursseista Bordeaux'n yliopistossa vuonna 1887; tässä kaupungissa, jossa Montesquieu tunnetaan niin hyvin, hän kirjoitti vuonna 1892 latinalaisen väitöskirjansa Quid Secundatus politicae scientiae instituendae contulerit. Hän puolusti kahta väitöskirjaansa 3. maaliskuuta 1893 Pariisin tiedekunnassa, toisen ranskankielinen otsikko on De la division du travail social. Hänestä tuli silti lääkäri, ja hänet nimitettiin professoriksi Bordeaux'n yliopistoon vuonna 1896. Durkheim sai pahan trauman 1. maailmansodasta kotirintamalla. Teoria kollektiivisista edustajista, jonka Durkheim oli rakentanut selittämään ihmismielen universaalia luonnetta, muuttui "kansallismieliseksi pamfleksiksi", joka käsittelee "saksalaista mentaliteettia", joka oli "vastuussa kataklysmista".
ellauri352.html on line 358: Yhtenä antropologian isänä pidetty Mauss ei koskaan julkaissut hänen ajatuksensa tiivistävää teosta, vaan lukuisia löysiä artikkeleita eri aikakauslehdissä, luonnoksia, selostuksia - hahmonnoksia ja testejä. Hänen väitöskirjansa rukouksesta on vieläkin kesken. Hänen harvinaisista monografioistaan muistamme erityisesti Essay on Donin (jos muistamme).
ellauri352.html on line 478: Fragmentit on käännetty kahdelletoista kielelle. Kirjoittajaa verrattiin toisinaan Elie Wieseliin, Anne Frankiin tai Primo Leviin. Toisin kuin usein sanotaan, hänen kirjansa ei ollut bestseller missään. Bugger it.
ellauri359.html on line 76: William Blake (28. marraskuuta 1757 Lontoo – 12. elokuuta 1827 Lontoo) oli englantilainen runoilija, kuvataiteilija ja kirjanpainaja. Blaken tuotantoa luonnehtii mystiikka, okkultismi ja jyrkkä yhteiskuntakritiikki. Hän teki kirjansa täysin itse: hän kirjoitti, kuvitti, painoi ja kaiversi teoksensa. Aikalaisilta Blaken teokset eivät saaneet huomiota, vaan hänen tuotantonsa herätti kiinnostusta vasta 1900-luvulla.
ellauri373.html on line 414: "Ahad Ham on kaikkien aikojen perillinen, kaikilta edellisiltä vuosisatoilta. Hän varovasti opiskeli pitkää juutalaisen filosofian ketjua; hän on tullut takaisin maalta, missä hyväksyi lukuisia juutalaisuuden opetuksia, kehitti edeltäjänsä tuntemat ja useista erilaisista versioista heidän antamansa ratkaisut tähän aiheeseen, hän valitsi kaiken jotka hänestä tuntuivat tarpeellisilta säilyttää, ja koonnut loput tähän pumaskaan. Tämä valinta on oman opetuksemme perusta. Näiden eri lähteistä, piirrä omasi, jos mahdollista niin sanotusti vaihtoehtoinen perusta! Enivei, hän syntetisoi sen ja puristi sen tolloxi joka julkaistiin hänen "pöytäkirjansa" muodossa.
ellauri373.html on line 583: Ginsbergin asenne tähän pöytäkirja-asiaan on selvästi oikea, hän on naimisissa siihen "pöytäkirjansa" paikassa, jossa hän puhuu "goy-karjasta": niin juutalaiset "noin rock" kutsuu kaikkia "epäuskoisiksi". Kaikki eivät ole juutalaisia, evvk. Mitä tulee hänen seuraajiinsa, se riittää mainitsee yhden läheisistä työtovereistaan Leon suurimmat opetuslapset ja innokas ihailija (sapeli-Simone), joka eräässä artikkelissaan aiheesta pyhä opettajalleen ("Menorah" 1917), d'ala kristillistä ihannetta verrataan keskenään romu juutalaiseen. On sanomattakin selvää... (loppu epäselvä. "Valittuja otteita Ahad Hamin teoksista, kerätty nimeltä Leon Simon.")
ellauri374.html on line 391: Jumala, kunnia ja ylistys Hänelle, on palkinnut minut pyhän kirjansa tuntemuksella ja valinnut minut uudistamaan tietoa Jumalasta ja uskonnosta islamilaisen Umman keskuudessa ja tarjoamaan tarvittavan tulkinnan useimpien islamilaisten vääristämien jakeista. tutkijat. Niiden joukossa on jakeita, jotka puhuvat Kirjan kansasta (juutalaisista ja kristityistä), erityisesti heidän oikeuksistaan. Nykyajan tutkijat tulkitsevat väärin satoja Koraanin pyhiä jakeita. He tulkitsevat Hänen jakeitaan ilman, että heidän sanojensa ja todellisen merkityksen välillä on yhteyttä. Nämä jakeet todistavat ja ilmaisevat Jumalan tahtoa ja aikomuksia rauhaan ja harmoniaan sekä antavat myös Hänen ohjeitaan ihmisille, kuinka tämä saavutetaan.
ellauri378.html on line 90: Antisemitistiset äänet maalasivat usein neuvostokommunismin juutalaiseksi juoniksi tai "juutalaisbolshevismiksi". Kun Aleksanteri Solženitsyn aloitti työskentelyn 200 vuotta yhdessä -nimisen kirjan parissa, häntä kritisoitiin tämän tabu-aiheen koskettamisesta. Hänen omat kommentit lehdistölle eivät auttaneet asiaa, sillä hän väitti että kaksi kolmasosaa Ukrainan Chekasta (salainen poliisi) oli juutalaisia. Ei ole yllättävää, että hänen kirjansa on julkaistu PDF-muodossa antisemitistisille verkkosivustoille.
ellauri382.html on line 618: Imi Lo on konsultti ja julkaissut kirjailija, jolla on laaja ja kansainvälinen kokemus mielenterveydestä ja psykoterapiasta. Hänen kirjansa Emotional Sensitivity and Intensity ja The Gift of Intensity ovat saatavilla maailmanlaajuisesti ja useilla kielillä. Imillä on kaksi maisterin tutkintoa; yksi mielenterveys ja yksi buddhalaisuus. Hän työskentelee kokonaisvaltaisesti yhdistäen psykologiset oivallukset itämaisiin ja länsimaisiin filosofioihin, kuten buddhalaisuuteen ja stoalaisuuteen.
ellauri384.html on line 475: – Jos ajattelee, että akateemisesti koulutettu, sivistynyt ihminen puhuu tuollaisista asioista, niin herättäähän se ihmisten huomion, kertoo toimittaja ja kirjailija Maarit Huovinen (o.s. Tyrkkö, s. 1947, toistaisexi kuolematon). Tyrkkö oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana kirjasta Hei beibi, mä oon tulta (2005). – Minun aikanani siellä se oli kustantamon myydyin kirja. Olihan se tuore ulostulo ja tervetullut uutinen. KUPPANEUVOS Valveen tytär lähti Pakistaniin keikkalääkärixi 29-vuotiaana. – Voisin mennä vaikka Lappiin takaisin, Rauni-Leena mietti tulevaisuudensuunnitelmiaan. Vaikka hän oli Lapin lääninlääkäri, hän työskenteli ministeriössä Helsingissä. Kokeiltuaan Rauni huomasi, että hän pystyi vaikka tekemään "astraalikädellään" – Itsekin olen ollut toimittajana kiinnostunut, onko muuta elämää kuin tämä, Tyrkkö toimittaa. 1991 ilmestyi nimellä Rauni-Leena Luukanen-Kilden kirja Tähtien lähettiläs. Ihmetystä herätti, että Luukanen-Kilde kertoi kirjoittaneensa sen suurimmaksi osaksi ”automaattikirjoituksella” muutamassa päivässä. Aikaa ei enää riittänyt yliluonnollisille kokemuksille. Luukanen-Kilde joutui pilkan kohteeksi. Hänen väitteitään akateemisista yhteyksistä kyseenalaistettiin julkisuudessa. SVERR/E KILDE kuoli ennen vaimoaan. Pari päivää ennen omaa kuolemaansa Rauni-Leena Luukanen-Kilde ehti siirtää kirjansa teleportaatiolla Norjasta Suomeen. Hän oli juuri täyttänyt 75 vuotta.
ellauri386.html on line 562: Vuonna 1874, samaan aikaan kuin Rosenthal toimitti Kiovassa pilalehteä, Solovyov puolusti Pietarissa Masters thesistä "Länsifilosofian kriisi", haastaen mm. K.D. Kavelinin esityxen "Apriorinen filosofia vaiko positiivinen tiede?" В Моск. унив. читал также на Высших женских курсах проф. В. И. Герье. Saatuaan väitöskirjansa valmiixi hän palasi mielihommaansa lukemaan ääneen naisille на Высших женских курсах. Solovyov toimitti samaista venäläistä Brockhausia (89 osaa). Vladi kiinasi tukka pystyssä takkupartaisena tovereiden nurkissa mm. Imatralla ja katolisen piispa Strossmayerin luona Horvatiassa.
ellauri386.html on line 564: Hänen tavaransa ja kirjansa, hänen läheisesti tunteneen henkilön mukaan (L. Z. Slonimsky kirjassa Vestnik Evropy, 1900, nro 9), ”sijoittuivat yleensä eri paikkoihin; joskus kylmällä syksyllä, hän meni ulos kesämekossa, kun talvipaltto oli jäänyt jonnekin heille tai unohtunut.
ellauri390.html on line 408: John Strelecky (s. 13. syyskuuta 1969) on amerikkalainen motivaatiokirjojen kirjoittaja ja Big Five for Life -konseptin luoja. Vuoteen 2022 mennessä Streleckyn kirjoja oli myyty yli yhdeksän miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti ja ne on käännetty 43 kielelle. Vuonna 2002 Strelecky kirjoitti ensimmäisen kirjansa, The Café on the Edge of the World (tai size oli The Why Am I Here Cafe). Kirja oli alun perin omakustanteinen, mutta sen jälkeen, kun sitä oli alle vuodessa myyty yli kymmenen tuhatta kappaletta 24 maassa, kirjallinen agentti allekirjoitti sopparin. Kirja oli bestseller Singaporessa, sitten Taiwanissa. Vuonna 2009 se julkaistiin ranskalaisessa Kanadassa nimellä Le Why Café. Saksassa nimellä Das Café am Rande der Welt se on ollut Der Spiegelin bestseller kategoriassa paska selfhelp läpyskät vuodesta 2015.
ellauri392.html on line 113: Tämän Hirschin ensimmäinen kirja, Wordsworth ja Schelling, oli lämmitetty hänen väitöskirjastaan. Kirjassa hän selventää Wordsworthin filosofisia ajatuksia ja runoja asettamalla niitä rinnakkain saksalaisen filosofin Friedrich Schellingin ideoiden kanssa. Vuonna 1964 tämä Hirsch julkaisi toisen kirjansa, Innocence and Experience: An Introduction to Blake. Tässä kirjassa Hirsch riitautti Blaken työn "järjestelmällisiä" kriitikkoja, mukaan lukien uuskriitikot Northrop Frye ja Harold Bloom. Hirsch väitti, että Blaken ideat ja näkemykset muuttuivat radikaalisti ajan myötä ja että varhaiset teokset, kuten The Songs of Innocence, eivät ilmaise samaa maailmankuvaa kuin myöhemmät teokset, kuten The Songs of Experience. Blake oli saanut lisää kokemusta. Sitten hän väsäsi katsauksen saksankielisestä Hans-Georg Gadamerin Truth and Method -julkaisusta (Review of Metaphysics, 1965).
ellauri392.html on line 352: Roman Witold Ingarden (1893 –1970), vähän siis mamma Margitia nuorempi, syntyi Krakovassa silloisessa Kakaniassa. Husserl piti häntä Freiburgissa yhtenä parhaista tai ainakin suurimmista opiskelijoistaan. Roman ize piti enemmän Lembergistä ja Twardowskista. Barbarossan aikaan Roman piti päätä alhaalla Krakovassa. Kun hänen talonsa pommitettiin, hän jatkoi työskentelyä kirjansa, „Der Streit um die Existenz der Welt“ (1947, 1948) parissa. Siitähän siellä ulkona juuri kärhämöitiin. Roman kuoli 1970 Krakovassa aivoverenvuotoon liiasta pohdinnasta. Ei ois pitänyt harrastaa uusplatonismia.
xxx/ellauri010.html on line 750: Timeo hominem unius libri. Pelkään yhden kirjan ihmistä. Raamattuhemmot haluu kääntää tän toisin päin: ne on pelottavia vastustajia kelle tahansa, kert ne osaa kirjansa vaikka takaperin. Onhan se niinkin. Hulluus pelottaa. Menaa! Avohej! Laupias suus nöökätsep!
xxx/ellauri044.html on line 133: varmaan eläkevaari, joka omakustantaa selfhelp-kirjansa

xxx/ellauri056.html on line 280: Georgette Leblanc (8. helmikuuta 1875 Rouen – 27. lokakuuta 1941 Cannes) oli ranskalainen sopraano, näyttelijä ja kirjailija. Hän oli Nobel-palkitun kirjailijan Maurice Maeterlinckin pitkäaikainen kumppani ja puoliso (1895–1918), jolle Maeterlinck omisti kirjansa Le trésor des humbles (1896) (Köyhäin aarteet, suom. F. E. Sillanpää).
xxx/ellauri057.html on line 888: Simenonin (1903-1989) ensimmäinen varsinainen romaani, Pietr-le-Letton (Maigret ja latvialainen), ilmestyi vuonna 1930. Tämä oli hänen ensimmäinen Maigret-kirjansa. Hän kirjoitti Maigret'sta kertovia kirjoja aina vuoteen 1972 asti. Simenon kuoli Lausannessa Sveitsissä 86-vuotiaana. Maigret latvialaisineen irtoisi 3 egellä Punavuorenkadun divarista. Suomennoxena.
xxx/ellauri084.html on line 263: Jotain mätää siinä kyllä on että Wallun pitää kirjansa pointin valaisemisexi kertoa yxityiskohtaisesti jotain videoiden juonia. Onx tosiaan niin, että kirjallinen esitys on niin vanhentunutta, että ihmisten päissä liikkuvia kuvasarjoja ei enää VOI kuvata muilla keinoilla kuin elävillä kuvilla? Onko ne nyttemmin NIIN klisheisiä? No klisheisiähän ne on olleet aina. Koko ns. taide koostuu klisheistä. Ja mitä viihde on muuta kuin rotinkaisten taidetta. Eli kääntäen, taide on parhaan A-ryhmän viihdettä. Leffat vaan poistaa siitä välistä muutamia rattaita, kuten kielen, sen kirjoittamisen ja lukemisen. Kirjaimet symboloi äänteitä (paizi kiinassa, jossa ne symboloi sanoja). Elokuvat symboloi klisheitä, valmiixinaurettuja ajatuxhia. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.
xxx/ellauri104.html on line 806: Pulkkinen on sisällyttänyt antiromaaniinsa kirjoittamishetkellä ajankohtaisia teemoja, kuten Puolan sotatilan, Suomen idänpolitiikan arvostelun, Afrikka-kokemuksensa ja kehitysyhteistyökritiikin, omaa henkilöhistoriaansa, omat todelliset ja fiktiiviset kirjansa, lukemattomat lainaukset mm. sosiaalipsykologisesta kirjallisuudesta.
xxx/ellauri128.html on line 164: Ensimmäinen edes vähän merkittävä kirja on Die unsichtbare Loge ('Näkymätön loosi') ilmestyi 1793. Persoonallisen romaanin kertojana oli ensimmäistä kertaa henkilö nimeltä Jean Paul. Tätä nimeä ei voi suorastaan pitää pseudonyyminä, sillä Richter ei kirjoja julkaistessaan koskaan halunnut suorastaan salata henkilöllisyyttään. Richter julkaisi kirjansa nimellä Jean Paul, mutta tämä oli puhtaan kirjailijanimen sijasta osittain fiktiivinen hahmo hänen romaaneissaan. Monet lukijat, etenkin Richterin naispuoliset ihailijat, uskoivat vilpittömästi, että Richter ja fiktiivinen Jean Paul olivat todella sama henkilö. (Richter oli tylsän porsaan näköinen, onnexi kirjan liepeessä ei siihen aikaan julkaistu kirjailijan kuvia.) Richterin maine kasvoi ja hän sai valtavasti ihailijoita. Matkallaan Weimariin 1796 hän tapasi Johann Wolfgang von Goethen, Friedrich Schillerin, Johann Gottfried Herderin ja monia muita tärkeitä kulttuurivaikuttajia ja muutti kaupunkiin influensserixi itsekin vuonna 1798. Richteristä tuli hyvin kuuluisa, ja legendoja hänen epätoivoisten naisihailijoidensa tempauksista löytyy edelleen elämäkertakirjallisuudesta. Totta lienee ainakin se, että Richterillä oli useita kosijoita ja hän oli kihloissa useita kertoja ennen avioliittoaan Karoline Meyerin kanssa 1801. Vuodesta 1804 Richter ja hänen kolmilapsinen perheensä asuivat Bayreuthissa.
xxx/ellauri128.html on line 504: Charles Bukowski julkaisi ensimmäiset novellinsa 1940-luvulla ja varhaisimman runokirjansa vuonna 1959. Bukowskin tunnetuin romaani on vuonna 1971 julkaistu Postitoimisto. Hänen tuotantonsa on pitkälti omaelämänkerrallista, ja kuvaa usein alkoholisteja, huumeidenkäyttäjiä, rikollisia, prostituoituja ja muita yhteiskunnan syrjäytyneitä. Bukowskista tuli jo 1960-luvulla kaikkien ulkopuolisten sankari, jota useat kirjallisten piirien tunnetut hahmot, kuten Sartre ja Genet, ylistivät.
xxx/ellauri129.html on line 375: Kirjailijaliittoon pitäisi ottaa kaikki kirjaimellisesti ihmistä koskettaneet tyypit. Haastattelin Kata Kärkkäistä taannoin Kirjamessuilla ja luin silloin erään hänen kirjansa. Ymmärsin mitä Kärkkäinen oli siinä kirjassa tekemässä ja mikä sen kohderyhmä oli. Ja hän on niin hauska ja mehukastissinen nainen, että se tekisi mille tahansa jäsenelle hyvää.
xxx/ellauri137.html on line 44: Nykyisin hän asuu Turussa. Biologi Rantalasta tuli Charles Darwin brittiläisen professorin Richard Dawkinsin ansiosta. Hän kertoo lukeneensa Izekkään geenin pariinkin kertaan matkalla armeijaan ja uravalinta oli selvä. Rantala opiskeli ensin biologiaa Jyväskylässä ja teki vuonna 2002 ensimmäisen väitöskirjansa, jonka otsikko oli Immunokompetenssi ja seksuaalivalinta hyönteisillä. Pian sen jälkeen hän siirtyi Turun yliopistoon jatkamaan hyönteistutkimuksiaan. Hänen ylivoimaisesti viitatuimmat artikkelinsa käsittelevät jauhopukin ja erään hentosudenkorentolajin immuunikompetenssia. Hän on se jauhopukki ja Katariina on se hentosudenkorento.
xxx/ellauri137.html on line 66: Hänen vuonna 2018 ilmestyneestä kirjastaan 12 elämänohjetta tuli kansainvälinen bestseller, ja Peterson kiersi puhumassa ympäri maailmaa, Suomessakin. Saarnoissaan hän vastustaa ”postmodernisteja” ja opettaa nuorille miehille keinoja, joita noudattamalla heistä tulisi parempia isiä, aviomiehiä ja kansalaisia. Hänen oppinsa pohjautuvat erityisesti jungilaiseen sankarikertomukseen mutta myös evoluutiopsykologiaan. Hänen kirjansa ensimmäinen neuvo on seistä selkä suorassa – sen hyötyjä perustellaan hummerien käytöksellä. Seisovatko hummeripojat selkä suorassa?
xxx/ellauri137.html on line 114: Markus J. Rantala, 43, on juhlistanut Masennuksen biologia -kirjansa julkaisua Helsingissä. ”Kirjaprojekti lähti vähän käsistä. Käytin siihen enemmän aikaa kuin väitöskirjoihini”, Rantala kertoo. Se on helppo uskoa.
xxx/ellauri137.html on line 154: Lexalla oli vientiä, vaikkei se ollut mikään komistus: leveänenäinen, vajaahampainen, paxuhuulinen ja lerppasilmäinen. Pantuaan taas jonkun maalaistytön paxuxi se päätti ottaa Sonjan, joka tykkäs olla kuulun kirjailijan muusana. Lexa pakotti Sonjan lukemaan Pepys-tyyppisen päiväkirjansa, johon joka pano oli seikkaperäisesti kuvattu. Sonjaa ällötti, vielä häiden jälkeenkin. Lexa bylsi Sonjaa sitä innokkaammin, oli varsinainen pirttihirmu ja kotistyränki.
xxx/ellauri157.html on line 468: Martin Buber syntyi juutalaiseen perheeseen. Perhetausta antoi hänelle perinnöksi kiinnostukseen rabbiiniseen perinteeseen ja hasidismiin, joista varsinkin jälkimmäisellä on ollut suuri merkitys hänen älylliselle kehitykselleen. Buber aloitti opintonsa 1896 ja hän opiskeli monia aineita Wienin, Berliinin, Leipzigin ja Zürichin yliopistoissa ja teki vuonna 1904 väitöskirjansa, joka käsitteli yksilöllistymisen teorioita kahden mystikon, Nicolas Cusanuksen ja Jakob Böhmen tuotannossa.
xxx/ellauri165.html on line 181: Väitöskirjansa Lutherin Mariakäsityksistä tehnyt Anja Ghiselli sanoo, että Luther seurasi Marian kohdalla katolisen kirkon oppia.
xxx/ellauri169.html on line 60: Robertson on perustanut oman yliopistonsa Regent Universityn, jonka tavoitteena on kouluttaa ”kristittyä johtajistoa muuttamaan maailmaa”. Presidentti George W. Bushin hallinnossa oli 150 kyseisestä, varsin heikkotasoiseksi arvostetusta, yliopistosta valmistunutta. Robertsonilla on suuri henkilökohtainen omaisuus; hänen kirjansa ovat myyneet Yhdysvalloissa ja ulkomailla erittäin hyvin ja hän on tehnyt kauppaa esimerkiksi radioasemilla, joiden osakkeita hän osti 1960-luvulla ja myi 1980-luvulla niiden arvon noustua huimasti.
xxx/ellauri187.html on line 346: Sofi jatkoi kirjoittamista ja julkaisi seuraavan kirjansa Baby Jane vuonna 2005. Kirja käsittelee paniikkihäiriöitä kahden naisen välisessä parisuhteessa, ja tähänkin teokseen Sofi otti piirteitä omasta elämästään.
xxx/ellauri228.html on line 233: Lem on kirjoittanut filosofisen perusteoksen "Summa Technologiae", jossa hän ennakoi virtuaalitodellisuuden ja, tekoälyn luomista ja kehitti myös ihmisen autoevoluution ideoita, keinotekoisten maailmojen luomista ja monia muita. Lemin tieteiskirjallisuusteokset tutkivat filosofisia teemoja spekulaatioiden kautta tekniikasta, älykkyyden luonteesta, kommunikoinnin mahdottomuudesta ja vieraan älykkyyden ymmärtämisestä, epätoivosta inhimillisistä rajoituksista ja ihmiskunnan paikasta maailmankaikkeudessa (tyyliin koiran paikka on lattialla). Hänen esseensä ja filosofiset kirjansa käsittelevät näitä ja monia muita aiheita.
xxx/ellauri231.html on line 282: Koska Romania jahnasi edelleen luovuttamisvaatimuksista, Mahno päätti tehdä loikkaset Puolan puoleen. Häntä jäi kiinni rajalla ja kuljetettiin puolalaiselle Strzałkowo nimiselle keskitysleirille huhtikuussa. Mahno yritti myöhemmin saada luvan siirtyä Tšekkoslovakiaan tai Saksaan, mutta Puolan hallitus kieltäytyi. Bolshevikkihallitus lähetti agenttiprovokaattorin vangitsemaan Mahnon ja pakottamaan luovuttamaan hänet sotkemalla hänet suunnitelmaan kapinan käynnistämiseksi Galiciassa. Puolan viranomaiset syyttivät tästä Mahnoa ja hänen vaimoaan virallisesti, ja he olivat yli vuoden alatutkimusvankeudessa, jossa Halyna synnytti heidän tyttärensä lokakuussa. Vankilassa Mahno laati ensimmäisen muistelmakirjansa, jonka Peter Ustinov julkaisi vuonna 1923 berliiniläisessä sanomalehdessään Anarchist Messenger. Mahno lähetti myös kuvapostikortteja maanpaossa oleville Don-kasakoille ja Ukrainan kommunistiselle puolueelle ja alkoi oppia saksaa ja esuperantoa. Hänen tuberkuloosinsa uusiutui vankilan olosuhteissa. 
xxx/ellauri239.html on line 52: Wayne Walter Dyer (10. toukokuuta 1940 – 29. elokuuta 2015) oli amerikkalainen itseapukirjailija ja motivoiva puhuja. Dyer suoritti kasvatustieteen pikkudiplomin ohjauksessa ja neuvonnassa mukaansa nimitetyssä Wayne State Universityssä vuonna 1970. Uransa alkuvaiheessa hän työskenteli lukion ohjausneuvojana ja jatkoi menestyksekkään yksityisen terapiakäytännön suorittamista. Hänestä tuli suosittu neuvonantajakoulutuksen professori St. Johnin yliopistossa (joku muukin oli äskettäin sieltä valmistunut, kukahan se oli?), jossa kirjallinen agentti lähestyi häntä laittamaan ideansa kirjamuotoon. Tuloksena oli hänen ensimmäinen kirjansa, Your Eroneous Zones (1976), yksi kaikkien aikojen myydyimmistä kirjoista, jota on tähän mennessä myyty arviolta 100 miljoonaa kappaletta. Jopa huomattavasti enemmän kuin ruozalaisia dekkaristeja, mutta vähemmän kuin Pauli Kanin pakinoita.
xxx/ellauri268.html on line 470: Oli jo myöhä, ja ketun huoltaja nosti kirjansa, kun hän kiirehti näkemään kiistan kiva loungessa. Mutta ei ollut myöhäistä. Ei ollut myöhäistä, vain lautanen tamaleja, tiskit odottamassa -
xxx/ellauri280.html on line 81: Monet Bennettin romaaneista ja novelleista sijoittuvat Staffordshire Potteriesin fiktiiviseen versioon, jota hän kutsui Viideksi kaupungiksi. Hän uskoi vahvasti, että kirjallisuuden pitäisi olla tavallisten ihmisten saatavilla, ja hän pahoitteli kirjallisia klikejä ja eliittiä. Hänen kirjansa vetosivat suureen yleisöön ja niitä myytiin suuria määriä. Tästä syystä ja hänen sitoutumisestaan ​​realismiin modernistisen koulukunnan kirjailijat ja kannattajat, erityisesti Virginia Woolf , vähättelivät häntä, ja hänen fiktionsa laiminlyötiin hänen kuolemansa jälkeen. Hänen elämänsä aikana hänen journalistisia "self-help" -kirjoja myytiin huomattavia määriä, ja hän oli myös näytelmäkirjailija; hän menestyi teatterissa huonommin kuin romaaneissa, mutta saavutti kaksi merkittävää menestystä elokuvalla Milestones (1912) ja Suuri seikkailu (1913).
xxx/ellauri280.html on line 424: Gurnah on tunnettu paholaisuutta ja maahanmuuttoa käsittelevistä teoksistaan. Hänen kirjailijan uransa ensimmäinen romaani Memory of Departure julkaistiin vuonna 1987. Englanninkielisten lukijoiden parissa Gurnahin romaaneista tunnetuin on Paradise (1994), joka oli ehdolla Booker-palkinnon saajaksi; myös hänen kirjansa By the Sea (2001) oli ehdolla Booker-palkinnon saajaksi. Suomessa Gurnah on ollut varsin tuntematon kirjailija, koska yhtään hänen teoksistaan ei ollut suomennettu ennen vuotta 2021. Ruotsinnos Paradise-teoksesta on kuitenkin olemassa ja Ruotsin akatemian suomalaisjäsen, kirjailija Tua Forsström luonnehtii sitä ”ihanaksi romaaniksi”.
xxx/ellauri292.html on line 351: Hulda "paneutuu töihinsä" tunnollisesti, mutta saa silti tuomarilta moitteet, kun vierailulle saapuvat kauppaneuvoksetar Kaavio ja hänen tyttärensä Kirsti joutuvat odottamaan vuoroaan. Kun Hulda kuulee vieraiden keskustelun eikä ymmärrä heidän puheitaan taiteesta, hän päättää alkaa opiskella Työväenopistossa ja lukee iltakaudet aamukuuteen saakka. Lisäksi hän taivuttaa Soratien sihteerin antamaan hänelle englannintunteja. Tiedonjanossaan Hulda haluaa oppia kaikki käsitteet, jotka hienostokin osaa. Opi, perusasiat, se ei riitä, mutta opi ne. Tuomari Soratie huomaa Renessauce-kirjansa kadonneen, ja kun Hulda tunnustaa kazoneensa siitä vain kuvat ja soosireseptin, tuomari haluaa antaa potkut, mutta professori Norko ja Conny-täti saavat miehen luopumaan aikeestaan.
xxx/ellauri293.html on line 128: Phoebe [ Koine kreikka Φοίβη; latinaksi Phœbē, kirkkoslaaviksi Фива (Fiba), armeniaksi : Փիբէին (Pthui)] oli ensimmäisen vuosisadan kristitty nainen, jonka apostoli Paavali mainitsi kirjeessään "Hulluja nuo roomalaiset" , jakeet 16:1-2. Merkittävä nainen Kenkärajan seurakunnassa, (Siis Korinton itäsatamassa.) Paavali luotti hiänen toimittamaansa kirjeeseen roomalaisille. Paavali kutsuu häntä sekä "palvelijaksi" että "diakonissaksi" (kreikaksi diakonos ) että monien auttajaksi tai eturauhastulehduxexi (kreikaksi prostatitis). Tämä on ainoa paikka Uudessa testamentissa, jossa naiseen viitataan erityisesti näillä kahdella tavalla. Paavali esittelee Phoeben lähettiläänään Rooman seurakunnalle, ja koska he eivät tunne häntä, Paavali antaa heille hänen valtakirjansa.
xxx/ellauri295.html on line 662: Pulkkisella on harvinainen taito hallita moniainexista teoskokonaisuutta. Vielä harvinaisempaa on hänen kirjansa rehellinen ja Luja etiikka. Puhu pukille.
xxx/ellauri298.html on line 102: Yrjö Alasimen kirjasta Doston hyvä ja paha Patti ei perustanut. Ei Stavro ollut paha, se oli onneton, silmät kyynelissä työnsi syylämunaa pikku Marjan paljaaseen. Tämä artikkeli kertoo psykiatrista. Yrjö Alanen (1860–1944) oli pappi ja kirjailija. Yrjö J. E. Alanen (1890–1960) oli teologian professori. Yrjö Alanen, ent. Näykki, (21. helmikuuta 1860 Kauhava – 20. toukokuuta 1944 Kurikka) oli suomalainen kirkkoherra, kirjailija ja historiantutkija. Alasen vanhemmat olivat talollinen Jaakko Alanäykki (Sippola) ja Valpuri Amalia Kustaantytär Ylänäykki. Yrjö Alanen oli naimisissa vuodesta 1888 Helmi Maria Karstenin kanssa, jonka veli oli uskontotieteilijä ja filosofi, tutkimusmatkailija Rafael Karsten. Koleerinen Rafuko oli vanhojen herrojen setä? Ei vaan Roope-eno, oikaisi Jönsy asiantuntijana. Yrjö Alasen ja Helmi Maria Karstenin lapsia olivat lääkintöneuvos ja Kurikan kunnanlääkäri Aarne Alanen, teologian professori Yrjö J. E. Alanen, sairaanhoitaja ja kielten maisteri Aili Alanen, oikeustieteen professori ja evankelinen maallikkopuhuja Aatos Alanen, sairaanhoitaja Aune Alanen, pankkivirkailija ja juristi Sylvi Alanen sekä professori ja historioitsija Aulis J. Alanen. Yrjö Olavi Alanen (30. tammikuuta 1927 Kurikka – 26. joulukuuta 2022) oli suomalainen psykoterapiaan erikoistunut psykiatri, neurologi ja tutkija. Hän oli Turun yliopiston psykiatrian professori. Yrjö O. Alanen on oman alansa kirjallisuuden lisäksi kirjoittanut kaksi muistelmateosta sekä teoxen Yrjö O. Alanen: Dostojevskin hyvä ja paha, 1981. Hänen väitöskirjansa aiheena oli The Mothers of Schizophrenic Patients.
xxx/ellauri298.html on line 361: Vuonna 1973 hän julkaisi A Book Of Dreams, omaelämäkerrallisen luonnoksen elämästä isänsä kanssa Orgononilla. Tämä kirja inspiroi Katea kirjoittamaan kappaleen Cloudbusting. Kun kappale oli valmis, Kate kirjoitti Peter Reichille: "Minulle oli jollain tapaa tärkeää tuntea hänen siunauksensa, koska hänen kirjansa todella liikutti minua. Hän lähetti takaisin niin ihanan kirjeen. Oli uskomaton tunne palauttaa takaisin jotain, jonka hän oli antanut minulle, olkoonkin vain ranskalaisen kirjeen sisällyxen."
xxx/ellauri298.html on line 687: mytologiasta ei ollut suinkaan staattinen, ja hänen kirjansa kuvaavat
xxx/ellauri304.html on line 372: Ei yhden tempun poni, melkein 200 kirjansa joukossa Murphy on kirjoittanut fantasia-, kauhu-, suuria jännitysromaaneja, poliittisia trillereitä, lukitun huoneen mysteereitä, ja vaikka hän on ottanut kymmenen vuoden tauon "pienien häiriöiden selvittämiseksi", palkinnot ja tunnustukset kasaantuvat jatkuvasti ylös.
xxx/ellauri307.html on line 324: Syntyi aristokraattiseen perheeseen vuonna 1891 Riiassa, Venäjän valtakunnassa (nykyinen Latvia). Vuotta vanhempi kuin Margit Spranger, liekö tavanneet joskus Riiassa. Hän sai nimen Elizaveta Pilenko. Hänen isänsä kuoli hänen ollessaan teini-ikäinen, ja tästä kärmistyneenä hän hyväksyi ateismin. Vuonna 1906 hänen äitinsä muutti perheen Pietariin, missä hän osallistui radikaaleihin älymystöihin. Vuonna 1910 hän meni naimisiin bolsevikin kanssa, jonka nimi oli Dmitri Kuz'min-Karavaev. Tänä elämänsä aikana hän oli aktiivisesti mukana kirjallisissa piireissä ja kirjoitti paljon runoutta. Hänen ensimmäinen kirjansa, Scythian Shards ( Скифские черепки), oli runokokoelma tältä ajalta. Skyytit oli plagioitu Blokilta. Vuoteen 1913 mennessä hänen avioliittonsa Dimitriyn kanssa oli päättynyt. Myöhemmin hän kääntyi katolilaisuuteen ja hänestä tuli katolinen pappi. Täh? Siis kenestä? No siitä vale-Dimitristä.
xxx/ellauri307.html on line 754: 1949 amerikkalainen antropologi Joseph Campbell julkaisi kirjansa The Hero With a
xxx/ellauri307.html on line 763: löytyi Sysmän kirjaston poistohyllystä. Kirjailijoiden esikoiset tuppaa olemaan omaelämänkerrallisia. Don Rosa ei vaan Brown (ei siis etu- vaan takapuolen värisävy) omisti esikoiskirjansa Digital Fortress 1998 [silloin(kin) olisi Suomen pitänyt hakea Naton jäsenexi hemmetti! Nyt kun Suomi on vihdoin länsiliitossa on Danin kirja jo Sysmän kirjastosta poistettu] iskälle ja äiskylle. Dan oli silloin 34-vuotias. Se alkaa näillä kuvilla ja tunnelmilla [Just a tip: Don't ever take anything from a Dan Brown novel to be based in fact. Digital Fortress is perhaps the stupidest compilation of nonsense ever published]:
xxx/ellauri307.html on line 816: Selkeästi Don Ruskea keitti kokoon kirjansa näistä kalatalousrahaston tapauksista. Don dissaa kautta linjan pahasti kalatalousrahastoa ja proffia ja kannustaa viranomaisten ja yritysten diktatuuria. Trevor oli hiukan pettynyt Susanin "epsanjanopettajaan" ("hän on professori!" koittaa Susan turhaan parannella). Susanin eväillä olisi pitänyt pystyä parempaan.
xxx/ellauri307.html on line 912:
xxx/ellauri312.html on line 661: Pátmos tunnetaan erityisesti Johanneksen ilmestyksen eli Ilmestyskirjan näkyjen tapahtumapaikkana. Sen kirjoittajana pidetty apostoli Johannes kertoo olleensa karkotettuna saarella samaan aikaan kun hän saneli kirjansa (kenelle?). Saaren tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Ilmestyskirjaluola, jossa Johanneksen sanotaan asuneen karkotuksensa aikana ja saaneen ilmestyksensä, sekä Johannes Teologin luostari. Luostari ja luola kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon. Jun Tingissäkin Hunanissa korkeiden rantakallioiden lomassa oli luola jossa Wilhon tärähtänyt kollega Oskar Puutula asui ja näki samankaltaisia nåkyjä. Niitä vain ei kirjoitettu ylös.
xxx/ellauri320.html on line 82: Yksi suosikkisijoittajistani, Bruce Berkowitz, kertoi Searsista. Ihailen Berkowitzia, koska hän ajattelee vuosikymmeniä ja tekee parhaansa purkaakseen oman väitöskirjansa. Olen hyvin kiitollinen siitä, että Berkowitz jakaa viisautensa kanssamme! Kiitos Jeesus internetistä ja mahtavista sijoittajista, jotka ovat valmiita jakamaan ajatuksensa!
xxx/ellauri356.html on line 112: Aikalaiset, elinikäiset ystävät ja intellektuellit, Jacques Derrida ja Cixous kasvoivat molemmat ranskalaisina juutalaisina Algeriassa ja jakavat "syrjäytymisen ja kuulumattomuuden muodostaman kuulumisen" – eivät algerialaiset, joita Ranska hylkäsi, heidän juutalaisuutensa oli salattu tai kulttuuroitu. Derridan perheessä "ei koskaan sanottu 'ympärileikkaus' vaan 'kaste', ei 'Bar Mitzvah' vaan 'ehtoollinen'. Katolilaisuuteen verhottu juutalaisuus on yksi esimerkki identiteetin päättämättömyydestä, joka vaikutti ajattelijaan, jota Cixous kutsuu "juutalaiseksi pyhäksi". Hänen kirjansa Portrait of Jacques Derrida as a Young Jewish Saint käsittelee näitä asioita.
xxx/ellauri356.html on line 164: Hänen filosofiansa professori Étienne Borne havaitsi, että hänen väitöskirjansa olivat "plotinilaisia". Hän astui - kahden epäonnistumisen jälkeen - École Normale Supérieure -kouluun Pariisissa vuonna 1952. Siellä hän tapasi Louis Althusserin, joka oli silloin apulaisvalmentaja. Derrida kampanjoi äärivasemmistoryhmissä ilman kommunismia. Eihän siitä mitään tullut niillä eväillä.
xxx/ellauri363.html on line 781: Vuonna 1971 Leo Kofler julkaisi kirjan nimeltä Technologische Rationalität im Spätkapitalismus (Teknologinen rationaalisuus vuonna 1968). Claus Offe julkaisi esseensä "Spätkapitalismus – Versuch einer Begriffsbestimmung" (Myöhäinen kapitalismi – yritys käsitteelliseen määritelmään) vuonna 1972. Vuonna 1973 Jürgen Habermas vihdoin julkaisi Legitimationsprobleme im Spätkapitalismus (Legitimationsprobleme im Spätkapitalismus). Vuonna 1975 Ernest Mandel julkaisi väitöskirjansa Late Capitalism englanniksi New Left Booksissa. Myös Herbert Marcuse hyväksyi termin.
xxx/ellauri376.html on line 172: Epämiellyttävä Fedja setä on mainittu nimeltä ei vähemmässä kuin 75 albumissa. Mixi vitussa voi hyvällä syyllä kysyä. Ikävämpää ukkoa saa hakea. Vaan nytpä luen Dostojevskin pentateukin ehkä kehnoimman teoxen, nim. "Keskenkasvuinen" (podrostok). Ymmärtääxeni Doston teinipsyyken syväluotausta käytän apuvälineenä Albert Liliuxen (1922) selvitystä Kasvien tunne-elämä nykyaikaisten tuhkimusten mukaan. Albert Lilius valmistui Helsingin yliopistosta maisteriksi vuonna 1897 pääaineenaan biologia. Hänen lisensiaatin väitöskirjansa valmistui vuonna 1905, ja teoksellaan Luonnontiedon opetusoppi hän sai kasvatus- ja opetusopin dosentuurin. Lilius matkusti Saksaan hakemaan oppia Ernst Meumannilta kokeellisessa kasvatustutkimuksessa. Palattuaan Suomeen hän erikoistui lapsipsykologiaan ja julkaisi 1910-luvun Suomessa uraauurtavia teoksia aiheesta. Tässä muutamia Pertin avainpointteja.
xxx/ellauri380.html on line 37: Joel Laikka on uusi nimi humoristisena kirjailijana. Mutta hänen ensiesiintymisensä on harvinaisen onnistunut, sillä hänen kirjansa sisältää paljon aitoa ja mehevää huumoria. Erityistä huomiota herättää mainio juonen kehittely ja koomillisten tilanteiden rakentelu, missä suhteessa Laikka vetää vertoja ihan parhaimmille humoristisille kertojillemme. Laika-koiran "Pystymezikössä siitin hyppysissä" sisältää runsaan ja täyteläisen humoristisen aineiston, joten lukija saa sitä huvia koko rahan edestä. Erityisesti kirja opii sotapojille lähetettäväksi.
xxx/ellauri380.html on line 257: Hän opiskeli Frankfurtin Goethen yliopistossa ja valmistui vuonna 1922 valtiotieteen tohtoriksi (Dr. rer. pol.). Hän kirjoitti väitöskirjansa suunnitelmatalouden analyysiksi ja kritiikiksi, jonka otsikkona oli: "Talouden suunnitelmallisen johtamisen ajatuksen kritiikki." Vuodesta 1928 vuoteen 1931 hän oli toiminnanjohtajana vuonna 1928 juutalaisperheen omistamassa tekstiilitehtaassa kaupungissa Erfurt. Erfurtissa emme käyneet, vaan Göttingenissä, joka oli siihen verrattuna tuppukylä.
xxx/ellauri385.html on line 259: Melankolian anatomian ihailijoita ovat muun muassa tourette typerys Samuel Johnson, n.h. Holbrook Jackson (jonka Anatomia of Bibliomania [1930] perustui tyyliin ja esitykseen), George Armstrong Custer (sekö polvivamma kenzu? no se!), joku Calle Lammas ja John Keats (joka sanoi sen olevan hänen suosikkikirjansa). Se kolahti myös n.h. Northrop Paistoxelle¹, Stanley Kalalle², Anthony Powellille, Philip Vetomiehelle, Cy Twomblylle, Jorge Luis Borgesille (joka käytti lainausta epigrafina tarinassaan "The Library of Babel"), O. Henrylle (William Sidney Porter), edelleen Amalia Lehto, William Penssa (joka kirjoitti NYRB Classicsin 2001 uusintapainoksen johdannon), Nick Luola, Samuel Beckett ja Jacques Barzun (joka näkee sen ennakoivan 1900-luvun psykiatriaa, varsinainen neropatti). The Guardianin kirjallisuuskriitikko Nick Leskon mukaan Anatomia "selviytyy asiantuntevien keskuudessa". N.h. Washington Irving lainaa siitä jonkun vitun The Sketch Bookin ozikkosivulla. Hemmetti nää on järestään anglosaxeja! Jo on ozaa.
xxx/ellauri385.html on line 408: Mark Miravalle on äskettäin väittänyt, että Marucchin johtopäätöksiä ei pitäisi pitää viimeisenä sanana Pyhän Filomenan historiallisuudesta. Hänen kirjansa, On aika tavata St. Philomena, lainaa useita asiantuntijoita, jotka ovat eri mieltä Marucchin johtopäätösten kanssa. Historioitsija Michael S. Carter (joka tukee Miravallen kantaa) on kirjoittanut omistautumisesta Saint Philomenalle laajemmassa "katakombimarttyyrien" ja heidän jätöstensä kunnioittamisen yhteydessä nimenomaan Yhdysvaltojen historiassa. Lisäksi huhtikuussa 2005 Filomenan perusopintojen konferenssissa julkistettiin Firenzen Opificio delle Pietre Dure e Laboratori di Restauron (kovien kivien tehdas ja restaurointilaboratoriot) laatoista tekemän tutkimuksen tulokset. Analyysi vahvisti, että laatoista löytyi vain yhtä kalkkityyppiä, mikä tuki vahvasti teoriaa, jonka mukaan laattoja ei ollut järjestetty uudelleen.
149