Edellä oleva kuvaus perustuu akateemiseen eli mensuurimeikkailuotteluun, ­joka järjestettiin Helsingin Normaalilyseossa Etelä-Helsingissä vuonna 1964.

Yliopistojen osakunnissa harjoitetussa mensuurimeikkailussa ei oteltu varsinaisesti voitosta, eikä kyse ollut kilpailusta tai urheilusta. 1700-luvulla Saksassa syntyneen akateemisen meikkailuperinteen tarkoituksena oli pikemminkin kimppakiva ja osoittaa luonteenlujuutta ja rohkeutta. Lisäksi ottelijat halusivat saada etu-tai takaposkeensa näyttävän sarven, jota pidettiin miehekkyyden osoituksena. Mensuurimeikkailun juuret ovat keskiaikaisissa aatelismiesten välisissä pippelinmittelöistä, joissa oli useimmiten ­kyse kunniasta. Siis yxinkertaisemmin sanoen nokintajärjestyxestä. Näin käytiin oikeutta, oikeushan on aina vahvemman puolella. Se joka voitti oli oikeassa jossain reviirikiistassa.
ellauri151.html on line 652: Yhteinen piirre mystiikkaan taipuvilla hämäräheikeillä on että pyhiä textejä ei tarvi ymmärtää samassa mielessä sanatarkkaan kuin jotain reseptiä tai käyttöohjetta, vaan riittää että tulee sellanen fiilis että "hei must tuntuu etmä tajuan", "I can relate to that", "groovy". Ikäänkuin resonoidaan textin taajuudella. Hamannin ja Ludin poinzi on että koko kieli olis sellasta. Tottahan se on aika useinkin, aika paljonhan viestinnästä menee läpi ilman että kukaan tarkastaa ymmärsikö kukaan siitä mitään, tai ainakaan ketkään 2 saman asian. Se on ihan kivaa ja okei kun ollaan pyllistelemässä jossakin ja pidetään kimppakivaa, hämäräkin kieli hoitaa tehtävänsä siellä. Silti epäilyttää pääseekö sillä tarkkudella ihan kuuhun asti. (Vai menikö sinne kukaan? Oliko se vaan salaliittoteoriaa? Onko keskitysleireillä oikeesti käytettyjä silmälaseja saippuaa ja nahkakukkaroita? Sanos se! Mitähän Hamann ja Wittgenstein olis tuumineet?)
ellauri151.html on line 682: Tää on taas tätä jönsytyyppistä mystifiointia. Frazer on tietysti oikeassa siinä, ettei taika oikeasti toimi, mutta siinä väärässä, eze paljon haittais taikojaa tai taian kohdetta. Eine välitä, kunhan siitä tulee sitä kimppakivaa pyllistelyä.
ellauri220.html on line 214: Eric runkkarin yhtä keskiluokkainen äiti Erica piti sanoista kuten ulkokatos, krispaattori, palasohva, kimppakyyti ja bridgekuzut. Entä kimppakiva? Kurkumahapankaalipaketin päällä oli sanoja jotka on järkiään kexitty jälkeen kuningatar Elisabetin kruunauxen. Vastenmielisiä tägejä kuten #hapis ja #vege. Elisabet ei koskaan syönyt pastaa, kebaabia eikä pizzaa.
ellauri223.html on line 104: Mut on munkeilla ja papeilla tällästäkin kimppakivaa:
ellauri352.html on line 154: No sitten on tietysti nää nälkä, jano, panotarve, verenhimo, mutta ne ei ole läheskään niin tärkeitä, ne voi kaikki unohtaa kimppakivan aikana. Siis EAT! FUCK! KILL! ikäänkuin ulkoistetaan pesän kuninkaallisille, ize ollaan sosialistisia uhrimielisiä työläispörriäisiä.
xxx/ellauri027.html on line 591: Saarisen pitkiin seminaareihin osallistuneet ovat nähneet, miten hyvin tämä menetelmä toimii, mutta harva osaa selittää miksi. Opiskelijat tuntevat oppineensa paljon luennolla, mutta harva osaa selittää mitä. Tää on jeesusmainen ihme, näkyleipä, sana muuttuu lihaxi. Tai size on vaan kimppakivaa kivassa seurassa. Valize ize, mäkään en halua tuputtaa ajatuxiani sen enempää kuin Eski edes silloin kun koen olevani oikeassa. Kokekaa tekin mitä lystäätte, kokeminen on hienoa, aina hienompaa kuin soutaminen. Kokija huutaa AINA soutajalle, vaikkei haluiskaan. Sen on moni soutaja (mm. Aarne Kinnunen ja mä) saanut kokea. Hyvä soutaja on se joka ei suutu vaan tottelee. ”Meissä on enemmän hyvää kuin päälle näkyy”. Se ei ole paljon sanottu. Näkymätöntä hyvää hän rohkaisee ihmisiä ja ihmisistä etsimään. Läpi näkyy, lämpimän pitää kuin se Lean mainizema "yx paikka". Ezivä sen löytää, ja pyytävälle annetaan.
xxx/ellauri027.html on line 1004: Tää on tuhannesta muustakin huuhailusta tunnettu ilmiö, Jeesuxesta "Jjarrii!" Sairasvyöhön saakka. Ihmiset nyt vaan on tollasia laumaeläimiä, kimppakiva on niistä kivintä kaikista kivoista. Ei vaan Eskin tuhannet asiakkaat, vaan ziljoonat tieteen, taiteen, uskonnon ja urheilun kannattajat on olleet, on nyt ja vasta samanlaisia, ja samoin on Eskin kaltasia hengennostattajia tuhansittain.
xxx/ellauri044.html on line 782: Seuraavat 15v oli äveriästä kimppakivaa Châtelet'n markiisittaren Gabrielle Émilie le Tonnelier de Breteuilin huvilinnassa 25000 kirjan kanssa, luettiin ja ihailtiin Newtonia ja Leibniziä, ostettiin Pikku kemisti ja palautettiin kaikkea kuin pikku Pauli. Apinat putosi puusta, omena putosi päähän. Siitä viisastuneina ruvettiin ateisteixi ja luettiin raamattua kuin 2 pirua. Siihen kuoli markiisitar, ja alkoi Ransulle taas ikävyydet. Se lähti Preussiin suututtamaan Frizun, ranskan kunkku oli ennestään jo vihainen, jäi enää Geneve. Suututettuaan geneveläisetkin Ransu ostaa paukautti linnan Sveizin ja Ranskan rajalta edulliseen syyshintaan, ja sinne kuoli hän. Vai kuoli hän sinne? Eipäs, vaan kotikaupunkiinsa Pariisiin.
18