ellauri036.html on line 68: Jonakin päivänä, keskellä toimetonta, seisahtunutta elämäänne, voi tulla tuulenpuuska. Kaikki ne kauniit puut, joita olette kastelleet unhoituksen vedellä, voivat alkaa vapista. Miten käykään silloin teidän, te herrat tunteettomat: te lankeatte tasapainosta ja kyyneleet tulevat silmiinne. En sano, että rakastajattarenne pettävät, sillä se ei tuottaisi teille suurempaa surua kuin hevosen kuolema. Mutta sanon, että voitte menettää pörssissä, voitte joutua pelissä nylkyrin kynsiin, ja jos ette pelaa, niin ajatelkaa, että kolikkonne, teidän rahan antama rauhallisuutenne, teidän kultaonnenne on pankkiirin käsissä, joka voi tehdä vararikon, tai papereissa, jotka voivat menettää arvonsa. Niin jäisiä kuin olettekin, on teidän sydämenne johonkin kiintynyt.
ellauri055.html on line 899: Tämän raskauden aikana oli Vihtori vieraantunut vaimostaan - vieraantunut siltä kannalta kazoen, jolta oli häneen kerran kiintynyt. Hän oli vasten tahtoaan havainnut vaimossaan uusia piirteitä, todennut hänen nopean vanhentumisensa juuri näinä kuukausina. Melkeinpä oli miehestä näkynyt siltä, kuin vaimon älykin, joka ei koskaan ollut niin erikoisen terävä ollut, nyt olisi aivan huomattavasti heikentynyt. Hän ruikutti usein, vieläpä alkuaikona itkikin sitä, että "vieläkin oli tämän taakan alle joutunut... luulin minä sen nyt jo minun kohdaltani riittäneen..."
ellauri055.html on line 1001: Forsmanien suvusta puheen ollen voinen tässä kertoa muistojani myös Juho Rudolfista, filosofianmaisterista, ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen veljestä, joka piti sitä Laitilan virkataloa Hämeenkyrössä. Hän oli, niin kuin sen ajan herrat, semmoiset maalaisjunkkarit yleensä, melkolailla alkoholipitoisiin juomiin kiintynyt. Kerran isävainajani hoivaili äijää sieltä lauttarannasta ylös Laitilan taloon. Kun perille päästiin, niin sanoi äijä, että en minä sinulle tästä mitään rupea maksamaan, sinä olet kyllä sieltä Laitilan metsästä jotakin puunpuolta sen verran kähveltänyt, että kyllä sinä saat minua kerran auttaa tällä lailla. Isäni kertoi tätä erikoisen kuvaavana juttuna sen ajan herrojen realistisesta taloudellisesta elämänasenteesta.
ellauri061.html on line 184: Hauskat nimet on Paavo C. kexinyt. Ei siis kvitteni, kodikas, takamus, huilu (no joo), turpa ja nälkiintynyt, vaan tollaset. (Tai hmm, onhan kirso kirsu). Sellasta dynaamista vastaavuutta, kutkuttavat samaa nauruhermoa. Eteenpäin lukemattakin arvaa että Pääkkö on pomo, Pulma eli Perse on metka hassuttelija, Puutiainen puiseva, Huilu joku piipunrassi, Kirso ja Hotka vulgäärejä, Hotka ahmatti. Hassun hauskaa on varmaan luvassa! Mitäs arvostelijat sanovat?
ellauri093.html on line 668: Opettajiin olen ollut kiintynyt lapsuudesta asti. Past. Dolmenista tuli mulle enemmän kuin kristiveli, enemmänkin kristikundikaveri. Olimme kahdenkesken. Liikutuxen vallassa pyysin: anna mulle siunaus! Mä polvistuin, ja hän (krhm) antoi siunauxen. Veljeni kertoo että pakanamaassa kastettu neekeri aivan erityisellä rakkaudella kiintyy kastelijaansa. Enhän minä pakana ollut eikä Dick mua ihan uppokastellut, mutta sinä hetkenä hän kyllä hyvin läheisesti liittyi minuun. Mutta Mott oli sittenkin mun elämäni miehistä paras, sen messiin mä olisin kyllä lähtenyt jos se olis pyytänyt. Muttei pyytänyt. Dick Dolmenin en milloinkaan. Ei sekään kyllä pyytänyt.
ellauri142.html on line 489: Kaikki, mikä tapahtuu, tapahtuu luonnon voimien liikkumisesta. Sellainen, jonka sielun täyttää suuruudenhulluus eli itsekkyys, jonka itseluulottelu sokaisee, ajattelee: ”minä olen koneenkäyttäjä”. No sitähän toi jumala just uhoaa, tai bramiinit sen nimissä. Mutta se pitkäkäsivartinen, joka honaa eron luonnon (prakriti) ja sen liikkeen perustana olevien voimien (sanskriti) välillä, ja joka älyää, mitkä voimat kaikissa voimissa muodoissa vaikuttavat, se ei ole omiin toimintoihinsa kiintynyt.
ellauri184.html on line 593: Rakastakaa toisianne kuin minä, eli välillä hellänä välillä vihaisena. On sekin parempi kuin isättömän saama kylmäily. Solun apoptoosi on suurin kiintymyxen osoitus. Olin kiintynyt apostoleihini vaikka osa niistä oli pirun rumia. Mutta risoissakin housuissa voi sykkiä lämmin sydän.
ellauri185.html on line 848: Augie March ja sen läskiintynyt veli Simon on jyrkästi eri mieltä rakkausavioliitosta. Augie on lukenut liikaa romskuja. Simon ei halua onnea, hän haluaa rahaa.
ellauri219.html on line 300: Striking and versatile, Tony Curtis was a Hollywood idol who made a dizzying amount of movies (over 100) between 1949 and 2008. He will always be remembered for his role alongside Jack Lemmon and Marilyn Monroe (No.25) in the 1959 cross-dressing caper Some Like It Hot, but another stand-out remains his performance alongside Burt Lancaster as fast-talking press agent Sidney Falco in the 1957 film noir The Sweet Smell Of Success. Tässä jää nyt mainizematta Veijareita ja pyhimyksiä (The Persuaders!), ITC Entertainmentin 1970–1971 tuottama televisiosarja. Sen pääosissa esiintyivät Tony Curtis (Danny Wilde) ja Roger Moore (lordi Brett Sinclair; koko nimi Brett Rupert George Robert Andrew Sinclair, Marnockin 15. jaarli). Sitä tehtiin 24 jaksoa. Tony ja Roger eivät voineet sietää toisiaan. Läskiintynyt Tony kuoli kasarina sydämen pysähdyxeen. Rooger aateloitiin, vaikkei käynyt loppuun edes teatterikoulua. “But because of the war there were 16 girls in every class to four boys so while I didn’t learn that much about acting, I learned a hell of a lot about sex.”
ellauri222.html on line 61: Augie March ja sen läskiintynyt veli Simon on jyrkästi eri mieltä rakkausavioliitosta. Romanttinen Augie on lukenut liikaa romskuja. Simon ei halua onnea, hän haluaa rahaa. Oikeasti Saul halusi naisilta omahyväisyyden silitystä ja pillua.
xxx/ellauri239.html on line 444: Ei vittu TAAS Pepsi Maxia. Kilkilkil sanoo Annen kassakone. Oikeasti Anne! Aikuisten oikeasti! Jos tulit vaan laukomaan näitä kliseitä voit samantien häipyä. Whodunit? No Sven Feldin oli aina kadehtinut Kong Haakonia. Tai joku saxalainen. Tai veli venäläinen. Ja sitten on se mongoloidi Jussi Kolkka. Ainiin sehän tukehtui lumihankeen jollain Åsetilla. Vanja-eno oli läskiintynyt sitten käsipallopäivien. Se oli kliinisesti obeesi, muttei morbidisti. Selma vääntäytyi Vanja-enon otteesta jalat harallaan ja "nappasi" pusakkansa naulakosta. Ja muuten rakkaat lukijat: Pepsi Max on sokeritonta! Sitä olis kannattanut läskin Vanja-enonkin litkiä!
xxx/ellauri320.html on line 143: Yliopistovuosinaan hän oli kiintynyt sosialististen opiskelijoiden ryhmään, jonka joukosta hän oli löytänyt tulevan vaimonsa, Wienissä opiskelevan venäläisen intellektuelli- ja yhteiskunnallisen aktivistin Raisa Timofeyewna Epsteinin (juutalainen). Koska Raisa oli militantti sosialisti, hänellä oli suuri vaikutus Adlerin varhaisiin julkaisuihin ja lopulta hänen persoonallisuusteoriaansa. He menivät naimisiin vuonna 1897 ja heillä oli neljä lasta, joista kahdesta, hänen tyttärestään Alexandra ja hänen poikansa Kurt, tuli psykiatreja. Heidän lapsensa olivat kirjailija, psykiatri ja sosialistiaktivisti Alexandra Adler; psykiatri Kurt Adler; kirjailija ja aktivisti Valentine Adler; ja Cornelia "Nelly vaan" Adler. Raisa kuoli 89-vuotiaana New Yorkissa 21. huhtikuuta 1962.
xxx/ellauri329.html on line 240: Aluksi työstä käyvästä jyystöstä tyrmistyneenä Mark vetää hitaasti puoleensa tätä synkkää tyttöä, joka kertoo asiallisesti kurjuudesta ja prostituutiosta Venäjällä. Hän on yhtä aikaa viekas ja suoraviivainen, viettelevä ja lapsellinen. Mark ei ole koskaan tavannut ketään hänen kaltaistaan (paizi Nabokovin Lolita), ja lyhyellä aikavälillä nämä kaksi teiniä ovat seksuaalisesti (ja salaa) perheen panohommissa mukana. Mark on kiintynyt häneen, vaikka hän ei tunnista tunteitaan sellaisiksi, eikä hän ymmärrä rakkauden mukanaan tuomia velvollisuuksia (esim korzun poisjättöä). Elokuva vihjaa myös hienovaraisesti Markin ambivalenttisiin kokemuksiin nuorena emigranttina, jolla on keskijalka sekä vanhassa että uudessa maailmassa, pillussa ja poikien karvaisessa pyllynreiässä.
13