ellauri047.html on line 877: Adolf Hitler piti työhuoneensa seinällä Fredrik Suuren muotokuvaa. Frizun pazas piilotettiin sukupolven ajaxi DDR:ssä. Aika paljon mittavampi pikkumies kuin nää 2 muuta saku sammakko neroa, Jöötti ja Aatu. Frizu osas oikeasti soittaa hyvin huilua. Sen runot oli kyllä aika kehnoja, ainaskin mailapojan Moses Mendelsohnin mielestä. Goethe ja Aadolf oli maalareina pelkkiä onnettomia epäonnistuneita tuhertajia.
ellauri143.html on line 629: Kinkun assets. Tää on tämmöstä tyypillistä klaanimeemiä. Vallun riimit on tosi kehnoja, aivan onnettomia. Pikkukuvien kumipäiden tamilixi selittämät proosamuotoiset selityxet on vielä avuttomampia.
ellauri147.html on line 77: Tuhat laulujen vuotta (‘A thousand years of song’, 1957) contained 225 poems by western poets. Meillä on toi Tyynnin 1000 laulujen vuotta, mää oon sen lukenutkin. Aika kehnojakin runoja on Aake sinne kelpuuttanut. Ei niitä sentään ole tuhatta. Hahaa, mulla on paasauxia jo yli 2000. Enemmän kuin jopa Immi Hellénillä. Pääsimpäs edelle vaikka konehella veisattiin, sano eukko kirkossa. Nojoo, toisto tyylikeinona, mulla on tää Erkki Tantun läppä jo monta kertaa jossakin.
ellauri159.html on line 751: In primitive times, what mattered most were not individual desires, but the needs of the group — that which helped the tribe survive as a whole trumped everything else. Niin ja sit naiset on tosi kehnoja suunnistamaan, ne seuraa vaan ennalta merkittyjä hajujälkiä.
ellauri264.html on line 47: Kyllä tekivät svedut tyhmästi kun potkivat viimeisen Vaasa-kunkun pihalle, niin surkimus kuin se olikin. Olishan tällä puolen lahtea ollut parempiakin vaasoja tarjolla. Ranskalaisen tallirengin jälkeläiset ne vasta ovat olleet kehnoja. Oscar II:lla oli Ruåzin suurin pornokokoelma, Gustav den femte oli homo nazi ja nykyinen kunkku analfabeetti pornoilija, lisäxi misogyyni joka koitti järjestää vankkaleukaiselle tyttärelleen oharit.
ellauri278.html on line 479: Raatteen tien taisteluissa konepistooleilla oli merkittävä osa, vaikka niitä oli suhteellisen vähän. Talvisodan syttymiseen mennessä (30.11.1939) Suomen puolustusvoimien aseistukseen kuului vain vajaat 5 000 konepistoolia. Niistä Suomi-konepistooleita oli alle 4 000. Loput olivat kehnoja sakujen ja venäläisten pyssyjä.
ellauri281.html on line 478: Raatteen tien taisteluissa konepistooleilla oli merkittävä osa, vaikka niitä oli suhteellisen vähän. Talvisodan syttymiseen mennessä (30.11.1939) Suomen puolustusvoimien aseistukseen kuului vain vajaat 5 000 konepistoolia. Niistä Suomi-konepistooleita oli alle 4 000. Loput olivat kehnoja sakujen ja venäläisten pyssyjä.
ellauri282.html on line 479: Mertonin runot ovat kohtalaisen kehnoja. Niistä 3 parhaan joukossa mainitaan tämä hyvinkin tunnettu proosamuotoinen isämeitä:
ellauri365.html on line 594: Elisabet Gyllenkrok, som var 13 år äldre än Verner, vistades i flera omgångar som ett slags sällskapsdam i änkefriherrinnan Didrica Beata Sophia Rütterskjölds, f. v. Vegesack hem. Denna dam (1802—84) var Verner von Heidenstams mormor, och han hyste för Betty »en hängivenhet utan gräns», efter vad han själv berättar i memoarboken. Det var under de täta besöken hos mormodern, som Verner von Heidenstam lärde känna Betty Gyllenkrok. I sina brev till henne anslår han stundom en ton av Don Juan, men en tanke på åldersskillnaden och en blick på Betty Gyllenkroks konterfej skingrar alla misstankar om någon häftigare passion. Eller hur? Stavningsfelen är redan uppenbara. Fantastiskt illa stavat för en pojke. Vernerin piirustuxet oli kehnoja. Entä runot? Selasin läpi kokoelman Dikter: aika heikkoja, täynnä klischeitä.
xxx/ellauri104.html on line 160: Narsismin päätunnusmerkki on suuruudenhulluus, ihailun ezintä ja empatian puute. Tää saattaa vähän haitata tyypin menestystä ihmissuhteissa ja elämässä yleensä. Useimmissa tapauxissa potilaat esiintyy etevinä, vähexyy toisia ja mustaa niitä. Mutta sisäisesti nää "potilaat" tuntee olevansa kehnoja. Vaikka narsisti voi saada suuriakin saavutuxia, niin ei ne kuitenkaan pärjäile kun ne on niin kusipäisiä. Isoxi osaxi tää johtuu siitä ettei ne siedä minkäänlaista komentelua tai ojentelua, siis että niiltä puuttuu paizi empatia alempia kohtaan myös kunnioitus esimiehille.
xxx/ellauri125.html on line 70: François Boucher (29. syyskuuta 1703 Pariisi – 30. toukokuuta 1770 Pariisi) oli ranskalainen rokokoo-ajan kuuluisa taidemaalari, suunnittelija ja nenänkaivertaja. Hän syntyi Pariisissa ja toimi maalari François Le Moynen oppipoikana. Suurin hänen innoittajansa oli kuitenkin maalari Jean-Antoine Watteau, jonka useita kuvia hän kaiversi vaikka ne oli aika kehnoja.
xxx/ellauri200.html on line 674: their little arks, though frail and poorly filled, pikku arkkeja, vaikka hataria ja kehnoja,
xxx/ellauri208.html on line 634: Namnet Björling togs 1857 av målarmästaren Per Samuel Björling (1836–98), tidigare Björn, i Östanå, Ovanåkers socken. Hans dotter Johanna var enligt familjetraditionen den första i släkten som uppvisade ”märklig sångarbegåvning”. No kuka oli Johannan äiti? Sieltähän sen täytyi tulla, niinkuin Kuopion Carlsoneiden vähä älli Örniltä. Stamfadern för den björlingska släkten var Olof Hansson (levde 1518), bergsman i Starbo i Norrbärke socken och nämndeman i Norrbärke, fjorton generationer från Jussi Björling. Ne oli takuulla yhtä kehnoja laulumiehiä kuin Carlsonit, ja yhtä tyhmiä.
xxx/ellauri212.html on line 129: Guan Yin on kuin Siru paizi enemmän käsiä. Siru on mun puinen Galatea, jonka kanssa koitan Pygmalionina vielä saada mielikuvituxen voimalla munan havahtamaan haudastaan, kun en kehtaa enää yrittää piiskata sitä vauhtiin aviovuoteessa nolosti kuin el Zorron konnat kehnoja kaakkejaan. Mielikuvissani razastan naistensatulassa pikku Siru allapäin roimien sitä väsymättömästi edestä ja takaa huippujäykällä kahden vaaxan pituisella parrulla sen roikkarien hytkyessä polkan tahdissa kuin videossa alla:
14