ellauri039.html on line 573: vertaisryhmän keskinäisessä hyväveliseurassa.

xxx/ellauri044.html on line 218: Narsistinen loukkaus on häpeä ja nöyryytys, paljastaa Burgo. Njoo, muttei häpeä hävyn mielessä, siis että partapozo tai muut vanhempien sijaiset pahexuu, vaan pikemminkin kilpailumielessä, siis nolaus tai pettymys, tyyppi putoaa keskinäisessä nokintajärjestyxessä. Häpeilevä syyttää izeään, superminä soimaa sitä tiimin nimissä, nolo suuttuu pikemminkin ympäristölle. Niinkuin mä armeijassa. Eikö jenkeissä ole tätä eroa? Burgo sanoo häpeäxi sitä että tuntee olevansa luuseri. Hizi ei se ole häpeää vaan noloa?! Häpeää on kun oma tiimi suuttuu, noloa kun kilpailijat nauraa.
xxx/ellauri104.html on line 1114: ”Aviosääty on pyhä, sillä Jumala itse on sen asettanut, kun hän ensimmäisen ihmisen luotuansa sanoi: Ihmisen ei ole hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva. Aviosäädyn pyhänä esikuvana on Kristuksen ja seurakunnan keskinäinen suhde, niin että samoinkuin Kristus on yksi seurakuntansa kanssa, myös miehen ja vaimon tulee olla yksi keskinäisessä rakkaudessa. Tästä kirjoittaa apostoli Paavali: Vaimot olkaa miehillenne alamaiset, niin kuin Herralle. Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä… Miehen tulee, uskollisena kutsumuksessaan, huolehtia perheensä ajallisesta ja iankaikkisesta hyvästä… Niinikään tulee vaimon rakastaa ja kunnioittaa miestänsä. Hänen tulee muistaa olevansa annettu miehen avuksi, ja sen vuoksi mielellään auttaa häntä… Vaimo on miehen kunnia, sanoo Paavali, sentähden tuleekin hänen käyttäytyä sen mukaisesti.”
xxx/ellauri178.html on line 349: Tšehovin toistuvia teemoja ovat ihmisen eristyneisyys, yksinäisyys ja tarpeettomuus. Novellillaan ”Tarpeettomia ihmisiä” Tšehov liittyi tietoisesti venäläiseen tarpeettoman ihmisen kuvauksen perinteeseen. Hänen koko tuotantoaan voidaan pitää tutkielmana tarpeettomasta ihmisestä. Tarpeettomuus, eristyneisyys ja yksinäisyys ovat Tšehoville jotakin ihmisluontoon kuuluvaa, eivät poikkeuksellista. Ne näkyvät hahmojen keskinäisessä kommunikaatiossa tai sen puutteessa sekä heidän suhteessaan yhteiskuntaan.
4