ellauri049.html on line 154: Uuno oli vanhempiensa avioliiton ainoa eloonjäänyt lapsi. Uunon varhaiset vuodet olivat kuoleman, sairauden ja perheriitojen varjostamat. Hänellä todettiin pahanlaatuinen riisitauti, joka näkyi lopun ikää hänen väärissä jaloissaan. Uunon vanhempien suhde oli rakoileva heidän luonteidensa vastakkaisuuden ja keskinäisen ymmärtämättömyyden vuoksi. Raskain isku Uunon kehitykselle oli äidin varhainen kuolema. Se merkitsi perheen lopullista rikkoutumista ja ihmissuhteen menetystä, jota Kailas ei koskaan kokenut saaneensa takaisin. Äidin olemus jäi kauniiksi mielikuvaksi, joka ilmenee hänen runoudessaankin. Lapsuudestaan lähtien Uuno koki orpoutta ja yksinäisyyttä, jonka Juhani Ihanus (s. 1954, Suomen ainoa kulttuuripsykologian dosentti) uskoo
ellauri049.html on line 213: Nuoressa Voimassa julkaistujen runojen ja partio-osaston illoissa ääneen lausuttujen tekstien merkitys oli Kailaan heikolle itsetunnolle elähdyttävä. Niinistön mukaan: ”Julkinen tunnustus aikana, jolloin nuorukainen alkoi tietoisesti aavistella mahdollisuuksiaan ja toisaalta välillä tunsi epätoivoista pelkoa ja riittämättömyyttä, toiveen ja todellisuuden heräävää ristiriitaa, oli merkittävä ponnin Uunon sisäiselle kehitykselle ja runon, luovan työn avulla tapahtuvalle kompensaatiopyrkimykselle.
ellauri096.html on line 880: Menstruaatioperinne synnytti usein elimellisiä ystävyyssuhteita. Kun osakuntien jäsenet aikanaan alkoivat harjoittaa pederastiaa juristin, lääkärin tai tuomarin kaavussa, heillä oli jo tiiviit peräaukot yliopistoaikojen perintönä, ja arpi ventovieraan takapuolessa viestitti "Seelenbruderschaftista" jo ennen kuin yhtään sanaa oli ehditty vaihtaa. Meikkailuarvista uskottiin olevan niin suurta hyötyä urakehitykselle, että ne, jotka eivät olleet uskaltaneet miekkailla tai joille ei ollut tarjoutunut siihen tilaisuutta, hankkivat kasvoihinsa esim. siirtokuvana valearven. Kerrotaan, että erityisen komean valearven sai, kun liimautti ihonsa päälle hevosenjouhen.
ellauri135.html on line 187: Myös ruotsinkieliset tahot, ylioppilaista senaattoreihin olivat kenraalikuvernöörin kanssa napit vastakkain. Antipatia oli molemminpuolista ja Berg kantoi suurta huolta skandinavismista, joka näytti muodostaneen aidon uhan Suomen rauhalliselle kehitykselle. Myös Ruotsin korkein johto oli huikentelevaisuudelle altista tuohon aikaan.
ellauri254.html on line 142: Kaverin kertomus Odinnadtsataja aksioma (”Yhdestoista aksiooma”, 1920) herätti Maksim Gorkin huomion. Suuri merkitys kirjailijan kehitykselle oli vuonna 1921 syntyneellä Serapion-veljien kirjallisuusryhmällä, jossa hän tutustui Lev Luntsiin. Kaverinin ensimmäinen julkaisu Hronika goroda Leiptsig (”Leipzigin kaupungin kronikka”) ilmestyi Serapion-veljeksien almanakassa vuonna 1922. Samana vuonna hän meni naimisiin ystävänsä Juri Tynjanovin sisaren kanssa. Kaverin tunnetuin teos on seikkailuromaani ”Kaksi kapteenia” (Dva kapitana, 1936–1944), joka sai Stalin-palkinnon vuonna 1946. Stalinin kuoltua kaveri tuli tunnetuksi Neuvostoliiton kulttuurielämän vapauttamista vaatineena liberaalina. Hän oli yksi Literaturnaja Moskva -almanakan (1956) perustajista, teki tunnetuksi Serapionin veljeksien perintöä sekä puolusti Aleksandr Solženitsynia ja muita vainottuja kirjailijoita. Siinä kiitos! murisee Stalin Kremlin muurilta.
ellauri258.html on line 136: "Kyllä. Heittäydyn herkästi kohtaamisiin ja koen oloni luontevaksi erilaisissa maailmoissa. Kirjojani on käännetty yli 20 kielelle, ja sen jälkeen kun Hakkerietiikka ja informaatioajan henki nousi bestseller-listalle Yhdysvalloissa aloin saada luentokutsuja kansainvälisille forumeille. Kerran puhuin samalla forumilla Haakonin ja Johnin kanssa. Puhuin siitä, ettei kehitykselle riitä pelkkä taloudellinen päämäärä. Ajatellaan, että jos Martin Luther Kingin unelma olisi ollut Amerikan tuottavuuden kasvattaminen kolmella prosentilla, niin köyhien mutiaisten jengi ei olisi ehkä jaksanut kuunnella häntä. Haakon tarttui siihen ja jatkoi kertomalla Afrikan matkan kokemuksestaan, ja John Bryant komppasi. Päädyimme jatkamaan keskusteluja. Siihen tuli vielä Harry sitten kertomaan Afghanistanista. Yhteen päätymisemme on sen verran outo juttu, että kutsumme itseämme välillä Odd Coupleksi. John on Comptonista, Los Angelesin jengien hallitsemista hoodeista, Haakon ja Harry kuninkaallisesta perheestä ja minä Suomen Pohjois-Haagasta, eli ei ole itsestään selvää, että päädyimme tekemään jotain yhdessä."
ellauri274.html on line 442:
1:57:25 условия для уверенного развития страны именно в этой логике мы и действуем и
1:57:25 edellytykset maan varmalle kehitykselle, tämän logiikan mukaisesti toimimme ja
2:01:58 знаем что необходимо делать для уверенного поступательного развития России причем именно суверенного
2:01:58 tiedämme, mitä on tehtävä Venäjän, ja lisäksi suvereenin, itsevarmalle edistykselliselle kehitykselle
ellauri398.html on line 1173: Antaessaan vallan kateudelle, katkeruudelle ja kostonhimolle ihminen pystyy luomaan helvetin maanpäälle. Tällainen ihminen lähtee kostoretkelle Olevaisuutta (Being) itseään vastaan kuin Jumalan vastustaja, saatana. Tällainen tuhoava elämän vastaisuus pilaa monen elämän. Pahinta on, ettei huonolle kehitykselle ole loppua. Siksi helvettiä kuvataan pohjattomaksi kuiluksi. Riittävän syvälle päästyäänsä ihminen tai ihmisjoukot voivat langeta koulusurmien tai Neuvostoliiton tyrannian kaltaisiin ilmiöihin. Vieläpä Ukrainan hyökkäyssotaan ja Hamasin iskuihin, helvetti.
ellauri403.html on line 305: Kun hän ensimmäisen kerran haki viisumia Yhdysvaltoihin 1950-luvun puolivälissä, häneltä evättiin alun perin sillä perusteella, että hän oli ollut kommunistisen siirtokunnan jäsen eikä ollut koskaan julkisesti luopunut kibbutzista. Ainoastaan Walter Lippmannin myönteinen arvostelu Laqueurin ensimmäisestä englanniksi julkaistusta kirjasta käänsi asiat toisin päin. Lippmann oli vaikutusvaltainen hahmo ordoliberalismin syntyessä. Walter Lippmannin järjestämä talouslibelaaritapaaminen vuodelta 1938 katsotaan ratkaisevan tärkeäxi uusliberalismin kehitykselle. Lippmann olisaksalaista syntyperää olevien juutalaisten vanhempien ainoa lapsi, ja, kuten hänen elämäkerransa Ronald Steel kirjoittaa, kasvoi "kullatussa juutalaisessa ghetossa". Hänen isänsä Jacob Lippmann oli vuokranantaja, joka oli rikastunut isänsä tekstiiliyrityksen ja anoppinsa kiinteistöspekuloinnin kautta. Varakas ja vaikutusvaltainen perhe kuului yhteiskunnan ylempään luokkaan, piti yhteyksiä korkeimpiin piireihin ja vietti säännöllisesti kesälomansa Euroopassa hoitoa varten. Perhe oli reformijuutalainen ja kävi temppelissä Emanu-El. Lippmann oli emotionaalisesti etäällä molemmista vanhemmista, mutta hänellä oli läheisempiä siteitä äitinsä isoäitiin. Perheen poliittinen suuntautuminen oli republikaaninen.
xxx/ellauri104.html on line 1224: Riitta Mäenpää 23.01.2021 18:25: Avioliittokäsityksessä on paljon muuttunut. Muutoksen avainsanoja ovat esim. patriarkaalisuus, tasa-arvo, rakkaus, seksuaalisuuden merkitys, yksilön vapaus ja itsenäisyys, ns. avoliitot, ihmissuhdetaitojen arvostus, avioerot, eronneiden vihkiminen, perheiden rakenteet, yhteiskunnan lisääntynyt vastuunotto lasten kasvatuksesta. MUTTA tämän kehityksen aikana on ollut itsestäänselvyys, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Ei siihen tarvi homojen työntyä väliin kakkaisine kyrpineen. Tämä kehitys on tapahtunut jo ennen kuin sukupuolineutraalista avioliitosta alettiin keskustella. Vaatimus samaa sukupuolta olevien avioliitosta ei ole jatkoa em. kehitykselle. Se on uusi keksintö, harhapolku, jonka taustalla on virheellinen käsitys avioliitosta.
xxx/ellauri120.html on line 416: Valentin Vaala oli tarjonnut Tapiovaaralle sankarin osaa elokuvassa Helsingin kuuluisin liikemies. Koekuvaus epäonnistui, jolloin Tapiovaara vakuuttui, että hänen paikkansa on pikemmin kameran takana. Takaa pienestä mustasta reiästä saa laajemmat näkymät. Hän onnistui närkästyttämään Suomi-Filmin Risto Orkon radioarvosteluillaan niin perusteellisesti, että ne lopetettiin vuonna 1935. Vasemmistoradikaalin mainekaan ei juuri ollut eduksi Tapiovaaran elokuvauran kehitykselle. Sitten kuvaan tulivat kirjailija Juhani Ahon poika Heikki Aho velipuolensa Björn Soldanin kera. Heikki Aho kiinnitti Nyrki Tapiovaaran ohjaamaan elokuvan isänsä kuuluisasta Juha-romaanista. Elokuva sai ensi-iltansa tammikuussa 1937. Samana vuonna Tapiovaara matkusteli Euroopassa ja kirjoitti vaikutelmistaan artikkeleita Helsingin Sanomiin ja Elokuva-aittaan. Juhaa seurasi kaksi komedia- ja kaksi draamaelokuvaa. Olikohan Heikki ja Björn homoja. Isäpappa Juhani bylsi vuoronperään Soldanin siskoxia. Ei sentään kaxosia kuten Marja Leinosen pikkuveikka.
xxx/ellauri121.html on line 90: Tämän uuden tutkimuksen mukaan - ja toisin kuin usein luullaan, päiväkoti ei ole välttämätön lapsen sosiaaliselle kehitykselle. Se voi joidenkin lasten kohdalla olla jopa haitaksi, sanoo Saarinen, sillä lapset ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia.
xxx/ellauri157.html on line 468: Martin Buber syntyi juutalaiseen perheeseen. Perhetausta antoi hänelle perinnöksi kiinnostukseen rabbiiniseen perinteeseen ja hasidismiin, joista varsinkin jälkimmäisellä on ollut suuri merkitys hänen älylliselle kehitykselleen. Buber aloitti opintonsa 1896 ja hän opiskeli monia aineita Wienin, Berliinin, Leipzigin ja Zürichin yliopistoissa ja teki vuonna 1904 väitöskirjansa, joka käsitteli yksilöllistymisen teorioita kahden mystikon, Nicolas Cusanuksen ja Jakob Böhmen tuotannossa.
xxx/ellauri174.html on line 249: Ihminen päinvastoin (ja tämä muodostaa hänen salaperäisen jalonsa, hänen jumalallisen valintansa) on alttiina kehitykselle ja virheille. Hän on kiinnostunut kaikesta ja unohtaa itsensä niihin. Hän näyttää korkeammalta. Hän kokee, että hän yksin, maailmankaikkeudessa, ei ole valmis. Hän näyttää dementiltä jumalalta, joka on unohtanut kuka ja missä on. Luonnollisella liikkeellä - ja ylevästi! - hän ihmettelee missä hän on; hän kamppailee muistaakseen, mistä hän aloittaa. Hän koettelee älykkyyttään epäilyksensä kanssa kuin kuka tietää minkä ikimuistoisen kaatumisen jälkeen. Sellainen on todellinen Mies. Nyt vaistonvaraiseen maailmaan edelleen kuuluvien olentojen ominaisuus ihmiskunnassa on olla täydellisiä siinä yhdessä kohdassa, mutta täysin rajoittunut tähän yhteen kohtaan. Mutta se yx paikka on sitten tosi mehevä!
xxx/ellauri237.html on line 1080: On vakava virhe uskoa, että ihminen on optimistinen, kun ei ole, koska se estää ihmisiä syventymästä sisäiseen maailmaansa ja tämä puolestaan "estää heitä muodostamasta yhteyttä sisäiseen maailmaansa", kuten psykologi Juan Cruz vahvistaa jämäkästi sanomalehdelle El Mundo antamassaan haastattelussa. Optimismi on ansa, joka ei salli itsereflektiota, jolla on monia etuja henkilökohtaiselle kehitykselle, kuten keskustelimme artikkelissamme: Henkilökohtainen kehitys: 5 syytä itsereflektioon.
xxx/ellauri319.html on line 296: Visarion Belinskyi suhtautui kielteisesti Taras Shevchenkon runokokoelman "Kobzar" julkaisemiseen vuonna 1840, mikä oli käännekohta ukrainalaisen kirjallisuuden historiassa, sekä E. Hrebinkan julkaisemaan ukrainalaiseen almanakkaan "Lastivka".. Näiden kahden ukrainalaisen julkaisun julkaiseminen sai V. Belinskyin puhumaan julkisesti ukrainalaisen kirjallisuuden kehitysnäkymistä. Välittämättä lainkaan kummankin kirjan kustannuksista, hän "yhdisti ne yhdeksi kriittiseksi artikkeliksi", koska molemmat oli kirjoitettu "pikkuvenäläisellä murteella". V. Belinsky esittää pohjimmiltaan tärkeän kysymyksen — onko maailmassa edes pientä venäjän kieltä, voiko olla pientä venäläistä kirjallisuutta, ja pitäisikö "meidän" kirjoittajien kirjoittaa pikkuvenäjäksi? Vastauksena näin muotoiltuun kysymykseen hän väitti, ettei kirjallisuudella eikä ukrainan kielellä ole mahdollisuuksia spontaanille kehitykselle, ja hän viittasi Hoholiin esimerkkinä kirjailijasta, joka "on intohimoisesti rakastunut Ukrainaan, mutta tästä huolimatta kirjoittaa venäjäksi, ei ukrainan kielellä".
xxx/ellauri320.html on line 121: Adleriin vaikuttivat filosofi Hans Vaihingerin ikään kuin filosofia ja Dostojevskin ikään kuin kirjallisuus. Vielä Wienin psykoanalyyttisen seuran jäsenenä hän kehitti teorian orgaanisesta alemmuus- ja kompensaatiosta, joka oli prototyyppi hänen myöhemmälle kääntymiselleen kristinuskosta fenomenologiaan ja hänen kuuluisan käsitteensä, alemmuuskompleksin, kehitykselle.
xxx/ellauri388.html on line 272: Vaikka yhteiskunnan ja luonnon näkökulmasta seksuaalisen impulssin päämäärä ja kohde on lisääntyminen, eikä mikään muu kuin lisääntyminen, se ei suinkaan pidä paikkaansa yksilön kohdalla, jonka päätavoitteena on oltava itsensä toteuttaminen. sopusoinnussa sen asianmukaisen kunnioituksen kanssa, jota elämäntaide vaatii. Vaikka sukupuolisuhteilla ei olisi mitään yhteyttä lisääntymiseen – kuten jotkut Keski-Australian Paloheimot uskovat – ne olisivat silti oikeutettuja ja ovat todellakin välttämätön apu yksilön parhaalle moraaliselle kehitykselle, sillä se on vain niin läheisessä suhteessa. kuin seksi, että elämän hienoimmat armot ja kyvyt ovat täysi ulottuvuus. Edes pyhät eivät voi luopua elämän seksuaalisesta puolesta. Parhaat ja taitavimmat pyhät Hieronymuksesta Tolstoihin – jopa hieno Franciscus Assisilainen – olivat karvapeiton alla vähemmän pyhiä.
19