ellauri014.html on line 757: Ted palaa meriltä toivottavasti miehistyneenä tai ainakin ahavoituneena. Rusakko joka ei kai ize ole käynyt Englantia pitemmällä, kertoo kauheita silminnäkijän kertomuxia maan ääristä, kuvaa kolonialismin hirmutöitä, mut päästää joukkoon izekin rasistista textiä. Eritoten sättii kiinalaisia. Varmaan ovelasti petkuttaneet Rusoota porsliinikaupassa, myöneet kenties potan ming-vaasina. Orjakauppiaat on pahoja, britit hyviä. Höh, samaa porukkaa, olihan briteilläkin kaikkialla orjia, ja jenkeillä. Sit vasta lopettivat kun eivät enää tarvinneet, teollisuustyöläiset tuli halvemmaxi. Britti ei pelkää muuta kuin nälkää ja ikävystymistä. Semmoinen oli varmaan Rusoo izekin, ainakin se luuli niin, oli aina aatelisten ruokapöydässä ensimmäisenä. Vaikka pelkäsi se myös Mamania.
ellauri015.html on line 485: Kia Grotenfelt (vuosikertomuxia)

ellauri028.html on line 38: Ja kaikki sixi, etteivät roistot ottaneet Kirjailijainstituuttiin, halutti niin hitosti Kirjailijainstituuttiin, yritin ankarasti, lähetin valintakokeeseen "kansanomaisia" kertomuxia, lähetin kirjeen, että olin muka Siperiasta... Paskat! Äkkäsivät eivätkä ottaneet... Oikein tekivät. Hyvä pojat! Olen aivan tosissani...
ellauri033.html on line 420: Hra Bourgetin naiset on niin samanlaisia keskenään että ne menee sekaisin. Miesten joukossa, jos ei lasketa Hubert Liaurania, Rene Vincya tai edes Poyannea, jotka on harvinaisen mitättömiä, ei löydy enää muuta kuin se ikuinen diletantti, tää analyysin "uhri", joka on joka romaanissa eri nimellä tollanen fin-de-siecle lapsukainen, joka alkaa jo hymyilyttää, eikä ole yhtään vähemmän mahtipontinen ja hälyyttävä kuin suurpiirteinen insinööri tai kohtelias tehtaanisäntä. Ruvetessaan zygologixi Hra Bourget unohtaa olla kirjailija. Se sekottaa tieteen, joka kuvaa elämää ja taiteen, joka kyhää sitä. Useet sen kirjoista on vähemmän romaaneja kuin jotain pöpilän sairaskertomuxia.
ellauri040.html on line 204: Poikain joit ei saatu hyvix eniten ällöömä on autistinen perussuomalainen horisontti, jossa kaikki "hyvät" kirjat on kertomuxia peruskokemuxistamme, surusta, ilosta, vihasta ja kuolemasta. (Minnes pano unohtui? EAT FUCK KILL?) Sellaiset on haistelevaa humanismia, johdonmukaisesti ihmisen puolella muita elukoita ja luontoa vastaan. Niin niin ja lisäxi erilaisuutta, leikkiä, uteliaisuutta ja nautintoa vastaan. Räkänokistakin tulee miehiä, sanoo persut, kuralolloon tollaiset turhan naurajat.
ellauri043.html on line 1323: toisia rukoilee kädet kyynärpäitä myöten ristissä, kykkii maassa, laulaa virsiä, tai juo viiniä; yhden pöydän ympärillä uskovaiset pistää tuulensuojaan rakkaudenateriaa, marttyrit käärii hihoja näyttääxeen haavojaan; patukoihin nojailevat vanhuxet kertoo matkakertomuxia.

ellauri058.html on line 704: Näin haistattaa kokoomuxen Kirsi Nännipiha nettihuijareille jotka kiristää mielenvikaisilta bitcoineja varastettuaan niiltä sairaskertomuxia. Avun pyytäminen ei ole koskaan häpeällistä, sanoo Kirsti oikeutetusti, mutta uskovatko miljoonat kumikaulat sitä?
ellauri112.html on line 137: Eno syntyi samana vuonna kuin Poju ja kuoli 67-vuotiaana samana vuonna kuin Wilho Pylkkänen. Sinä vuonna Lea osti koko sarjan Topeliuxen Wälskärin kertomuxia. Oiskohan Wilholta jäänyt kuitenkin vähän käteistä?
ellauri325.html on line 153: TK-lehtien toimituskunnan enemmistö oli sillä kannalla, että uutisista julkaistaisiin vain kaikkein tärkeimmät suppeassa muodossa ja sen sijaan lisättäisiin kevyttä ajanvietelukemista, ensi sijassa pakinoita, kaskuja, vizejä ja jännityskertomuxia." Niistä ajoista ie ole mikään muuttunut, paizi että uutisetkin tarjoillaan ajanvietelukemiston muodossa eikä niitä voi erottaa viihteestä niin kuvituxen kuin fiktiivisyyden mitalla.
ellauri351.html on line 364: Vihaamiseen tarvitaan uskoa ja uskomista, varmaan myös sinnikästä toivoa. Uskon perusteet ovat muita uskomuxia, opittuja käsityxiä ja todistajankertomuxia. Tietoa ei tarvita, siitä on vaan harmia. Usko on yleensä toivoa, että jotain mukavaa on tiedossa. Taino, ei tiedossa as such, mutta luvassa. Paremman toivossa voidaan tehdä vähän hyväntekeväisyyttä matkan varrella. On helppo olla kiltti taivastiellä, taivaassa resurssipula ei aiheuta kilpailua.
ellauri377.html on line 40: Käsittämätöntä että joku on nähnyt vaivaa kexiäxeen gnostilaisia kertomuxia ja vielä uskomattomampaa että joku uskoo niihin. Kai se on joku harrastus, kuin tietokonepelit tai määzik kortit. Toisaalta maailman valtauskonnot on ihan samaa maata, ja niiden nimeen vannoo miljardeita termiiteitä. Ja samat järvät puhuu vielä pahexuvasti vaihtoehtoisista totuuxista. Voi helkkari ei paremmin voi sanoa.
xxx/ellauri086.html on line 60: Ja mitä järkeä tossa kirjan lopettavassa sadismijutussa on. Eise paljon muuta voi tarkottaa kuin että Wallu on saddisti izekin. Hyi helvetti. Paska juttu mutta tulipahan luettua. Knuuti oli lukenut T. Mexiltä et Wallu kirjotti kynä sauhuten ylös narkkarien sairaskertomuxia ja muutti vaan nimet ja henkkarit.
xxx/ellauri173.html on line 160: Oliko Semiramiin puutarhoja ylipäänsä? Niistä ei ole jäänyt jälkiä eikä silminnäkijänkertomuxia. Kenties nekin on vaan urbaani legenda.
xxx/ellauri296.html on line 77: Tamaroiden tapauxet on musta ehkä Raamatun rohkaisevimpia kertomuxia. Niistä on jo ollut paljon paasausta mm. albumeissa 14, 156, 163, 171 ja 185, mutta niistä kelpaa kertoa aina uudestaan! Ensimmäisen Tamaran kertomuxessa patriarkka-ajoilta on vastentahtoista pseudo-onanointia ja sukuruzaista halukasta konsensuaalista pornoa. Jälkimmäisessä kurko Taavin hallituskaudelta on sukuruzaista väkisinmakuuta, kostomurha ja sokerina pohjalla Taavi-enon 10 "sivuvaimon" yxin teoin suoritettu joukkoraiskaus, joukkona yxi (1) munamies, nim. Taavin oma kaunotukkainen poika Absalom. (Vaikka olikohan se sittenkään niin vastentahtoista, Absalom oli kaunis nuori mies, Taavetti siihen mennessä takuulla ryppyinen, reppumahainen ja pahanhajuinen kuin Timo Soini.)
14