ellauri074.html on line 304: Cioran osasi hyvin saksaa. Nuoruudessaan hän opiskeli erityisesti Kantia, Schopenhaueria ja varsinkin Nietzscheä. Hänestä tuli agnostikko, ja hän otti tunnuslauseekseen ”olemassaolon harmillisuuden”. Nuoruudessa Cioraniin vaikuttivat suuresti myös Georg Simmel, Philipp Mainländer, Martin Heidegger, Wilhelm Dilthey ja Søren Kierkegaard sekä Lev Šestov, jonka ansiosta usko elämään sattumanvaraisuuteen tuli keskeiseksi osaksi Cioranin ajattelua. Cioran lopputyö yliopistossa käsitteli Henri Bergsonia (myöhemmin hän kuitenkin hylkäsi Bergsonin ajattelun ja oli sitä mieltä, ettei tämä ollut ymmärtänyt elämän traagisuutta).
xxx/ellauri027.html on line 609: Eskin ihmiskäsitys on kehittynyt (mistä huom ei seuraa että se on kehittynyt). Ensin hän asemoi yksittäisen ihmisen organisaation keskeiseksi kukoistajaxi, mutta ei tyytynyt siihen, vaan jatkoi kuvaamalla kukoistuksen olevan tilaisuus myös yhteisölle, mutta sekään ei riitä, meidän on opittava tarkastelemaan asioita itsemme ulkopuolelta, ei vain organisaatioiden osana, vaan aktiivisina muokkaajina.
xxx/ellauri056.html on line 595: On selvää, että fichteläinen idealismi on vaikuttanut Schellingin filosofiaan keskeisesti, ja Schelling tekikin nimeä nuorena julkaisemassaan teoksessa Über die Möglichkeit einer Form der Philosophie überhaupt (1794), jossa hän käsittelee lähinnä idealistista filosofiaa, ja joka sai itse Fichteltä tunnustusta. Kuitenkin Schellingin filosofia sisältää piirteitä, joita ei löydy Fichteltä, kuten luonnonfilosofia, panteismi ja myöhemmin taiteen nostaminen erääksi filosofian keskeiseksi aiheeksi.
xxx/ellauri208.html on line 978: Etenkin Idströmin kolme jälkimmäistä romaania ammentavat vahvasti psykoanalyyttisesta, freudilais-lacanilais-kristevalaisesta traditiosta. Idström on itse nostanut viimeisen romaaninsa keskeiseksi vaikuttajaksi ruotsalaisen psykoanalyytikon Jürgen Reederin Jacques Lacania käsittelevän teoksen Begär och etik (1990).
xxx/ellauri237.html on line 179: Philipp Jakob Spenerin keskeiseksi tukijaksi nousi Saksin vaaliruhtinas, jonka hovissa Dresdenissä hän toimi ylihovisaarnaajana. Myöhemmin hän siirtyi papiksi Berliiniin Brandenburgin vaaliruhtinaan kutsusta.
xxx/ellauri286.html on line 503: Vuonna 1346 Tanska myi Viron valtakuntansa Saksalaisritarikunnan valtiolle. Kolme leijonaa jäi kuitenkin Tallinnan suuren vaakunan keskeiseksi elementiksi. Myöhemmin vuosisatojen aikana kolmen leijonan aihe siirtyi Viron herttuakunnan vaakunaan. Kansallisten symbolien uudelleenkäyttö vuonna 1990 oli yksi kohokohdista taistelussa itsenäisen Viron valtion palauttamiseksi, joka lopulta saavutettiin 20. elokuuta 1991. Vaakunan käyttöä säätelee valtion vaakunalaki Aseet, luovutettu 6. huhtikuuta 1993.
xxx/ellauri455.html on line 1070: Alkuvuodesta 1939 Mayn pomo Montgomery Wardilla pyysi häntä kirjoittamaan "iloisen lastenkirjan" joulushoppailijoille ja ehdotti, että "sen pitäisi olla eläintarina, jossa hahmona olisi Ferdinand-härkä". Kirjoittaessaan joululahjakorttia May päätti tehdä kirjan keskeiseksi hahmoksi poron, koska se oli joulueläin. Sen piti olla jonkinlainen "ruma ankanpoikanen", jolla oli paljon sydäntä tehdä se yhdessä joulupukin kanssa. Hän "ammensi muistoja omasta tuskallisen ujosta lapsuudestaan ​​luodessaan Rudolph-tarinaansa." Vuonna 1948 May suostutteli lankonsa Johnny Marksin kirjoittamaan sanat ja musiikin Rudolph-kappaleen musiikilliseen sovitukseen. Siitä tuli kaikkien aikojen toiseksi suosituin joululaulu, jota ohitti vain "White Christmas". Rudolphista tuli pian osa amerikkalaista kulttuuria. Vuoden 1950 lopulla Chicago Tribune kirjoitti: "Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Rudolphista olisi tullut legenda – ensimmäinen uusi ja hyväksytty joululegenda sitten Charles Dickensin Joululaulun 1809 ja Clement Mooren Pyhän Nikolaoksen vierailun."
7