ellauri102.html on line 47: milloinkaan olemme mitanneet. Kun katsomme 25 vuotta
ellauri147.html on line 688: Narsismi sijaitsee välituotteessa, joka yhdistää itsensä toiseen. Narsismissa koemme itsemme ympäristömme väliaineessa. Narsismissa esiintyvä erikoinen itsesuhde on intersubjektiivisesti "saastunut". Muut ovat peili, jossa saamme refleksiivisesti itsekuvamme ja säätelemme itsetuntoamme, niitä pidetään tiedostamattomana näkymänä kaiun tai peilivaikutuksen odotuksessa. Se on sivuttain katsova maailmankuva, jossa on hiljainen kysymys siitä, mitä imagoa maailma meistä tekee. Narsismissa katsomme salaa toista, kun hän katsoo meitä ja reagoi siihen, mitä näemme, epäilemme tai fantasioimme.
ellauri276.html on line 755: Ja katsomme oikein,
ellauri300.html on line 892: (1) Mitä Elisa ei tehnyt: Ennen kuin katsomme, mitä Elisa teki, pohditaanpa hetki, mitä hän ei tehnyt! a) Hän ei kääntynyt ja juoksenut. (b) Hän ei riidellyt heidän kanssaan eikä juoksenut heidän perässään (Matt 7:6). (c) Hän ei vaarantanut viestiään. (d) Hän ei toiminut tai reagoinut itserakkaudesta tai ahdistuksesta tai itsepuolustuksesta egonsa tai ylpeytensä näkökulmasta. e) Hän ei valittanut Herralle tai halunnut heittää pyyhkeen sisään. (f) Hän yksinkertaisesti jätti huomiotta heidän sanansa, tekonsa ja asenteensa. Jumalan vastaus todistaa tämän.
ellauri332.html on line 289: Tämän elokuvan tarina on yksinkertainen ja suoraviivainen – Sarah menettää perheensä, ja auttaakseen häntä selviytymään hänen tyttöystävänsä vievät hänet tutkimaan luolia yhdessä. Joo, emme myöskään ymmärrä, miten tämän pitäisi auttaa. Elokuva onnistuu saamaan meidät tuntemaan klaustrofobista oloa, vaikka katsommekin sitä mukavasti tilavasta kodistamme keittiösaarekkeesta käsin.
ellauri346.html on line 101: Zhenya soittaa Kostjalle ja kysyy kuinka hän voi. Hän vastaa olevansa jo kotona, minkä jälkeen hän soittaa välittömästi Nadya Jr:lle ja kuulee hänen puhelimensa soivan, näkee Nadyan ja kysyy: "Olenko minä kanssasi vai oletko sinä kanssani?" Nadya vastaa: "Mitä väliä sillä on meille nyt? Nussitaax?" Samaan aikaan Zhenya ja Nadezhda Vasilyevna naivat junan käytävällä, ja Zhenya kysyy: "Luuletko, että he onnistuvat?" Nadja vanhempi vastaa samalla tavalla kuin Nadya, ja Zhenyan äiti Marina Dmitrievna huutaa junan vessasta kuin 30 vuotta sitten: "Odotamme ja katsomme!"
ellauri378.html on line 282: Kun katsomme aina takaisin langenneen ihmiselämämme alkuun maan päällä, meidän on pääteltävä, että me langenneet ihmiset aloitimme laskeutumisemme puista insestin avulla. Nykyinen insestiä koskeva kieltomme on ainakin käytännöllinen, ja se on ollut olemassa ihmiskulttuureissa tuhansia vuosia. Puhelinjohtoihin kertyviä geneettisiä häiriöitä ei tule siirtää vauvoille, jos mahdollista. Kun sekä isällä että äidillä on sama sairaus, koska he ovat sisaruksia, heidän vauvansa saattaa periä sairauden ja ehkä kärsiä siitä voimakkaammin. Kainin ja hänen vaimonsa tapauksessa he olivat kuitenkin Aadamin ja Eevan lapsia – jotka olivat täydellisiä Jumalan luomuksia ja joilla ei olisi voinut olla sellaista asiaa kuin geneettinen häiriö. Kainin ja hänen vaimonsa suhde oli veljen ja sisaren välinen avioliitto ihmisten ensimmäisen sukupolven tasolla, ja siksi se oli ilman geneettistä vaaraa. Mutta myöhemmin patriarkaalisen kauden aikana, kun yhä useampia mies- ja naisserkkuja tuli saataville, serkkuja, joilla oli yhä enemmän penkkipunnerruxia ja maastanostoja, tuli esiin mielestäni inhimillinen perustavanlaatuinen käskymme insestiä vastaan.
ellauri393.html on line 262: Viimeisen noin 20 000 vuoden aikana ihmisten aivot ovat tutkijoiden mukaan itseasiassa kutistuneet. Wisconsin yliopiston antropologi John Hawks kertoi Discover Magazine -lehdelle, että sitä on tapahtunut Aasiassa, Euroopassa, Afrikassa – ”kaikkialla minne katsomme”. Meistä saattaa olla tulossa tyhmempiä tai ehkä meistä on tulossa pöljempiä. Joka tapauksessa, me muutamme aivojamme myös päivittäisten aktiviteettiemme myötä: Vaikka emme kuitenkaan uudelleen kirjoita neuroneja tavalla, joka siirtäisi ne eteenpäin geneettisesti, nykypäivän älypuhelimia käyttävillä ihmisillä on vähemmän takaraivojensa ja peukaloidensa välissä kuin "heillä," jotka eivät ole surffanneet Facebookissa pienillä ruuduilla.
ellauri460.html on line 78: Mutta missä vaiheessa tempaus eli seurakunnan ylösotto tapahtuu? Yleensähän se on liitetty ajankohtaan ennen ahdistuksen ajan alkua ja josta olisi vielä 7 vuotta siihen, kun Kristus kirkkaudessaan saapuisi maan päälle. Saatamme kuitenkin kysyä, pitääkö edellä oleva käsitys paikkansa, eli onko todella totta, että tempaus tapahtuu jo siinä vaiheessa eli muutamia vuosia ennen julkista tulemusta? Sillä jos katsomme tätä asiaa monien Raamatun paikkojen valossa, niin näyttäisivät ne osoittavan juuri päinvastaista, eli että tempaus tapahtuisikin vasta Jeesuksen julkisen tulemuksen yhteydessä, ei sitä ennen!
ellauri460.html on line 118: Kun edellä on todettu, että ylösnousemus ja tempaus tapahtuvat Jeesuksen tulemuksen yhteydessä, on seuraava tehtävä selvittää, onko kyseessä Jeesuksen julkinen tulemus kirkkaudessaan ja voimassaan, vai jokin salainen tulemus esim. 7 vuotta aiemmin. Jos katsomme seuraavia kohtia ja esimerkkejä, tuntuvat ne kuitenkin viittaavan siihen, että ylösnousemus ja tempaus tapahtuvat nimenomaan Jeesuksen julkisen tulon yhteydessä, kun hän saapuu kirkkaudessaan ja voimassaan. Se käy ilmi varsin useista Raamatun kohdista:
ellauri460.html on line 129: Lisäksi tekstistä käy toisellakin tavalla selville, miten tempaus tapahtuu vasta Jeesuksen julkisen tulemuksen yhteydessä. Sillä kun katsomme jakeita 2 ja 3, niin täytyisi niiden mukaan ennen ”Herran päivää” (asia, joka tässä viittaa selvästi 1. jakeen Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä) luopumuksen ja antikristuksen ilmaantua. Toisin sanoen näiden jakeiden valossa näyttää aivan selvältä, ettei tempaus voi tapahtua ennenkuin Jeesuksen julkisen tulon yhteydessä ja kun antikristus on sitä ennen ilmestynyt. Herran päivä. Eli kyllä siinä on luvattujenkin tovi tulisadetta pidettävä ahdistuxen päivinä! Pois katoilta, naamaan kumisuojaimet ja lihat kellariin!
ellauri460.html on line 133: Kun (taas) tutkimme sanontaa ”Herran päivä” 2 Tess 2:2:ssa, niin on toisinaan annettu ymmärtää, että se tarkoittaisi jotakin erillistä Jeesuksen tulemukseen kuulumatonta ajanjaksoa, jonkinlaista antikristillistä vaivanaikaa, maailman lopussa. Kuitenkin, kun katsomme alkukieltä, on tässä jakeessa oleva sana ”Herran päivä” oikeasti ”Hëmera tü Khristü” eli ”Kristuksen päivä”, joten kyseessä on varmasti viittaus Jeesuksen tulemukseen ja tempaukseen, joista jae 1 puhuu. (Herran päivä on vanhan liiton perua, tuom.huom.)
ellauri460.html on line 147: Lisäksi, kun katsomme ”Herran päivän” käyttöä Uuden testamentin puolella, viittaa se melkein aina Jeesuksen tulemukseen. Näissä kohdissa puhutaan mm. siitä, miten ”Herran päivä” eli Jeesuksen tulemus tulee niinkuin varas yöllä, ja samoin on vastaavia viittauksia tähän tärkeään päivään eli Herran Jeesuksen päivään, no siis ne samat Tessun kohdat yllä, plus:
ellauri460.html on line 174: Kun katsomme Ilmestyskirjaa, niin mainitaan sen 20. luvussa, miten ensimmäinen ylösnousemus tapahtuu ennen tuhatvuotista valtakuntaa muttei kuitenkaan nykyisen maailmanajan aikana; eli tämän ylösnousemuksen täytynee liittyä Jeesuksen tulemukseen, koska se on näiden kahden asian välissä.Samoin, kun tässä mainitaan, että on kyseessä ensimmäinen ylösnousemus, niin ei ole sitä ennen voinut olla muita uskovien ylösnousemuksia – sellaisia emme voi ainakaan Ilmestyskirjasta löytää, koska siellä ei muualla selvästi puhuta tästä asiasta.
ellauri460.html on line 212: Mutta pitääkö tämä käsitys paikkansa? Onko todella totta, että lopun aikana tapahtuu kaksi tulemusta, joista toinen on salainen ja toinen julkinen? Sillä jos katsomme tätä asiaa seuraavien jakeiden valossa, niin painottavat ne erityisesti Jeesuksen tulemuksen julkisuutta ja miten se on kaikille nähtävä eikä mikään salainen tapahtuma. Jeesushan varoitti sellaisesta harhasta, että hän olisi jo tullut jollakin salaisella tavalla eikä sitä olisi huomattu. Hän selitti paluunsa tapahtuvan niin kirkkaalla tavalla, että jokainen tietäisi sen todella tapahtuneen:
ellauri460.html on line 222: Ilmestyskirjan kohta 4:1 ja luvut 6-19. Yksi perusteluista sille, ettei seurakunta jää tänne ahdistuksen ajaksi, on siis se, ettei seurakuntaa ollenkaan mainita Ilmestyskirjan luvuissa 6-19, kun se esim. luvuissa 2-3 mainitaan useaan kertaan. Siten tempaus onkin tämän perusteella sijoitettu Ilmestyskirjan kohtaan 4:1.Jos kuitenkin katsomme Ilmestyskirjan jaetta 4:1, niin kertoo se vain siitä, miten Johannes väliaikaisesti otetaan taivaaseen ja hänelle sieltä käsin näytetään tulevaisuuden tapahtumia – seurakunnan ylöstempaamista tästä kohdasta on vaikea löytää.
ellauri460.html on line 252: Kymmenen neitsyttä – Matt 25:1-13. Kun on kyseessä kymmenen neitsyen vertaus, niin on myös sitä yritetty käyttää esimerkkinä ylösotosta ennen Jeesuksen julkista tuloa. Jos kuitenkin katsomme tätä vertausta ja sen ympärillä olevia Raamatun kohtia, niin viittaavat ne Jeesuksen julkiseen, eivätkä suinkaan salaiseen, tulemukseen.Sillä ensinnäkin tämän vertauksen alku – ”Silloin on …” – on jatkoa Matteuksen 24. luvun lopulle, jossa puhutaan nimenomaan Jeesuksen julkisesta tulosta. Samoin kun saman Matteuksen 24. luvun lopussa puhutaan siitä, että valvomattoman ihmisen kohtalo on joutua kadotukseen eikä hänellä ole enää mitään pelastumisen mahdollisuutta (Matt 24:47-51, vrt. 2 Tess 1:6-10 once again), niin viittaa myös se, sekä tietysti sitä seuraava neitsyt-vertaus, nykyisen maailmanajan loppuun ja Jeesuksen saapumiseen kirkkaudessaan. Paljastuskirjassa ei kyllä puhuta mitään neizyistä, enemmänkin portoista.
ellauri468.html on line 613: Ja Armstrongin on kestettävä, hänen machismonsa koskemattomana, jotenkin loppuun asti. Mutta me nirsommat sielut katsomme hänen tarinaansa, jonka on pysyttävä ikuisesti salaisena, ja näemme nykyisen jyrkän uuden terrorimme poliittiset juuret: Sillä me kauhistuttavien 2020-luvun kansalaiset luemme uutisvirtaamme ja tiedämme vihdoin miksi: Pitkäaikainen kylmä sotamme on väistämättä kääntynyt ympäri ja uhkaa syttyä itsesyttyväksi suurpaloksi.
xxx/ellauri013.html on line 392: Ennen kuin voimme ryhtyä keskustelemaan tästä aiheesta, meidän on muodostettava jonkinlainen käsitys siitä, millaisten vaikutusten katsomme olevan hyödyllisiä ihmiskunnalle. Auttaako ihmiskuntaa se, että ihmisten lukumäärä kasvaa? Vai se, että ihmiset tulevat yhä vähemmän eläintä muistuttaviksi? Vai se, että he tulevat onnellisemmiksi? Tai auttaako ihmiskuntaa kenties se, että ihmiset oppivat nauttimaan yhä useammanlaisista elämyksistä? Tai että he osoittavat enemmän ystävällisyyttä toisilleen?
xxx/ellauri087.html on line 204: Laulamme yhdessä J. Karjalaisen Sankarit ja katsomme toisiamme silmiin. Lasten mehuhetki on päättynyt.
xxx/ellauri104.html on line 1191: ”Sanonko ´Kyllä, kyllä´, kun tarkoitan ´Ei, ei´?” Näin apostoli Paavali joutui kysymään kirjeessään Korintin kristityille (2. Kor. 1:17). Kun katsomme taaksepäin kirkossamme tarkistaaksemme mitä olemme viime vuosikymmeninä tulleet lausuneeksi homoseksuaalisuudesta, on meillä syytä katsoa peiliin ja yhtyä Paavalin vakavaan kysymykseen. Olemmeko sanoneet ”Kyllä, kyllä”, kun olemme viime kädessä kuitenkin tarkoittaneet ”Ei, ei”?
xxx/ellauri168.html on line 199: Jotkin kristityt ovat kritisoineet tätä kirjailijaa ja hänen kaveriaan hänen kirjojensa sisällöstä, sillä nämä eivät kuvaa Kristinuskon valoisampaa puolta (mitä se sitten onkaan). Näyttää siltä että jotkut ihmiset haluavat ainoastaan että Jumala tekee heidän olonsa mukavaksi. Jotkut ovat menneet jopa niin pitkälle että väittävät että tämä kirjailija ei ole lainkaan uskossa koska hänen kirjojensa sisältö on niin raskasta. On surullista että monet kristityt eivät tunne omaa Raamattuaan eivätkä sitä mistä toivo on peräisin. Todellisen toivon antaa Jumalan Henki. Terapeutti saattaa olla optimistinen mielenhallinnan uhrin suhteen, mutta tämän terapeutin optimismi kääntyy vilpittömäksi toivoksi kun hän tulee henkilökohtaisesti mukaan sisään uhrin tragediaan rukouksen kautta. Raamatullinen toivo ei ole lämmin utuisuus jolla on päänsä hiekassa teeskennellen että kaikki on ruusuista helppoa. Täysin päinvastoin, jos me katsomme seuraavia Raamatun jakeita, me näemme että Jumalan Sana kuvaa traumaa trauman jälkeen, kera valon joka on edelleen tunnelin päässä kuin junan ajovalo! Sellainen on meidän toivomme voima, että meillä on toivo huolimatta kuinka kiivaana pahuus esittäytyy.
xxx/ellauri174.html on line 302: Luulen, että todistan sinulle pian, että tällä on vähän enemmän merkitystä kuin nämä huolimattomat amatöörit luulevat. "Sitten, jos katsomme oppilaiden läpi näitä epäilyttäviä teini-ikäisiä tyttöjä (niin kauniita!), voimme erottaa näissä pupillissa niitä vartioivan siveetöntä kissan välähdyksen, ja tämä havainto tulee välittömästi ristiriidassa keinotekoisen raakuusuuden kanssa. nuoret voivat tarjota heille charmia.
xxx/ellauri295.html on line 185: Motiivina ei, ainakaan vielä, ole kuolemanpelko. Mutta – pelot kuitenkin. On kansan suosion menettämisen pelko, misogynia, homofobia, kirkollisvaaleissa hylätyksi tulemisen pelko jne. Pelon syitä on paljon. Mielestäni, jos nyt ihan rehellisesti ja totuudessa katsomme luopiokirkkomme prelaatteja, hallintoa, ei kukaan kunnianarvoisa henkilö kirkossamme uskalla tunnustaa, että harhassa kuljetaan.
xxx/ellauri423.html on line 274: "Meidän” eli länsimaalaisten olisi opittava näkemään maailma myös muiden silmin. Harjoitteluksi käy Ukrainan sodan näkeminen niiden toisten silmin. Vaikka meitä länsimaalaisia on alle 15 % maailman väestöstä, katsomme oikeudeksi ja melkeinpä velvollisuudeksi määritellä, miten ”niiden muiden” eli maapallon enemmistön pitäisi mistäkin asiasta ajatella. Puheet länsimaisten arvojen, vapauden ja demokratian puolustamisesta vaikuttavat ”tekopyhiltä ja halventavilta” niiden korvissa, joille länsimaat edustavat ”lähinnä väkivaltaista nöyryyttämistä ja taloudellista alistamista”. Meidän on helppo leimata tällainen puhe propagandaksi, mutta länsimaat ovat huolehtineet siitä, että tällaiselle ajattelulle on pätevät syyt.
xxx/ellauri423.html on line 429: Kun näet hahmoa käännetään, huomaa, että kädet ovat hyvin ohuet, ja sitten hahmon takana näkyy kuva joko luurangosta tai hyvin ohuen ja uupuneen ihmisen luista. Ehkä naiskuvan merkitys liittyi naisen johonkin erityisrooliin suhteessa siivoamiseen, ruuanlaittoon tai kuolemaan yhtä paljon kuin äidin ja kasvattajan rooleihin. Turkish Daily News -lehden artikkelissa Hodderin kerr nootaan kieltävän, että Çatalhöyük olisi matriarkaalinen yhteiskunta ja sanonut: "Kun katsomme heidän syömistään ja juomiaan ja heidän sosiaalisia patsaitaan, huomaamme, että miehillä ja naisilla oli sama sosiaalinen asema. Çatalhöyükissä vallitsi voimatasapaino kuoleman jälkeen. Kaivausten aikana löydettyjen naisten ja miesten kalojen määrä on lähes yhtä suuri."
26