ellauri016.html on line 381: Anonyymi kirjoitti: Ja vieläpä kaulasta.
ellauri024.html on line 1376: Poliisiylijohtajamaisia puolusteluja: ydinvoiman vaarojen torjuminen vaatii "yhteiskunnalta" lisättyä tarkkailua ja valvontaa ja kaiksen sellaisen (myös teknologisen) tietämyxen salassa pitämistä, mitä "ulkopuolisten" voisi ajatella käyttävän hyväxeen "hämäriin tarkoituxiin" (esim torjuaxeen lännen kuristusotteen oman tiimin kaulasta). von Wright on (oli, hizi sehän on aikaa sitten luutarhassa) olevinaan huolissaan yhteiskunnan kehityxestä kohti poliisivaltiota, mut samaan hengenvetoon myöntää typerimmällä mahdollisella tavalla poliisivaltion logiikan: valta vaatii väkivaltaa, katastrofi toista katastrofia.
ellauri036.html on line 1364: ottaa valkoisesta kaulasta ja katkaista nikamat?
ellauri053.html on line 654: Kouluajan Horatius varotti kuplamaista ltn Boruvkaa nahkitakkisen naispoliisin valkin pullistamasta nutturasta ja joutsenkaulasta:
ellauri055.html on line 798: Setämiehen tie -filmin Paavosta tulee mieleen testosteroninen Fred Karlsson. Siemenvakka roikkuu kaulasta kun se tekee kädellä siemennyxen liikkeitä. Pelto otti siementä ihan mielellään.
ellauri180.html on line 430: And I untightened next the tress Ja hellitin hiukka köyttä kaulasta,
ellauri216.html on line 663: Toisen tovin kuluttua irrotan Glafiran kädet kaulastani. Sanon hänelle hämmentyneenä: Taisin innostua vähän liikaa. Onpas kello jo paljon. On aika palata kotiin.
ellauri238.html on line 157: Ehdotin lääkärille, että molemmat, Pentti ja Leena, pääsisivät pois suljetulta osastolta. Pentti ei voinut päästä sen vuoksi että joutuisi heti poliisin hoteisiin, oli selitys, mutta Leena pääsi. Kun seuraavana päivänä kävin ennen lähtöäni vielä Kupittaalla, Leena oli asettunut nurmikolle Pentin ikkunan alle. Pentti taas oli saanut selliinsä toisen miehen, jonka koko ruumis oli kääreissä. Pentti pelkäsi tätä huonetoveria niin ettei uskaltanut katsoakaan häntä, mutta todellisuudessa mies ei ollut pelottava, hän oli onneton. Hän kertoi minulle, että oli häitään edeltävänä iltana katkaissut kaikki löytämänsä suuret verisuonet, käsistä, jaloista, kaulasta, joka paikasta. Oli silkka vahinko että hän oli hengissä. Ja ihmeellisintä minusta oli se, ettei hän ollut sairaalassa hoidettavana vaan mielisairaalan suljetun osaston sellissä. Vaan sielläpä he olivat. Molemmat onnettomat.
ellauri313.html on line 818: Tuomion mukaan eteläpohjalainen Koskela oli muun muassa sitonut uhrin kravateilla käsistään ja jaloistaan makaamaan x-asentoon vuodesohvan päälle. Hän riisui tämän jälkeen uhrin ja löi useasti piiskalla, vaikka tämä oli pyytänyt lopettamaan lyömisen. Piiskaamisen jälkeen Koskela oli yhdynnässä uhrin kanssa ja kuristi samanaikaisesti tätä kädellään kaulasta. Uhrin oli siksi vaikea saada henkeä ja sanotuxi, että ÄLÄ LOPETA!
ellauri333.html on line 100: Eli Seleukos kävi monia sotia idässä Aleksanterin valtakunnan jakamisen jälkeen kenraaliensa kesken. Hän otti ensin Babylonian, ja sitten hänen voimansa, joita voitto lisäsi, alisti baktrialaiset. Sitten hän siirtyi Intiaan, joka Aleksanterin kuoleman jälkeen, ikään kuin orjuuden ike olisi ravistettu pois kaulastaan, oli surmannut hänen prefektinsä.
ellauri362.html on line 520: Tässä lepää jalavan jalka, ja siellä aivohalvaus tuhkankaulasta
ellauri368.html on line 206: Toinen tapaus, Israelin miehittämältä Länsirannalta: Maaliskuussa israelin armeijan auto kiilasi tieltä kaksi pyörällä ajavaa palestiinalaisnuorta. Toinen sotilaista meni kaatuneen 17-vuotiaan Imru Swidanin luokse, painoi kiväärin hänen niskaansa ja ampui. Toinen pojista pakeni. Swidan makaa nyt kaulasta alaspäin halvaantuneena Nablusin sairaalassa.
ellauri405.html on line 459: Tässä sanatarkka konekäännös samasta: Vanhoina aikoina, ajoissa, Satumaassa Ratsasmies teki tiensä Aro ja nauriit. Hänellä oli kiire päästäkseen asiaan, Ja arojen pölyssä Pimeä metsä sinua kohti Kasvoi kaukana. Innokas vinkuminen Se raapi sydäntäni: Pelkää kastelupaikkaa Vedä satulasi ylös. Ratsumies ei kuunnellut Ja täydellä nopeudella Lensi ylikierrokselle Metsämäellä. Kääntyi kukkulalta, Tulin kuivaan maahan, Läpi raivauksesta Ylitti vuoren. Ja vaelsi koloon Ja metsäpolku Meni ulos pedon luo Polku ja kastelupaikka. Ja kuuro puhelulle, Ja välittämättä vaistoistani, Johti hevosen alas kalliolta Mene purolle juomaan. Puron varrella on luola, Luolan edessä on Ford. Kuin rikin liekki Sisäänkäynti oli valaistu. Ja karmiininpunaisessa savussa, Näön varjoon, Kaukopuhelulla Boori ilmoitti. Ja sitten rotkon varrella, Hämmästynyt, suora Kosketti hevosen askeleella Kutsuvaan itkuun. Ja ratsastaja näki Ja painoi itsensä keihään, Lohikäärmeen pää Häntä ja suomut. Liekki kurkusta Hän hajotti valoa Kolme rengasta neiton ympärillä Harjanteen kääriminen. Käärmeen ruumis Kuin vitsauksen loppu, Kiinnitetty kaulasta Hänen olkapäällään. Sen maan tapa Vangittu kauneus Annoi sen saaliiksi Hirviö metsässä. Alueen väestö Heidän mökkinsä Lunastettuja penniä Tämä on käärmeestä. Käärme kietoutui hänen kätensä ympärille Ja kietoutunut kurkunpään, Saatuaan jauhoja Tämän kunnianosoituksen uhraamiseksi. Katsoi rukouksella Ratsumies taivaan korkeuksiin Ja keihäs taisteluun Otin sen rauhallisesti. Suljetut silmäluomet. Korkeudet. Pilviä. Vesi. Brody. Joet. Vuosia ja vuosisatoja. Ratsasmies, jolla on kaadettu kypärä, Kaadettiin taistelussa. Uskollinen hevonen, kavio Käärmeen tallaaminen. Hevosen ja lohikäärmeen ruumis Lähellä hiekalla. Ratsasmies pyörtyy, Neitsyt on tetanuksessa. Holvi oli kirkas keskipäivällä, Sininen on hellävarainen. Kuka hän on? Prinsessa? Maan tytär? Prinsessa? Se on enemmän kuin onnellisuus Kyyneleet kolmessa virrassa, Silloin sielu on vallassa Uni ja unohdukset. Se on terveyden paluu, Se kiinteistö asui Verenhukasta Ja voimien menetys. Mutta heidän sydämensä hakkaa. Joko hän tai hän He yrittävät herätä Ja he nukahtavat. Suljetut silmäluomet. Korkeudet. Pilviä. Vesi. Brody. Joet. Vuosia ja vuosisatoja.
xxx/ellauri126.html on line 505: Narsissi on kyllä kaunis mutta nahkea, se on alemmalla henkisyyden tasolla. Se ei pääse läpi henkisyyden pullonkaulasta.
xxx/ellauri177.html on line 109: Sitten hänen mieleensä palasi muisto seuraavasta vihkimisestä, juhlallisempana, pelottavampana, keskellä samaa urkujen laulua, jonka keinuminen näytti olevan Jumalan bravuuri; sinä päivänä hänen harteillaan oli alidiakonin dalmaatikko, hän vannoi tervaavansa perseensä ikuisiksi ajoiksi siveyden lupauksella, hän vapisi koko lihastaan uskostaan huolimatta kauheasti: piispan "Munat tähän koriin" laittoi kaksi hänen tovereistaan pakenemaan kalpeina hänen vierestään; hänen uusina tehtäviään oli palvella pappia alttarilla, valmistaa pylväitä, laulaa kirje, pyyhkiä malja ja kantaa ristiä kulkueessa. Ja lopuksi hän parahti viimeisen kerran kappelissa kesäkuun auringon säteilyn alla; mutta tällä kertaa hän käveli kulkueen kärjessä, hänellä oli unlucky Alf sidottu vyöhönsä, tähti ristissä rinnassa, keula putosi hänen kaulastaan; Hän pyörtyi korkeimmasta tunteesta ja näki hänelle pappeuden antaneen piispan kalpeat kasvot, pappeuden täyteyden kolminkertaisella kätten päällepanemisella. Kirkollisen kuuliaisuuden valan jälkeen hänestä tuntui kuin hänet olisi nostettu paasikiviltä, kun prelaatin täysi ääni puhui latinalaisen lauseen: "Accipe Spiritum sanctum: quorum miseris peccata, remittuntur eis, et quorum retineris, retenta sunt." Eli saat täten täydet supervoimat, vallan sitoa ja päästää. Paizi tietenkin ize izesi. Siihen tarviit kolleegan apua.
xxx/ellauri177.html on line 152: No juu! Abbe Mouret muisti yhtäkkiä. Kuume, josta hän kärsi nyt, oli saavuttanut hänet Désiréen navetassa, vastapäätä vielä munivia kuumia kanoja ja kaneja, jotka repivät hiuksia mahastaan. Sitten hengityksen tunne hänen niskassaan oli niin selvä, että hän kääntyi vihdoin katsomaan, kuka häntä näin kaulasta otti. Ja hän muisti Albinen hyppäävän ulos Paradousta oven paiskattaessa lumotun puutarhan ilmettä; hän muisti hänen laukkaavan pitkin loputonta seinää, seuraten avoautoa sen juoksemassa, heittäen koivunlehtiä tuuleen kuin monta suudelmaa; hän muisti vieläkin hänet hämärässä nauramassa veli Archangiaksen kirosanoille, hänen hameensa laskeutuivat tielle, kuin pieni pölysavu, jonka iltailma kääritteli. Hän oli kuusitoista; hän oli outo, hänen melko pitkät kasvonsa haisi raikkaalta ilmalta, ruoholta, maalta. Ja hänellä oli niin tarkka muisti hänestä, että hän näki naarmun yhdessä hänen notkeista ranteistaan, vaaleanpunaisen valkoisessa ihossa. Miksi hän nauroi niin katsoessaan häntä sinisillä silmillään? Hän oli liimaantunut kiinni tämän nauruun, kuin ääniaaltoon, joka kaikui kaikkialla hänen lihaansa vasten; hän hengitti sitä sisään, hän kuuli sen värähtelevän sisällään. Kyllä, kaikki hänen tuskansa tuli siitä naurusta, jonka hän oli juonut. Sanalla sanoen, Sergeä panetti!
xxx/ellauri296.html on line 89: 5 Juuda näki Tamarin ja luuli häntä portoksi, koska Tamar oli peittänyt kasvonsa muttei etupeppua. 16 Hän poikkesi Tamarin luo tien sivuun ja sanoi: »Minä haluan maata kanssasi.» Hän ei tiennyt, että nainen oli hänen miniänsä. Tamar kysyi: »Okei! Mitä annat minulle siitä, että saat maata kanssani?» 17 Juuda vastasi: »Minä lähetän sinulle vuohen laumastani.» Tamar sanoi: »Hyvä on, kunhan annat minulle pantin siihen asti kun lähetät sen.» 18 Juuda kysyi: »Mitä minun pitäisi antaa sinulle pantiksi?» Tamar vastasi: »Sinetti kaulastasi ja tuo sauva, joka sinulla on kädessäsi.» Juuda antoi ne Tamarille ja makasi hänen kanssaan pussit tyhjixi, ja Tamar tuli hänestä raskaaksi. 19 Tamar lähti pois, riisui huntunsa ja pukeutui taas leskenpukuunsa. Vähän ihmetyttää ettei Juuda sevverran vilkaissut temppeliporttoa naamapuolelta että olis tunnistanut Tamar miniän. No sillä oli varmaan kiire kerizemispäiville. Kenties se tunnisti naiset peräpuolesta ize asiassa paremmin.
17