ellauri026.html on line 292: Erasmus oli syntyään Geert Geerts, Gerhard Gerhardinpata Rotterdamista, lääkärin tyttären vahinko jonkun juipin kanssa joka ryhtyi munkixi. (Taas yx kiimanen munkki!) Sen holhoojat pani sen luostariin, jossa se otti nimen Desiderius Erasmus ("haluttu rakastettava"). Otettuaan papinvalan Erasmus meni Pariisiin kotiopettajaxi. Se alkoi kärhämöidä papiston kanssa jo silloin. Yx sen englantilaisista oppilaista, Lord Mountjoy, (Montjoie on vanha ranskalainen sotahuuto) kuzui sen Enkkuihin käymään 1498. Se asui pääasiassa Oxfordissa, mut kävi Ranskassa ja Italiassa välillä.
ellauri049.html on line 509: Le rut des Béhémots et les Maelstroms épais, Behemottien kiiman ja paksut Maelstromit,
ellauri118.html on line 625: By an impatient Passion sway´d, kärsimättömänä kiiman kourissa,
ellauri197.html on line 372: And though each spring do add to love new heat, Ja vaikka joka kevät lisää rakkauteen uuden kiiman,
ellauri349.html on line 607: Izerakkaus on taitolaji. Esa on päässyt siinä alaluokilta. Terve narsismi on aina paikallaan, hiven egoismia ei ole koskaan pois tieltä. Luento on mahdollisuus luvan kanssa röyhistellä ykkösenä ja tuntea kiiman merkitys ja merkityxen kiima, molo puoliveteisenä housuissa eturivin tyttösten kastellessa penkkejä. Monen muun hukkapätkän lailla Eski rakastaa olla korokkeelle asettunut johtohenkilö, vuohikenraali. Kenen suurhahmon läheiset olisivat vaihtaneet keskinkertaisuuteen? Aika monen. Lopultakin olin aika tunteeton, vaikka lavalla kyynelehdin krokotiilin kyyneleitä vaikutuxen vuoxi. Narsismin tuntomerkkejä. Kaipuuta ylös, ihailua suuruuden edessä. Tää ollaan paasauxissa ennenkin pantu merkille: eniten nöyryydestä puhuvat nimenomaan ne jotka tähtäilevät ylöspäin. Ne on halukkaita kumartamaan yhdelle voidaxeen pyllistellä lopuille. Dityrambitiheys senkun kasvaa lähestyttäessä jouzenlaulun loppua. Lisää etovaa namesdroppingia jollain rallikuskeilla ja ilta-pulun toimittajilla.
xxx/ellauri123.html on line 1166: Qui brûle comme moi d’une amour naturelle ? joka palaa kuten mä kiiman voimasta?
xxx/ellauri388.html on line 190: Luonnontiede on juuri meidän päivinämme päässyt ratkaisevaan sananvaltaan. Darwinista saatuaan ensi lykkäyksen kaikki tiedemiehet semmoisella uteliaisuudella ja innolla alkoivat tutkia heille ihan uudelta kannalta avautunutta "luontoa", erittäin eläinkuntaa, että ikäänkuin unohtivat itsensä, ihmisen järkinensä. Tuntui niinkuin pitäisi ensin läpitsensä tutkia koko muu luonto, löytää kasvi- ja eläinkunnassa vallitsevat lait, ennenkuin oli aika puhua ihmisestä. Ihminenhän ei ollut muu kuin viimeinen lenkki kiiman kehityksessä; mitäpä siis hänestä saattoi olla puhetta ennenkuin itse kehitys ja sen laki oli selvitetty.
7