ellauri014.html on line 897: Tällä tavalla tää enkelimäinen sielu onnistuu torppaamaan omanvoitonpyyntiset avunpyytäjät. Tää ja muukin samanlainen vähäosaisille vittuilu on sille ihan miellyttävä harraste. Muulloin se pitää mieluiten kimppakivaa lasten kaa, kuin kyyhky joka pehmittää poikasille suklaan kivipiirassa.
ellauri014.html on line 1184: Iltapäivällä vielä Wokulla ja Sirkalla on kimppakivaa terminaalipotilaansa kaa. Julle käy läpi uraansa, tarkoitan elämäänsä. Se kiittää taivasta että sillä oli niin mahtava pulla: hyvä sydän, terve järki, upee figuuri, hieno suku, sveitsin kansalaisuus, riitttävästi pätäkkää. Edelleen hyvät vanhemmat, joilta se onnekthi ei ole perblbrlinyt puhevikoja, eikä edes ääliömäisiä mielipiteitä (?), vaan tän kartanon, maat ja paroonin linnan. Edelleen oikee uskonto (kuten kaikilla, omasta miälestä).
ellauri030.html on line 34: Filosofiassa roomalaiset eivät keksineet yhtään mitään. Ei kyllä amerikkalaisetkaan, paizi Emersonin höpötyxet ja vähän pragmatismia. Valtion alkuvuosina niiden energiat meni järjestäytymiseen ja valtauxiin. Yxinkertaisina jä ryppyozaisina niitä ei kiinnostanut spekuloida arkiryskeen ohella. Mutta valloitusten loppuessa tuli muutos. Vallattujen alueiden rikkaudet, ziljoonat orjat ja yläluokan kasvu aiheutti suuren vallankumouksen. Yläluokat ei teeskennelleetkään enää uskovansa jumaliin, ja muuta kimppakivaa kaivattiin. Rahan ja vapaa-ajan mukana tuli tilaisuus ja halu kyldyyriin. Kreikasta löytyi taidetta, kirjallisuutta ja filosofiaa karkeille valloittajille valmiina hyllyltä. No täähän on just kun Amerikan sodanjälkeinen tarina.
ellauri036.html on line 143: Musse sanoo että huippukunnollisena pidetty Catokin meni huoriin. Ihan varmaana meni, sehän oli suuren luokan paskiainen. Vaik se oli niin saita et se luultavasti bylsi ilmaisexi orjatyttöjä. Tai poikia, scilicet. Musse miettii mitä eroa on sanoa misukalleen: kaikki naiset pettävät, tai: sä petät mua. Jälkimmäinen seuraa ensimmäisestä, mutta perustelut on luultavasti eri. Musse alkaa suorastaan työntää Pipaa ja Heikki Brotherusta (siis Smithiä) kimppakivaan. Musse pyörii synkkien aatostensa ympäri kuin dervissi. Selkeesti euforia on kääntynyt taas masixexi. Heikki soittaa selloa, ja Pipa laulaa. Onnex ei tapahtunut faktisesti.
ellauri151.html on line 651: Yhteinen piirre mystiikkaan taipuvilla hämäräheikeillä on että pyhiä textejä ei tarvi ymmärtää samassa mielessä sanatarkkaan kuin jotain reseptiä tai käyttöohjetta, vaan riittää että tulee sellanen fiilis että "hei must tuntuu etmä tajuan", "I can relate to that", "groovy". Ikäänkuin resonoidaan textin taajuudella. Hamannin ja Ludin poinzi on että koko kieli olis sellasta. Tottahan se on aika useinkin, aika paljonhan viestinnästä menee läpi ilman että kukaan tarkastaa ymmärsikö kukaan siitä mitään, tai ainakaan ketkään 2 saman asian. Se on ihan kivaa ja okei kun ollaan pyllistelemässä jossakin ja pidetään kimppakivaa, hämäräkin kieli hoitaa tehtävänsä siellä. Silti epäilyttää pääseekö sillä tarkkudella ihan kuuhun asti. (Vai menikö sinne kukaan? Oliko se vaan salaliittoteoriaa? Onko keskitysleireillä oikeesti käytettyjä silmälaseja saippuaa ja nahkakukkaroita? Sanos se! Mitähän Hamann ja Wittgenstein olis tuumineet?)
ellauri151.html on line 681: Tää on taas tätä jönsytyyppistä mystifiointia. Frazer on tietysti oikeassa siinä, ettei taika oikeasti toimi, mutta siinä väärässä, eze paljon haittais taikojaa tai taian kohdetta. Eine välitä, kunhan siitä tulee sitä kimppakivaa pyllistelyä.
ellauri223.html on line 104: Mut on munkeilla ja papeilla tällästäkin kimppakivaa:
xxx/ellauri027.html on line 591: Saarisen pitkiin seminaareihin osallistuneet ovat nähneet, miten hyvin tämä menetelmä toimii, mutta harva osaa selittää miksi. Opiskelijat tuntevat oppineensa paljon luennolla, mutta harva osaa selittää mitä. Tää on jeesusmainen ihme, näkyleipä, sana muuttuu lihaxi. Tai size on vaan kimppakivaa kivassa seurassa. Valize ize, mäkään en halua tuputtaa ajatuxiani sen enempää kuin Eski edes silloin kun koen olevani oikeassa. Kokekaa tekin mitä lystäätte, kokeminen on hienoa, aina hienompaa kuin soutaminen. Kokija huutaa AINA soutajalle, vaikkei haluiskaan. Sen on moni soutaja (mm. Aarne Kinnunen ja mä) saanut kokea. Hyvä soutaja on se joka ei suutu vaan tottelee. ”Meissä on enemmän hyvää kuin päälle näkyy”. Se ei ole paljon sanottu. Näkymätöntä hyvää hän rohkaisee ihmisiä ja ihmisistä etsimään. Läpi näkyy, lämpimän pitää kuin se Lean mainizema "yx paikka". Ezivä sen löytää, ja pyytävälle annetaan.
xxx/ellauri044.html on line 782: Seuraavat 15v oli äveriästä kimppakivaa Châtelet'n markiisittaren Gabrielle Émilie le Tonnelier de Breteuilin huvilinnassa 25000 kirjan kanssa, luettiin ja ihailtiin Newtonia ja Leibniziä, ostettiin Pikku kemisti ja palautettiin kaikkea kuin pikku Pauli. Apinat putosi puusta, omena putosi päähän. Siitä viisastuneina ruvettiin ateisteixi ja luettiin raamattua kuin 2 pirua. Siihen kuoli markiisitar, ja alkoi Ransulle taas ikävyydet. Se lähti Preussiin suututtamaan Frizun, ranskan kunkku oli ennestään jo vihainen, jäi enää Geneve. Suututettuaan geneveläisetkin Ransu ostaa paukautti linnan Sveizin ja Ranskan rajalta edulliseen syyshintaan, ja sinne kuoli hän. Vai kuoli hän sinne? Eipäs, vaan kotikaupunkiinsa Pariisiin.
9