ellauri055.html on line 862: Sillinpää aloitti koulunkäynnin syksyllä 1900 Tampereen Suomalaisessa Reaalilyseossa, asuen ensin alivuokralaisena kirvesmies Janne Davidssonin perheessä Mustanlahdenkadulla Amurissa ja myöhemmin Kuninkaankadulla. Hänen koulutovereitaan olivat muun muassa Lauri Pohjanpää, Brynolf Honkasalo, Arvo Sotavalta ja Bertel Strömmer. Vanhemmat saattoivat tukea häntä vuoteen 1905 saakka, mutta sen jälkeen Sillinpää joutui itse hankkimaan varoja koulun jatkamiseen. Hän saikin jonkin verran rahallista tukea eri tahoilta, mutta tärkeimmäksi tukijaksi tuli tamperelainen tehtailija Henrik Liljeroos, jonka nuorimman pojan kotiopettajana Sillinpää toimi viimeisinä kouluvuosinaan. Sillinpää oli kesäisin myös kotiopettajana Lempäälässä Sotavallan ja Lopen kartanoissa sekä yhden kesän tamperelaisen Aamulehden kesätoimittajana. Sillinpää pääsi ylioppilaaksi 1908 hyvin arvosanoin. Samana vuonna Wilho Pylkkänen läht Kiinan reisulle.
ellauri055.html on line 895: Saavuttamansa menestyksen innostamana Sillinpää alkoi rakentaa itselleen ja perheelleen Saavutus-nimistä kirjailija-asuntoa Hämeenkyrön Vanajan kylään. Sillinpään koulukaverin Bertel Strömmerin suunnittelema, uusklassista tyyliä edustava huvila valmistui joulukuussa 1920 muuttokuntoon. Huvila jäi kuitenkin osin keskeneräiseksi Sillinpään rahavaikeuksien takia ja sen rakentamisesta alkoi Sillinpään seuraava velkakierre. Sillinpään perhe asui huvilassa vakinaisesti vuosina 1920–1925 ja vielä 1927–1928. Sen jälkeen kun Sillinpää perheineen muutti 1929 Helsinkiin he asuivat Saavutuksessa enää satunnaisesti lähinnä kesäisin ja joulunpyhien aikaan. Saavutus joutui Sillinpään juntin kustantajan haltuun hänen velkojensa panttina.
ellauri065.html on line 47: Evitskogissa sijaitsee myös Storträsketin uimaranta, jossa Kirkkonummen kunta tapaa järjestää kesäisin uimakouluja. Uimaranta on hyvin suosittu lapsilta.
ellauri145.html on line 985: Si fraîche, dès l´aube, en été. Joka on kesäisin raikkaan viileä.
ellauri249.html on line 200: Tämä on vain kommunistisen historiankirjoituksen sävyttämä osatotuus. Vuoteen 1913 mennessä myös kaivostyöläisellä alkoi olla mahdollisuus sosiaaliseen nousuun. Lukutaitoisten kaivosmiesten määrä oli kasvanut, ja osa heistä omisti jo asuntonsa. Työläisten lapset kävivät koulua, kaupunki alkoi siistiytyä, siellä oli kesäisin ulkoilmakonsertteja, ammattiopistoja, juutalainen koulu ja jeshiva. Kaupunki tarjosi Hruštšoville mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun ja hän myös tarttui tilaisuuteen.
ellauri263.html on line 86: Holofernes oli myös aivastavilla Haavistoilla kesäisin kovaäänisesti holottaneen lahtelaisukon nimi. Sen holotusta ei viime kesänä enää kuulunut, aivastuxia kyllä. Olikohan Judit kylästynyt ja nirhannut sen poikki?
ellauri275.html on line 742:
Kökkäreiden lapset kuuluivat partiolaisliikkeeseen. Heidän tunnuslauseensa oli "Ole valmis", ja kesäisin he kokoontuivat partioleireille, joissa oli jopa pienimuotoista sotilaskoulutusta.

ellauri275.html on line 744:
Kommunistien lapset kuuluivat pioneeriliikkeeseen. Heidän tunnuslauseensa oli "Ole valmis", ja kesäisin he kokoontuivat pioneerileireille, joissa oli jopa pienimuotoista sotilaskoulutusta.

ellauri342.html on line 313: Martti Larni (Laine amerikaxi kirjoitettuna?) syntyi maalarimestari Johan Viktor Laineen ja Matilda Puntilan yhdeksänlapsiseen perheeseen neljäntenä lapsena. Kansakoulua käydessään hän oli kesäisin sielunpaimenena äitinsä kotona Hauholla. Näistä kokemuksista hän myöhemmin työsti Steinbeckiä apinoiden kirjan Hyvien ihmisten kylä. Larni alkoi kirjoittaa runoja ja novelleja 15-vuotiaana, ja hänen runojaan julkaistiin ensimmäisen kerran Juttutupa-nimisessä lehdessä vuonna 1926. Hän liittyi Nuoren Voiman Liiton jäseneksi vuonna 1928.

Kansakoulun jälkeen Larni toimi puutarha-apulaisena, liikemiehenä ja kävi myös osuuskauppakoulun. Vuosina 1937–1943 hän toimi helsinkiläisen osuusliike Elannon julkaiseman Elanto-lehden toimittajana ja sen jälkeen vuoteen 1951 saakka Elannon osastopäällikkönä ja Elanto-lehden päätoimittajana. Larni asui Yhdysvalloissa vuosina 1948–1949 ja 1951–1954 työskennellen amerikansuomalaisen Keskusosuuskunnan kustannusliikkeen palveluksessa toimittajana. Suomeen palattuaan Larni toimi vuosina 1955–1965 Me Kuluttajat -lehden toimittajana sekä vuosina 1956–1959 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osastopäällikkönä.

Vuonna 1937 Laineelta ilmestynyt seuraava kirja Kuilu (alk. Skorpioni) aiheutti sitten valtavan kohun, koska siinä käsiteltiin silloin hyvin arkoja aiheita, Suomen sisällissotaa punaisten näkökulmasta ja homoseksuaalisuutta.
ellauri347.html on line 587: ”Karjamajalauluja” lauloivat perinteisesti naiset, jotka kävivät vuoristossa, karjamajoilla kesäisin paimentamassa karjaa ja läiskimässä hyttysiä.
ellauri353.html on line 113: Markon "Saavutus" 1972 jäi asumattomaxi kuten densakolleega Sillanpään "kartano." Saavuttamansa menestyksen innostamana Sillanpää alkoi rakentaa itselleen ja perheelleen Saavutus-nimistä kirjailija-asuntoa Hämeenkyrön Vanajan kylään. Sillanpään ystävän Bertel Strömmerin suunnittelema, uusklassista tyyliä edustava huvila valmistui joulukuussa 1920 muuttokuntoon. Huvila jäi kuitenkin osin keskeneräiseksi Sillanpään rahavaikeuksien takia ja sen rakentamisesta alkoi Sillanpään velkakierre. Sillanpään perhe asui huvilassa vakinaisesti vuosina 1920–1925 ja vielä 1927–1928. Sen jälkeen kun Sillanpää perheineen muutti 1929 Helsinkiin he asuivat Saavutuksessa enää satunnaisesti lähinnä kesäisin ja joulunpyhien aikaan. Saavutus joutui Sillanpään kustantajan haltuun hänen velkojensa panttina. Niinkuin sillin piru paistaa sun! Mikä ihme siinä on että kaikki nää suuret ja pienemmätkin kynäniekat on alkkixia ja narsisteja?
xxx/ellauri149.html on line 218: Rauharanta sijaitsee 160 km susirajalta pohjoiseen, aivan Aroalhon putkifirman kainalossa. Rauhixessa voi kaivata tasokkaita ja monipuolisia palveluita sekä muistella kesäisin Haavistolta kuuluvia aivastuxia. Kaaoxen aika supikoiranläjieen tekee talvisesta Rauhixesta erityisen traagisen.
xxx/ellauri208.html on line 662: Björlingin isä oli postivirkamies. Lapsuuden ja nuoruuden ympäristöt olivat Viipuri ja Helsinki, kesäisin Kangasala. Lukuvuoden 1901–1902 Björling kävi Haminan kadettikoulua. Hän tähtäsi aluksi opettajanuralle ja opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineenaan filosofia. Hänen opettajallaan Edvard Westermarckilla oli suuri vaikutus hänen ajattelutapaansa. Björling valmistui filosofian kandidaatiksi 1915. Hänen pro gradu -työnsä käsitteli omaatuntoa ja sen merkitystä. Opintojensa jälkeen Björling toimi vapaana kirjailijana. Vapaus on vain fiktio (kz. johdanto). Hänen taloudellinen tilanteensa oli heikko, ja hän sai apurahoja vasta vanhoilla päivillään.lähde?
xxx/ellauri239.html on line 742: Uskon, että lääkkeiden väärinkäytöllä lienee osallisuutta mereen ajoon, tekoon ja sangen erikoiseen tapaan aamusella yrittää nostaa ruumista maton sisällä autoon keskellä taloyhtiön pihaa. :roll: Itse pesen mattoja kesäisin, ja olohuoneen matto painaa märkänä sen verran, etten saa nostettua sitä omin voimin. Saati sitten, jos maton lisäksi pitäisi nostaa ruumis. Eipä tulisi mitään koko hommasta. En ryhtyisi hommaan näillä tiedoin, vaikken yllä älylliseltä tasoltani lähellekään tuollaisia huippulääkäreitä. Siksi ajattelen, että tekijä on tainnut olla enemmän tai vähemmän mömmöissä, ja pään selkiytyessä taitaa herralla tulla maailmanluokan facepalm.
xxx/ellauri253.html on line 179: Petter (Pekka) Elias Ervast (26. joulukuuta 1875 Helsinki – 22. toukokuuta 1934 Helsinki) oli okkultisti ja teosofian uranuurtajia Suomessa. Ervast toimi Suomen Teosofisen Seuran ylisihteerinä vuosina 1907–1917 ja 1918–1919. Vuonna 1920 hän erosi seurasta ja perusti Ruusu-Ristin. Samana vuonna hän oli myös perustamassa Kansainvälisen Yhteis-vapaamuurarijärjestön Le Droit Humainin Suomen Liittoa. Tällä Ervastilla oli kesäpaikka Sysmän Valittulassa jonne kokoontui kesäisin kahmaloittain hörhöjä.
15