silmin niin kiehtovin ja ikävöivin taipui hän lempeästi puoleen Aadamin puolsyleilyn, ja miehen rintaan nojas hän rinnon täyteläisin ... ihastuin noin viehkeään ja hellään suloon Aadam loi katseen hymyillen, kuin Juppiter luo Junon puoleen hedelmöittäin pilven, mi kylvää kevätkukkaset. Mies peitti nuo huulet rakkaat suudelmin ... Näin puhellen he käyvät käsikkäin luo lehtimajan ihanan. Tään sopen varjoon häävuoteens Eeva puki kukkasin... Luo majan tultuaan he seisahtuivat; he alla avotaivaan kääntyivät ja sanoo: "ahersimme toimin säädetyin iloiten autuaina yhteistyöstä ja rakkaudestamme, joka parhain on lahjoistas. Lupaukses mukaan syntyy meistä maan päälle suku, joka kerallamme hyvyyttäs kiittää, valveilla kun käymme tai unen lahjaas etsimme kuin nyt." Ja estämättä ahtaan puvun, joka vaivaa meitä, pian nukkuvat he vierekkäin. Ei Aadam pois puolisostaan kääntynyt, ei Eeva pelännyt lemmen salatuimman eessä: niin uskon, vaikka tekohurskaus viattomuutta, puhtautta saarnaa ja parjaa likaiseksi, minkä Luoja loi puhtaaksi ja vapaaks ihmisille. Kun Luoja meidän lisääntyä käski, vain Saatana sen kieltää! ... aviorakkaus, tään suvun lähde ja laki salainen - ja Eedenissä myös ainut, jok yhteistä et ollut! Veit ihmisestä riettaan halun olla kuin eläimet; sä, jonka perustus on velvollisus, kuuliaisuus, järki, sait aikaan veren siteet puhtaat, rakkaat välillä siskosten ja isän, lasten ... on porton hymy lemmetön ja kylmä ja hetken nautinnot ...
ellauri005.html on line 766: niitä katsella huomaamatta metsää.

ellauri005.html on line 804: ja ylväs katse kertoi valtiaasta.

ellauri005.html on line 1268:

Miikan esikatselu

ellauri007.html on line 1016: päältä katselevaa pientä sapiensin pentua.

ellauri007.html on line 1547: Ja muista se kuuntelu ja katsekontakti

ellauri009.html on line 1192: katseellaan tuttuja.

ellauri012.html on line 257: Jos voisin uskoa että olet yhtä varma mun ansioista kuin mä olen sun, voisin sanoa että me oltiin kerran sellainen pari. Voi ei! Miten on mahdollista etten ole varma sun ajatuksista? Jos epäilisin niitä, sun yleinen arvostus riittäisi vakuuttamaan mut. Kuka ei ois halunnut sua luokseen? Etkö sä saanut kaikkien katseet perääsi? Naisetkin aika hävyttömästi näytti sulle, että tykkäs susta enemmän kuin pelkästään arvosti. Jotkut jotka kehu omia aviosiippojaan kadehti kuitenkin mun onnea. Mut kuka pystyiskään suoa vastustamaan. Sun maineesi, joka houkuttelee niin kovasti meitä turhamaisia naisia, sun tyyli, toi pilke sun silmässä joka ilmaisee sun nokkeluutta, sun sujuva ja elegantti juttelu joka kääntää kaikki jutut hyvin päin, sanalla sanoen kaikki puhui sun puolesta. Ihan toinen juttu kuin tylsät koulumestarit jotka tietää kaiken muttei osaa edes keskustella, ja jotka kaikesta fiksuudestaan huolimatta ei saa edes naista joka on niitä tyhmempi.
ellauri012.html on line 282: Joo, Abelard, mä vetoon suhun näiden kahleiden nimessä, helpota niiden painoa, ja tee ne mulle niin helpoiksi kuin voi. Opeta vaikka taivaallisen rakkauden säännöt; koska sä olet hylännyt mut, oisin iloinen, jos edes taivas naisi mut. Mun sydän pitäis nyt rouvan tittelistä ja hylkii muita; kerro miten tätä taivaallista rakkautta ravitaan, miten se toimii ja puhdistaa. Kun meidät heitettiin maailman valtamereen, me ei kuunneltu muuta kuin sun värssyjä, jotka julisti kaikkialla meidän iloja ja nautintoja. Nyt kun me ollaan armon satamassa, eikö sopisi että sä saarnaisit mulle tästä uudesta onnesta, ja opettaisit mulle kaiken, mikä voisi lisätä tai parantaa sitä? Näytä mulle samaa miellyttävää naamaa mun nykyisessä olotilassa kuin kun oltiin maailmassa. Ei vähennetä kiihkoa, mutta vaihdetaan sen kohdetta; jätetään laulelut ja veisataan virsiä; nostetan katseet pois sieltä yhdestä paikasta ylös jumalan luo, eikä hekumoida muusta kuin sen kunniasta!
ellauri012.html on line 402: Rakas ukkokulta (käytän tätä nimitystä viimeisen kerran), enkö enää koskaan saa nähdä sua hengissä? Enks mä saa edes halata sua ennenkun sä kuolet? Hei mitäs tuli sanotuksi Heloise? Tajuutko mitä sä haluat? Voisitko katsoa noihin säkenöiviin silmiin muistamatta helliä katseita niistä, jotka oli sulle niin kohtalokkaita? Voisitko nähdä Abelardin leijonamaisen ilmeen olematta mustasukkainen kaikille jotka näkee noin komeen kaverin? Sen suuta ei voi katsoa haluumatta sitä pussata; siis kukaan nainen ei voi katsoa Abelardia joutumatta vaaraan. Älä siis pyydä saada nähdä Abelardia; jos sen muisto on aiheuttanut sulle niin paljon harmia, Heloise, miten paljon tulisi sen näkemisestä? Mitähän haluja taas sussa heräisi? Miten voisit pitää halus kurissa nähdessäs niin makeen ukkelin?
ellauri012.html on line 432: Läpytätkö nyt Heloise mun idealle et sä lähtisit pyhimysten kelkkaan? Saaks sä mun sanoista mitään iloa katumisen harjoituksiin? Eiks sua kaduta sun sekolut, etkö sä haluisi kuin kristuksen huora pestä sun pelastajan jalat kyynelilä? Jos sulla ei ole vielä näitä palavia toiveita, rukoile et sä saisit ne. Mä en koskaan lakkaa suosittamasta sua johtoportaalle mun rukoksissa, ja pyydän herroja auttamaan sua sun suunnitelmassa kuolla pyhänä (jos hyvin käy jo ensi pyhänä). Sä oot sanonut heido maailmalle, ja mikä sua enää pitäisikään siellä? Nosta katse aina tonne ylöspäin siihen jolle olet pantannut elämäsi. Elämä täällä murheen laaksossa on paskamaista; ihan nää elämän välttämättömyydet kuten kusella käynti on tuskaisaa vammaiselle pyhimykselle. Loordi, sanoi kuninkaallinenkin profeetta, siis ennustajakunkku, vapauta mut välttämättömyyksistä. Monet on ressuja jotka ei edes tiedä sitä; ja silti ne on vielä ressukampia jotka tietää kurjuutensa eivätkä silti voi vihata tätä menoa. Ihmiset on hulluja kun ne paneutuu maallisiin asioihin! Ne kyllä sit huomaa virheensä kun on liian myöhäistä. Tosi pyhimykset ei erehdy silleen; ne vapautuu aistinautinnoista ja himoitsee vaan ylös taivaaseen.
ellauri014.html on line 1170: Julle ottaa kuolemansa kevyesti, helluntailaisten tavoin se iloizee jo etukäteen, laittaa huulipunaa, laulaa hilpeällä kitarasäestyxellä: Täältä puolehen ylhäisen maan nyt vain uskossa katsellahan. Kohta vaan joudutaan taivaan kuoressa veisailemaan. Claire, tuo pikku Martta, ei osallistu näihin iloihin, se juoksee vaan potan kanssa ja huokailee. Jullella on hyvä osa taas, ja parempaa tulossa. Ihan kuin Sirkka ja Mirjami.
ellauri015.html on line 598: katselisi kaula pitkällä ruudun vierestä

ellauri015.html on line 803: Tiukka koputus, kuin tikka hakkaisi. Oviaukossa on ukki. Käskee minun herätä. "Tule Rami, tule hiljaa", hän kuiskaa ja elehtii, että antaisin hänen tyttärensä nukkua. Kömmin aitasta valoon, ja hän liu'uttaa raskaan rauta-avaimen yhteen öljytahraisen haalarinsa monista sivutaskuista. Vielä ei kuulu yhdenkään linnun laulu. Vain rupikonnat ovat valveilla ja loikkivat editsemme varvikkoon. Ukki on ajanut mökin edustalle koneen. Se on alun alkaen ollut päältä ajettava ruotsalaisvalmisteinen ruohonleikkuri, mutta palvelee nyt lehtien kerääjänä, traktorina, leikkuupuimurina, ruoppaajana, betonimyllynä, moottorikelkkana ja kakkosautona aina sen mukaan, minkälaisen omatekoisen ukki siihen ruuvaa. (Tää kuulostaa muuten ihan Wokulta päältäajettavine ruohonleikkureineen ja veemäisine laitteinen.) Nyt kone kiiltelee lukuisin kukkakimpuin koristeltuna tunnelmallisessa aamuvalossa. Sen edessä seisoo nahkavaljaissa kaksi poroa ja nyhtää kulkuset kilisten ruohoa. "Ho! Ho! Ho!" vastaa ukki hämmästyneeseen katseeseeni. Vasta nyt huomaan, että hänellä on päässään valtava joulupukinpipo, jonka valkoinen villatupsu heilahtelee polvien korkeudella.
ellauri016.html on line 204: selkää köyristää ja luoda katseen alaspäin.
ellauri017.html on line 329: Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot. Askelen, kaksi sa luulet kulkevas rinnalla toisen, mutta jo eelläs hän on taikka jo jälkehes jäi, hetken, kaksi sa itseäs vastaan painavas luulet ihmisen, kaltaises -- vierasta lämmititkin! Silmää löytänyt et, joka vois sun katsehes kestää, kättä sa et, joka ei liukunut luotasi pois. Kylmä on ystävän mieli ja kylmä on armahan rinta. Huulet liikkuvat vain, rinta on liikkumaton. Leikkihin kumppanin löydät, et toden riemuhun, tuskaan. Hiipua yksikseen tuntehes polttavin saa. Ystävän, armaan vain oma kaipuus sulle on luonut, houreen, jok' katoaa, kun sitä kohti sa käyt. Niin olet yksin, sa ihminen, yksin keskellä kaiken, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot, yksin erhees kätket ja yksin kyyneles itket. Ainoa uskollinen on oma varjosi vain. (On se v-a, sanoi Koskenniemi.)
ellauri017.html on line 1176: Ilmestyxessä on useampi kuin yksi kohta, jossa ei vain katsella videota, vaan ollaan vuorovaikutuksessa taivaan enkelin kanssa ja nähdään sekä kuullaan asioita taivaassa, kuten oltaisiin vierailulla taivaassa. Tosi jännittävää, suosittelen. Hakkaa Netflixin mennen tullen. On tästä videokin, mut kirja on parempi.
ellauri018.html on line 1016: »Ja käske uskovien naisten pitää katseensa kurissa ja varjella siveyttään, olla näyttämättä muita sulojaan kuin niitä, jotka tavallisestikin ovat näkyvissä, ja peittää kaulansa hunnulla.»
ellauri018.html on line 1146: Mun hammaslääkäri käski tikuttaa hampaat iltaisin katsellessa iltauutisia. Sanoin etten koskaan kazo niitä. Se oli vähän järkyttynyt. Milloinhan somalinaiset tikuttaa? Sen arvaan milloin niiden miehet.
ellauri019.html on line 316: Daavid sai kuninkaana ollessaan edomilaisista selvän voiton Suolalaaksossa (2Sa 8:13; ks. SUOLALAAKSO). Vaikka taistelun syttymissyytä ei mainitakaan, se aiheutui epäilemättä edomilaisten hyökkäyksestä; ehkä he ajattelivat, että Daavidin Syyrian-sotaretkien vuoksi hänen valtakuntansa eteläosa oli jäänyt suojattomaksi maahanhyökkäystä vastaan. 1. Aikakirjan 18:12:ssa kerrotaan Abisain ja psalmin 60 päällekirjoituksessa Joabin voittaneen edomilaiset. Koska Daavid oli armeijan ylipäällikkö, Joab hänen huomattavin kenraalinsa ja Abisai puolestaan Joabin alainen joukko-osaston päällikkö, voidaan ymmärtää, miksi voitto saatettiin lukea kertomuksissa eri henkilöiden ansioksi sen mukaan, mistä näkökulmasta asiaa tarkasteltiin, aivan niin kuin nykyäänkin tehdään. Samaten näiden jakeiden erilaiset numerotiedot johtuvat todennäköisesti siitä, että kertoja on katsellut eri piirteitä tai sotaretkiä joltakin nimenomaiselta kannalta. (Vrt. 1Ku 11:15, 16.) Joka tapauksessa Daavid sijoitti kaikkialle Edomiin israelilaisten joukkojen varuskuntia, ja jäljelle jääneistä edomilaisista tuli Israelin alamaisia (2Sa 8:14; 1Ai 18:13). Jaakobin ”ies” painoi nyt raskaana Edomin (Esaun) niskaa (1Mo 27:40; vrt. 4Mo 24:18).
ellauri030.html on line 483:

Myös rivo puhe on vaarallista. Jos joku ryhtyy sellaiseen, on paikallaan nuhdella puhujaa, tai jos ei se ole mahdollista, osoita selvästi vaieten, punastuen ja torjuvin katsein, että sinusta sellainen puhe on vastenmielistä.
ellauri036.html on line 147: "Onko minun se siis sanottava? Onko minun sanottava, etten kuuden kuukauden aikana ole kertaakaan paneutunut levolle, sanomatta itselleni, että kaikki on turhaa, ettet ole koskaan parantuva, etten ole noussut yhtenäkään aamuna vuoteesta ajattelematta, että minun on vielä koetettava, ettet ole sanonut minulle sanaakaan, joka ei ole antanut minun tuntea, että minun on lähdettävä luotasi, ettet ole minua hyväillyt ilman että olisin tuntenut, että minun olisi mieluummin ollut kuoltava? Onko minun sanottava, että päivästä päivään, hetkestä hetkeen, horjuen pelon ja toivon vaiheilla olen tuhannet kerrat ollut kiusauksessa koettaa lopullisesti voittaa joko rakkauteni tai tuskani? Onko minun kerrottava, että niin pian kuin avasin sydämeni sinulle, viskasit ivallisen katseen syvään sen sopukoihin saakka, ja että kun sen taas suljin tunsin omistavani aarteen, johon yksin sinulla oli omistusoikeus? Onko minun kerrottava kaikista niistä heikkouksista ja salaisuuksista, jotka tuntuvat lapsellisilta sen mielestä, joka ei niitä kunnioita? Onko minun mainittava, että kun vihoissasi lähdit luotani, sulkeuduin huoneeseeni lukeakseni ensi kirjeitäsi? Onko minun kerrottava, että on olemassa eräs valssi, jota en koskaan turhaan soittanut, kun kovin ikävöin sinua palaavaksi? Ah, minua onnetonta, kuinka kalliiksi ovat kaikki mykät kyyneleeni, kaikki hellät mielettömyyteni tulleet! Nyt tahdon itkeä. Koko minun tuskani ei ole ollut miksikään hyödyksi."
ellauri036.html on line 163: ... Mitä kaikki tämä hyödyttää, miksi kaikki tämä taistelu? Kuka katselee tuolta ylhäältä tätä kaikkea ja kuka iloitsee niin paljosta kärsimyksestä? Kuka on huvitettu seuraamaan tätä alati syntyvää ja alati kuolevaa luomakuntaa, näkemään miten rakennukset nousevat ja suistuvat, miten kylvö kasvaa ja miten rajuilma sen hävittää, kuinka ihmiset kulkevat tietään ja kuinka kuolema heidät äkkiä pidättää, kuinka kyyneleet vuotavat ja kuivuvat, kuinka ihmiset rakastavat, kuinka kasvot käyvät ryppyisiksi, kuinka kansa lankeaa polvilleen ja ojentaa kätensä eikä maa kuitenkaan anna yhtä jyvää enempää!
ellauri036.html on line 165: ... Herschell väittää, että maapallo kuolee kylmyyteen. Kuka on siis se joka pitää tätä tiivistynyttä höyrypisaraa kädessään ja katselee sen kuivumista niinkuin kalastaja tekee merivedelle saadakseen jyväsen suolaa? Vetovoima, joka pitää koossa maailmankaikkeutta, täyttää sen samalla kertaa, loputtomalla hyödyttömällä kaipuulla: jokainen planeetta laahaa mukanaan kurjuutensa, pyöriessään kitisten akselinsa ympäri, ne huutavat toisilleen kukin omalta ääreltään, ja odottavat, lepoa ikävöiden, mikä niistä saa ensimäisenä pysähtyä.
ellauri045.html on line 771: Jokaisella näistä on omat hyveensä. Aristokratialla se on rohkeus, askeetilla maltti, raatajalla rakkaus ja porvarilla harkitsevuus. Kolmelle ensimmäiselle McCloskeyn teoria esittää myös merkittäviä negatiivisia puolia, kuten aristokraatin ylenkatseen työtä ja kauppaa kohtaan tai raatajan yritteliäisyyden ja parempaan pyrkimyksen puutteen sekä askeetin kollektiivisen uhraamisen ilman henkilökohtaista panosta.
ellauri047.html on line 837: Silmää löytänyt et, joka vois sun katsehes kestää,
ellauri048.html on line 192: Silmää löytänyt et, joka vois sun katsehes kestää,
ellauri050.html on line 870: Ritva myös kirjoitti, muisteli menneitä ja edesmenneitä ja purki omia tuntemuksiaan tekstiin. Hän katseli valokuvia ja kuunteli huilunsoittajatyttärensä musisointia. Ja itki.
ellauri051.html on line 808: 228 His glance is calm and commanding, he tosses the slouch of his hat away from his forehead, 228 Hänen katseensa on tyyni ja käskevä, hän heittää hattunsa pois otsaltaan,
ellauri051.html on line 824: 244 And the look of the bay mare shames silliness out of me. 244 Ja lahden tamman katse häpeää minusta typeryyttä.
ellauri051.html on line 854: 272 The farmer stops by the bars as he walks on a First-day loafe and looks at the oats and rye, 272 Maanviljelijä pysähtyy tankojen luokse kävellessään ensimmäisen päivän leipää ja katselee kauraa ja ruista,
ellauri051.html on line 873: 291 The connoisseur peers along the exhibition-gallery with half-shut eyes bent sideways, 291 Asiantuntija katselee näyttelygalleriaa puoliksi kiinni silmät sivuttain taivutettuina,
ellauri051.html on line 883: 301 The drover watching his drove sings out to them that would stray, 301 Kuljettaja, joka katselee autoaan, laulaa niille, jotka eksyvät,
ellauri051.html on line 1434: 834 The mother of old, condemn'd for a witch, burnt with dry wood, her children gazing on, 834 Muinaisten äiti, noidan takia tuomittu, kuivilla puilla poltettu, hänen lapsensa katselevat
ellauri051.html on line 1570: 965 That I could look with a separate look on my own crucifixion and bloody crowning. 965 Että voisin katsoa erillisellä katseella omaa ristiinnaulitsemistani ja veristä kruunaustani.
ellauri051.html on line 1592: 986 They are wafted with the odor of his body or breath, they fly out of the glance of his eyes. 986 Heitä leijuu hänen ruumiinsa tai hengityksensä haju, ne lentävät hänen silmiensä katseesta.
ellauri051.html on line 1700: 1091 In the houses the dishes and fare and furniture -- but the host and hostess, and the look out of their eyes? 1091 Taloissa astiat ja ruoka ja huonekalut -- mutta isäntä ja emäntä ja katse heidän silmistään?
ellauri052.html on line 142: Bellowin kirjat ovat täynnä Alvar Aallon näköisiä miehiä: paksujen kulmien ja veltostuneiden yläluomien alta tuijottaa intensiivinen ja vaativa katse. Kai se on sitä karismaa. Hahmot ovat äärimmäisen itsekeskeisiä, mikä tekee kertomuksista tylsää ja synkeää itsetilitystä.
ellauri060.html on line 75: Kun ikää karttuu, ihmisen on luovuttava rakkaista projekteistaan, jos ne ovat pahasti kesken tai muuten kovin vaativia. Uusia projekteja ei kannata aloittaa. Tämä on suuri muutos ikääntyneen elämässä. Aikaperspektiivi on muuttunut niin, ettei se enää salli pitkäjänteisyyttä tai kaukokatseisuutta. Kaikki on nyt lähellä ja pian. Perspektiivi on lyhentynyt tavalla, jota nuorempana ei osannut odottaa, kun ei ymmärtänyt ajan lyhenemisen katastrofia. Ostanko uuden auton? Miksi? Laupeakaan lääkäri tuskin suo ajolupaan oikeuttavaa lausuntoa enää parin vuoden päästä. Sitten joku muu ajaa ja minä ihmettelen kyydissä. Nuorella ihmisellä on ikuisuusprojekteja. kuten uusien kielten oppiminen ja maksimaalinen matkailu. Vanha ehkä matkustaa, esimerkiksi Muovi ja Lelu Oy: n myymälään Keravalle, aina tietoisena matkojen lyhenemisestä ja uusien matkojen kyseenalaisuudesta, Kaikki tapahtuu ajan horisontissa ja vanhuuden kehyksessä, mutta näistä asioista enemmän tuonnempana (jos ehtii).
ellauri060.html on line 300: Hän kaipaa naista vierelleen, ja jonkin kuvaston kuvien joukossa hän näkee Tuulan luokkatoverin Lotta-Aulikki Mättään (Mätäksen? Mätäsin?), josta oli tullut keskiaukeaman ärvöttäjä jossain porhojen pornolehdessä. Naisen kuvaa katsellessaan hän masturboi ja tuntee samalla huonoa omaatuntoa. Ehkä itsesääliäkin tilanteensa takia. Kun hän oli riittävästi kiihottunut, hän kokosi [lehdestä irrottamansa] sivut ja meni niitten kanssa Nooran vuoteeseen ja antoi spermansa purkautua.
ellauri061.html on line 1052: Ja nyt näistä hetkistä on mukamas kulunut jo 19 vuotta. No peilistä kazoen se on kyllä uskottava. Äiti ja kirjailija Kati Tervo, 63, katselee haikeana lapsensa entisen koulun pihaa Helsingin Katajanokalla. Täällä Kalle, 19, aloitti ihan muutama vuosi sitten koulutiensä. Siitä tuli koulukypsä vasta aika hiljattain.
ellauri061.html on line 1472: Kun äitini katosi puolukkareissulla Perunkajärvellä, helpotuin. Mieleeni palasivat tilanteet, joissa hän katseli pää ivallisesti kallellaan minua ja påivitteli, miten hänen pojastaan oli tullut niin kuuluisa, etta sita haastateltiin Annaan. Hän olisi kyllä pitänyt parempana, että minusta ei olisi otettu kuvaa siinä vanhassa poplarissa, koska minä näytin siinä niin lihavalta. Mutta niinhän sie năytät kaikissa takeissa, hän keksi ja kaakatti lakähtymäisillään. Vitsi, vitsi, hän tökki minua ja hymyili ymmärtäväisesti kulloisellekin kahvivieraalle, joka hämmentyneenä yritti katsoa kaikkialle paitsi minuun. Aiti oli mielestään taiteellinen. Hän ei osannut laulaa, maalata, säveltää, näytellä näyttämömielessä, soittaa instrumenttia eikä kirjoittaa, mutta hän oli sielultaan taiteellinen. Se ilmeni siten, että hän saattoi mină hetkenä hyvänsä ponnahtaa sohvalta ja kiljaista, että keitetäänpä kahvit. Tunnin päästä hän meni uudestaan keittiöön ja palasi sieltä ilmoittamaan että hän oli keittänyt kahvit ja aivan unohtanut sen. Se osoitti että hän on taiteellinen luonne. Kun hän huomautti, että televisiossa esiintyvä laulaja oli vanha ja lihava, mauttomassa meikissä, naimisissa itseään kaksikymmentä vuotta nuoremman miehen kanssa ja nuottikorvaton, niin hän tarkoiti, ettl hän ihailee laulajaa. joka tästä kaikesta huolimatta urheasti esiintyy televisiossa. Kyllä täytyy kunnioittaa. Näita laulajia oli paljon. Jokainen nainen oli hänen kilpailijansa, fiktiiviset hahmot myös. Aidin elämän täytti ihmisten painon tarkkailu ja kahvi. Hän huomautti pankin kassanaiselle tämän kaljuuntunmisesta vai siksi, että hän oli rehellinen. Kaikkihan näkivät sen. Hän ei koskaan pyytänyt anteeksi. Luultavasti hän olisi pyytänyt, jos hän olisi joskus ollut väärssä. Han oli kateellinen minulle niinsanotusta menestyksestäni ja julkisuudestani. Luulin äitien olevan kyvyttömiä niin tuntemaan. Kun hän kuoli, hän pääsi ensimmäisen kerran elämässään lehtiin. Sitten pimeys.
ellauri062.html on line 578: Sulje toinen silmäsi, aseta kirja 15 cm etäisyydelle kasvoistasi ja kiinnitä katseesi tiukasti yo. faktalaatikon vasemman ylänurkan numeroon 150 kolmen minuutin ajaksi. Avaa sitten toinen silmä ja siirrä katseesi hitaasti alaviistoon oikealle yo. kaavakuvaan, keitinlasin muotoisen möykyn keskikohtaan, jossa lukee ”dada”. Jos teit kaiken oikein, saat nähdä millaisiin ”juokseviin menoihin” Neuropositronin v. 2010 Tekesiltä saamat miljoona-avustukset kulutettiin. (N, 429.)
ellauri062.html on line 827: Otto Weiningerin kirja Sukupuoli ja luonne (1903) oli suosittu 1900-luvun alussa. Teos kuului muun muassa filosofi Ludwig Wittgensteinin suosikeihin. Weiningerin mukaan miehen ja naisen välinen aistillinen rakkaus estää taivaallisen sielun rakastamisen. Weiningerin ajattelua leimaa samalla sofistikoitunut ylenkatse juutalaisia, naisia ja homoseksuaaleja kohtaan. Otto Weininger oli itse sekä juutalainen että homoseksuaali - kuten Wittgensteinkin - ja päätyi itsemurhaan 23-vuotiaana. Wittgensteinin koulutoveri Linzistä, Adolf Hitler, nimitti Weiningeria myöhemmin ainoaksi säädylliseksi juutalaiseksi.
ellauri073.html on line 70: Se on kerännyt Kulmalan videoista kaikista eniten katselukertoja, ja kommenttiboksi on täynnä nauruemojeita. Kommentteja ovat jättäneet muun muassa näyttelijä Krista Kosonen, laulaja Ellinoora sekä toimittaja Ina Mikkola.
ellauri074.html on line 110: Phelps ja Phelps, Järkähtämättömän minuuden kultit: Kenttäopas valuuttakeinottelun, melaniinin, kuntoilun, bioflavonoidien, katselun, salamurhien, pysähtyneisyyden, omaisuuden, torikammon, maineen, julkisuuden, korkeanpaikankammon, esiintymisen, Amwayn, kuuluisuuden, surullisenkuuluisuuden, epämuodostumien, katsotuksi tulemisen pelon, lauseopin, kuluttajateknologian, katsomisvimman, presleyismin, hunterismin, sisäisen lapsen, Eroksen, muukalaiskammon, kirurgisten parannusten, kannustuspuheiden, kroonisen kivun, solipsismin, Prepper-liikkeen, armosta osattomaxi jättämisen (preterition), abortinvastustamisen, kevorkianismin, allergian, albinismin, urheilun, tuhatvuotisen valtakunnan oppien ja televiihteen kultteihin ONANia edeltäneessä Pohjois-Amerikassa.
ellauri088.html on line 286: tarvetta, sillä välillä ruumiini oli niin jännittynyt, että hermoni tuntuivat korkeajännitekaapeleilta. Mutta evankeliumit eivät olleetkaan mitään satuja, vaan ne tapahtuivat oikeissa paikoissa, ihmisillă oli oikeita ammatteja, henkilöt olivat oikeasti eläneet. Ja kaikkein voimakkaimmin niistä nousi esiin julmuus. Kun olin saanut yhden luetuksi, aloitin toisen, ja tarina vaikutti vielä kauheammalta. Kyllä, se oli tyrmistyttävä kertomus. Luin ja hermostuin. Me kaikki olimme Herran palveluksessa, Herran, joka tarkkaili meitā koko ajan nähdäkseen, mitä valizimme, hyvää vai pahaa. Miten jarjetöntā, miten sellaisen orjan osan saattoi hyväksyä? Inhosin ajatusta, että Isä oli taivaissa ja lapset täällä alhaalla mudassa ja veressä. Mikä isä Jumala muka oli, mikä perhe hänen luoman olennot: minua pelotti ja samalla raivostutti. Inhosin Isää, joka oli tehnyt meidät niin heikoiksi, ainaiselle kärsimykselle alttiiksi, helposti tärveltyviksi. Inhosin sitä, että hän vain katseli, kun me sätkynuket yritimme selviytyä nälästä, janosta, sairauksista, kauhuista, julmuuksista, ylimielisyydestä ja vaikka oikeamielisistäkin tunteista, jotka epäuskon aina vaaniessa kätkivät alleen petollisuuden. Inhosin sitä, että hänellä oli neitsytäidistä syntynyt poika, jonka hän altisti pahemmalle kärsimykselle kuin luomakuntansa kurjimmat olennot. Inhosin sitä, että vaikka pojalla oli kyky tehdä ihmeitä, hän käytti valtaansa joutavuuksiin, joilla ei ollut ratkaisevaa merkitystä, muttei mihinkään mikä oikeasti parantaisi ihmisen osaa. Inhosin sitä, että pojalla oli taipumus kohdella huonosti äitiään, mutta hän ei uskaltanut käydä isäänsä vastaan.
ellauri096.html on line 841: Televisio kamarimusisoi olohuoneessa. Aiti ja lina katselivat äänistä päätellen historiallista pukudraamaa. Koska meneillään ei ollut mikään hälyisä kotimainen huumoriohjelma eikä visailu, Anun ei tarvinnut sulkea huoneensa ovea. Aänimaisema ymparoi häntä herttaisena kukkatapettina. Isä puuhaili jotain kellarin verstashuoneessa. Veti käteen varmasti. Arpajaisista voitettu norppaherätyskello näytti [mitä näytti].
ellauri096.html on line 849: "Silentium pueri, hiljaisuus!", liian isoon pukuun ja solmioon pukeutunut punaposkinen ukkeli huusi ja antoi katseensa kiertää nuorten miesten ja hienhajun täyttämässä huoneessa. Huoneen laidalla olevilla ikkunoilla kulki kaksi kärpästä verkosta tehdyt verkkosilmät silminä, leveä kitiinikilpi perseensä ympärillä ja paksut, topatut nahkasuojukset karvaisten käsivarsiensa peittona. ”Ylös!” latinantunnin johtaja ­komensi. Paukanteiksi kutsutut koululaiset nousivat seisomaan ja asettuivat vajaan metrin päähän toisis­taan kädet selän taakse taivutettuina. Sitten opettaja eli Omppu astui heidän vierelleen ja kohotti äänensä. ”Sedite pueri!” hän huusi. Sekundantit käänsivät Cornelius Neposta kansi kohti lattiaa ja istahtivat sitten takaisin pulpettiin. Paukantit kohottivat kätensä viittaajan pään korkeudelle. Kaikki olivat aivan hiljaa. ”Aloittakaa!” ottelun johtaja huusi, ja siinä samassa linkkarit avainniput ja eväspullot alkoivat kilahdella pulpettien putkijalkoja vasten. Nopeat tietoiskut ja torjunnat seurasivat toisiaan, mutta kum­­pikaan osapuoli ei tehnyt elettä­kään väistääkseen lyöntejä. Sitten yksi sivallus osui maaliinsa. ”Seis!” ottelun johtaja käski, ja paukantit laskivat heti housunsa. Toisen lahkeesta valui jotain vaaleanpunaista, ja toinen ottelun kahdesta valvojasta riensi tutkimaan saalista. ”Se on yli tuuman pituinen!” valvoja totesi. Letku oli sääntöjen mukaan tarpeeksi pitkä, ja ottelu oli ohi. Valkoisiin pukeutunut lääketieteen opiskelija talutti jotain tahmeaa vuotavan ottelijan sivuun puhdistamista ja sitomista varten. Haavoittunut paukapää oli ainakin yhtä tyytyväinen ottelun lopputulokseen kuin haavoittumatonkin.
ellauri100.html on line 65: Niinkin myöhään kuin 1960-luvun lopulla Lastenklinikan psykiatrisen osaston sympaattinen ja humaani Vappu Taipale opetti sen aikaisen tiedon mukaan hoitohenkilökunnalle, että vastasyntyneenä täysin normaalin lapsen autismi johtui kylmäkatseisista vanhemmista (lue siis ”äideistä”) eikä suinkaan ollut neurologinen sairaus.
ellauri100.html on line 593: Nyt on Seijan syntymäpäivä. Ja må hon leva 3x, uti hundrade år. Enää puuttuu 31. Ruozalaiset huutaa hip hip huraa 4x, se on dubbel svensk lösen. Turkkilaiset kexivät ampua plazareita kunniansoituxena. Ruozalaiset soturit huusi huraata < m.alasax. hurren 'kiiruhtaa vikkelästi'. Vikkelään nyt pojat! Hurry hurry hurry buy my rice and curry! Ryssät < mr. Roslagen huutaa yhä uraata novgorodilaisten viikinkien perässä. Tätä hurrit tuskin enää muistavat, niin kauan ovat kellexineet rauhan oloissa. Ruozalaiset rannikköjääkärit nolostuivat kun yheltä lensi laatta kesken suomalaisten katselmusta. Sadistinen päällikkö pani pojat sukeltamaan kakassa ja hukutti väpelön oxentajan mäntysuopapaljussa. Mäntysuopa on ruozixi grön såpa. Ruozalaisista poliisisarjoista oppii kaikenlaista jännittävää.
ellauri105.html on line 73: Potilaat laittautuivat kiireesti pois hoitajien katseiden alta.
ellauri108.html on line 337: 7Puolilta päivin ihmiset aina lähtivät pois, ja sen jälkeen Susannalla oli tapana mennä kävelylle miehensä puutarhaan. 8Nuo kaksi vanhinta katselivat joka päivä, kuinka Susanna meni puutarhaan ja käveli siellä, ja heissä syttyi himo. 9Heidän ajatuksensa harhautuivat väärille poluille, eivätkä he enää kohottaneet katsettaan taivasta kohti eivätkä välittäneet tuomioidensa oikeudenmukaisuudesta. 10Molemmat halusivat Susannaa niin että olivat pakahtua, mutta he salasivat himonsa toisiltaan, 11koska häpesivät kertoa, kuinka kiihkeästi he halusivat maata hänen kanssaan. 12Joka päivä he seurasivat herkeämättä, milloin näkisivät hänet.
ellauri110.html on line 88: Ainoastaan muutamilla suhteellisesti yksinkertaisilla mielialoilla on omat nimityksensä. Mutta taitava kirjailija ei edes näitäkään yritä siirtää lukijaan pelkästään niiden nimityksiä käyttämällä, vaan kuvaamalla niiden aiheuttajat ja niiden ilmaisut. Sillanpäätä estää tässä jossakin määrin hänen impressionistinen ohjelmansa. Hänen maailmankuvastaan päättäen, joka kantaa merkkiä voimakkaista älyllisistä harrastuksista, luulisi hänen tahtovan olla »realisti» kaunokirjallisessa kuvauksessaan, mutta sitäpä hän ei tahdokaan. Hän ikäänkuin ei tahdo astua kuvaamiensa sielujen taikapiirin ulkopuolelle, ja katsella heitä ulkokohtaisesti, erittelevästi, vaan leijuu ja liitelee kaiken aikaa näissä sisäisissä maailmoissa. Luulen, että se ainakin osaksi on tämä seikka, joka tekee, että useat kirjan mielialamaalaukset ovat niin vähän suggeroivia. Verrattakoon häntä esim. Juhani Ahoon!
ellauri110.html on line 95: Täst mie piän! Ei mitään tälläistä hempeilyä kuin mitenkä »pahaenteinen onni vilahti juuri siitä ohi ja katsahti kavalasti tyttöön» tai kuinka »tie eteni hänen hehkuvan katseensa alaisena niinkuin jokin matala ja mielistelevä olento»!
ellauri111.html on line 898: Ja minä sanon sinulle omana varmana vakaumuksenani, että tuo yksinäinen tyyppi, jota kuvailen näytelmässäni, ei ole milloinkaan lakannut olemasta tuon liikkeen pääjohtajien joukossa. Kuka tietää, eikö tuo kauhistuttava vanhus, joka rakastaa ihmiskuntaa niin itsepäisesti ja niin omaperäisellä tavalla, ole olemassa meidänkin päivinämme, ja vieläpä, eikö tuollaisia yksinäisiä poikkeuksia ole suuri joukko, eikä niiden olemassaolo johdu pelkästä sattumasta vaan hyvin määritellystä liitosta, joka on rakennettu yhteisen suostumuksen nojalle? Se on salainen liitto, monia vuosisatoja sitten järjestetty, säilyttämään mysterioita heikkojen ja kurjien ihmisten tietokärkkäältä katseelta, ainoastaan heidän omaa onneansa silmällä pitäen. Niin on laita, muuten ei voi ollakaan. Minä epäilen, eikö vapaamuurareillakin ole joku tuollainen mysterio oman järjestönsä perustana, ja siksipä juuri roomalaiskatolinen papisto heitä niin vihaa ja pelkää niissä kilpailijoita, pelkää että he jaottavat aatteen ykseyden, sillä sen toteuttamiseksi tarvitaan yksi ainoa lauma ja yksi paimen.
ellauri112.html on line 83: Mutta tämä ihanteellinen tila toteutuu vain silloin tällöin. Jännitys laukee, mälli lentää, pussit tyhjenee, ja mitä silloin tapahtuu? Äsken istui »minuus» elävästi tietoisena mahdistaan, kaikki langat käsissään, valta-istuimellaan ja hallitsi; nyt se lakkaa olemasta näyttämön ehdoton keskus, siirtyy vähitellen yhä syrjempään, hallitsevasta katselevaan asentoon, ja keskuksen valtaavat mielikuvat, jotka äsken kukistettuina, nyt alkavat saada takaisin itsenäisyyttänsä ja pitää karkeloitaan. Kuta vapaammiksi, irrallisemmiksi ja itsenäisemmiksi ne tulevat, kuta enemmän voimaa ja väriä ne saavat, kuta enemmän lähestymme unennäköä, sitä kalpeammaksi käy minä-tajunta, sitä enemmän herpaantuu sen jännitys, sitä enemmän muuttuu se pelkäksi tajunnan kentäksi, jolla unennäön kirjavat haamut loppumattomana sarjana pitävät temmeltään kummallisessa kuutamoisessa valaistuksessa minkä lähde on tietymätön. Mielikuvat ovat nyt täydelleen itsenäistyneet; kuvista ovat ne muuttuneet olennoiksi ja esineiksi, joiden vaatimus tulla otetuiksi täytenä totena ei kohtaa mitään vastaväitettä.
ellauri112.html on line 191: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
ellauri115.html on line 771: Aamupäivällä Terskan kaa harjoittamani horisontaaliliikunta ja sen erottamaton seuralainen hyväntuulisuus tekivät päivällistauosta miellyttävän; mutta jos se venyi lian pitkäksi ja kaunis ilma kutsui, en malttanut odottaa pitkään, vaan pujahdin kesken ateriaa tieheni ja hyppäsin veneeseen, ja jos oli tyyntä, meloin yksikseni järven keskelle. Oikaisin pitkäkseni veneen pohjalle kuin Eno Kala, katselin taivaalle ja toisinaan annoin veneen ajelehtia tuntikausia veden mukana, samalla kun uppouduin tuhansiin päämäärättömiin mutta hurmaaviin haaveisiin, joilla ei ollut täsmällistä tai kiinteää kohdetta mutta jotka olivat silti minulle sata kertaa mieluisampia kuin kaikki aiemmin suloisimpina pitämäni niin sanotut elämän nautinnot. Usein vasta auringonlasku kertoi minulle,
ellauri118.html on line 420: Ajatellaan vaikka sexuaalisen vapautumisen kynnyksellä olevaa naista katselemassa omaa peilikuvaansa. Se on narsismin ihan perusmeemejä.
ellauri131.html on line 480: Hetken katseltuani dokumenttia huomasin valtavan energian kulkevan sisälläni, muistin jälleen mieleni rajattomuuden ja sen, että meistä jokainen todella luo jokaisen hetken elämässään juuri sellaiseksi kuin haluaa.
ellauri135.html on line 84: sinisellä Saimaalla seilattiin, Veera hänet vangitsi katseellaan, vieras meiltä sen Veeran vei.
ellauri135.html on line 86: kaunista Veeraa me katseltiin. Veera meiltä jätkiltä järjen vei. Veera ei luoksemme palannut ei.
ellauri135.html on line 921:

Varvara Lopukhina Lermontovin töissä oli aina läsnä, joskus näkymättömästi, ikään kuin liukenisi elämänsä moninaisuuteen, mutta ei koskaan jättänyt sitä. Hiän oli luonteeltaan rauhallinen, pehmeä ja herkkä, eli absoluuttinen vastakohta runoilijan impulsiivisuudelle ja ardorille. Aluksi Lermontov oli varma, ettei hänellä ollut mitään mahdollisuuksia, mutta vähitellen hänen sydämensä kertoi hänelle, että Varenka ei kohdellut häntä lainkaan yhtä välinpitämättömästi, kun hän ajatteli: punastua vilkkuu hiänen silmistaan, silmien mustuus muuttuu pohjattomaksi satunnaisella katselulla.

ellauri141.html on line 696: ”Ei totisesti ollut hätää, vaikka idän vihamies hioi miekkaansa ja meren takaa luotiin ahnaita katseita Suomen rikkauksiin! Täällä ei ollut vaan ruista ranteessa ja taskunauriita, oli miehiä, elämänuskoa ja nuoruuden v o i m a a ! Vaikka miehet ovat Huntuvuoren romaaneissa keskeisemmissä rooleissa, ajoittain myös naiset ottavat ohjat käsiinsä ja nousevat puolustamaan kansansa oikeuksia, kuten Kokemäen kuningatar Päivä piispa Tuomasta ja tämän asettamia korkeita liikevaihtoveroja vastaan.
ellauri142.html on line 565: Aineeksi kutsutaan sitä syytä, josta johtuu syiden ja seurausten synty. Hengeksi kutsutaan sitä syytä, joka aiheuttaa ilon ja surun tuntemisen. Kannattas varmaan vetää henkeä välillä. Korkein Herra on katselija, sisäänpäästäjä, ylläpitäjä, omistaja; häntä kutsutaan myös karkeimmaksi vizixi, aikuiseksi. Hän on koko luonnon maailmansielu (Paramatma), siittävä, hedelmälliseksi tekevä voima. Alettasko nyt vihdoinkin vähitellen päästä vyön alle? Niin usein kuin joku olento, liikkuvainen tai liikkumaton, syntyy, oi paras inkkareista, se tapahtuu ominaisuuden (aineen) ja ominaisuuden tuntijan (hengen) yhtymisen johdosta. Joomä tiedän, aine on tietysti taas se naaras ja se konnoissööri on koiraspuolinen. No ei tässä joogassa sittenkään päästy vielä vaaka-asentoon. Odotetaan parempaa. Vielähän näitä on jonossa toinen mokoma.
ellauri142.html on line 624: Shri Krishnan moninaiset nimitykset ovat: ajuripoika, vaunujen ohjaaja, kuolematon, ikuinen, voimallinen, mahtava, suuri, majesteetillinen, siunattu herra, kaikkivaltias, kaikkinäkevä, jättiläisten kuolettaja, kääpiöiden puuduttaja, korkea herra, valon antaja, kanankakan kantaja, hypnoottinen huijari ym. aina sen mukaan miltä kannalta aappa Hänet tuntee ja Häntä katselee.
ellauri142.html on line 626: Rudrat, vasut, sâdhyat ja adityat, vishvat, ashvinit, marutsit, ushmapat, gandharvat, yakshat, siddhat, anturat katselevat Sinua ihmettelevissä joukoissa. Henkisiä olentoja, joihin ylläolevat kuuluvat, on seitsemänlaatuisia, nimittäin:
ellauri145.html on line 601: Maailmaan laittamistani lapsistakin puntaroin koko lailla epäröiden, josko kaikki ”Jumalan valtakuntaan” tulevat myös tulevat Jumalasta11. Tänä syksynä menin mahdollisimman vähissä vaatteissa kahdesti omiin hautajaisiini, ensin kreivi Robilantina (ei – hän on poikani, siinä missä minä olen luontoni pohjalta Carlo Alberto), mutta minä itse olin Antonelli12. Rakas herra professori, teidän pitäisi nähdä tämä rakennelma13. Koska olen täysin kokematon seikoissa, jotka luon, teille kuulukoon kaikki kritiikki, olen kiitollinen voimatta luvata hyötyväni. Me artistit olemme opettamattomissa. – Tänään katselin – henkevänmaurilaista – operettiani, tyydytyksekseni totesin tässäkin tilaisuudessa, että nyt ovat Moskova yhtä hyvin kuin Roomakin grandiööseja asioita14. Ymmärrättehän, maisemaakaan varten ei minulta puutu lahjakkuutta.
ellauri147.html on line 840: Media narsismi vain varjostaa tätä henkisen olemassaolomme peruspiirretä, joka on peräisin ensisijaisesta narsismista. Vauva on riippuvainen äidin pitotoiminnosta ja hymystä hänen katseessaan. Infantiili narsismi pyrkii ihailemaan ympäristöä. Nuoruuden itsesäätely tapahtuu sukupolvien välisessä peilitilassa. Taiteilijan narsismi tarvitsee yleisön suosionosoituksia.
ellauri153.html on line 637: Saulin viha Daavidia kohtaan muuttui pakkomielteiseksi. Jonatan katseli avuttomana, miten hänen isänsä kokosi lopulta armeijansa ja kierteli kuin mielipuoli pitkin maata etsimässä edes yhtä peräviatonta miestä. (1. Samuelin kirja 24:1, 2, 12–15; 26:20.) Mitä Jonatan teki? Raamattu ei kerro, että hän olisi koskaan ollut mukana edes seurapoikana yhdelläkään Daavidin vastaisella sotaretkellä. Hän ei voinut ajatellakaan sellaista, sillä hän oli uskollinen Jehovalle ja Daavidille ja piti kiinni ystävävänsä keskijalasta.
ellauri153.html on line 787: ladannut ja katsellut kuvia ja videoita, joissa lapsia käytettiin seksuaalisesti
ellauri156.html on line 222: 6Taloni ikkunasta minä katselin ikkuna-aukon läpi 7 ja huomasin yksinkertaisten poikien joukossa nuorukaisen, joka oli vailla ymmärrystä. 8 Hän meni kadun yli kulmauksessa, jossa eräs nainen asui, ja suuntasi kulkunsa naisen asuntoa kohti 9 päivän jo illaksi hämärryttyä, pimeässä, yön tultua.
ellauri159.html on line 1318: Jeesus esitti tämän kertomuksen: “Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli fariseus, toinen publikaani. Fariseus asettui paikalleen seisomaan ja rukoili itsekseen: 'Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siitäkin mitä ostan.' Publikaani seisoi taempana. Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!' Aika totisena poikana minä sanon teille: hän lähti kotiinsa vanhurskaana, tuo toinen ei. Jokainen, joka itsensä korottaa, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.” (Luuk. 18:9–14)
ellauri160.html on line 375: Viimeiseksi jääneessä kokoelmassa Maisema on mielialan musiikkia (1989) Parkkinen pohtii ikääntymistä. Kokoelman surumielisessä herkkyydessä ajatus rajallisuudesta ja kuolemasta on läsnä. Parkkisen surullinen loppu saa väkisinkin tarkastelemaan hänen teoksiaan uudella tavalla. Ehkei tekijä sittenkään ole kyynikko, ei tosikko, vain vakava ja ajoittain ahdistunut. Pekka dokasi ihan liian kanssa. Ei Raamattu turhaan varoita (Sananlaskut 23): "Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas. Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko." Ja lisää samaa sorttia: "Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät? - Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan." Plus niillä jotka käyvät lutkissa: "Sillä portto on syvä kuoppa,
ellauri161.html on line 173: Spuget keskustelivat Andyn 2010 esseetuotannosta seuraavasti. Antti Nyölénin Halun ja epäluulon esseet (2010) ja hänen muu kirjalllinen tuotantonsa on kieltämättä usein kekseliästä ja ajatuksia herättävää. Mutta yhtälailla se on täydellisen yliampuvaa ja tökeröä, totalitaristista. Hän on suosittu hahmo kaikenlaisten avarakatseisten postmodernin "teorian" syvyyksiin uponneiden humanistien piireissä, vaikka poliittisesti on murhanhimoinen demokratian vihollinen.
ellauri161.html on line 301: – Tehdasoloihin jalostettu eläin kykenee elämään vain kuukauden. Tässä olisi huutava kristillisen kritiikin paikka! Nyölö sanoo katseessaan pyhää vihaa ja halua herättää kuolonuntaan nukkuva ihmiskunta.
ellauri162.html on line 621: Olin täysin kiinni eräässä hankkeessa Kiinassa, enkä ehtinyt edes ajatella naisia. Siksi päätin tämän fiaskon jälkeen tavata tämän ystävättären uudelleen ja todistaa - hänelle ja itseni - että kaikki on kunnossa. Valitettavasti sekin päättyi kuten aikaisemmin, ja halusin hakata kyrvänpäätäni seinään ... En kestänyt hänen katsettaan, kun kohtasimme firmassa käytävällä. Ehkä se on minun vainoharhaisuuttani, mutta olin varma, että myös muut tytöt yrityksessä alkoivat katsoa minua säälien ... lopetin työnteon firmassaan, mutta en voinut löytää uutta. Elin säästöilläni. Ja ostin erilaisia erektioapukeinoja yrittäessäni ratkaista ongelmani. Sanoin itselleni, että ehkä on hyvä aika laukaista paukkupanoxia ja sitten palata uusin voimin niin työ- kuin sänkyelämään. Kokeilin muutamia potenssipillereitä, mutta yhtä hyvin olisin voinut myös huuhdella ne vessanpöntöstä saman tien - vaikutus olisi ollut sama, eli ei mitään. Tiettyjen pillereiden jälkeen en voinut ajaa autoa (silmissäni tuntui kuin olisin ollut kuumeinen). Olin murtunut ja menetin täysin seksihaluni. Naisten kanssa tekemisiin joutuessani tulin uskomattoman hermostuneeksi. Rahanikin loppuivat, ja siksi päädyin ottamaan huonon työn, jota en muuten olisi edes harkinnut. Ja kaikki tämä pikkuveljen syytä!
ellauri163.html on line 410: 5 Mos 32:49. Mene tälle Abarimin vuorelle, Nebon vuorelle, joka on Moabin maalla Jerihon kohdalla, ja katsele Kanaanin maata*, jonka minä Israelin lapsille omaksi annan.
ellauri163.html on line 789: Mouchetten kärsimys on luettu uskonnolliseksi vertaukseksi, jossa hänen hyljeksintänsä koulussa, isänsä julma laiminlyönti, kyläläisten vihjailevat katseet ja hänen raastavat kotitehtävänsä ovat risteysasemilla. Mutta olivatpa Bressonin tai Bernadotten hengelliset aikomukset mitkä tahansa, elokuva tarjoaa rajattomat esimerkit elokuvasta ylevimmillään. (Yäk.) Vihaisessa mutta myötätuntoisessa ilmiannossaan maaseutuyhteiskunnasta, joka turmelee ja kellistää epätavallisen enkelin oman edun, moraalittomuuden, alkoholismin ja hengellisen konkurssin vuoksi, ohjaaja johdattaa sinut elämän paradoksin ytimeen. Se paradoxi on että kaikki on niin kurjaa mutta silti mukavaa kun kazoo filmistä muiden kurjuutta.
ellauri171.html on line 242: Maria kärsi elämänsä aikana paljon surua, muun muassa katsellessaan poikansa ristiinnaulitusta Golgatalla. Mutta hän näki myös hänet nousseen kuolleista. Mariaa kunnioitetaan rakastavana vaikutuksena Jeesukseen, omistautuneena palvelijana, joka kunnioitti Jumalaa sanomalla "kyllä". Enemmän kuin itse asiassa: "kyllä ​​kyllä ​​kyllä! schneller! schneller! tiefer! tiefer! älä lopeta!" Jatka lukemista alta.
ellauri184.html on line 163: Ja hänet sahattiin kappaleiksi puusahalla. Ja he sahasivat palasiksi Jesajan, Aamoksen pojan, puusahalla. Ja Manasse ja Balkiira ja väärät profeetat ja ruhtinaat ja kansa, kaikki katselivat. Ja profeetoille, jotka olivat hänen kanssaan, hän sanoi ennen kuin hänet oli paloiteltu, "Menkää Tyyron ja Siidonin maakuntaan, sillä vain minulle Jumala on sekoittanut juoman." Ja kun Jesajaa sahattiin kappaleiksi, hän ei huutanut ääneen eikä itkenyt, mutta hänen huulensa puhuivat Pyhän Hengen kanssa kunnes hänet oli sahattu kahtia. Tästä on jo saarnattu paasauxessa 17. Kuviakin löytyy. Sahaussuunta vaihtelee, joskus sagittaalisesti halki (munista sopii aloitella), joskus dorsaalisesti poikki ja pinoon puukuoressa, kuten tässä.
ellauri185.html on line 299: 10.3.2022 klo 9.38 - Kikan Profiili: On ne kyl niin kauniita tiloja täynnä viherkasveja. Kaunis katsella
ellauri188.html on line 169: Yi Young tuli Ruotsiin teini-ikäisenä Kiinasta. Hänelle lupailtiin koulutusta ja hyvää tulevaisuutta, mutta hän joutuikin hyväksikäyttäjien uhriksi. Nyt hän kostaa: SVT aikoo esittää parhaaseen katseluaikaan hänen ohjaamansa rohkean dokumenttisarjan. Ensimmäinen osa päättyy shokeeraavaan kuvaan Yin silvotusta alapäästä.
ellauri188.html on line 239: Olisiko tässä viimeinkin merkki, että tällaisten öyhöttäjien mielipiteisiin ei todellakaan kannata reagoida millään tavalla? Alkuperäisen arvostelun poistamisellakin luodaan vain yhä enemmän sitä mielikuvaa, jossa ihmisen täytyy katsella tietynlaista mediasisältöä, ihmisen on nautittava tästä mediasisällöstä ja ihmisen on ylistettävä tällaista mediasisältöä. Tästä poikkeaviin mielipiteisiin tullaan vastaamaan kovalla kädellä. Pohtii nimimerkki Joukko huolestuneita perheenisiä.
ellauri196.html on line 472: Pingviinien saari on hersyvän hauska poliittinen ja historiallinen satiiri lähinnä ranskalaisen, mutta osin myös muun eurooppalaisen kulttuurin kehittymisestä legendojen ajasta aina 1900-luvun uusiin aatteisiin asti. Se on jaettu kahdeksaan kirjaan, joista ensimmäiset käsittelevät varhaisia aikoja, joista tullaan vähitellen keskiajan ja renessanssin kautta nykyaikaan; lopuksi otetaan katse jopa tulevaisuuden kronikointiin. France kirjoittaa samaan tyyliin kuin historioitsijat ottaen välillä aktiivisemman ja lähdekriittisemmän kertoja-kommentaattorin roolin. Tarkkaavainen lukija löytää Pingviinien saarelta Kaarle suuren, Joan d’Arcin, viikinkivalloittajat, Ranskan vallankumouksen ja monet muut vähän erilaiseen muotoon siirretyt historialliset henkilöt ja käännekohdat. Aatteita, tieteitä ja taiteita
ellauri203.html on line 75: Jos päästät heidät takaisin mykkäköulun jälkeen, voit odottaa, että aiemmin tapahtunut hylätään kokonaan ja että tunteesi siitä nollataan, miltä sinusta tuntui heidän poissaolonsa aikana. He eivät välitä. Lisäksi poissaollessaan he ovat keksineet syyn siihen, miksi "ansaitsit sen", riippumatta siitä, onko se aiemmin ratkaistu tai vuosikymmeniä aiemmin. Paras vaihtoehto heille on, että pyydät anteeksi, että he "hiljenevät", jotta he eivät tekisi sitä uudelleen. Siitä huolimatta he tekevät sen uudelleen, pidempään, tai suuntaavat katseensa johonkin paljon pahempaan. He kokevat "jatkavansa siitä, mihin jäivät" epätoivoisena ja säälittävänä, ja sinunkin pitäisi. Älä anna kenenkään vain "noutaa sinut takaisin". Käske heidän pysyä siellä, missä vitussa he olivat!
ellauri203.html on line 179: Брось свой взор пепеловидный, Heitä tuhkamunan katseesi,
ellauri204.html on line 658: – Käsitys kunkin taideteoksen ja ylipäätään taiteen poliittisuudesta voidaan vaientaa luomalla myös talousliberaali katse teoksiin. Se voisi olla yksi kritiikin tehtävä, ja onkin. Ei kuitenkaan minkään tietyn oikeistosuunnan edistäminen. Ennen kaikkea kritiikin kuitenkin pitäisi pitää yllä eliitin taidekeskustelua sekä taiteen- ja mielipiteen ja kriitikoiden sanankäytön vapautta arvossaan.
ellauri205.html on line 81: Rembrandtin Euroopan ryöstö -maalauksessa, häräksi muuntautunut Putin ryntää veteen ja selässä istuva Eurooppa katselee rannalle hädissään jääneitä ystäviään. Putin menee valkeana härkänä, selässään Eurooppa, foinikialainen prinsessa peloissaan tai ylimaallisen tyynenä, usein sarvesta pidellen, ja härän munaa pakottaa synkkien tai pastellinpehmeiden vetten yli, dramaattisia taivaita, ympärillä lenteleviä amoriineja, illanruskoa ja myrskyn enteitä. Aiheesta oli innoittunut stadionillinen miesmaalareita, Marten de Vos, Paolo Veronese, Tizian, Rubens, François Boucher, Juan Sán chez-Cotan, Juan Bautista Martínez del Mazo ja kasa muita juaneja, Jean-Baptiste Marie Pierre, Jean-François de Troy ja kasa muita jeaneja, Gauguin, Matisse, Picasso, Dali ja vähäisempiä nimiä, renessanssia, mannerismia, barokkia, rokokoota, romantiikkaa ja modernismin villejä muunnelmia ja nimettömiä julistemaalareita ja pornografisia kansitaiteilijoita.
ellauri206.html on line 135: Seurasin ahdistuneena oravien korkeita hyppyjä oksalta toiselle. Niiden nopeus oli saatanallista. Kuin Unikankareen murhatut olisivat ampaisseet puuhun tupsukorvaisina jyrsijöinä. Jos minulla olisi ollut haulikko, olisin ampunut eläimet rauhoittaakseni ne. Seisoin puun juurella ja katselin oravia, kunnes ahdistus hellitti ja taivas vaaleni ja vaikutelma oli äkkiä kuin valtavasta triptyykistä: vasemmassa siipikuvassa virtasi Aurajoen musta uoma, oikeassa turposi tuomiokirkon valaistu kivikasa, ja keskiosassa kasvoi vaahtera mielisairaine oravineen, jotka jahtasivat tuiskussa toisiaan, töykkivät, ahdistivat ja kiduttivat toisiaan samalla kun Uudenmaankadulla henkilöautot ja täydet bussit vyöryivät ohi. Mutta sitä saattoi katsella tyynenä, sillä jos pysäyttäisi oravat ja kysyisi, miksi ne toimivat näin, ei saisi vastausta, tai jos pysäyttäisi ihmiset, ei vastausta. Ne toimivat näin koska ne toimivat näin. Sokeaa tahtoa täynnä ihmisetkin muotoutuivat maan homeesta ja pystyttivät tuiskuavan avaruuden alle kirkkonsa, koulunsa, kauppapaikkansa ja sotilaalliset järjestelmänsä.
ellauri206.html on line 353: sitä hämärässä silmiin katselin,

ellauri210.html on line 105: Kirjeessä Freud käänsi psykoanalyyttisen katseensa Chaplinin elokuviin. Freud väitti, että kaikkien taiteilijoiden teokset ovat "läheisesti sidoksissa heidän lapsuusmuistoihinsa", eikä Chaplin ollut poikkeus. Kuten Kulkuri, Freud väitti, Chaplin "näyttää vain itseään sellaisena kuin hän oli varhaisessa synkässä nuoruudessaan".
ellauri211.html on line 305:

"Säälittävää Panu. Vaikka Katri-Helena olisi tehnyt mitä, niin tässä katseet kääntyvät Panun huomiohakuisuuteen ja katkeruuteen. Olisit ollut mies!!"
ellauri213.html on line 110: Ääniraidan suosikki We Don't Talk About Bruno, jonka numerot nappasivat Billboard Hot 100 -listan neljännen sijan, ansaitsee nyt samanlaista tunnustusta kuin Frozenin Let it Cum ja Aladdin 's Luotathan. Samaan aikaan Encanto -aiheiset meikkioppaat ja satunnaiset psykoanalyysit Madrigal-perheen voimista saavat jopa miljardeja katselukertoja TikTokissa. Tämä artikkeli keskittyy viiteen tärkeimpään oppituntiin, joita nämä keskustelut korostavat.
ellauri213.html on line 155: Isaac Williams on elokuvien katsoja, television katselija, toimittaja, bloggaaja, pelaaja, sarjakuvafani ja roolipelaaja. Hän on ollut baarimikko ja tarjoilija, ja nyt hän kirjoittaa listoja CBR:lle. Hän keskittyy tv-sarjoihin ja elokuviin. Vapaa-ajallaan Isaac voi tavata pelaamassa, lukemassa, pelaamassa D&D:tä, kävelemässä Birminghamin pitkiä kanavia pitkin kuin Jeesus ja katsomassa elokuvia.
ellauri214.html on line 360: En merkitse kenellekään mitään eikä minulla ole ketään läheisiä. Käyn töissä ja istun illat yksin kotona. Viikonloput ovat pelkkää piinaa kun yksinäisyys tuntuu vielä pahemmalta. Kun taas olen some-kuvia katsellut miten muilla ihmisillä on niin sosiaalinen ja ihana elämä, voisin vain ryömiä johonkin koloon ja lakata olemasta kokonaan. Mikä minun elämäni tarkoitus on ja miksi elän, en tiedä.
ellauri216.html on line 423: Sukupolvesta toiseen ortodoksiset kristityt ilmaisevat kunnioittavaa rakkautta Jumalan äitiä kohtaan kunnioittamalla Hänen pyhiä ikonejaan, rakentamalla temppeleitä hänen kunniakseen ja kirkollispyhiä hänen lukemattomien hyvien tekojensa muistoksi. Ihmeellisen ja käsittämättömän kuvan kunnioittavalle katseelle esittävät paljastetut ja ihmeelliset ikonit sekä loputtomat ihmeet, jotka on tehty heidän edessään uskovien rukousten kautta. Taivaallinen Esirukoilija itse, joka toimii näkymättömästi pyhien kuviensa kautta, antaa uskoville runsaan armon, huokuu ehtymätöntä armoa ja vapauttaa kaikenlaisista ongelmista ja onnettomuuksista.
ellauri216.html on line 548: Kerran joku tuli kysymään Makariokselta, miten voisi edistyä pelastuksen tiellä. Pyhä Makarios käski hänen mennä hautausmaalle solvaamaan kuolleita ja sitten kehua heitä seuraten tarkasti, mitä nämä vastaisivat. Mies palasi takaisin ja sanoi, etteivät vainajat olleet vastanneet mitään. Makarios vastasi, että hänenkin olisi suhtauduttava samalla tavalla niin ihmisten kehuihin kuin ylenkatseeseen.
ellauri219.html on line 660: Sen alkuperäinen nimi on Sisäisen katselun opaskirja nimeltä Tietämättömyyden pilvi, jossa sielu yhdistyy jumalan kanssa. Tässä on heti yhtymäkohta Patanjalin kirjaan: kumpikin lanseerataan oppaina, siis käytännön käsikirjana, joissa annetaan kuvataan menettelytapoja. Ei siis mitään filosofisia jaaritteluja, vaan käytännön asiaa. Oletusarvona täytyykin silloin olla, että tarve kuvattavalle toiminnalle on valmiiksi olemassa. Tarve on olemukseltaan mielen tarve tunnistaa oma itsensä sellaisena kuin se on. Viimekädessä on siis kyse itsetuntemuksesta.
ellauri219.html on line 682: Kirjoittaja puhuu meditaatiosta nimellä ”sisäinen katselu” (endoskopia), josta josta hän vielä käyttää työnimeä ”tämä työ”. On selvää, että jotta keskiajan Euroopassa saattoi askarrella kirkon omimien hengellisten asioiden parissa, piti olla sen oppien kannalla, tai ainakin teeskennellä olevansa. Niinpä Pilven kirjoittaja perustelee sekä mystistä kokemusta, että menetelmää, jolla siihen päästään, jumalalla.
ellauri220.html on line 212: Jossakin vaiheessa runkkauxen edetessä Eric lakkasi tuijottamasta pullottavia rintoja ja keskitti katseensa Jaynen kasvoihin, hänen kulmakarvoihinsa ja silmäripsinsä ja pusuhuuliinsa. Rinnat näyttävät Cadillacin puskureita, kasvot ovat suloiset. Hänen libidonsa valikoivassa näkökentässä juuri söpöt kasvot, pusuhuulet ja tukka muodostivat ruiskahduxen kostean ja pehmeän mekanismin.
ellauri238.html on line 298: Kiitollisen katseen Kalle katonrajaan luo.
ellauri238.html on line 372: Nuorena Saarikoski oli nuorison villitsijä, radikaalisuudellaan keikailija, josta tuli tavaramerkki. Siinä hän oli kuin Brigitte Bardot tai Elvis. Mutta ”tähtiä katsellessaan hän itki kuin neekeri”, Pekka Tarkka kirjoitti Saarikosken kaipauksesta. Eikä Saarikoskella lopulta ollut mitään muuta kuin kirjoittaminen. Ja kossu, gini sekä naiset, tietysti.
ellauri241.html on line 390: Use other speech than looks; bidding him raise käyttävät muuta puhetta kuin katseita; käskeen häntä nostamaan
ellauri241.html on line 482: Were foiled, who watched to trace them to their house: jotka katselivat jäljittääkseen heidät kotiinsa:
ellauri241.html on line 643: Arriving at the portal, gazed amain, saapuessaan portaaliin, katsellen, ja astui sisään
ellauri241.html on line 740: Full brimm'd, and opposite sent forth a look piripintaista, ja vastapäätä lähetti katseen
ellauri241.html on line 741: 'Cross the broad table, to beseech a glance poikki leveän pöydän pyytääkseen katsetta
ellauri241.html on line 769: "Begone, foul dream!" he cried, gazing again "Pois, paha uni!" hän huudahti katsellen jälleen
ellauri245.html on line 269: Samaan aikaan toisaalla samassa Wikipediassa, artikkelissa "Telehvooni Aahrikassa" kerrotaan, että samaisessa kuvassa kuopiolainen mies, Nsala, katselee viisivuotiaan tyttärensä katkaistua kättä ja jalkaa, jonka Kongon vapaan osavaltion Force Publiquen jäsenet tappoivat, keittivät ja kannibalisoivat vuonna 1904. Eräs nuori belgialainen upseeri kirjoitti kotiin: "Onneksi Gongon miehet... söivät ne [muutamassa tunnissa]. Se on kamalaa, mutta äärimmäisen hyödyllistä ja hygieenistä." Vieläköhän noista saisi keiton.
ellauri246.html on line 545: Bakarhyt KeneGeeV ("syksyllä Amerikassa") osoittaa, että kaikki maahanmuuttajan kirjoittaja on hyvin yksinäinen. Kenegeev asui Kanadassa eristäytyneenä. Hän korostaa maailman ihmisten vieraantumista, osoittaa, että se on ylitsepääsemätön, ja hän kutsuu itseään tämän "World Suren kanssa". Yhdessä runoista hän kuvaa itseään, joka istuu Tavernissa, joka katselee merta, jonka kumppani on vain hiljaisuus. Näyttää siltä, että tällainen erotus kotimaasta, tällaisesta yksinäisyydestä, - ja elämästä pitäisi vaikuttaa merkityksettömiltä, mutta näin ei tapahdu. Tämä kylmä, tämä tyhjyys, hän yrittää lämmittää henkensä runoja. Hän on varma, että luovuuden kautta hän kasvaa kulttuurikerroksen, tietty moraalinen este pystyy, mikä ei salli New Cainin tappaa Staryj Abelia.
ellauri247.html on line 151: Muuan kerjäläinen pyysi kerran kadulla almua tohtori Smollettilta, joka erehdyksessä antoi hänelle kokonaisen kultaguinean. Miesparka katseli hämmästyneenä suurta antia ja lähti sitten juoksemaan jalomielisen lahjoittajan jälkeen selittäen saaneensa liian paljon. Smollett ihastui miehen käytöksestä niin, että antoi hänelle vielä toisenkin guinean huudahtaen: Minkälaisen murjun onkaan rehellisyys ottanut asuinsijaxeen! Ja minkälaisen palazin jakomielisyys!
ellauri248.html on line 248: Pientenlastenkoulussa näytettiin raamattutunnilla isoa värikuvaa, joka esitti Danielia jalopeurain luolassa. Lapset katselivat kuvaa hyvin kiinnostuneina. Profeetta seisoi aseettomana julmien petojen keskellä. Äkkiä muuan pieni tyttö puhkesi itkuun. No, mikä sinulle nyt tuli, Liisa? ihmetteli opettaja. Nyyhkeensä lomasta tyttö sai sanotuksi: Nuo isot leijonat tuossa edessä syövät Danielin eikä pikku leijonalle, joka seisoo takana, jää mitään... yhyy!
ellauri254.html on line 1079: Beresdov on pikkuruinen paikkakunta. Se on etäinen maaseutukolkka, juutalaisten vakinaisen asutuksen entinen raja. Pari-, kolmesataa taloa siroiteltuna sinne tänne ilman järjestystä. Suuri markkinatori, torin keskellä parikymmentä myymäläkojua. Tori on likainen, lannan täyttämä. Paikkaa ympäröi talonpoikaistalouxien vyöhyke. Juutalaiskeskuksessa teurastuslaitokselle johtavan tien luona on synagoga. Tuosta ikivanhasta rakennuksesta huokuu alakuloisuus. Totta kyllä, synagoga ei voi lauantaisin valittaa tyhjyyttä, mutta se ei ole enää sellaista kuin aikaisemmin, ja rabbiinin elämä ei ole lainkaan sellaista kuin hän haluaisi. Jotakin ilmeisesti hyvin huonoa tapahtui vuonna 1917, kun kerran täälläkin, tällaisessa kolkassa, nuoriso katselee rabbiinia ilman tarpeellista kunnioitusta. Tosin vanhempi väki ei syö trefnia, mutta kuinka moni poikanen syö Jumalan kiroamaa sianmakkaraa! Hyi, ilkeä ajatellakin. Sydämistyneenä rabbiini Boruh potkaisee taloudellista sikaa, joka ahkerasti kaivelee lantaläjää syömistä etsien. Niin, hän rabbiini ei ole aivan tyytyväinen siihen, että Beresdovista on tullut piirin keskus. Saapui piru ties mistä noita kommunisteja ja kaiken kääntävät nurin, ja joka päivä on jokin uusi mielipaha. Eilen hän, rabbiini, näki pappilan portissa uuden ilmoitustaulun: Ukrainan Kommunistisen Nuorisoliiton Beresdovin piirikomitea. Tuollaisesta ilmoitustaulusta ei voi odottaa mitään hyvää. Ajatustensa valtaamana rabbiini ei huomannutkaan, kun jo seisoi pienehkön, hänen synagogansa oveen liimatun ilmoituksen edessä:
ellauri258.html on line 595: »Varokaa tuomasta hurskaita tekojanne ihmisten katseltavaksi, muuten ette saa palkkaa taivaalliselta Isältänne.
ellauri263.html on line 436: Ja lähettäessään heidät vakoilemaan Kanaanin maata Mooses sanoi heille: "Lähtekää nyt Etelämaahan ja nouskaa vuoristoon ja katselkaa, minkälainen maa on ja minkälainen kansa, joka siinä asuu, onko se voimakas vai heikko, onko sitä vähän vai paljon, ja minkälainen maa on, jossa se asuu, onko se hyvä vai huono, ja minkälaiset ne kaupungit ovat, joissa se asuu, avonaisia kyliäkö vai varustettuja kaupunkeja, ja minkälaista on maa, lihavaa vai laihaa, onko siinä puita vai ei. Ja olkaa rohkealla mielellä ja ottakaa mukaanne sen maan hedelmiä." Oli näet se aika, jolloin ensimmäiset rypäleet kypsyivät.
ellauri266.html on line 380: Kuuluisemman tieteisluomuksensa lisäksi Boulle säilytti myöhemmissä tarinoissaan joitakin tieteisfiktiota: hänen vuoden 1966 romaaninsa Gardens on the Moon, joka seuraa kuvitteellista avaruuskilpailua, on vain yksi esimerkki. Hänen nimeään ei kuitenkaan voi erottaa apinoiden franchising-sopimuksesta, jonka luomisessa hän auttoi. Apinoiden planeetta on huomionarvoinen, koska se oli yksi menestyneimmistä tieteelokuvan esimerkeistä Star Wars -elokuvan julkaisuun asti vuonna 1977. Elokuvasarja auttaa leikkaamaan 1960-luvun ajankohtana, jolloin tieteiskirjallisuus erillisenä genrenä alkoi levitä ja tavoittaa valtavirran yleisön: ennen tätä aikaa genretarinoita oli suurelta osin aikakauslehdissä ja romaaneissa. 1960-luvun lopulla tämä oli muuttumassa: sarjat, kuten Star Trek, ja hampurilaisketju-sarjat, kuten Apinoiden planeetta esitteli laajemmalle yleisölle genretarinoita. Kun elokuva- ja katselutottumukset muuttuivat, tieteiskirjallisuus tuli yhä suositummaksi suuren yleisön keskuudessa.
ellauri266.html on line 387: Vuonna 2001 ohjaaja Tim Burton johti Planet of the Apes -elokuvan uudelleenkäynnistystä , joka oli suurelta osin kriittinen ja kaupallinen epäonnistuminen. Mutta viime aikoina sarjan uudet remake-sarjat, Rise of the Planet of the Apes (ohjaaja Rupert Wyatt vuonna 2011) ja Dawn of the Planet of the Apes (ohjaaja Matt Reaves vuonna 2014), ovat saavuttaneet suurta menestystä. Kolmas jatko-osa on parhaillaan suunnitteluvaiheessa, ja franchising-sarjat, kuten Apinoiden planeetta esitteli laajemmalle yleisölle genretarinoita. Kun elokuva- ja katselutottumukset muuttuivat, tieteiskirjallisuus tuli yhä suositummaksi yleisön keskuudessa.
ellauri267.html on line 783: ja katsele kafferin sielun synkkiä syvennyksiä.

ellauri269.html on line 784: Viime viikkoina tänä viikonloppuna ensi-iltansa saavan JJ Abramsin tuottaman uuden elokuvan Star Trek Beyondin luojat ovat nousseet otsikoihin paljastaessaan, että George Takein luoma hahmo Sulu on homo. Sulua koskevat uutiset ovat kuitenkin kiinnittäneet huomion pois toisesta todellisuudesta: Monille LGBT-faneille Spock on aina ollut queer. Itse asiassa, kuten Spockin loppu Khanin vihassa osoittaa, parilla on toisiinsa kietoutunut kohtalo, joka tekee heistä enemmän sielunkumppaneita kuin ystäviä. Se ei myöskään ollut ensimmäinen kerta, kun he vaihtoivat kaipauksen ilmeitä. Franchising-yhtiön perustamisesta lähtien vuonna 1966 homofanit ovat lukeneet omia tarinoitaan puoliksi Vulcanin ja hänen ihmiskapteeninsa välillä vaihdetuista katseista. Takei itse luokitteli nämä ilmeet näiden katsojien tuntemaksi "homo-ahdistukseksi", etenkin tuona aikakautena, uudessa dokumentissa näyttelijä Leonard Nimoyn elämästä, Spockin rakkaudesta.
ellauri269.html on line 786: Tämä ahdistus näkyy lukemattomissa YouTube-videoissa, jotka kokoavat parin homoeroottisimmat hetket alkuperäisestä sarjasta, jotka ovat keränneet kymmeniä tuhansia katselukertoja. Näistä ladatuista kohtauksista on koottu myös kokonaisia rakkaustarinoita. Nämä kohtaukset on otettu näytteitä Spockin rakkaudesta, jonka ohjasi Nimoyn poika Adam Nimoy. Se sisältää myös Takein ja fanien todistuksia Spockin roolista homokuvakkeena.
ellauri270.html on line 65: Andrić sai romaanin inspiraation omasta elämästään - hän vietti lapsuutensa Visegradissa häntä kasvattaneen tätinsä Ana Matkovšikin luona, kun hänen äitinsä jäi ilman tuloja miehensä kuoleman jälkeen. Hän suoritti peruskoulun Visegradissa ja, kuten kaikki Visegrad-pojat, metsästi haukea ja paistoi särkeä Drinan varrella ja katseli vaikuttavaa siltaa samalla.
ellauri272.html on line 670: Kun Christian soittaa pianoaan, Ana kävelee käytävän läpi olohuoneeseen katsomaan Christiania. Kun hän katselee häntä, näytetään takakuvia Christianin ja Anan yhteisestä ajasta " Love Me like You Do " -soitolla. Sitten Ana päättää, että hän haluaa pelata. Hän lähettää hänelle tekstiviestin saadakseen hänen huomionsa. Kun Christian liittyy Anan kanssa leikkihuoneeseen, musiikin soitto jatkuu, kun Christian sulkee oven heti nähtyään Anan hymyilevän.
ellauri275.html on line 252: Rohkea katse, surun polttama, Isä:
ellauri278.html on line 100: Stalin jäi istumaan keittiöön ja katseli myhäillen lamuutin työskentelyä. Keittiön koko oli noin neljä kertaa viisi metria. Keittiössä oli kaasuliesi ja vanhanaikaisia kaapistoja. Tiskipöytä nykyaikaisessa katsannossa puuttui, vaan olipahan tavallinen vahakankaalla päällystetty pöytä ja sillä kaksi emaloitua pesuvatia. Pöydän oikealla puolella seinässä oli kaatoallas ja sen alla lattialla sinkkipeltinen (likainen) laskisanko. Huoneen päädyssä olevan akkunan edessä oli pöytä ja neljä pinnatuolia, joista yhdellä istui Josef Stalin. Vastakkaisessa päädyssä oli valkea ovi, josta pääsi ruokakomeroon eli kahveriin. Keittiössä oli myös yksi ensimmäisistä neuvostovalmisteisista jääkaapeista. Se ei aina toiminut.
ellauri281.html on line 99: Stalin jäi istumaan keittiöön ja katseli myhäillen lamuutin työskentelyä. Keittiön koko oli noin neljä kertaa viisi metria. Keittiössä oli kaasuliesi ja vanhanaikaisia kaapistoja. Tiskipöytä nykyaikaisessa katsannossa puuttui, vaan olipahan tavallinen vahakankaalla päällystetty pöytä ja sillä kaksi emaloitua pesuvatia. Pöydän oikealla puolella seinässä oli kaatoallas ja sen alla lattialla sinkkipeltinen (likainen) laskisanko. Huoneen päädyssä olevan akkunan edessä oli pöytä ja neljä pinnatuolia, joista yhdellä istui Josef Stalin. Vastakkaisessa päädyssä oli valkea ovi, josta pääsi ruokakomeroon eli kahveriin. Keittiössä oli myös yksi ensimmäisistä neuvostovalmisteisista jääkaapeista. Se ei aina toiminut.
ellauri282.html on line 358: Íñigo koki sarjan näkyjä päivänvalossa ollessaan sairaalassa. Nämä toistuvat näyt ilmestyivät "muodona ilmassa hänen lähellään ja tämä muoto lohdutti häntä paljon, koska se oli äärimmäisen kaunis... sillä se jotenkin näytti olevan käärmeen muotoinen ja siinä oli monia asioita, jotka loistivat kuin silmät, mutta eivät olleet. Hän sai paljon iloa ja lohtua katsellessaan tätä esinettä... mutta kun kalu katosi, hänestä tuli lohduton." Hän tuli tulkitsemaan tämän näyn luonteeltaan pirullisena.
ellauri284.html on line 172: Koska saksalainen varuskunta pystyi kestämään lähes kaksi kuukautta laivaston saarrosta huolimatta jatkuvalla tykistöpommituksella ja tappiolla 6:1, tappio toimi kuitenkin tilapäisesti moraalin vahvistajana. Saksalaiset puolustajat katselivat uteliaana japanilaisia, kun he marssivat Tsingtaoon, mutta käänsivät selkänsä briteille saapuessaan kaupunkiin. Heidän vihansa oli niin syvä, että jotkut saksalaiset upseerit sylkivät brittiläisten kollegojensa sadetakkeihin.
ellauri285.html on line 139: Vaikka perspektivismi ei pidä kaikkia näkökulmia ja tulkintoja yhtäläisinä totuuksina tai arvoina, se katsoo, ettei kenelläkään ole pääsyä absoluuttiseen näkemykseen maailmasta, joka on erotettu perspektiivistä. Sen sijaan kaikki tällainen katselu tapahtuu jostain näkökulmasta, mikä puolestaan ​​​​vaikuttaa siihen, miten asiat nähdään. Perspektivismi pyrkii siten yleensä määrittämään totuuden vertaamalla ja arvioimalla näkökulmia keskenään sen sijaan, että se yrittäisi määrittää totuuden vastaamalla asioita, jotka eivät ole näkökulmia.
ellauri290.html on line 619:

Yad Mordechain kibbuzin vieressä oli arabikylä, josta asukkaat lähti sodan alta muutaman kilometrin päähän Gazan puolelle. Ne asuu yhä siellä, viljelee kituliaan näköisiä peltojaan ja katselee rajan yli entistä omaansa, joka kasvaa sankkaa vehnää. Sitä viljelee kibbutsi, jolle pellon on vuokrannut lautakunta, joka pitää huolta maasta poistuneiden omaisuudesta. BUAHAHAHAHAHA!
ellauri299.html on line 228: - Kuinka kauan aiot olla yleinen etulakimies? kysyi katulakimiehen isobroidi Warner Bros. Tää hahmo on nyysitty Belowin Salelta. - Olen juuri alkanut. En todellakaan ollut ajatellut asiaa loppuun. Miksi? - Kuinka kauan voit tehdä työtä ilmatteexi? - Niin kauan kuin voin selviytyä hengissä. - Joten hengissäpysyminen on standardi? - Toistaiseksi. Mikä on sinun standardisi? Se oli naurettava kysymys jenkkilakimieheltä toiselle. - Raha. kuinka paljon tienaan; kuinka paljon kulutan; kuinka paljon voin kätkeä jonnekin ja katsella sen kasvavan niin, että jonain päivänä minulla on paskaruukku täynnä sitä, eikä minun tarvitse huolehtia mistään.
ellauri299.html on line 339: Toinen mediatemppu, joka antoi Yippiesille ilmaista julkisuutta, ei vain Yhdysvalloissa, vaan kaikkialla maailmassa, oli se, kun Rubin, Hoffman ja muut pysäyttivät New Yorkin pörssin heittämällä rahaa ilmaan ja katselivat iloisena pörssivälittäjien hyökätessä keräämään seteleitä.
ellauri299.html on line 408: Mikä elämän pimento, hätä arvosta ja pyrkimys päivänvaloon pitää olla että syntyvät nämä epälukuiset itäsuomalaiset nerot jotka katsovat lähimmäisiään pitkään ja tietävästi, tekevät nopean muistiinpanon kuin skalpeerausveitsen pyörähdyksen ja vihaavat mitä tuleman pitää... Suomalaiset ovat kirjoittavaa kansaa, ja kateellista kansaa, ja arvostaan epävarmaa, mikä on kaikki yksi ja sama: poraava katse, taskussa nyrkki, nyrkissä pureksittu kynä. Myy nakkia valkolakki päässä. Kun keskiluokkaa ja lukeneistoa uhkaa kurjistuminen, on väkivaltaa tiedossa.
ellauri299.html on line 597: Kun minä katselen sinun taivastasi, Ja kuitenkin sinä teit hänestä lähes jumal'olennon,
ellauri301.html on line 368: Kylmän talviyöhön katseleva mies havaitsee naapuritilalla olevan jotain vinossa. Talossa häntä kohtaa kammottava näky. Mitä syytä kenelläkään on tappaa iäkäs maanviljelijäpariskunta? Ainoa johtolanka on heikko soperrus: - Ulkolainen. Ystadin poliisi ja sen vt. päällikkö Kurt Wallander ovat ymmällään. Ulkolainenko? En finne igen? Eller svartskalle? Ei, joku rautaesiripun takaa taas. Järjetön kaksoissurma sysää vastakkain poliisin ja rikollisten tshekkipakolaisten vastustajat ja aiheuttaa monivaiheisen tapahtumaketjun.
ellauri310.html on line 96: Komeaa kesäkeidasta katsellessa on vaikea uskoa, että kokonaisuus
ellauri310.html on line 346: ajatellut. Lafayette Parkissa Guiteau luki sanomalehtiä ja katseli Valkoista taloa
ellauri311.html on line 314: Välillä hiukan naurattaa, mutta Salo ei naura mukana. Hän ei sano mitään, vaan yrittää katseellaan ohjata minut keskittymään, olemaan läsnä ja jatkamaan: "Minä rakastan minua, minä rakastan minua.,,"
ellauri313.html on line 268: katsetta, ja monet naiset pyrkivät saamaan siitä kaiken irti – joskus omaksi,
ellauri313.html on line 672: Viimeisten 7 vuoden aikana pelkästään hepreankielisillä evankeliumielokuvillamme ja todistuksillamme on yli 50 miljoonaa katselukertaa. Olemme nähneet maailmanlaajuisesti yli 235 miljoonaa katselukertaa.
ellauri313.html on line 674: Näemme heräämistä ennennäkemättömällä tavalla, koska saamme päivittäin todistuksia etsijiltä, ​​jotka ovat katselleet evankeliumia ahkerasti ja ottaneet yhteyttä saadakseen lisätietoja.
ellauri313.html on line 709: Viimeisten 7 vuoden aikana pelkästään hepreankielisillä evankeliumielokuvillamme ja todistuksillamme on yli 50 miljoonaa katselukertaa. Olemme nähneet maailmanlaajuisesti yli 235 miljoonaa katselukertaa.
ellauri313.html on line 711: Näemme heräämistä ennennäkemättömällä tavalla, koska saamme päivittäin todistuksia etsijiltä, ​​jotka ovat katselleet evankeliumia ahkerasti ihan bingenä ja ottaneet yhteyttä saadakseen lisätietoja.
ellauri313.html on line 760: Luomme osuvaa ja kiinnostavaa sisältöä yli 25 000 katselukerralle päivässä pelkästään Israelissa!
ellauri318.html on line 344: Diskordalaiset levittelivät sitten transhumanismin mieliteemoja, kuten napaan katselevat älykkäät huumeet, virtuaalitodellisuus, kybersodankäynti, vuorovaikutteinen media, afrodisiakit, keinotekoinen elämä, nanoteknologia, aivoimplantteja, eliniän pidentäminen sekä suunnittelijoiden afrodisiakeja, psykedeelejä ja teknoeroottista pakanuutta.
ellauri321.html on line 454: Lalage on yksi monista Horation runouden naisista, joita pidetään enemmän kreikkalaisena hetairaina, joka on palkattu soiraamaan ja hyvään keskusteluun sekä seksuaalipalveluihin, kuin tavallisena hevosprostituoituna. Naisten kreikkalaiset nimet ja rooli runoilijan miesten katseen idealisoituina kohteina viittaavat siihen, että useimmissa tapauksissa tämä oletus on oikea. Tässä runossa, joka on osoitettu ystävälleen Aristius Fuscukselle, runoilijalle ja kieliopilleen, Horatius (65-8 eaa.) ilmeisesti juhlii voimakasta suojasexiä, jonka hän saa omistautumisestaan ​​Lalagelle, kuten rakkausrunoilija Tibullus (n. 55-19) teemalle. eaa.) kohtelee elegissään rakastettuaan Deliaa ( Elegiae I.2.25-32), jossa hän ylpeilee varmuusvälineestä, jonka Venus myöntää rohkeille ystäville. Horatian runo puhuu pikemminkin hänen taiteelleen omistautumisen suotuisasta vaikutuksesta häneen kuin hänen rakkaudestaan ​​naiseen naisena huolimatta sen viimeisissä riveissä olevista siroista sanallisista viittauksista 6. vuosisadalla eaa. kreikkalaisen lyyrisen runoilijan Sapphon ( 31.3-5 ) rakkausrunoihin ja Catulluxeen (n. 84-64 eaa.) (Carmina 51.5). Tutkijat keskustelevat siitä, missä määrin Horatius on leikkisä vai ironinen tässä; hänen viileä irtautuminen kiintymyksensä kohteesta on johtanut oletukseen, että Lalage ("Puhuilija") ei itse asiassa ole nainen, vaan pikemminkin parraton poikanen.
ellauri321.html on line 516: 1300-luvun alun Caffan piispa esiintyy Umberto Econ romaanissa Ruusun nimi , ja hän tekee useita teräviä vastauksia pitkässä, myrskyisässä keskustelussa munkkien ja pappien ryhmässä; häntä kuvataan aggressiivisena ja hieman kapeakatseisena.
ellauri322.html on line 226: "Pudotukset kiirehtivät sieluni uuteen heijastusten junaan. Pomppaavan virtauksen kiihkeä ryntäys tummista onteloista, jotka pilkkasivat tutkivaa silmää, sai aikaan samanlaisen toiminnan mielessäni: ajatukseni lensivät maasta taivaaseen ja kysyin itseltäni, miksi olin kahdeltuna elämään ja sen kurjuuteen? Silti myrskyisät tunteet, joita tämä ylevä esine innosti, olivat miellyttäviä; ja sitä katsellessani sieluni nousi uudella arvokkuudellaan huolensa yläpuolelle - tarttuen kuolemattomuuteen - tuntui mahdottomalta pysäyttää ajatusteni virtaa, koska aina vaihteleva, yhä sama, virtaava edessäni - ojensin. käteni iankaikkisuuteen, joka rajaa tulevan elämän ko. pimeän täplän yli."
ellauri322.html on line 312: Tämä suloinen nuori tyttö istuu pehmeässä maalaisympäristössä pidellen huiluaan ja hänen pieni koiransa jalkojensa juuressa katselee häntä uskollisesti. Tämän pitäisi olla iloinen, terveellinen maalaismaisema, mutta tämän lempeän hahmon asento viittaa suruun: hän istuu ruohikoisella rannalla kyynärpää ristissä polvensa päällä, pää lepää kädellään, kun hän katsoo unenomaisesti eteenpäin näkemättä mitään idyllisyydestään saati ympäristöst. Ehkä syksyiset sävyt ja kerääntyvät pilvet antavat lisäviivettä synkkyydestä: kesän hyvät päivät ja kirkas taivas ovat ohi. Kuinka loistavasti taiteilija osaa maalata tunnelman kuvaan.
ellauri322.html on line 316: Maria istuu täällä pimppunsa kanssa, jolla hän oli soittanut makeita, valitettavan melodioita. Hänen asemansa merkitsee melankoliaa, joka tunnetaan ja on usein kopioitu saksalaisen taidemaalari Albrecht Dürerin kaiverruksesta Melancholia I vuodelta 1514; suru-asento on myös peräisin muinaisesta haudan helpotuksesta. Vaikka se esitetään näkyvästi ja luonnollisen kokoisena, Marian muoto on maalattu pehmeällä fokuksella, ilman kovia reunoja tai vahvoja ääriviivoja. Hänen kasvonsa ovat täydellisessä profiilissa harmaata pilveä vasten, huulet hieman auki; hän katselee tyhmänä kirkkaan sinisistä silmistä. Sen lihassa on kiinalaisen nuken viileä, arvokas rakenne. Hänen hiuksensa ovat kasattuina, eivät korkealle, kuten sen ajan suurenmoiseen tyyliin, vaan vihertävän nauhan pitämässä
ellauri322.html on line 472: Sieni-omaisuuksia alettiin tehdä sodan aikana; ihmiset todellakin näyttävät olevan sienilajin jäseniä, ja se röyhkeä vulgaarisuus, jonka äkillinen vaurauden tulva tavallisesti tuottaa tavallisten ihmisten mielissä, on täällä hyvin silmiinpistävää, mikä on ristiriidassa monien emigranttisiirtolaisten surujen kanssa, jotka ovat kaatuneet, pudonneet kartanoiden korkeuksista, sellaisia ​ onnenpyörän ylä- ja alamäkiä. Monet siirtolaiset ovat urheasti kohdanneet sellaisen täydellisen olosuhteiden muutoksen, jota tuskin voi verrata, vetäytymällä arvokkaasti palatsista tuntemattomaan koloon, mutta suurempi joukko vaeltelee kaikkialla, loiston haamuja, St. Louisin ristit tarkoituksella esillä, täysi päättäväisyys toivoa, "vaikka taivas ja maa ovat siellä, missä heidän halunsa risteävät". Ja kuitenkin hyvä kasvatus leimaa herrasmiestä, ja kunnian ja herkkyyden tunteet näyttävät olevan sielun suuruuden tuotetta verrattuna likaisten prosenttisenttihammastajien nyyhkyviin katseisiin.
ellauri323.html on line 207: ehkä pitäisi sanoa yritys että "rakkaudesta, joka katselee kotkaa sokeana,
ellauri323.html on line 284: ja nyt voimakkaana kuin tuuli. ” istua ja katsella näytelmää.
ellauri325.html on line 388: Kalle Pulliainen on nyt päässyt nousutuulelle. Hän suorastaan nauttii saadessaan haukkua. Hän haukkuu kaiken ministeri Tannerista kadunlakaisijaan saakka; hän nauraa ivallisesti kansanhuoltoministerille ja selittää laajasti, miten hän panisi asiat luistamaan, jos akselivaltain sodanjohto olisi hänen käsissään. Ei ole sitä alaa, jota hän ei uskoisi hallitsevansa; hän selittää Chicagon kansantaloustieteen olevan pelkkää huijausta ja nauraa halveksivasti Einsteinille, joka on hänen mielestään lapsellisen yksinkertainen miesraasu luullessaan ettei Israelin jumala leiki nopilla. Hän parodioi italialaista runoutta, vaikka ei ymmärrä sanaakaan italiaa; hän haukkuu suomalaisen kirjallisuuden, mm Olli Seppäsen, koska mikään lehti ei julkaise hänen tuotteitaan edes yleisönosastossa. Puhuessaan hän kiihkoutuu, kasvaa mielikuvituksessaan suunnattomaksi jättiläisneroksi, joka ymmärtää kaiken ja katselee omasta ylhäisestä korkeudestaan säälivästi ihmislasten vajavaisia puuhia. Ja välillä hän puhkeaa nauruun, jota hän nimittää
ellauri325.html on line 573: Tammikuussa 1946 Airoa, jalkaväenkenraali Erik Heinrichsiä, kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuota ja jalkaväenkenraali Kustaa Tapolaa kuultiin syyttäjän − oikeuskansleri Toivo Tarjanteen − haastamina todistajina sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, kun pyrittiin selvittämään, mitä Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto tiesivät etukäteen Adolf Hitlerin ns. operaatio Barbarossasta eli Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon koskevista suunnitelmista. Airo saapui istuntoon vartijoiden saattamana ja ruudulliseen metsätyöläisen sarkapuseroon, pussihousuihin ja lapikkaisiin pukeutuneena, mikä aiheutti oikeussalissa ahdistavan tunnelman. Onpa noloa. Läsnä olleet venäläiset sotilashenkilöt yrittivät katsella kiusaantuneina muualle. Airo ja muut kuulustellut todistajat kiistivät Suomessa tiedetyn operaatio Barbarossasta etukäteen mitään. Varsin valehtelivat.
ellauri330.html on line 111: Joten "subjektiivisten kokemusten" saaminen ei ole havainnoinnin muoto, eikä se muodosta todistusperustetta ymmärrykseni ympärilläni olevasta maailmasta. Uusaristotelialaiset väittävät, että karteesiset uskovat virheellisesti, että tunnemme subjektiiviset kokemukset samalla tavalla kuin aineelliset esineet. Huomaa, että tässä on syyllinen Descartesin ajattelun uudelleenmäärittely tietoisuuden kannalta: Descartesin mukaan mielessä ei voi olla mitään, mitä tietoisuuden valo ei valaise. Mutta tämä on väärin. Emme ole tietoisia emmekä tiedostamattomia kaikesta, mitä havaitsemme. Toisin kuin tarkkaileminen, katseleminen, tarkasteleminen tai kuunteleminen, havainnointikykyinen tietoisuus jostakin on kognitiivisen vastaanottavuuden muoto. Ei voi vapaaehtoisesti tai tarkoituksella tulla tai olla havainnollisesti tietoiseksi jostakin, eikä ketään voi määrätä tietoiseksi jostakin. Voidaan olla tietoisia vain sellaisista havainnointikohteista, jotka kiinnittävät ja pitävät huomiomme. Uusaristoteelinen monismi on käsitteellisesti järkevä vaihtoehto.
ellauri330.html on line 300: – Lakiahan minä, niin kuin armollinen neiti sanoi, vastasi Grigorij luoden vilkkaat silmänsä Varjenkaan. – Sain sattumalta käsiini lakikokoelman kymmenennen nidoksen… minä katselin sitä… näin siinä olevan mieltä kiinnittävää ja hyödyllistä lukemista… nyt minulla on ensimmäinen nidos menossa. Ensimmäisessä kappaleessa sanotaan ’ketään ei voi syyttää siitä, ettei tunne lakeja.’ Minä arvelen, ettei kukaan niitä kaikkia osaa, eikä kaikkia tarvitse osata… Koulunopettaja on luvannut lainat minulle teoksen talonpojista…Se tulee olemaan mieltä kiinnittävää lukea.
ellauri331.html on line 602: Kaikki RT:n haarat eivät ole kärsineet laskusta sodan alkamisen jälkeen. Vuorovaikutus arabiankielisen Facebook-sivun "RT Online" kanssa kasvoi 161,2 % helmikuun 28. päivästä maaliskuun puoliväliin, "RT Play in Español" nousi 22,5 %. Entäs Kiinassa? Ei edes sanota. Syys- ja lokakuussa 2022 RT julkaisi RT Hindi ja RT Balkan. Latinalainen Amerikka on Internet RT:n (rt.com) toiseksi merkittävin vaikutusalue. Vuonna 2013 RT nousi 100 katsotuimman verkkosivuston joukkoon seitsemässä Latinalaisen Amerikan maassa. Vuonna 2013 RT:stä tuli "ensimmäinen uutisverkosto, joka ylitti miljardin katselukerran YouTubessa". Pian Ukrainan hyökkäyksen ja teknologiayritysten RT:n estämisen jälkeen RT:n "Facebook-pääkanavalla on yli 7 miljoonaa seuraajaa" (joista osa sijaitsee Euroopassa, jossa kanava on estetty). RT:n YouTube-tilillä oli "noin 4,65 miljoonaa seuraajaa englanniksi ja 5,94 miljoonaa espanjaksi".
ellauri332.html on line 348: Ohjaaja Michael Powellin väkivaltainen tirkistelijäelokuva vangitsee ikivanhan pelon tulla vieraan katseluun. Mark Lewis, alias "Peeping Tom" saa korjauksensa kuvaamalla ja sitten murhaamalla vaatimattomia naisia heidän omissa kodeissaan. Nykyään, kun kamerat löytyvät jokaisen taskusta aina, tämä elokuva on erityisen ajankohtainen ja koskettava. Se on kuin ruozalainen lastenkirja "Nolla". Vaikka "Peeping Tom" on sittemmin viljellyt kulttiasemaa elokuvafanien keskuudessa, sitä pidettiin erittäin kiistanalaisena, kun se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1960. Tämä johtui elokuvan uudesta seksuaalisten tabujen ja väkivallan kuvauksesta. Huohheli huoh.
ellauri340.html on line 654: Vivian Sobchack väitti, että "hänmies Baudrillard on todella vaarallinen", koska hänellä ei ole "moraalista katsetta".
ellauri341.html on line 561: Mukava ele, ystävällinen sana ohikulkijalle, lempeä katse, auttava käsi henkilölle, joka on vähemmän onnellinen ja onnekas kuin sinä.
ellauri342.html on line 86: Joka sunnuntai vespereiden jälkeen tämä kunnollinen mies meni maksamaan oikeuteen viinitarha. Kun hän istui hienossa auringonpaisteessa, muulinsa lähellä, kardinaalinsa levittäytyneenä viiniköynnösten alla hän avasi pullon vuosikertaviiniä -- a hieno viini, rubiinien väri, joka on tunnettu siitä lähtien nimellä _Chateau-Neuf du Pape_- jota hän halusi siemailla katsellessaan hellästi hänen viinitarhansa. Sitten hän lähti pullon tyhjänä ja päivänvalon hämärtyessä iloisesti takaisin kaupunkiin, koko lukunsa mukana. Kun hän kulki yli _pont d'Avignon_, rumpujen ja farandolien joukossa, hänen muulinsa, ottaa hänen vihjeen musiikista, aloitti pirun pienen amblen, kun hän itse lyö tanssirytmiä birettallaan. Tämä järkytti hänen kardinaalinsa, mutta ei niin ihmiset, jotka iloitsivat siitä ja sanoivat: "Mikä hyvä prinssi! Mikä mahtava paavi!"
ellauri342.html on line 205: Kun Vedene ilmestyi kokoonpanon keskelle, hänen laakerinsa ja komea ulkonäkö sai aikaan melkoisen hyväksynnän murinan. Hän oli upea Provencesta kotoisin oleva mies, vaaleapäästä kiharat hiukset ja pieni ohut parta, joka olisi voitu tehdä siitä hienoja metallilastuja, jotka ovat pudonneet hänen kultaseppäisänsä taltasta. Huhu onko kuningatar Jeannen sormet joskus leikkinyt sillä vaalea parta. Vedenen majesteettiudella oli todellakin loistava puoli; hänellä oli kuningattareiden rakastamien miesten turha, hajamielinen katse. Siinä päivänä, kohteliaisuutena kotimaataan kohtaan, hän oli vaihtanut omansa Napolilaiset vaatteet vaaleanpunaiseen, punottuun takkiin Provencen tyyliin, ja Camarguen valtava ibis-pilvi leimahti hänen hupussaan.
ellauri342.html on line 208: Kun hän astui uudeksi pääsinapinvalmistajaksi, hän antoi kenraalin, herrasmies tervehtii ja suuntasi korkeita portaita kohti, missä Paavi odotti antaakseen hänelle virkamerkit: keltaisen puksipuulusikka ja sahramipuku. Muuli oli pohjassa portaat valjastettuina ja valmiina menemään viinitarhaan. Kun hän ohitti hänet, Tistet Vedene hymyili leveästi ja pysähtyi antamaan hänen kaksi tai kolme ystävällistä taputusta selkään, varmistaen, ulos hänen silmäkulmaansa, että paavi katseli... Muuli vakiintui oma itsensä:
ellauri342.html on line 356: Korpraali Kari ja hänen morsiamensa palkitaan mitalein paraatikentällä katselmuksessa. Eversti Franck lupaa palkinnoxi puheessaan, että jääkärit saavat vapauttaa synnyinmaansa vuosisataisen vihollisen ikeestä. Jääkärit kohottavat kolminkertaisen eläköön-huudon vapaalle ja itsenäiselle Suomelle. Elokuvan Jääkärin märkä uni -nimellä tunnetussa loppukohtauksessa sadat ratsumiehet hyökkäävät hurjassa rynnäkössä tulta, savua ja räjähdyksiä kiehuvan taistelukentän läpi pelkät sapelit heiluen, samalla kun Jääkärimarssi soi ja Jääkäripataljoonan lippu liehuu kaiken yllä varjokuvana. Paizi jääkärit oli jalkaväkeä. Filmin statistit oli varmaan puolalaista razuväkeä.
ellauri343.html on line 134: 10 000 katselua. Kommenty:
ellauri343.html on line 295: Vähän tämän jälkeen kunnantalolle saapui Sivén hieman kahdeksan jälkeen. Hän meni elintarvikelautakunnan huoneeseen ja asetti pöydän sekä tuolin uunin eteen. Viereiselle tuolille Sivén asetti pistoolin, jota yritti piilotella aina kun uunia lämmittänyt leskirouva Katariina Simanainen saapui kohentamaan uunin tulta. Kymmeneltä Simanainen toivotti Sivénille hyvää yötä. Kirjuri Hippinen kävi myös huoneessa ja näki, että Sivén oli erittäin hermostunut; tämä siirteli ja pyöri tuolillaan, katseli tuleen ja siirsi aina paperinsa syrjään, jos Hippinen lähestyi tätä. Siimanaisen lähdön jälkeen Hippinen kävi vielä huoneessa. Sivén kysyi tältä Höttösen syntymävuotta ja pyysi Hippistä menemään nukkumaan toivottaen hyvää yötä. Hippisen lähdettyä huoneesta kuului 9-millisen Luger Parabellumin laukaus kello 22.15.
ellauri344.html on line 45: Suomessa on pakko alkaa kääntää katsetta sellaiseen tulevaisuuteen, jossa Venäjä on saanut Ukrainasta jonkinlaisen voiton, kirjoittaa Iltalehden propagandapäällikkö Solmu Mäkelä. Vähävenäläisen valtion yli 600 päivää paxuuntunut sotaromaani alkaa yltyvien, taisteluväsyneiden äänten mukaan lähestyä sitä pistettä, jossa paikallisen Vanhalan tulee lausua: ”Sosialististen Neuvostotasavaltojen liitto voitti, mutta hyvänä kakkosena tuli maaliin pieni ja sisukas Ukraina.”
ellauri345.html on line 155: Lopuksi käytin joitain hänen katseitaan kysyäkseni häneltä, oliko hän matkalla yksin. "Kyllä, sir", hän sanoi, "olen yksin maailmassa." - "Kuinka? Rouva, pitäisikö teidän olla ilman vanhempia, ilman tuttuja?" – "En tarkoittanut sanoa sitä, sir. Minulla on vanhemmat ja tarpeeksi tuttavia; mutta ei ystäviä." - "Se", jatkoin, "ei voi olla sinun syytäsi. Teillä on vartalo ja varmasti "sydän" noiden hepeneiden alla, jotka voidaan antaa anteeksi."
ellauri345.html on line 163: Tämänkaltaiset lausunnot antoivat aihetta epäillä, että kaunis seikkailija olisi henkisesti hämmentynyt. Hra von Reva-avanne, joka ei voinut hyvin ymmärtää tällaista päätöstä paeta maailmaan, epäili nyt, että he ehkä olivat halunneet mennä naimisiin hiänen taipumustaan ​​vastaan. Jälkeenpäin hän pohti, eikö se ollut rakkauden epätoivoa; ja kummallista kyllä, kuten yleensä on, kun hän uskoi naisen rakastavan jotakuta toista, hän rakastui itse ja pelkäsi, että hän haluaisi matkustaa eteenpäin. Hän ei voinut irrottaa katsettaan kauniilta kasvoilta, jotka oli koristeltu puolimaailman vihreällä valolla. Koskaan, jos koskaan oli nymfiä, ei kauniimpaa ilmestynyt nurmikolle; ja tämän tapaamisen hieman romanttinen luonne loi viehätyksen, jota hän ei kyennyt vastustamaan.
ellauri345.html on line 167: Kokoillallisen piehtaroinnin jälkeen pieni ilkikurinen kosketus teki hiänestä vieläkin kauniimman, ja neiti kääntyi hymyillen Reva-avanteen puoleen ja sanoi, että hiänen tapansa maksaa lounaansa tekemällä töitä ja aina kun rahaa puuttui, nuolla nuppineuloja kuin paraskin emäntä. "Salli minun pujottaa kukka tuohon kirjontakehykseenne", hiän lisäsi, "jotta tulevaisuudessa muistatte sen nähdessään vieraan köyhän." Mihin von Reva-avanne vastasi sanomalla, että hän on hyvin pahoillaan. pistot ovat häneltä toistaisexi lopussa, ja siksi heidän taitonsa ihailun on jäätävä paitsi. Pyhiinvaeltaja käänsi katseensa välittömästi pianoon. "Joten minä haluan", hiän sanoi, "maksaa velkani tuulirahalla, aivan kuten vaeltavat laulajat yleensä tekivät." Hiän kokeili soitinta kahdella tai kolmella preludilla, mikä osoitti hyvin harjoitettua kättä. Ei ollut enää epäilystäkään siitä, että hiän oli arvokas nainen, jolla oli kaikki ystävälliset taidot. Aluksi hiänen soittonsa oli kirkasta ja loistavaa; sitten hiän vaihtoi vakaviin sävyihin, syvän surun sävyihin, jotka samaan aikaan näkyivät hiänen silmissään. He kastuivat kyynelistä, heidän kasvonsa muuttuivat, heidän sormensa pysähtyivät; mutta yhtäkkiä hiän yllätti kaikki laulamalla mielettömän laulun maailman kauneimmalla äänellä, hauskalla ja naurettavalla. Koska oli syytä uskoa, että tämä burleskiromanssi oli hieman lähempänä sydäntäsi, annat minulle anteeksi, jos sisällytän sen tähän.
ellauri345.html on line 195: »Luen heidän tulisista katseistaan,
ellauri345.html on line 416: Kun Ottilie kuolee anorektikkona, hän on romaanissa ilmaissut kuinka ruoka usein vastusti häntä myös onnellisempina aikoina. Ottilien olemassaolo, jota Gundolf kutsuu pyhäksi, ei ole niinkään pyhittämätön, koska hän olisi tehnyt rikoksen hajoavaa avioliittoa vastaan, vaan pikemminkin siksi, että hän on ulkonäöltään ja muuttuessaan kohtalokkaan väkivallan kohteena aina kuolema, tekemättä päätöksiä hänen elämänsä jatkuu. Tämä syytön, syytön asuminen kohtalon avaruudessa antaa hänelle ohikiitävissä katseissa jotain traagista.
ellauri346.html on line 185: Yleisö jakoi useita videoita tapahtumasta verkossa väittäen Kristerssonin sanoneen, että Ruotsi ja EU "kannattavat Israelin oikeutta kansanmurhaan". Yksi alkuperäisistä ruotsalaisista viesteistä julkaistiin ensimmäisen kerran Instagramissa, jossa se on kerännyt kirjoitushetkellä 2,4 miljoonaa katselukertaa ja 14 600 tykkäystä. Useat ruotsalaiset käyttäjät jakoivat videon nopeasti TikTokissa, joista yksi sai lähes 417 000 katselukertaa ja 59 000 tykkäystä 24 tunnissa. X:ssä (entinen Twitter) "folkmord" oli yksi Ruotsin kymmenen suosituimman trendiaiheen joukossa 23. marraskuuta aamulla yli 3 500 aiheeseen liittyvällä viestillä.
ellauri346.html on line 227: David Ehrlich IndieWirestä kutsui elokuvaa "slapstick-neron karnevaaliksi" ja kehui ohjaajaa ja näyttelijöitä, erityisesti Michelle Yeohin esitystä. The Hollywood Reporterin David Rooney kutsui elokuvaa "villisti keksityksi addiktin paratiisiksi, villisti mielikuvituksellisena ja usein hilpeänä." Hän kehui näyttelijöitä ja ääniraitaa, mutta katsoi, että tarinan taustalla olevien teemojen käsittely on ala-arvoista. Tärkeät "Toivo", "yritteliäisyys", "oman elämänsä seppo" ja "rags to riches" teemat sivuutettiin lähes kokonaan. Marya E. Gates kehui Michelle Yeohin suorituskykyä elokuva-arvostelusivustolla "RogerEbert.com" ja kirjoitti: "Michelle Yeoh on tämän elokuvan tärkeä tukipilari, ja hänen roolinsa esittelee hänen erilaisia ​​kykyjään hänen mestarillisista kamppailulajitaidoistaan (loistava komediallinen ajoitus) hänen kykyynsä luodata rikkaiden ihmisten tunteiden äärettömiä syvyyksiä, jotka vaativat usein vain katseen tai reaktion.
ellauri346.html on line 232: New Statesmanin Ryan Gilbey kritisoi elokuvaa: "Valtava määrä energiaa ja lahjakkuutta käytetään kiinalaisen perheyksikön idealisointiin ja sellaisen Amerikan etsimiseen, jota ei koskaan ollut olemassa. Kun lopetat katselun, anti-huipentuma saa aikaan väsyttävän naurettavan ylipitkän pätkän 140 minuutin elokuvan lopussa, joka on täynnä outoja ideoita, joita tekijät eivät vaan voineet hillitä: (frankfurter sormet, tuntevat kivet , tappavat dildot), mutta kyllästyneet kazojat huomaavat, että loppuviimexi sen filosofia on kuin Hallmark-kortista: piristä, ole ystävällinen ja soita äidille silloin tällöin.
ellauri347.html on line 243: Rakkautta Laupias piti persoonallisuutta luovana kykynä eikä tunteena, ja hän erotti tämän luovan kapasiteetin narsististen neuroosien ja kapitalismin eri muodoista. Se ei ollut tieto siitä, mitä muut ihmiset todella halusivat ja tarvitsivat, vaan tieto kanssaihmistensä anatomiasta, saati että sen tavoitetta kunnioittaisivat. Fromm väitti myös, että harvat ihmiset nyky-yhteiskunnassa bylsivät, suhteet ovat yleensä poissa useimmilta ihmisiltä, vastuu ja hoito puuttuu masuasukkailta syntiensä seurauksina osoituksena uskostaan, että Ninive ei halunnut pelastaa Joonasta Tooran tuntemuksensa perusteella. Fromm osoitti että kunnioitus, vastuu, housut pois ja hoitoon pyrkimisen taipumukset, joita yleisesti pidetään todisteena "todellisesta rakkaudesta", on tarinaa. Todellakin, Fromm katseli kokemusta "rakastumisesta" todisteena siitä, ettei ihminen kyennyt ymmärtämään rakkauden todellista luonnetta, johon hän uskoi aina kuuluvan sado-masokistiset taipumuxet kuten Friedalla.
ellauri348.html on line 922: avarakatseisuus (esimerkiksi William Jamesin henkilöitymä)
ellauri349.html on line 816: Airueeksi sopii runoilija, joka on välillä hiukan mahtipontinenkin. Hän suosii abstraktioita kuten valo, pimeys, suru, jumala, mutta suuntaa katseensa myös vähäiseen: muurahainen, kastemato, omenankukan terälehti.
ellauri349.html on line 823: Tutkijoiden mukaan syynä muutokseen voi olla yksinäisyyden lisääntyminen ja muun seksin kuin runkkauxen harrastamisen väheneminen nuorten keskuudessa. Ystävyyden näkeminen valkokankaalla on ilmeisesti harvinaisempaa kuin seksi, jota voi katsella internetistä niin paljon kuin mieli tekee. Aikamme suosituimmat elokuvahahmot, Marvelin supersankarit, ovat eunukkeja: ihanteellisesti kaikkialta kumpuilevia tehoruumiita, joiden trikoista puuttuu sepalus.
ellauri350.html on line 456: Friedmanin tutkimuksista käy ilmi, että karisma, jota voi kutsua myös intohimoksi tai säteilyksi, on tarttuvaa. Tulosten mukaan ihmiset, jotka saivat korkeat pisteet säteilevyydestä, ilmaisivat itseään positiivisesti sekä kirjallisessa että suullisessa viestinnässä. Tämä tutkijoiden määrittelemä "positiivisuus" on innokkuutta, optimistisuutta ja merkittävyyttä. Positiiviset tunteet tarttuvart muihin kuin korona ja saavat heidänkin mielialansa kohenemaan. On sinänsä kiinnostavaa, ettei ole merkitystä, tapaammeko me karismaattisia ihmisiä oikeasti vai näemmekö me heidät filmiltä. Heidän tapansa välittää viesti on tehokas, ja he saavat muut toimimaan sen mukaisesti. Karismaattiset ihmiset koetaan positiivisuutensa ansiosta myös viehättävinä ja puoleensavetävinä. Heidän silmänsäkin säteilevät. Siksi heidän viestinsä menee tehokkaammin perille, ja työssä he saavat enemmän aikaan. Silloin kun emme kommunikoi tunteen tasolla (vältämme katsekontaktia, eleemme ovat jäykkiä). vaikutusmahdollisuutemme vähenevät huomattavasti, emmekä vakuuta. Vastedes ollaan kiltisti, juurexet yhdessä vakutti.
ellauri350.html on line 824: Jackson on sanonut katsovansa omia elokuviaan elokuvateattereissa: "Jopa teatterivuosinani toivoin, että voisin katsoa näytelmiä, joissa olin – ollessani niissä! Kaivelen muniani katsellen itseäni työskentelemässä." Jackson on kalju, mutta nauttii peruukkien käyttämisestä elokuvissaan. Hänet tunnetaan siitä, että hän käyttää usein Kangol- hattua julkisesti.
ellauri351.html on line 623: Patel on libertaarinen sosialisti ja on kuvaillut itseään "jokuksi, jolla on erittäin vahvat anarkistiset sympatiat". Hän kuvaili itseään vuonna 2010 "ei kommunistiksi tai sosialistiksi ... vain avarakatseiseksi".
ellauri351.html on line 658: Esineiden yhdistäminen – jotka voivat olla todellisia esineitä tai toimia tai jokin muu samaistuminen kuolleeseen – sitoo surejat (usein sattumanvaraisen assosioinnin kautta) heidän todelliseen menetyksensä hetkeen. Volkanin "suruterapia", joka perustui Edward Bibringin surutyöhön, pyrki vapauttamaan patologiset surejat ottamalla heidät takaisin "tarkistamaan kuoleman olosuhteita – kuinka se tapahtui, potilaan reaktiota uutisiin ja katseluun. ruumis, hautajaisten tapahtumat jne." Mixhän noi on niin tärkeitä? Mixi pitää surettavan ruumiista löytyä edes kilon paloja? Jenkkiskoudesarjat pitää sitä eri tärkeänä. Syyllisen kiinnisaanti ja verikosto on myös ihan parhautta.
ellauri352.html on line 395: Platon, Diogenes Laertios ja Hippolytus kertovat kaikki tarinan, jonka mukaan Thales oli niin tarkkaavainen tähtien katselemisessa, ettei hän katsonut, mihin käveli, ja putosi kaivoon. Haha! Nyt kyllä sattui Juhaa leukaan. Ei ois kannattanut kikkailla. Tunne izesi. Kampaa tukkasi.
ellauri352.html on line 648: Kolonialismin kannattajana hää legitimoi Ranskan laajentumisen Pohjois-Afrikassa ja puolusti myös visiota "kansallisesta vallasta ja suuruudesta" ja "seuraavan vuosisadan nationalismista". Vaikka yksi hänen Amerikan matkansa perimmäisistä syistä oli lähteä välttämään aristokraattisesta alkuperästään johtuvia ilkeitä katseita, Tocqueville oli ennen kaikkea innokas tapaamaan "suuren tasavallan"
ellauri353.html on line 196: Gran Casinon epäonnistuminen syrjäytti Buñuelin, ja kesti yli kaksi vuotta ennen kuin hänellä oli mahdollisuus ohjata toinen kuva. Buñuelin mukaan hän vietti tämän ajan "raapimalla nenääni, katsellen kärpäsiä ja eläen äitini rahoilla",
ellauri362.html on line 492: Fays katselee hämärästi ruskeaa tavallista,
ellauri362.html on line 668: Iloa teeskennellyssä katseessa hänen sumuiset silmämunat kelluvat,
ellauri364.html on line 164: , yltiöpäisyys ja hurmahenkisyys sopivat jollakin tavoin paremmin yhteen ulkonaisen hoikkuuden ja hintelyyden, kuoppaisten poskien, syvälle painuneiden silmien ja tuijottavan katseen, kylmien, liian herkkien sormien jne. kanssa. On vaikeata kuvitella lihava marttyyria. Sama on sanottava idealistisesta hullusta ritarista Don Quixotesta ja hänen mahaan kiintyneestä ja maltillisesta aseenkantajastaan Sancho Panzasta. Molemmat tyypit ovat puhtaasti sielullisesti tyypillisiä kretschmertyyppejä, leptosomi ja pyknikko. Tälläisiä suosittuja luonnepareja on useita: Holmes ja Wazon, Majakka ja Sivuvaunu, Ohukainen ja Paxukainen, Asterix ja Obelix, Pekka ja Pätkä.
ellauri364.html on line 363: hän katselee taivaanvahvuutta, han skådar åt himlabågen,
ellauri364.html on line 365: ja tähdet tuikkivat ja katselevat: och stjärnorna blinka och blicka:
ellauri365.html on line 79: Naiset katselivat, istuen pehmeästi, Les femmes regardaient, assises mollement,
ellauri365.html on line 103: katseensa syvyyksissä sytyttämään liekin. Au fond de leurs regards allumant une flamme.
ellauri365.html on line 138: Hän näytti katselevan meidän kulkuamme kaukaa. Elle semblait guetter de loin notre passage.
ellauri365.html on line 158: Sai sydämemme sulamaan sen pehmentyneestä katseesta. Faisait fondre nos cœurs à sa vue amollis.
ellauri370.html on line 612: Ateenassa Gobineau kosiskeli kahta sisarusta, Zoé ja Marika Dragoumista, joista molemmista tuli hänen rakastajattariaan, edellisestä myös elin­ikäinen kirjeen­vaihto­toveri. Hän teki Kreikan poliittisista oloista sellaisen yhteenvedon, että niin kansa kuin sen kiinnostuksen kohteetkin olivat joutavia ja kaikki oli vähäpätöistä paitsi se ylenkatse, jonka se olisi ansainnut. Mokaillut Gobineau joutui disponibiliteettiin kuin Heikki Brotherus.
ellauri371.html on line 105: Taloussodat ovat juutalaisten muutoksen perusta, voi Bladaniya. Meidän on varmistettava, että sodat, jos mahdollista, ei tarjoa alueellisia etuja. Tämä tuo uudelleen sodan taloudelliselle maaperälle, jossa he näkevät avussamme valta-asemamme vahvuuden, voi Tanska, ja tämä asiaintila hyödyttää molempia osapuolia kansainvälisten edustajiemme käytettävissä olevilla varoilla, jolla on miljoonia rupia, silmiä, katseita, esteettömästi rahaa ilman rajoja. Sitten meidän välillämme alkuperäiset oikeudet poistavat ihmisten oikeudet heidän omassa mielessään oikealta vasemmalle ja hallitsee kansoja samalla tavalla kuin valtioiden siviilioikeus säätelee suhteita heidän riidanaiheensa keskenään.
ellauri371.html on line 254: ensin siinä, että tulkinnat naamioivat lait ja sulkivat ne sitten kokonaan hallitusten katseilta, on sula mahdottomuus antaa niin sekavaa lainsäädäntöä.
ellauri371.html on line 323: Salainen vapaamuurarius ja sen looshit - miksi vitussa? Keksimme ja juurrutimme goimille kaiken tämän politiikan, inspiroimme antamatta heille mahdollisuutta nähdä alle muurauslaastin, mitä varten, jos ei ohittaakseen saavuttaaksemme sen, mikä on hajamielisillemme saavuttamatonta eli heimon suora tie. Tämä oli perusta salaisen vapaamuurariuden organisaatiollemme, mikä ei ole tietävät ja heillä on tarkoitus, jota raakut eivät edes epäile; goyit, joita me houkuttelemme vapaamuurarien näyttävään armeijaan käyttämällä valheita, kääntääkseen heimotovereidensa katseet pois.
ellauri374.html on line 679: Amerikkalainen baškiiri tunnetaan lempeästä ilmeestään, jolle on usein ominaista ystävällinen ja älykäs katse silmissä. Heidän rauhallinen ja älykäs luonne heijastuu usein heidän ilmeeseensä, mikä saa heidät näyttämään lähestyttäviltä ja ystävällisiltä.
ellauri377.html on line 137: Mooseksen kirjan 17:23–27 tulkintaa Barnabas 9:7–8:ssa pidetään "klassisena esimerkkinä" midrashisesta tulkinnasta: "Lukien kertomusta Abrahamista, joka ympärileikkasi 318 perheensä k- jäsentä, hänen katse osui hahmoon 318, joka esiintyi kirjakäärössä muodossa ΤΙΗ. Nyt ΙΗ oli tuttu supistus Jeesuksen pyhästä nimestä, ja se on niin kirjoitettu aikakauden Aleksandrian papyruksiin; ja kirjain Τ näytti ristiltä." Selvä pyy sanoi Manninen varista.
ellauri377.html on line 491: "Sitten kaikkien näiden aikojen jälkeen tapahtuu, kun pallo kääntyy ja pieni Sabaōth, Zeus, saapuu pallon ensimmäiseen æoniin, jota kutsutaan maailmassa Boubastiksen oinaaksi eli Aphroditen; [ja] kun hän [Boubastis] tulee pallon seitsemänteen taloon, toisin sanoen tasapainoon, silloin oikeiston ja vasemmiston välissä olevat verhot vetäytyvät sivuun, ja sieltä ne katsovat korkeudesta ulos. oikeistolaisista suuri Sabaōth, Hyvä; ja koko maailma ja koko sfääri [herästyy] ennen kuin hän on katsonut eteenpäin. Ja hän katselee alas Paraplexin alueita, niin että sen alueet hajoavat ja hukkuvat. Ja kaikki sielut, jotka ovat hänen rangaistuksissaan, viedään ja heitetään takaisin sfääriin uudelleen, koska ne ovat tuhonneet Paraplēxin rangaistukset."
ellauri377.html on line 499: "Ja sen jälkeen, kun pallo kääntyy ja pieni Sabaōth, Hyvä hallizija kalifi Harun el Pullah, jota kutsutaan maailmassa toisellakin nimellä, el Zorron nimellä, tulee, ja hän tulee pallon neljänteen æoniin, joka on Rapu, ja Boubastis, jota kutsutaan maailmassa Aphroditeksi, tulee pallon kymmenenteen æoniin, jota kutsutaan nimellä izepäinen kuin vanha Vuohi, siihen aikaan verhot, jotka ovat vasemmiston ja oikeiston välissä, vetäytyvät sivuun, ja marjakuusi katselee oikealle; koko maailma hätääntyy ja kiihtyy yhdessä sfäärin kaikkien æonien kanssa. Ja hän katselee etiopialaisen Arijoutsin asuntoja, niin että sen alueet hajoavat ja tuhoutuvat, ja kaikki sielut, jotka ovat hänen rangaistuksessaan, viedään pois ja heitetään takaisin palloon, koska ne ovat tuhoutuneet hänen pimeään savuunsa ja hänen tuli paha olo."
ellauri377.html on line 505: "Ja sen jälkeen, kun pallo kääntyy ja pieni Sabaōth, Hyvä, hän Keskimmäisestä, jota kutsutaan maailmassa Zeukseksi, tulee, ja hän tulee pallon kahdeksas æon jota kutsutaan Skorpioniksi, ja kun Boubastis, jota he kutsuvat Aphroditē, tulee ja hän tulee pallon toiseen æoniin, jota kutsutaan Härkäksi, silloin oikeiston ja vasemmiston välissä olevat verhot vetäytyvät. sivuun, ja Zorokothora Melkisedek katsoo ulos korkeudesta; ja maailma ja vuoret ovat kiihtyneitä ja eonit ovat huolissaan. Ja hän katselee kaikkia Hekate-alueita, niin että sen alueet hajoavat ja tuhoutuvat, ja kaikki sielut, jotka ovat hänen rangaistuksissaan, viedään pois ja heitetään takaisin palloon, koska ne ovat hajotettuja sen rangaistusten tulessa."
ellauri377.html on line 507: Parhedrōn Typhonista. Hän jatkoi ja sanoi: "Neljännen luokan nimi on Parhedrōn Typhōn, joka on mahtava hallitsija, jonka alaisuudessa on kaksi ja kolmekymmentä demonia. Ja juuri ne menevät ihmisten sisään ja viettelevät heidät himoon, haureuteen, aviorikokseen ja aviorikokseen. Jatkuva yhdynnän harjoittaminen. Sielut, jotka tämä hallitsija sitten ihastuksissaan kuljettaa, viettävät satakaksikymmentäkahdeksan vuotta alueillaan, samalla kun hänen demoninsa piinaavat heitä hänen pimeän savunsa ja pahan tulensa kautta, joten että ne alkavat tuhoutua ja tuhoutua. "Silloin tapahtuu, kun pallo kääntyy ja pieni Sabaōth, Hyvä, hän Keskimmäisestä, jota kutsutaan Zeukseksi, tulee, ja kun hän tulee pallon yhdeksänteen æoniin, jota kutsutaan jousiampujaksi, ja kun Boubastis, jota kutsutaan maailmassa Aphroditeksi, tulee ja hän tulee kolmanteen æoniin sfäärissä, jota kutsutaan Kaksosiksi, silloin vasemmiston ja oikeiston välissä olevat verhot vetäytyvät sivuun, ja sieltä näyttää kieltä ulos Zarazaz, jota hallitsijat kutsuvat alueidensa mahtavan hallitsijan nimellä "Maskelli", ja hän katselee Parhedrōn Typhōnin asuntoja, niin että hänen alueensa hajoavat ja tuhoutuvat. Ja kaikki sielut, jotka ovat hänen rangaistuksissaan, viedään ja heitetään takaisin sfääriin, koska he ovat vähentyneet hänen pimeässä savussaan ja hänen pahassa tulessaan."
ellauri382.html on line 422: "Täällä on toinen kivi jossain", Stratton sanoi. "Olen nähnyt sen monta kertaa." Hän käveli hitaasti, katseensa kiinnittäen maahan. Sitten hän pysähtyi: "Tässä on musta herrasmies, tässä."
ellauri384.html on line 242: Hän sanoi tuntevansa itsensä varakkaaksi, kun hän käveli kauppatorin halki ja katseli kaikkia siellä näkemiään tavaroita, joita ilman hän tiesi voivansa elää.
ellauri389.html on line 550: Ja katseet sumentuneet,
ellauri390.html on line 108: Eivätkä kai kyläläisetkään omasta puolestaan olleet erikoisemmin ihastuneita tämän herrasmiehen tulosta sinne. Silla olipahan heilläkin jo sen verran kokemusta, etteivät uskoneet herrain aina suopein silmin kanssa katselevan. Mutta tämäpä herra ei nyrpeyttä kansanmiehelle osoittanutkaan. Tuli vain tuttavallisesti turinoimaan kuin oman kylän asukas ainakin. Ja pian olivat kylän miehistäkin rotuennakkoluulot hävinneet, joten hyviin suhteisiin pääseminen el kauan ottanut aikaa.
ellauri390.html on line 463: Herätessäni tänä aamuna hymyilen. Minulla on edessäni aivan uusi 24 tuntia. Lupaan elää jokaisen hetken täysillä ja katsoa maailmaa rakastavalla katseella.
ellauri392.html on line 124: Life, liberty, and the pursuit of happiness. Happiness is a warm gun. Every individual has a potential for unlimited development. Allen Ginsbergin ulvahdus myös terästä. Joku Norman O. Brown hippiaikana vielä hoilotti polymorfisesta perverssiydestä: "Seksuaalinen nautinto tässä mielessä ei koske vain sukupuolielimiä, vaan se voi esiintyä kaikissa aistillisissa vuorovaikutuksissa, mukaan lukien koskettaminen, haistaminen, imeminen, katseleminen, näytteillepano, keinuminen, ulostaminen, virzaaminen, satuttaminen ja loukkaantuminen. Tämä varhaislapsuuden libidon alkuperäinen epäspesifisyys mahdollistaa seksuaalisen halun vaihtelut, jotka myöhemmin ilmenevät niin sanottuina 'perversioina' aikuisella." (Freud)
ellauri395.html on line 227: Astumme Taivaan saleihin. Nyt käännämme katseemme ikuisuuteen, kohden Valkoista Fajanssivaltaistuinta. Sen luona kerran kaikki enkelit, pahuuden henkiolennot ja ihmiset ovat vuorollaan Jeesuksen edessä polvillaan ja huutavat: ”Jeesus Kristus on Herra!” Sitten alkaa ikuisuus.
ellauri395.html on line 403: Se saattaa alkaa viattomasti. Vähän liian pitkästä katseesta, sielua hivelevistä sanoista, jopa yhteisestä hengellisestä missiosta. Selittämättömästä vetovoimasta... Ja pian on mela mekossa! Keppi liossa.
ellauri398.html on line 768: Hiänen kaltaisiansa viisas katselee lakkaamatta, rakastavasti.
ellauri398.html on line 803: Sillä yhtä osaa katsellessa silmä veti pois toisen osan täydellisyydestä.
ellauri398.html on line 811: Istuin alas tovereitteni kanssa ja katselin salamaa ja tulevaa myrskyä.
ellauri399.html on line 128: 00:50 Niin pitkälle kuin muistan, varhaisesta lapsuudesta asti, olen aina ollut täysin kiehtonut ajatus kuolemasta. Nyt saatat ajatella, että se on jotenkin sairasta, mutta tiedät, kun lapsi sanoo yöllä lauseen "Jos minun pitäisi kuolla ennen kuin herään", siinä on jotain aivan outoa . Millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä? Nyt useimmat järkevät ihmiset vain hylkäävät ajatuksen. He sanovat, ettet voi kuvitella sitä. He kohauttavat olkapäitään ja sanovat: "No, siitä se tulee." Mutta luulen, että olen yksi niistä vihamielisistä ihmisistä, jotka eivät ole tyytyväisiä sellaiseen vastaukseen. Ei sillä, että yrittäisin löytää jotain muuta sen lisäksi, vaan että olen aivan kiehtova siitä, millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä. 01:57 Tarkoitan, että monet ihmiset ajattelevat, että se on kuin menisi pimeyteen ikuisesti tai haudattaisiin elävältä. Mutta ilmeisesti se ei olisi ollenkaan niin, koska tunnemme pimeyden kontrastina - ja vain kontrastina - valon kanssa. Minulla on ystävä – tyttö, joka on erittäin älykäs ja sananvalkoinen – ja hän syntyi sokeana, eikä hänellä ole pienintäkään aavistustakaan, mitä pimeys on. Sana merkitsee hänelle yhtä vähän kuin sana "valo". 02:38 Joten jos menisit nukkumaan – et ole tietoinen pimeydestä nukkuessasi – ja niin jos menisit uneen, tajuttomuuteen, aina ja aina ja aina, se ei olisi ollenkaan kuin menisit pimeyteen. , se ei olisi ollenkaan kuin elävältä haudattu. Ihan kuin itse asiassa sinua ei olisi koskaan ollut olemassakaan. Ei vain sinä, vaan myös kaikki muu. Olisit siinä tilassa kuin et olisi koskaan ollut. Ja siellä ei tietenkään olisi ongelmia, ei olisi ketään, joka katuisi minkään menetystä, sitä ei voisi edes kutsua tragedioksi, koska ei olisi ketään, joka kokisi sen tragediana. Se olisi – yksinkertaista – ei mitään. Ikuisesti ja ikuisesti, koska sinulla ei vain olisi tulevaisuutta, sinulla ei olisi myöskään menneisyyttä eikä nykyisyyttä. 04:00 Nyt luulisi, että se oli se kohta, jossa sanoimme: "No, puhutaan jostain muusta." Mutta en ole tyytyväinen siihen; Kieltäydyn, koska tämä saa minut ajattelemaan kahta muuta asiaa. Tämä tyhjyyden tila saa minut ensinnäkin ajattelemaan - ainoa asia, jonka saan kokemuksessani lähellä tyhjyyttä, on se, miten pääni näyttää silmiini. Koska minusta tuntuu, että siellä on maailma – ikäänkuin – silmieni edessä, ja sitten silmieni takana ei ole mustaa täplää, ei ole edes sumeaa kohtaa. Ei ole yhtään mitään. En ole tietoinen päästäni, ikään kuin mustana aukona kaiken tämän valoisan visuaalisen kokemuksen keskellä. Siinä ei ole edes kovin selkeitä reunoja, koska näkökenttä on soikea. Ja jos liikutan sormiani näkökenttääni pitkin, se on näin, ja tämä on kohta, jossa sormeni vain katoavat näkyvistä. Epämääräinen reuna. Mutta sitten tämän ovaalin takana ei ole mitään. Ihan vain näköaistin perusteella. Tietysti, jos käytän sormiani ja kosketan, voin tuntea jotain silmieni takana. Mutta jos käytän näköaistia yksin, siellä ei vain ole mitään. Nyt kuitenkin siitä tyhjyydestä, jonka näen. No, se on ensimmäinen asia, joka minulle tulee mieleen. 06:00 Seuraava asia, jota se saa minut ajattelemaan, on tämä: jos olen kuollessani kuin en olisi koskaan ollutkaan, niin olin sellainen ennen syntymääni. Koska - aivan kuin yrittäessäni palata silmieni taakse ja löytää mitä siellä on, tulen tyhjään paikkaan - jos yritän muistaa takaisin ja takaisin, ja takaisin ja takaisin, minulla on varhaisimmat muistoni ja sitten , niiden takana ei mitään. Täysin tyhjä. Mutta aivan kuten tiedän, että silmieni takana on jotain käyttämällä sormia pääni päällä, niin tiedän muiden tietolähteiden kautta, että ennen syntymääni oli jotain tekeillä. Siellä oli isäni ja äitini, ja heidän isänsä ja äitinsä, ja koko maapallon aineellinen ympäristö ja sen elämä, josta he tulivat, ja sen takana aurinkokunta ja sen takana galaksi ja sen takana kaikki galaksit , ja sen takana… toinen tyhjä: välilyönti. 07:11 Joten ajattelen, että jos palaan, kun olen kuollut, tilaan, jossa olin ennen syntymääni, enkö voisi tapahtua uudestaan? Tiedätkö, se mikä on tapahtunut kerran, voi hyvin tapahtua uudelleen. Jos se tapahtui kerran, se on poikkeuksellista, eikä se todellakaan ole kovin erikoisempaa , jos se tapahtuisi uudestaan. Toisin sanoen tiedän varmasti – koska olen nähnyt ihmisten kuolevan ja olen nähnyt ihmisiä syntyvän heidän jälkeensä –, että (joka tapauksessa) kuolemani jälkeen ei synny vain joku, vaan myös lukemattomia muita olentoja. . Että minä tiedän. Me kaikki tiedämme sen, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta mikä meitä huolestuttaa, on se, että kun olemme kuolleet, ei voi olla mitään ikuisesti, ikään kuin siitä olisi syytä huolehtia. Ennen syntymääsi ei ollut tätä samaa ikuisesti mitään, ja kuitenkin tapahtuit. Ja jos tapahtui kerran, voit tapahtua uudelleen. 08:40 Mitä se nyt tarkoittaa? No, päästään siihen ensin sen yksinkertaisimmalla tavalla, ja selittääkseni itseni minun on keksittävä uusi verbi: tämä on verbi I . Ja ensinnäkin kirjoitamme sen I-kirjaimella, mutta sen sijaan, että se olisi pronomini, kutsumme sitä verbiksi. Universumi on . Se on minä -ed minussa ja se on sinussa. Kirjoitetaan nyt sana silmä uudelleen . Kun puhun "nähdä silmällä jotain", se tarkoittaa katsoa jotain, olla tietoinen jostakin. Joten muutamme oikeinkirjoitusta ja sanomme universumin silmät ; se tulee tietoiseksi itsestään meissä jokaisessa. Ja se katselee jatkuvasti ja joka kerta kun se katsoo , jokainen meistä, jossa se katsoo, tuntee olevansa kaiken keskipiste. Ja että tiedän, että sinä tunnet olevasi minä, aivan samalla tavalla kuin minä tunnen olevani minä . Ja meillä kaikilla on sama tyhjän tausta. Emme muista tehneemme sitä aiemmin, mutta sitä on kuitenkin tehty ennenkin. Uudelleen, uudestaan ​​ja uudestaan, ei vain ennen ajassa, vaan kaikkialla ympärillämme kaikkialla muualla avaruudessa on kaikki; on universumi I-ing 10:11 Katsokaa nyt, yritän tehdä tämän selvemmäksi tällä tavalla: kun sanon "Se on universumi I-ing ", kuka minä on ? Mitä tarkoitat 'minä'? No, sillä voit tarkoittaa kahta asiaa. Toisaalta voit tarkoittaa sitä, mitä kutsutaan egoksesi, persoonallisuutesi. Mutta se ei ole sinun todellinen minäsi, koska persoonallisuutesi on käsityksesi itsestäsi ; se on kuvasi itsestäsi. Ja se koostuu siitä, miten tunnet itsesi, kuinka ajattelet itsestäsi, ja se on täynnä sitä, mitä kaikki ystäväsi ja sukulaisesi ovat kertoneet sinulle itsestäsi. 10:55 Joten kuvasi itsestäsi – kuinka ilmeisesti tahansa – et ole enää sinä kuin valokuvasi tai enemmän kuin kuva mistään . Kaikki kuvamme itsestämme eivät ole muuta kuin karikatyyrejä. Useimmille meistä ne eivät sisällä tietoa siitä, kuinka kasvatamme aivojamme, kuinka työskentelemme hermoihimme, kuinka kierrätämme verta, kuinka eritämme rauhasten kanssa ja miten muokkaamme luita. Se ei sisälly sensaatioon tai kuvaan, jota kutsumme egoksi. Ilmeisesti siis egokuva ei ole minun minäni. 11:40 Joten minun minäni sisältää kaikki nämä tekijät, joita voisimme sanoa, että keho tekee: verenkierto, hengitys, hermojen sähköinen toiminta - kaikki tämä olen minä, mutta en tiedä siitä mitään . en tiedä miten se tuli yhteen, en tiedä miten se rakennettiin. Ja silti teen kaiken tämän, jos se on totta, myös sanoakseni "hengitän. Minä kävelen. Mielestäni. Olen tajuissani." En tiedä miten pärjään, mutta teen sen samalla tavalla kun kasvatan hiuksiani. Minun täytyy siis paikantaa itseni keskipiste – minun minäni – syvemmälle tasolle kuin egoni, joka on kuvani tai käsitykseni itsestäni. 12:41 Mutta kuinka syvälle mennään?Voimme sanoa, että keho on minä , mutta keho tulee ulos muusta maailmankaikkeudesta, tulee ulos kaikesta energiastaan. Joten se on maailmankaikkeus, joka minä olen . Universumi on samalla tavalla kuin omenapuu tai tähti loistaa . Ja omenan keskipiste on puu, loistavien keskipiste on tähti, ja niinpä minän peruskeskus – eli Itse – jota kutsutaan tässä tapauksessa Alan Wattsiksi, joka on vain nimi. tälle tietylle fyysiselle organismille; kukinta tästä erityisestä ympäristöstä, loistaa ulos tästä ympäristöstä – tekee kaiken tämän ikuisen maailmankaikkeuden keskuksen .Voi, ikuinen – asia on ollut olemassa kymmenen tuhatta miljoonaa vuotta ja todennäköisesti jatkuu vielä ainakin niin paljon, joten emme murehdi kuinka kauan se jatkuu. 13:55 Mutta - toistuvasti - se on , joten minusta tuntuu täysin järkevältä olettaa, että kun kuolen ja tämä fyysinen ruumis haihtuu ja koko muistijärjestelmä sen mukana, niin se on jälleen kerran tietoisuus, joka minulla oli ennen - ei aivan samalla tavalla – vaan vauvan syntymästä. Syntyy tietysti lukemattomia vauvoja, ei vain ihmisvauvoja, vaan sammakkovauvoja, kaniinivauvoja, hedelmäkärpästen vauvoja, vauvaviruksia, bakteereja, ja kuka heistä aion olla? Vain yksi heistä, ja silti jokainen heistä. Koska tämä kokemus tulee aina yksikössä, yksi kerrallaan. Mutta ehdottomasti yksi niistä. 15:03 Itse asiassa sillä ei ole paljon väliä. Sillä jos synnyin uudesti hedelmäkärpäsenä, luulisin, että hedelmäkärpäsenä oleminen oli tavallista, tavallista tapahtumien kulkua. Ja luonnollisesti luulisin olevani tärkeä henkilö – erittäin sivistynyt olento – koska hedelmäkärpäsillä on ilmeisesti korkea kulttuuri. Emme edes tiedä, miten sitä etsiä, mutta luultavasti heillä on kaikenlaisia ​​sinfoniaa, musiikkia ja taiteellisia esityksiä siinä, miten valo heijastuu heidän siivistään eri tavoin, kuinka he tanssivat ilmassa, ja he sanovat: "Oi, katso häntä! Hänellä on oikea tyyli! Katso, kuinka auringonvalo nousee hänen siivistään!" Ja he ovat maailmassaan yhtä tärkeitä ja yhtä sivistyneet kuin me omassa maailmassamme, jotta jos heräisin hedelmäkärpäsenä, en tunteisi itseäni (ikään kuin) erilaiseksi kuin silloin Herään ihmisenä. Olisin tottunut siihen. 15:58 "No", sanot kuitenkin, "se en olisi minä ! Sillä jos se olisin minä uudelleen, minun pitäisi muistaa, millainen olin ennen." Selvä, mutta et – nyt – muista, millainen olit ennen, ja silti olet tarpeeksi tyytyväinen ollaksesi se minä, joka olet. Itse asiassa se on täysin hyvä järjestely tässä maailmassa, että emme muista mitä se oli ennen. Miksi? Koska monimuotoisuus on elämän mauste, ja jos muistaisimme, muistaisimme, muistelimme tehneemme tämän uudestaan ​​ja uudestaan, ja uudestaan ​​ja uudestaan, meidän pitäisi kyllästyä. Ja aivan kuten muisto on kaunis asia, joka täytyy muistaa, ilman muistia emme voi olla älykkäitä. Mutta aivan kuten olen selittänyt, että hahmon näkemiseksi pitää olla tausta, jotta muisto olisi arvokas, pitää olla myös unohdus. 07:01 Siksi nukumme joka yö virkistäytyäksemme: menemme alitajuntaan, jotta tietoisuuteen paluu on jälleen hieno kokemus. No, kun sitä on kestänyt tarpeeksi kauan – kun päivästä toiseen muistamme menneitä päiviä (vaikka univäli onkin) – tulee kohta, jolloin todellakin , jos ajattelemme, mikä on meidän todellista mieltymystämme. , haluamme unohtaa kaiken , mikä meni ennen, jotta voimme saada poikkeuksellisen kokemuksen nähdä maailma jälleen vauvan silmin – olipa vauva mikä tahansa. Joten se on täysin uusi ja meillä on (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) kaikki hämmästyttävä ihme, joka lapsella on; kaikki havainnon eloisuus, jota emme voi saada, jos muistamme kaiken ikuisesti. 17:52 Joten näetkö mitä tapahtuu? Maailmankaikkeus on järjestelmä, joka ei vain unohda itsensä ja muistaa sitten uudelleen niin, että aina on jatkuvaa muutosta ja jatkuvaa vaihtelua ajan kuluessa, vaan se tekee sen myös avaruuden aikavälillä katsomalla itseään jokaisen eri elämisen läpi. organismi antaa ikään kuin kokonaisvaltainen näkemys – tiedäthän, se on tapa päästä eroon ennakkoluuloista: päästä eroon yksipuolisesta näkemyksestä. Joten kuolema on siinä mielessä valtava vapautus yksitoikkoisuudesta. Se asettaa täydellisen unohtamisen välin rytmiseen päälle ja pois, päälle ja pois, jotta voit aloittaa kaiken alusta etkä koskaan kyllästy. 18:56 Mutta pointti on, että jos kuvittelet ajatuksesta olla mitään aina ja aina ja aina, sanot todella: "Kuolemani jälkeen maailmankaikkeus pysähtyy." Ja mitä sanon on: ei, se jatkuu aivan kuten se tapahtui, kun sinä synnyit. Saatat sanoa, että sinun mielestäsi on uskomatonta, että sinulla on useampi kuin yksi elämä. Mutta sanon ensinnäkin, eikö olekin uskomatonta, että sinulla on tämä ? Eikö olekin uskomatonta, että tässä olet menneisyytesi keskellä? Miksi, se on hämmästyttävää. Joten jos se on hämmästyttävää, se voi aina tapahtua uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. 19:52 Tämä tarkoittaa siis sitä, että aivan kuten et tiedä kuinka onnistut olemaan tietoinen, kuinka onnistut kasvattamaan ja muotoilemaan tätä kehoasi, se ei tarkoita, että et tee sitä. . Samoin et tiedä, kuinka universumi loistaa tähdet, muodostaa tähtikuvioita ja galaksit galakseja – et tiedä. Mutta se ei tarkoita, ettet tee sitä samalla tavalla kuin hengität tietämättä kuinka hengität. Jos sanon: "Todella ja todella, minä olen koko tämä universumi" tai - toisin sanoen - "Tämä tietty organismi on koko maailmankaikkeuden tekemä minä-olento ", ja joku voisi sanoa minulle: "No kuka helvetissä luuletko olevasi? Oletko sinä jumala? Lämmitteletkö galakseja? Pystytkö sitomaan Plejadien makeat vaikutteet tai löysäätkö Orionin siteet ? ” Ja minä vastaisin siihen: ”Kuka helvetti sinä luulet olevasi ? Voitko kertoa minulle, kuinka kasvatat aivosi, miten muotoilet silmämunasi ja kuinka pystyt näkemään? No, jos et voi kertoa minulle sitä, en voi kertoa sinulle, kuinka lämmitän galaksia." Vain: Olen paikantanut itseni keskuksen syvemmälle ja yleismaailmallisemmalle tasolle kuin me kulttuurissamme olemme tottuneet tekemään. 21:43 Niin sitten,jos tuo universaali energia on todellinen minä – todellinen Itse, joka on kuin kaikki nämä erilaiset organismit leviävät eri tiloihin tai paikkoihin ja tapahtuvat uudestaan ​​ja uudestaan ​​ja uudestaan ​​eri aikoina – meillä (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) on ihmeellinen järjestelmä menossa. josta voit olla ikuisesti yllättynyt. Universumi on todella järjestelmä, joka jatkuvasti yllättää itsensä. Monilla meistä (etenkin teknisen osaamisen aikakaudella) pyrkimys saada kaikki hallinnassamme on väärä kunnianhimo, koska sinun tarvitsee vain ajatella hetken: millaista olisi, jos todella tietäisit ja hallitset kaikki? Oletetaan, että meillä on superkolossaali teknologia, joka voisi mennä villeimmille unelmillemme teknologisesta osaamisesta, jotta kaikki tapahtuva olisi ennalta tiedossa, ennustettavissa ja kaikki olisi hallinnassamme? Miksi, tiedätkö, se olisi kuin rakastelisi muovinaisen kanssa. Siinä ei olisi yllätystä, ei äkillistä vastauskosketusta – aivan kuin kosketamme toista ihmistä, se ei ole kuin koskettaisi jotain muovista valmistetta. Sieltä tulee vastaus, jotain odottamatonta. Ja sitä me todella haluamme, kun haluamme olla yhteydessä toiseen. 23:25 Näet, et voi kokea tunnetta, jota kutsut "itseksi", ellei se ole ristiriidassa "toisen" tunteen kanssa. Se on kuin tunnettua ja tuntematonta, valoa ja pimeyttä, positiivista ja negatiivista. Muuta tarvitaan, jotta voit tuntea itsesi. Eikö se sitten ole se järjestely, jonka haluat? 23:54 Ja niin, samalla tavalla, etkö voisi sanoa, että järjestely, jonka haluat, ei ole muistaa – muisti on aina, muista, kontrollin muoto : minulla on se mielessä, muistan sen, tiedän numerosi. Olet hallinnassa. Jos nyt jatkat muistamista, muistamista ja muistamista, se on kuin kirjoittaisit paperille ja jatkaisit kirjoittamista, ja kirjoittamista ja kirjoittamista, kunnes paperille ei jää tyhjää tilaa. Muistisi on täynnä, joten sinun on pyyhittävä kaikki puhtaaksi, jotta sinulla on valkoinen paperi uudelleen ja voit alkaa kirjoittaa sille uudelleen. 24:36 Sitä kuolema siis tekee meille: se pyyhkii liuskekiven puhtaaksi ja myös – katsoen sitä planeetan väestön ja ihmisorganismin näkökulmasta – se puhdistaa meidät jatkuvasti. Ja ajatus teknologiasta, jonka avulla jokainen meistä voisi olla kuolematon, olisi jotain, joka täyttiisi planeetan vähitellen ihmisillä, joilla on toivottoman täynnä muistoja. He olisivat kuin ihmiset, jotka asuvat talossa, johon he olisivat keränneet niin paljon omaisuutta, niin paljon kirjoja, niin monia maljakoita, niin monia veitsisarjoja ja haarukoita, niin monia pöytiä ja tuoleja, niin monia sanomalehtiä. – ei olisi tilaa liikkua! Tarvitsemme tilaa elääksemme. Ja avaruus on eräänlaista tyhjyyttä. Ja kuolema on eräänlainen tyhjyys. Kaikki on sama periaate. Ja asettamalla ikään kuin lohkoja tai tyhjyyden tiloja - avaruuden tiloja - jonkin tilojen väliin saamme elämän asianmukaisesti erilleen. Saksan sanaa käyttäen: Lebensraum , "huone asumiseen". Sitä avaruus antaa meille, ja sen antaa meille kuolema. 26:00 Katso nyt: huomaa, että kaikessa, mitä olen sanonut kuolemasta, en ole tuonut sisään mitään, jota voisin kutsua pelotukseksi. En ole tuonut mitään tietoa mistään, jota et jo tiedä. En ole vedonnut mihinkään mystiseen tietoon sieluista, muistoista entisistä elämistä tai sellaisista. Olen vain puhunut siitä termeillä, jotka me jo tiedämme. Joten jos sanot: "Kaikki tämä ajatus, joka ihmisillä on haudan takana olevasta elämästä, on vain toiveajattelua", sanon: "Okei. Minä myönnän sen." Oletetaan, että se on toiveajattelua ja että kun olemme kuolleet, ei vain ole mitään . Todettakoon se tosiasia: se tulee olemaan loppu. Huomaa nyt ensinnäkin, että se on pahin asia, jota sinun täytyy pelätä. Pelottaako se sinua? Kuka pelkää? Oletetaan, että se loppuu? Ei enää ongelmia! 27:11 Mutta sitten tulet huomaamaan, että tämä tyhjyys – jos noudatit väitettäni – on jotain, josta sinä ikään kuin pomppaat jälleen , aivan kuten pomhdit alun perin syntyessäsi: sinä pommitat tyhjyydestä. Tyhmyys on eräänlaista pomppimista, koska se merkitsee – mikään ei merkitse mitään. Joten palaat takaisin. Kaikki uutta, kaikki erilaista, ei mitään verrattavaa aikaisempaan, virkistävä kokemus. 27:43 Jajos siis saat tämän tunteen – aivan kuten sinulla ei ole mitään käsitystä silmiesi takana – saat tuntemattomuuden tunteen (erittäin voimakkaan, pirteän tyhjyyden) koko olemuksesi taustalla, eikä siinä ole mitään pelättävää. , silloin – tällä tavalla – voit tulla ihmiseksi, jolle loppuelämä on kastiketta, koska olet jo kuollut. Tiedät, että tulet kuolemaan. Sanomme, että yksi asia on varma, se on kuolema ja verot. Ja meidän jokaisen kuolema nyt on yhtä varma kuin se olisi, jos kuolisimme viiden minuutin kuluttua. Joten missä on ahdistuksesi, missä on puhelusi? Pidä itseäsi jo kuolleena, jotta sinulla ei ole mitään menetettävää.Turkkilainen sananlasku sanoo: "Se, joka nukkuu lattialla, ei putoa sängystä." Joten samalla tavalla henkilö, joka pitää itseään jo kuolleena, joka – siis et ole käytännössä mitään. Sadan vuoden päästä olet kourallinen pölyä. Se tulee olemaan totta. Hyvä on. Toimi tuon todellisuuden mukaan, etkä yllätä itsesi yllättäen mistään: tuosta mitä enemmän tiedät, ettet ole mitään, sitä enemmän tulet olemaan jotain.
ellauri401.html on line 212: Oltuaan 18-vuotiaana pastori Murénin kanssa muutaman kerran kahteen pekkaan kammiossa rippikoulussa Pekka näki ja tunsi ”kuinka paljon meidän taivaallinen Isämme minua rakasti (17cm jos olet taitava)”. Liikutuksen vallassa Pekka seurasi toisia alttarille ja laskeutui taas polvilleen oudon tunnelman valtaamana. Ehtoollismenojen aikana hänen silmänsä olivat ylöspäin kohotettuina kohti alttaritaulua, jota hän aina oli pitänyt rumana. Pekan katsellessa taulua se peittyi kuin jonkinlaiseen sumupilveen. Hetken kuluttua pilveen muodostui aukko, josta Pekka näki Jeesuksen kasvot ja erään puolen hänen vartalostaan. Pekan mielestä se ei ollut näköhäiriö eikä kuva vaan elävä olento, jonka syvät ja lempeät silmät katsoivat suoraan häneen.
ellauri401.html on line 245: Toukokuussa hänelle sattui erikoinen kokemus keskellä kaupungin vilinää. Pekka oli juuri ostanut uutta teosofista lukemista Pohjois-Esplanadin ja Unioninkadun kulmassa sijainneesta G. W. Edlundin kirjakaupasta ja käveli kohti Fabianinkatua. Korttelin puolivälissä Pekan katse kiintyi kuin lumottuna pitkään, solakkaan mieheen, joka puukengät kolisten tuli häntä vastaan pitkässä mustanruskeassa munkin kaavussa ja mustassa päähineessä. Hänellä oli laihat parrattomat kasvot. Arvokkain askelin lähenevän miehen koko olemus säteili mahtavaa varmuutta ja itsenäisyyttä, ja hänen tummat ja verettömät kasvonsa ilmaisivat ankaran lujaa itsehillintää ja valtaa ihmisten yli ja hänen mustat silmänsä tuijottivat Pekkaa syvällä, tutkivalla, mutta samalla oudon rohkaisevalla katseella.
ellauri401.html on line 247: Katseen myötä Pekka ajatteli kuin E. Saarinen Veskun kanssa vessassa kulli kädessä: ”Olisipa minulla tuollainen opettaja, jolta saisin neuvoja, jonka jalkojen juureen saisin kyykähtää – se olisi rotevaa.” Samalla hän ihmetteli, kun toiset kadulla kulkijat eivät kiinnittäneet mitään huomiota outoon ilmestykseen. Pekka kääntyi seuraamaan kulkijaa katseellaan, näki ja kuuli tämän kulkevan tovin, mutta sitten mies hävisi näkyvistä. Silloin vasta Pekka aivan kuin havahtui ja ihmetteli, että ihmiset kulkivat kadulla kumpaankin suuntaan, keskustellen ja nauraen ikään kuin eivät olisi mitään välittäneet – olisihan kuitenkin niin oudosti puetun henkilön pitänyt herättää runsaasti huomiota keskellä kaunista kevätpäivää Helsingin kadulla. Hän ei voinut ymmärtää muuta kuin, että näkymättömän maailman asukas oli ilmestynyt vain hänelle. Oudon olennon kuva jäi Pekan mieleen elämään, ja hän arveli ilmestyksen olleen H. P. Blavatskyn, jonka hän oli lukenut kuolemansa jälkeen ilmestyneen Lontoossa joillekin teosofeille. Aluksi hän hylkäsi tämän ajatuksen, koska ”munkki” ei vähääkään ollut madame Blavatskyn näköinen. Pekka ei uskaltanut kertoa kokemuksestaan kenellekään eikä oikein ollut vakuuttunut, että korkea adeptiolentohärveli olisi juuri hänelle ilmestynyt, mutta kohtaus antoi hänelle merkillisen varmuuden, että hän tahtoi elää ja kuolla totuuden puolesta.
ellauri401.html on line 359: Lokakuun 8. päivän sateisena iltana ”kun ei ollut erityistä tehtävää”, Ervast päätti käydä tervehtimässä prinsessa Karadjaa*. * Mary Karadja eli Maria Louise Smith (1868–1943) oli ruotsalaisen raharuhtinaan Claes Ohlsson Smithin tytär. Maria oli avioitunut Turkkia Tukholmassa edustaneen fanarioottiprinssin Jean Karadja Pashan kanssa. Siitä johtui prinsessan arvonimi. Mary Karadjan luona oli juuri silloin vieraana berliiniläinen meedio Anna Abend miehineen, ja Ervast sai olla mukana sinä iltana järjestetyssä mediumistisessa istunnossa.

Istunto tapahtui täysin valaistussa huoneessa, ja sen kulku sujui siten, että prinsessan istuntoja varten teettämä pyöreä pöytä asetettiin meedion ja kulloinkin vuorollaan ”henkiä puhuttelevan” henkilön väliin. Ervastin tulosta ei ollut sovittu. Ensikertalaisena Ervast sai ensin olla kysymysten kohteena. Abendin suorittama henkien puhuttelu tapahtui siten, että hän asetti hengille kysymyksiä ja henget vastasivat pöydällä. Pöytä tie- si Ervastin syntymäajan, sisarten määrän ja nimet, äidin nimen ja kuolinpäivän. Pekka-nimi tosin sai aikaan hämmästyksen, sillä saksankielisen Anna Abendin mielestä se ei sentään ollut mikään nimi, enintään koiran.

Tämä pöytä oli myös kielitaitoinen, sillä se osasi vastata oikein myös Ervastin suomeksi tekemiin kysymyksiin. Istunnosta jäi Ervastille myönteinen vaikutelma. Hänen mielestään spiritistisellä liikkeellä oli tärkeä asema henkimaailman olemassaolon ja kuolemanjälkeisen elämän todistajana.

Toisella kertaa yleisö oli parhaasta päästä yläluokkaan kuuluvia henkilöitä. Ervast oli pukeutunut työmieheksi. Hänellä oli päällään musta villapaita. Kun Ervast katseli toisten hienoja vaatteita, häntä alkoi hävettää. Jälkeenpäin Peters kertoi Ervastille, että eräs venäläinen ruhtina- tar oli kysynyt Karadjalta, ”kuka oli se julma ja ei-puettu ihminen, se puoli-ihminen, joka oli siellä istunnossa”. Siihen tämä oli vastannut: ”Hän ei ole kyllä samanlainen kuin muut ihmiset, mutta totta puhuen hänen pikkusormensa on enemmän arvoinen kuin kaikkien muiden keskisormet yhteensä.”
ellauri401.html on line 517: Ruusu-Ristin looshityö järjestettiin tälläselle vapaamuuraripohjalle vuonna 1926. Ruusuristityö yhdistettiin vapaamuurariuteen 22. toukokuuta. Areopagi 12:sta tehtiin yxin tein Ruusu-Risti-vapaamuurareita, ja Ervast vihittiin sen ensimmäiseksi suurmestariksi. Seremoniat auttoivat tekemään kokoontumisista rauhan hetkiä, jolloin katseet ajatukset kääntyvät toisiin asioihin kuin arkiryskeeseen. Vähän kuin Pafos-seminaarit.
ellauri401.html on line 535: Ervastilla oli kortteeri Lounaksilla. Ennen kursseja hän puheli koko päivän syvästi uskonnollisen vanhan hierojatädin kanssa Tämä tuli esitelmääkin kuuntelemaan ja sanoi sen jälkeen Ervastille: ”Jos olisin nuorempi, jaksaisin todella ymmärtää puheesi, mutta nyt vain jollakin tavalla tuntuu, että asiat ovat niinkuin sanot. Mutta kun sinä puhut, niin ota käteesi kirja. Tuntuisi mukavammalta katsella, ettei ole niinkuin perunoita pussista puistaisi!” Ervast katseli ja lupasi miettiä asiaa.
ellauri401.html on line 634: Yrityksestä eivät ottaneet vastuuta muut mestarit kuin Kuthumi ja Morya. Muut varovaisina olivat asettuneet odottavalle kannalle toivoen ja nähden, että seuraavalla vuosisadalla voitaisiin ehkä ryhtyä johonkin, vaikka lämmittämään palloa. Ervast kertoi vähän Paavalin historiasta ja mukanaolosta Stefanuksen kivittämisessä sekä Paavalin kristityksi tulosta, miten hän sai Damaskoksen tiellä kokeilla Jumalan Poikaa, jonka ihan täytyy nuohota joka ihmisen "sydämessä". Ja apostolina ja kirkon perustajana Paavali tuli tuon ihmeellisen veljeskunnan jäseneksi. Hän kuoli Paavalina, ja hän syntyi jälleen ja on sen jälkeen useampia kertoja muuttanut nimeä ja vaatteita. Hänellä ei ole enää sitä nimeä, mutta hän on se sama henkiolento ja on yhä innostunut kristinuskosta. Paavali on Jeesuksen suuri auttaja ja koittaa tehdä mitä voi kristinuskon hyväksi. Ja hän on katsellut teosofista liikettä. Hän ei ole liittynyt edestakaiseen liikkeeseen niin kuin ne kaksi muuta mestaria. Paavali, joka oli monta kertaa yrittänyt nuohota puhtaaxi kristinuskoa, oli vähän epäilevällä kannalla. Mutta juuri täällä Euroopassa ajattelivat hyvin monet mestarit, että he voisivat ehkä ryhtyä jotain tekemään. Ja nämä toiset, Paavali niiden joukossa, siis vuonna 1925 alkoivat nuohota kristikuntaa puhtaaxi. Esimerkkejä oli jo nähty, ja tullaan näkemään, että kristikunta kyllä vielä tulee suurella voimalla mehukkaasti muslimeihin takaapäin.
ellauri402.html on line 235: minä havaittiin vaihtaneen merkittäviä katseita alttarin
ellauri408.html on line 102: ”Olen se, jota rakastamme ja jota emme tunne. Ihmiseen olen perustanut liekin valtakuntani sydämen haluihin, sielun unelmiin, ruumiiden siteisiin, salaperäisiin vetovoimaan, veren aarteisiin, silmien katseisiin. Minä saan vaimon puhumaan unissaan. Onnellinen nuori tyttö oppii onnellisia valheita; Annan heille öitä, jotka lohduttavat päiviä, olen salaisten rakkauksien salainen kuningas. Yhdistän sydämet, katkaisen tiukat kahleet, Kuin perhonen jauhemaisilla siivillään tuon liikkuville nurmikoille kukkapopulaatioita ja rakastelen niitä ilman vaaraa ja kyyneleitä."
ellauri408.html on line 608: Roman de la Rose on allegorinen rakkausruno, joka saa muodon unelmanäkynä. 25-vuotias kertoja kertoo noin viisi vuotta sitten näkemästään unesta, joka on sittemmin toteutunut. Unessa hän matkusti muurien ympäröimään puutarhaan, jossa hän katseli ruusupensaita Narkissoksen lähteessä. Kun hän meni valitsemaan omaa erityistä kukkaansa, Rakkauden Jumala ampui häntä useilla nuolilla, jolloin hän ihastui ikuisesti yhteen tiettyyn kukkaan. Hänen yrityksensä saada ruusu ei tuottanut tulosta. Varastettu suudelma varoitti ruusun vartijoita, jotka sitten sulkivat sen vielä vahvempien linnoitteiden taakse. Kohdassa, jossa Guillaume de Lorrisin runo katkeaa, päähenkilö, joka kohtaa tämän uuden esteen rakkautensa toteuttamiselle, jää valittamaan kohtaloaan. Jean de Meun päättää tarinan surkealla kuvauksella ruusun nyppimisestä, joka saavutettiin petoksella, mikä on hyvin erilaista kuin Guillaumen idealisoitu käsitys rakkausmatkasta.
ellauri408.html on line 1009: Maaliskuun 27:ntenä 1878 (keskiyö). Jatkanut Rousseaun teosten lukemista (Correspondance, Origine de l´inégalité ja siihen kuuluvia kiistakirjoituksia). Kuinka vaikeata onkaan löytää toista henkilöä, joka on aiheuttanut ja oikeuttanut enemmän vastenmielisyyttä, jonka elämä kumoaa hä- nen periaatteensa, jonka vaalilause ja kyky ovat keskenään ristiriidassa jne., jne. Meissä on paljon yhteistä, paizi että hän on kuuluisa ja minä en. Kyvyn ja luonteen, elämän ja ajattelun, ihmisen ja kirjailijan yhteensointumattomuus herättää kiusallisia tunteita. On ikävä katsella sellaista arvoituksellista ja epäsointuista olentoa. Herkistymätön omatunto ja suunnaton itserakkaus; tulinen kyky ja taipumus teennäisyyteen; ristiriitaa kaikessa ja tumputusta kaikkien nähden. Vaikutelmien ja kuvitelmien johtama; ajatus palvelemassa intohimoa. Kenties kaksimielisyyden uhri, sen, joka on hänen elämänsä ja teostensa perustuksena: Luonnon. Merkitseekö ihmisluonto taipumusta, pyydettä, viettiä? - Paradoksaalinen, kaikkia vastaan hangoitteleva, niskoitteleva, kiivas; kaiken pakon vihamies; koko elämä yhtä ainoata vedonlyöntiä. Tukee esimerkixi Schopenhauerin oppia, jonka mukaan äly on tietämättään tajuttoman tahdon, sokean ja harkitsemattoman virkkeen orja. Epikurolainen, joka on olevinaan stoalai- nen, hekumoitsija, joka esittää itsensäkieltäjän osaa; hänen olemuksensa keskuksen muodostaa kuvittelu. Väärässä ovat aina toiset (ja tarpeen vaatiessa yhteiskunta). Hän itse on yksin oikeassa, hän yksin on hyvä ja oikeamielinen, ja viimeisen tuomion pasuunat voivat pau- hata... loppu tiedetään. Kristillisen psykologian suora vastakohta. Ei nöyryyttä, ei katumusta, ei kääntymystä eikä pyhitystä. Miten tämä kuulostaa niin tutulta? Eikös tässä ole E. Saarinen ja paasaaja?
ellauri409.html on line 609: Tomi kirjoitti Jätemaata Margatessa ollessaan toipumassa hermoromahduxesta. Margaten luontokeskus on kiinni maanantaisin, ja ainoa muu turvakodissa saapuessani on humalainen, joka katselee minua epäilyttävästi. Muistolaattaa ei ole, useat lasit ovat rikki tai puuttuvat, ja ikkunoissa toisella puolella on suurilla vihreillä kirjaimilla teksti VÄÄRÄHAMPAT. Vaikuttaa huolimattomalta jollain tapaa kohdella paikkaa, jossa 1900-luvun suurin runo kirjoitettiin. Että kenenkä mielestä? No anglosaxien.
ellauri411.html on line 78: Ulkopuolisena kaikkialla hänellä oli harvinainen läheisyyden lahja. Hänen elämänsä tosiasiat olivat loppujen lopuksi ankaria, jopa traagisia, mutta hänen lahjakkuutensa oli koominen ja hänen proosaa valaisee hänen valppautensa kauneuden suhteen ja – mikä kaikkein vaikeinta analysoida – hänen erehtymätön ilonsa elossa olemisesta ja elämän asettamisesta. sivulla mahdollisimman lähellä. "Se minuutti ja herkkä ilo, jonka saan ihmisten ja asioiden katselemisesta... on yksinkertaisesti valtava", hän kirjoitti päiväkirjaansa; "elämän yksityiskohdat, elämän elämä."
ellauri412.html on line 98: Gazan kaduilla viruu ruumiita kuin jätteitä tunkiolla. IDFn äijät ärjyvät kuin jalopeurat, heidän äänensä on kuin nuoren leijonan, joka karjahtaen sieppaa saaliin ja raahaa sen mukanaan kenenkään uskaltamatta asettua tielle. Heidän vyönsä ei uumilta irtoa paizi raiskaushommissa, eikä kenenkään kengästä katkea hihna. Tänä päivänä se kaunainen kansa ärjyen uhkaa Filistean maata ja Libanonia, kohisten kuin meri. Mihin katseesi luotkin, vain pimeyttä ja ahdistusta.
ellauri412.html on line 304: eikä katsele sormien läpi vääryyden töitä.

ellauri413.html on line 613: länkkäreihin katseens' ilkeän. Luo portin
ellauri418.html on line 252: "Mitä minusta tuli tässä näkymässä! Olin kuvitellut itseni hyvin vastahakoiseksi vanhaksi harrastajaksi; Herra de Pontverren hyvä rouva ei voisi mielestäni olla mitään muuta. Näen kasvot täynnä armoa, kauniit siniset silmät täynnä makeutta, häikäisevän ihon, lumoavan kurkun ääriviivat. Mikään ei välttynyt nuoren käännynnäisen nopealta katseelta; sillä minusta tuli heti hänen omakseen, varmana siitä, että tällaisten lähetyssaarnaajien saarnaama uskonto ei voinut olla johtamatta paratiisiin."
ellauri422.html on line 92: Tätä miältä on USA:n first lady Elon Musk. Turvatakuita ezitään nyt Trumpin tukkatakuista. Trump varmaan miettii paljon ulkonäköään ja hiuksiaan? Pyysimme professori Mikko Saikkua ja hiusmuotoilija Mikko Heliniä arvioimaan Trumpin uuden näköistä kampausta ja sen merkitystä Ukrainan sodalle. Upin johtava tutkija Sinikukka Saari arvioi Trumpin tukkatakkua takkukurvien näkökulmasta. – On hauska katsoa, että onko tämä alkavan vuoden 2025 trendi. Eiköhän tälle tyylille anneta pian myös uusi nimi. On jännä kuulla, että mikä se on. Olisko se "rökäletappio?" Ovatko karvakolmiot tulossa takaisin? – Nyt olisi paikka löytää uudestaan Euroopan kadotettu johtajuus. Tässä suhteessa katseeni kohdistuu erityisesti Ranskaan ja Britanniaan, sanoo pölhö tutkimusjohtaja Ilta Lehti. Britanniassa olisi se takkutukka Boris Johnson ja Ranskassa se jutku konna Sarkozy.
xxx/ellauri013.html on line 409: Me nautimme mehukkaista paisteista ja tuoreista ranskanleivistä sillä aikaa kun saksalaislapset kuolevat nälkään, koska valtiomiehemme eivät uskalla katsella suuttumustamme, jos he rohkenisivat pyytää meitä luopumaan vähäisestäkin hyvinvointimme hitusesta.
xxx/ellauri027.html on line 333: Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila: Rakkauden atlas, Otava 2005. "Olemme kirjoittaneet tämän kirjan eräänlaiseksi rakkauden kulttuurihistorian atlakseksi, karttakirjaksi, josta näkyy, millaisin silmin muut vaeltajat ovat katselleet näitä maisemia." Sympaattinen, ymmärtäväväinen, lämmin ja laajakatseinen kirja, joka esittelee ihanan soljuvasti rakkauden kuvastoja lännessä ja idässä. Perustuu tekijärakastavaisten poikkeuksellisen suureen lukeneisuuteen ja inhimilliseen ymmärrykseen. Kansainvälsien tason huipputeos, uhkea myös ulkoisessa toteutuksessaan ja kuvituksessaan. Tekijät edustavat sitä harvinaista taitoa, jossa opillinen sivistys ja sydämen sivistys kulkevat käsi kädessä ja inspiroivat kaiken aikaa toisiaan.
xxx/ellauri027.html on line 457: Pafos-seminaarin ympäristössä muut seminaarilaiset voivat vaikuttaa valtavasti pelkällä läsnäolollaan ja kiinnostuneilla katseillaan toiseen vahvistavasti. Esan sanastossa on tälle aivan erityinen sana: kukoistuskatse. Nämä kukoistuskatsehetket tapahtuvat esimerkiksi vessajonon keskusteluissa, kahvitauolla tai illallispöydässä. Yhteisöllisyys ja tunne siitä, että on osa jotakin kokonaisuutta, vahvistavat. Yksin on hankala kukoistaa.
xxx/ellauri057.html on line 1321: minun sieluni kasvoihin katselkoon”.
xxx/ellauri075.html on line 530: Tämä oli Cranen esikoiskirja ja nauttii arvoa varhaisena amerikkalaisen naturalismin edustajana, jossa otetaan voimakkaasti kantaa kasvuolosuhteiden vaikutukseen mahdollisuuksiin elämässä, siis vastoin perinteistä amerikkalaista unelmaa että kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Ja vaikka realismissa pysytäänkin niin vedetään myös vähän melodraaman puolelle, mikä sinänsä sopii hyvin (melodraamat kun olivat aikakauden alaluokkaisten kaupunkilaisten hupina ja sellaista katsellaan kirjassakin), ja paisuttelulla saadaankin hyvin tunnetiloja esiin lukijasta, harvassa taitavat olla niin kyyniset lukijat että kirjan esitetyt epäoikeudenmukaisuudet eivät edes vähän nostata tunteita.
xxx/ellauri087.html on line 185: Saarinen ja Pipsa olivat nähneet Loirin vain kaukaa, mutta kymmenen vuotta myöhemmin Loiri oli sanonut Saariselle Kosmoksen pisuaarilla: “Kiitos sitä katseesta, mä näin sen katseen.” Huoh, montakohan kertaa mä oon jo kuullut tän, ja aina se kuulostaa yhtä puolivillaiselta. Esan kaze oli varmaan nauliutunut Loirin käteen. Piuu piuu piuu DOJOJOJONG!
xxx/ellauri087.html on line 186: Jossain kohdassa tarina yhdistyy arkifilosofiseen tulkintaan siitä, miten emme voi tietää, mikä kenellekin on merkityksellistä. (Eikä sitä kaiketi voi kysyä.) Saarinen ei missään vaiheessa sano, että meidän kaikkien tulisi luoda jatkuvasti merkitseviä katseita ympärillemme, vaan että sellainen on mahdollista. Se on kokeillut.
xxx/ellauri104.html on line 929: Helpotus: Seuraavana päivänä opettaja katsoi paperia ja huusi ääni väristen: ’Nyt menen ilmiantamaan sinut poliisille. Katsotaan sitten, auttaako Jumalasi sinua!’ Tämän sanottuaan opettaja lähti koulun pihaan, hyppäsi pyöränsä satulaan ja polki tielle. Mutta hän ei päässyt pitkälle. Ajaessaan koulun portin ohi hän putosi yhtäkkiä pyöränsä päältä – hänen sydämensä pysähtyi ja hän kaatui kuolleena maahan. Lapset katselivat luokan ikkunasta ja näkivät tämän. He juoksivat ulos ja kerääntyivät järkyttyneinä opettajan ruumiin ympärille. Sitten yksi huusi kovalla äänellä ja toiset yhtyivät hänen huutoonsa: ’Jumala on ehdottomasti olemassa! Jumala on ehdottomasti olemassa!' Allah akbar! Allah akbar!”
xxx/ellauri104.html on line 1185: Onko kristillisellä kirkolla mahdollisuus, ehkä jopa velvollisuus, eettisen perusnäkemyksensä pohjalta tunnustaa isyys myös tässä tapauksessa ja toimia sen mukaisesti? Jeesuksen sydäntä lähellä olivat ihmiset, joita hänen aikanaan syrjittiin ja pidettiin vähempiarvoisina. Hän näki ja kuunteli missä muut käänsivät katseensa pois ja sulkivat korvansa. Yhteisössä, jossa päivittäin rukoillaan tuhansin ja taas tuhansin äänin, että Jumala kääntäisi katseensa puoleemme, nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on mitä läheisin asia.
xxx/ellauri113.html on line 300: Reinikainen oli kertomansa mukaan nuorena ateisti mutta kääntyi sitten kristinuskoon, ja hän on nykyään tunnettu useista kristinuskoa ja nuoren Maan kreationismia puolustavista kirjoistaan (esimerkiksi Unohdettu Genesis ja Dinosaurusten arvoitus ja Raamattu). Reinikainen on puolustanut luomisoppia myös televisiossa ja vastannut katselijoiden kysymyksiin internetissä. Reinikainen on näkyvästi puhunut näennäistieteiksi katsottuja uskomushoitoja vastaan.
xxx/ellauri116.html on line 463: Leveä hymy, tiivis katse ja todellisen seuramiehen elkeet. Hän tanssi tarinoiden mukaan paremmin kuin yksikään kuninkaallinen – eikä voinut vastustaa kauniiden naisten seuraa. Merisairas meriupseeri. Sen äiti oli kuningatar Mary.
xxx/ellauri123.html on line 226: Tuli mieleeni, kun aikani katselin Sebastian von Hammerschmackin ja Sir Vincent Goebbelbängin sipsuttavan hännystakeissaan kilpaa hevosella takaperin ja sitten taas etuperin ja nytten vielä sivulle, että niin siis tämä on nyt sitä Oikeaa Urheilua, mutta esportsille naureskellaan?
xxx/ellauri123.html on line 914: jumalallisen yksin; katselin häntä, ruusuista,
xxx/ellauri126.html on line 93: Suuntaat katseen visusti kengänkärkiin ja liukenet nopeasti paikalta.
xxx/ellauri126.html on line 844: Hetken katseltuani dokumenttia huomasin valtavan energian kulkevan sisälläni, muistin jälleen mieleni rajattomuuden ja sen, että meistä jokainen todella luo jokaisen hetken elämässään juuri sellaiseksi kuin haluaa.
xxx/ellauri129.html on line 374: Se, että aikuinen, kaksimetrinen mies ostaa niitä pokkareita, on aiheuttanut katseita, joista voi aistia kummeksuntaa. Varmaan ihmiset on aatelleet, että ostan niitä vaimolle lahjaksi. Ainakin mä sanon aina niin. Valitettavasti mua ei aina tunnisteta. Aion kyllä hakea Kirjailijaliiton jäsenyyttä kolmannen kirjani ilmestyttyä, mutta en ymmärrä miksei esimerkiksi Kata Kärkkäistä ole vielä hyväksytty liiton jäseneksi.
xxx/ellauri138.html on line 200: Ja täällä ollaan sotapolulla Pilin homosuojattien takia. Amerikassa on tärkeää vain peppufauni tai Monica Lewinsky! Clintonin ja Philin sopimaton käytös on häirinnyt ihmisten luksuselämää! Se on pahuus jota heidän on siedettävä vuonna 1998. Se on vuonna 1998 heidän kidutuksensa, heidän piinansa ja heidän henkinen kuolemansa. Heidän suurimman moraalisen epätoivonsa aihe, panopoika ottamassa multa suihin ja minä nussimassa perseeseen jotain faunia. Minä en ole turmeltunut vain siksi että lausuin kerran sanat "nekru" "jutku" "kommunisti" tai "maxapihvi" valkoisten opiskelijoiden kuullen. Minä en ole turmeltunut vain siksi... Kaikki tuo vyöryi Colemanin mieleen vajaassa viidessä minuutissa kun hän istui penkillä katselemassa kaunista rakennusta jossa hän oli joskus vaikuttanut lähes normaalilta.
xxx/ellauri139.html on line 113: Minä katselin kaikkea työtä, jota auringon alla tehdään, ja katso:
xxx/ellauri148.html on line 143: Minä pelkäsin joka kerta kun katselin miten hän työskenteli korkealla mukulakivikatujen yläpuolella. Seistessään korkeuksissa Moshe Blecher näytti mieheltä jolla on yliluonnolliset voimat, joka on tottunut ihmeisiin ja jota tavalliset lait eivät koske. Hän saattoi äkkiä pysähtyä ja kohottaa päänsä kuin odottaisi että minä hetkenä hyvänsä ilmaantuu enkeli tai serafi tuomaan pelastuksen viestiä. Moshe Blecher asui kellariasunnossa, mutta se oli soma Ja siisti. Öljylampussa oli aina tuli. Vuoteet oli sijattu. Missään ei virunut riepuje niin kuin muissa kellariasunnoissa Seinän vierellä oli kirjakaappi.
xxx/ellauri154.html on line 117: Saavuttuaan Jerusalemiin Maria lähti muiden mukana Pyhän Haudan kirkkoon yöpalvelukseen. Hän oli laivassa "tutustunut" (raamatullisessa mielessä) kymmeneen nuoreen mieheen ja meni kirkkoonkin vain saadakseen katsella heitä. Mutta kun hän saapui kirkon ovelle, näkymätön voima esti häntä pääsemästä sisään vaikka hän kuinka yritti. Muut kulkivat ovesta vapaasti, mutta Maria joutui jäämään oven suulle. Silloin hänelle alkoi vähitellen valjeta, että hänen siveetön elämänsä esti häntä lähestymästä pyhää ristinpuuta. Hän purskahti itkuun ja lyöden rinzikoihinsa kääntyi kirkon eteisaulassa olevan Jumalanäidin ikonin puoleen: “Pyhä Neitsyt Valtiatar, joka au-äitinä olet synnyttänyt Herramme Jeesuksen Kristuksen, tiedän, etten monien syntieni tähden ole arvollinen katsomaan Sinun pyhää ikoniasi. Mutta koska Sinusta syntynyt Jumala tuli maailmaan kutsumaan syntisiä katumukseen, auta minua ja päästä minut kirkkoon kumartamaan Hänen pyhää ristiään. Lupaan sinulle, että heti kun olen nähnyt sen, luovun maailmasta ja kaikista sen nautinnoista ja alan kulkea pelastuksen tietä, jonka Sinä minulle osoitat.”
xxx/ellauri165.html on line 445: Ei kovuutta hänen katseessaan, ei lisenssiä hänen sanoissaan, ei piittaamattomuutta teoissaan. Puhtauden turvapaikka, uskon työtaso, antaumuksen malli; neitsyt talossa, apulainen papeille, komppanian äiti temppelissä.
xxx/ellauri167.html on line 278: Kuljimme pitkään puhumatta. Olimme tulleet Nalewki-kadulle ja kulkeneet Dluga-kadun vankilan ohi, Arsenaalin, kuten sitä kutsuttiin. Vankilan edessä rangaistustaan suorittavat puhdistivat katuojia ja aseistetut vartijat valvoivat heitä. Vankien iho oli keltainen, heidän pukunsa oli kellanharmaa ja vankilan seinissäkin toistui sama likaisen tympeä väri. Eräs vanki nojasi harjaansa ja katseli isää ja minua puolittain huvittuneena omia aikojaan, silmät kahtena hymyilevänä viiruna. Ajattelin että tuo ei ollut elävä ihminen vaan ruumis joka oli hautaamisen sijasta heitetty vankilaan ja nauroi nyt tätä elävien tekemää erehdystä.
xxx/ellauri168.html on line 184: Ihmeellisimmät olivat sentään silmät – suuret, tummat, loistavat, teräväkatseiset. Ihme kyllä heillä oli yllään pehmeästä harmaasta kankaasta tehdyt vaatteet (mixeine ole nakuja? Onko niillä muka kikkeli ja pillu?) ja heidän jäsenensä näyttivät samanlaisilta kuin ihmisten (no sitten kai on)." Romaanissa on myös kuvia näistä avaruusolennoista. Maahanmuuttajista harmaita on 43 prosenttia Yhdysvalloissa, 90 prosenttia Kanadassa, 67 prosenttia Brasiliassa, 20 prosenttia Manner-Euroopassa ja 12 prosenttia Isossa-Britanniassa.
xxx/ellauri169.html on line 284: Aihe josta tällä kertaa keskustelen ovat jäljittäjä-implantit ja etäkatselu. Ennenkuin minä alan jakamaan informaatiota, minun pitäisi selventää yksi seikka. Ihmisen aivosolut kommunikoivat huutoetäisyydeltä superjohtajille, ei sähköisesti. Sähkö kulkee liki valon nopeutta kun taas superjohtokyky etenee äänen nopeudella. Tämän vuoksi yli 5% aivojen kuivapainosta on iridiumia rodiumia radiumia ja strontiumia. Loput ovat stronzoa ja märkäpainoa eli enimmäxeen kusta.
xxx/ellauri169.html on line 290:

Syntel: synnillistä television katselua.
xxx/ellauri173.html on line 739: Tämä patsasmaisuus, jonka neiti Alicia Clary ilmaisee Venus Victrix -linjoillaan, joka seisoo hiekalla, meren edessä, voisi inspiroida mua, jos hän olisi ihan hipihiljaa ja sulkisi silmäluomensa. Mutta kuinka sietää voittoisaa Venusta, joka löydettyään käsivartensa uudelleen aikojen yön syvyydessä ilmestyisi ihmiskunnan keskelle, karkea, vino ja kiero katse epäonnistuneella suurkeittiön emännän naamallaan, ja jonka mieli on vain liikenneympyrä, jossa kaikki tämän väärän terveen järjen kimeerit, joiden synkän izeriittoisuuden olemme juuri tyhjentäneet, pitävät vakavasti turhia neuvojaan?
xxx/ellauri173.html on line 876: Vai niin ! päivä tai yö. Paizi yöllä ehkä tahdotkin laskea sen pyllyverhoa. Sitä paitsi matkustatte yksin, rakas herrani? Hyvinkin ! mitä vaikeutta näet? Se uhmaa kaiken ihmisen katseen.
xxx/ellauri173.html on line 927: ― Riittää, kun huomaa tarkata katsetta, jolla moderni nainen kääntyy ympärilleen, katsoo ohikulkijattaren pukua, niin on siitä ikuisesti vakuuttunut. ”Koska hänessä, intohimoisesta näkökulmasta katsottuna, turhuuksien turhuus hallitsee tai tikistää parempia motiiveja ja koska rakastus on (kaikista vastalauseista huolimatta) hänelle lähes aina vain toissijaista. Olla vain suositeltavampi, se on kaikki mitä hän haluaa. Tämä on tämän sfinksin ainut sana. Valize minut, arvaa tai syön sinut. Tästä syystä jokainen meidän sivistynyt kaunottaremme, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, aina jossain määrin halveksii häntä, joka rakastaa hiäntä, koska jälkimmäinen on jo yksin syyllinen siihen korvaamattomaan rikokseen, ettei hän enää vertaa hiäntä muihin. Nuuskii vaan muita hameenalusia. Kun taas Don Juan ja Casanova, Byron, Goethe, Bellow, Roth - no riittäköön tästä aiheesta. You get the point.
xxx/ellauri174.html on line 45: o Epidermis tai ihmisiho, joka sisältää ja käsittää ihon, huokoisuuden, linjat, hymyn loiston, ilmeen tuntemattomat laskokset, sanojen tarkat labiaaliset liikkeet, hiukset ja koko systeemin, kokosilmäinen, katseen, hampaiden ja ungulaaristen järjestelmien yksilöllisyydellä.
xxx/ellauri174.html on line 156: Hänen lähellään laatikossa tehtyjen huomautusten ansiosta hänen vaeltava ja epämääräinen katseensa veti nuoreen tyttöön, joka oli punatukkainen kuin kulta ja erittäin kaunis baletin lisäosien välissä. Katsottuaan häntä riittävästi hän palautti huomionsa huoneeseen.
xxx/ellauri174.html on line 161: Tapasimme neiti Evelynin, kauniin punapään. Nämä herrat, kuultuaan häntä, vaihtoivat ystävällisen lapsen kanssa muutaman tilaisuuden ilkivaltaan, enemmän tai vähemmän miellyttävin seurauxin. Anderson, hajamielinen, katseli ympärilleen kiinnittämättä pienintäkään huomiota tanssijaan. Tai no ehkä ihan pienen.
xxx/ellauri174.html on line 235: Kaiken on täytynyt olla illuusio - epäilemättä työnnetty jossain määrin omituiselle ulkonäölle! – vaan yksinkertaisesta illuusiosta; Sanalla sanoen, tämän uteliaan lapsen kaikki viehätykset olivat ylivoimaisesti lisätty hänen yksilöllisyytensä luontaiseen niukkuuteen. Se oli siis yksinkertaisesti hurmaava petos, jonka alle tämä viehättävyyden mitättömyys kätkettiin ja jonka on täytynyt näin vääristää ohikulkijoiden ensimmäinen ja pinnallinen katse. Mitä tulee Andersonin kestävämpään harhaan, se ei vain ollut poikkeuksellista, vaan se oli väistämätöntä.
xxx/ellauri174.html on line 304: Jos pyydämme anteeksi pyhäinhäväistystä, asetamme heidän viereensä esimerkiksi yhden niistä hyvin yksinkertaisista nuorista tytöistä, joiden posket muuttuvat ruusuisten aamujen väriksi nuoren rakkauden ensimmäisten pyhien sanojen jälkeen, huomaamme ilman vaivaa, että sana "kaunis" on todellakin imarteleva, jos on kyse tämän puuterin, tämän meikin, tämän tai tuon tekohampaan, tämän tai tuon väriaineen, tämän tai tuon väärän punoksen, punaisen, vaalean banaalin kokonaisuuden määrittämisestä tai ruskeaverikkö, - ja tästä väärästä hymystä, ja tästä väärästä katseesta ja tästä väärästä rakkaudesta.
xxx/ellauri174.html on line 355: Toistettiin eleitä, katseita, huulien liikettä, lantion leikkimistä, silmäluomien räpyttelyä, hymyn tarkoitusta.
xxx/ellauri174.html on line 357: Lordi Ewald katseli tätä näkyä mykkänä hämmästyneenä.
xxx/ellauri174.html on line 436: Eikä androidin tarvi mitään 7h puhuakaan päivässä. Esimerkki: kai yksittäinen sana… sana "jo!" » on se sana, joka täytyy lausua näpeimpänä hetkenä, vai mitä Android?. Yxi sana on parempi kuin monta lausetta. Odotat hikisenä polvet ruvella tätä sanaa, joka lausutaan neiti Alicia Claryn pehmeällä ja vakavalla äänellä ja jota seuraa hänen kaunein katse, joka on kadonnut silmiisi. Anna olla jo kulta! Lord, I'm coming!
xxx/ellauri175.html on line 176: Edison katsoi tätä naista, tunkeutuen häneen perhosten nappaajan terävällä katseella, joka vihdoin näkee kauniina kirkkaana iltana upean koin, jonka on määrä huomenna kutsua museon kehykset hopeaneulalla takana.
xxx/ellauri175.html on line 203: Hän yhtäkkiä pysähtyi. Hän oli juuri nähnyt katseen, jonka lordi Ewald oli synkän häiriön hetkenä heittänyt nuoren naisen sormuksiin. Tietysti hän ajatteli Hadalya.
xxx/ellauri175.html on line 260: ― Neuvon sana: tartu tilaisuuteen! huudahti Edison, hänen eloisa katseensa ei lakannut kohdistamasta häikäisevän virtuoosin kahta silmää.
xxx/ellauri175.html on line 294: Tällä hetkellä nuoren naisen katse osui Hadalyn antamaan kimaltelevaan kukkaan, joka lordi Ewaldilla oli ehkä vahingossa vielä napinläpeessään.
xxx/ellauri175.html on line 404: - Tuopa on ! vastasi lordi Ewald hieman suuttuneena Edisonin kanssa käännetyn katseen jälkeen;
xxx/ellauri175.html on line 409: Edisonin kasvot olivat heti kahden nuoren miehen lähdön jälkeen syvän huolen ja keskittymisen ilmeen. Insinööri ehkä pelkäsi, että neiti Alicia Claryn typerä typeryys petti jonkin verran luottamusta; hän työnsi nopeasti sivuun lasioven verhon ja seurasi heitä loistavalla katseella lasien läpi.
xxx/ellauri175.html on line 472: Kun hän kohotti katseensa, hämmästyneenä ja upeista kyynelistä märkänä hänen silmiinsä, jota hän piti vapisevana käsissään, hän huomasi, että tämä oli nostanut päänsä ja tuijotti häntä. Suudelma, jolla hän harjasi hänen huuliaan imeen niiden hengitystä, sammui yhtäkkiä; epämääräinen meripihkan ja ruusujen tuoksu oli saanut hänet vapisemaan päästä jalkaan hänen tajuamatta salama, joka oli juuri häikäissyt hänen ymmärryksensä kauhealla tavalla.
xxx/ellauri175.html on line 488: Hän tarttui hänen käteensä: se oli Alician käsi! Hän hengitti niskaan, näyn sorrettua helmaa: se oli Alicia! Hän katsoi silmiin... ne olivat todellakin silmät... vain katse oli ylevä! Mekko, ilme,... ― ja tämä nenäliina, jolla hän pyyhki hiljaa kaksi kyyneltä liljaposkillaan, -- se oli todellakin taas hän... mutta muuttunut! tulla lopulta sen kauneuden arvoiseksi: idealisoidun identiteetin.
xxx/ellauri175.html on line 492: Hän oli juuri odottamatta tuntenut, mitä tuntee matkustaja, joka, eksyneenä nousuun keskellä vuoria, kuultuaan oppaansa sanovan hänelle matalalla äänellä: ”Älä katso vasemmalle! ― on jättänyt huomioimatta varoituksen ja näkee yhtäkkiä pohjansa reunalla läpinäkyvän kuilun, joka on häikäisevän syvä, sumun peitossa ja joka näyttää palauttavan hänen katseensa kutsuen hänet jyrkälle.
xxx/ellauri175.html on line 519: Häivyttääksesi ehdotukset, sytytit valoa ja huomasit sitten järjelläsi, että nämä kasvot, nämä muodot tai nämä katseet olivat vain seurausta yöllisten varjojen leikistä, pilvien heijastuksesta kaukana verho, näkökulmasta, jota oudosti elävöittävät yön hiljaisten miragestien hyve, vaatteesi, jotka on heitetty huonekalun päälle, hätäisesti, satunnaisesti unesta.
xxx/ellauri175.html on line 535: "Jos tietäisit, kuinka he pyrkivät näyttäytymään, niin paljon kuin mahdollista, varoittamaan häntä ja lisäämään hänen uskoaan, jopa yön kauhujen avulla! ― kuinka he pukeutuvat sattumanvaraisesti kaikkiin kuvitteellisiin opasteettuksiin, jotka voivat vahvistaa huomenna muistoa heidän kulkustaan! ”Eikö heillä ole silmiä katsella?… Ei väliä; - he katsovat sinua renkaan kehyksen läpi, lampun metallisen nupin läpi, peilissä olevan tähden kimalteen läpi. ― Heillä ei ole keuhkoja puhua?… Mutta he ovat inkarnoituneet valitettavan tuulen ääneen; vanhan huonekalun kuolleen puun narinassa, aseen äänessä, joka putoaa, äkillisesti, tasapainon puutteen vuoksi... (sillä on Precience, joka sallii ikuisesti!) Niillä ei ole muotoa eikä näkyvät kasvot? he kuvittelevat yhden kankaan laskoksilla, he näyttävät itsensä pensaan vehreässä varressa, esineen viivoissa ja käyttävät siten varjoja inkarnoituakseen, sanon teille, kaikessa ympärilläsi, parhaalla mahdollisella tavalla voimakkain tunne, että heidän on poistuttava vierailustaan.
xxx/ellauri175.html on line 549: Löysit itsesi maan päällä… ― vain tälle houkuttelevalle maapallolle, joka tuottaa sinulle aina pettymyksen, kuten edeltäjäsikin! ei muuta kuin tällä maan päällä, jossa luonnollisesti, muistista ja jälleen kerran puhtaasti rationaalisiksi tulleilla katseilla, nämä terveelliset ihmelapset eivät enää näytä sinusta vain tyhjiltä ja turhilta. – Sanot itsellesi: ”Nämä ovat unen asioita! hallusinaatioita!…” ― mistä minä tiedän? Ja maksamalla itsesi muutaman huolestuneen sanan painolla, vähennät ajattelemattomasti itsessäsi yliluonnollisenne tunnetta. Seuraavana aamunkoitteessa, nojaten ikkunaan, joka on auki aamun puhtaaseen ilmaan, iloisella sydämellä, tämän itsesi kanssa tehdyn epäilyttävän rauhansopimuksen vakuuttuneena, kuuntelet kaukaa elävien (toveriesi!) heräämisen ääntä. myös ja menevät asioilleen, humalassa Järkevyydestä, järjistänsä hulluina, kaikkien niiden lelulaatikoiden häikäisemänä, joilla ihmiskunnan kypsä aika astuu syksyyn.
xxx/ellauri175.html on line 594: Hetken kuluttua Hadaly, katsellen katsojaa hämmästyneenä, lisäsi yhtäkkiä nauraen:- Vai niin ! mitä outoja vaatteita meillä onkaan! "Miksi laitat tuon lasin silmään ja katsot minua? Eli etkö sinäkään näe sitä hyvin?
xxx/ellauri175.html on line 628: Lopetettuaan nämä sanat Hadaly nousi seisomaan, käveli sitten syvän huokauksen jälkeen puun luo ja nosti kätensä kuorta vasten, nojautui sitä vasten katsellen kuun valaisemaa puistoa.
xxx/ellauri175.html on line 644: Hän käveli käytävää pitkin kohti valaistua kynnystä, jota Edison katseli. Hänen sininen, verhottu muoto kohotti jokaisen puun yläpuolelle, ja säteen loistaessa häneen aukeamalla hän kääntyi nuoren miehen puoleen. Hiljaisena hän toi molemmat kätensä suulleen ja suuteli häntä pelottavalla epätoivoisen liikkeellä. Sitten lordi Ewald, järkyttyneenä, poistui itsestään, käveli reippaasti häntä kohti, liittyi häneen ja kietoi nuorekkaasti kätensä hänen vyötärönsä ympärille, joka taipui heikosti tässä syleilyssä.
xxx/ellauri175.html on line 804: Tästä syystä hän ei vastannut mitään, koska hän piti ajatuksistaan ​​salassa huimauksen tunteen. Hän vain heitti oudon katseen arkkua kohti: hän oli juuri nähnyt hyvin selkeästi androidissa olevan olennon ulkopuolelta.
xxx/ellauri175.html on line 806: Joten Edison jatkoi huomaamatta tuota katsetta.
xxx/ellauri175.html on line 810: Ainoastaan ​​tämän vaikutuksen ylivoiman alainen näyttelijä lausui kärsivällisesti tällä lavalla, näkymättömien linssieni ympäröimänä, kokonaisten päivien ajan jokaisen Hadalyn hallussa olevan kohtauksen lauseen, joka persoonallistaa hänet. Ja tämä alas haluttuihin intonaatioihin, liikkeisiin ja katseisiin, joita Sowana kutsui, inspiroi tässä kauniissa viattomassa. Hadalyn uskolliset kultaiset keuhkot tallensivat inspiraation sormen alla vain täydellisen laulun vivahteen, joka lopulta lausuttiin kahdenkymmenen muun joukossa, joskus. ― Minä, mikrometri kädessä ja vahvin suurennuslasini silmäluomen alla, viittasin, vain heidän hetkellistä valokuvaansa vastaavassa määrin, Andréiden moottorisylinterin jäykkyyteen, ainoaan täydelliseen liikesarjaan, joka yhdistyi katseet ja Alician säteilevät tai vakavat ilmeet. Niiden yhdentoista päivän aikana, jotka tämä työ vaati, haamujen fyysiset jäännökset saatiin valmiiksi – lopuksi rintakehä vähennettynä – tarkkojen ohjeideni mukaan. ― Haluatko nähdä ne muutamat tusinaa erityistä fotokromaattista tulostetta, joihin pisteet on ommeltu (millimetrin tuhannesosien tarkkuudella), joissa metallijauheen rakeita on levinnyt ihonväriin, jotta ne magnetisoivat tarkasti viisi tai kuusi Alicia Claryn perushymyä? Minulla on ne täällä, näissä laatikoissa. Näiden kasvopelien ilmaisua vivahdellaan aivan itsestään sanojen arvolla – aivan kuten vain viisi sarjaa kulmakarvoja muokkaa tämän niin mielenkiintoisen nuoren naisen tavallista ulkonäköä.
xxx/ellauri175.html on line 894: Tätä lukemassa suuri keksijä vajosi istualleen laitteen lähelle: - hänen hajamielinen katseensa kohtasi, ei kaukana hänestä, eebenpuupöytä: kuutamo kalpeni yhä hurmaavaa käsivartta, valkoinen käsi sormuksilla lumoutuneena! Ja surullisena mietteliäänä, vaipuneena tuntemattomiin vaikutelmiin, silmänsä kääntyneenä ulos, hän kuunteli yöllä avoimen kehyksen läpi jonkin aikaa välinpitämätöntä talvituulta, joka mustia oksia oksasi, - sitten hänen katseensa nousi vihdoin, kohti vanhoja valopalloja, jotka paloivat, välinpitämättömänä, raskaiden pilvien välissä ja uurteutuneena, äärettömyyteen asti, käsittämätöntä taivaan mysteeriä, hän vapisi, - epäilemättä kylmyyttä - hiljaisuudessa. Perhana, eihän siitä enää mitään tule kun se Sowana pääsi karulle. Paizi jos...
xxx/ellauri177.html on line 132: Kolme kertaa joka päivä, kun enkeli soi, aamunkoitteessa, keskipäivällä, iltapuhteen kypsässä hämärässä, hän paljasti itsensä, hän sanoi Aven katsellessaan ympärilleen ja tunnustellessaan, eikö kulli vihdoin ilmoittanut hänelle Marien jo tulleen voimalla. Hän oli kaksikymmentäviisi. Hän odotti hiäntä.
xxx/ellauri177.html on line 148: Outo himo vaivaa kotkaa: hän yhtäkkiä uskoi katseensa kiinnittäen katseensa kuun valaisemiin laseihin näkevänsä kirkon syttyvän sisältä uunin räjähdysmäisesti, juhlan helvetin loistolla, minne kääntyi toukokuu , kasvit, eläimet, Artaudien tyttäret, jotka raivoissaan ottivat hellapuita paljaiden reisiensä väliin. Sitten hän kumartui alaspäin ja näki Desireen pihan, täysin mustan, höyryävän. Hän ei pystynyt erottamaan selvästi kanien mökkejä, kanojen ahvenia ja ankkojen mökkejä. Se oli yksi massa, joka käpertyi hajuun ja nukkui samalla ruttohengityksellä. Tallin oven alta levisi hapan vuohen tuoksu; kun pikku possu selälleen makaamassa puhalsi raskaasti lähellä tyhjää kulhoa. Suuri kullanruskea kukko Alexandre lausui kuparisesta kurkusta huudon, joka heräsi kaukaa yksi kerrallaan kaikkien kylän kukkojen intohimoiseen huutoon.
xxx/ellauri177.html on line 200: Ja hän nauroi, kaikuvammin, helmiäisasteikoilla pienten huilun sävelten, erittäin korkeiden sävelten, jotka hukkuivat matalien äänten hidastumiseen. Se oli loputonta naurua, kurkun kohinaa, sointia, voitokasta musiikkia, heräämisen ahkeruuden juhlimista. Kaikki nauroi, tuon naisen kauneudesta ja rakkaudesta syntynyt nauru, ruusut, tuoksuva puu, koko Paradou. Siihen asti suuresta puutarhasta oli puuttunut viehätys, armon ääni, joka oli puiden, vesien, auringon elävä ilo. Nyt suuri puutarha oli varustettu tällä naurun viehätysvoimalla. -- Kuinka vanha olet? kysyi Albine sammutettuaan laulunsa kehrättyyn ja kuolevaan säveleen. Buahhahhaa. Hehe. He. No. "Lähes kaksikymmentäkuusi", vastasi Serge. Hän ihmetteli. Miten? "Tai" Mitä! hän oli kaksikymmentäkuusi! Hän itse oli melko yllättynyt, että vastasi siihen niin helposti. Hänestä tuntui, ettei hänellä ollut päivää eikä tuntiakaan. -- Ja sinä, kuinka vanha olet? hän kysyi vuorotellen. - Olen kuusitoista vuotias. Ja hän lähti, kaikki eloisa, toistaen ikänsä, laulaen ikäänsä. Hän nauroi 16-vuotiaaxi erittäin hienolla naurulla, joka virtasi kuin vesipisara, hänen äänensä vapisevassa rytmissä. Serge katseli häntä tarkasti ja ihmetteli naurun elämää, joka loisti lapsen kasvoilla. Hän tuskin tunnisti hänet, hänen poskissaan oli kuoppia, hänen huulensa kaareutuivat, ja hänen suunsa oli kostea vaaleanpunainen, hänen silmänsä kuin sinisen taivaan palaset, jotka loistivat tähden nousevan. Kun hän nojautui taaksepäin, hän lämmitti häntä nauraen turvonneella leuallaan, jonka hän nojasi hänen olkapäälleen. Hän ojensi kätensä, hän katsoi niskan taakse mekaanisella eleellä. Oisko siellä parasta ennen päivä tatuointia? Ihanko se oli oikeasti sakkolihaa? Nam! Missäs se setä on tälläaikaa kupannut? Taasko verannalla pössyttelemässä piippua?
xxx/ellauri177.html on line 298: Hän pysyi hiljaa, hyvin onnetonna kun ei löytänyt enää mitään uutta sanottavaa sanoaxeen hänelle rakastavansa häntä. Hän katseli hitaasti hänen ruusuisia kasvojaan, jotka antoivat itsensä mennä kuin unessa; silmäluomissa oli herkku elävää silkkiä; suu teki suloisen rypyn, märkä hymystä; otsa oli suht puhdas, hukkui kultaiseen viivaan hiusrajassa. Ja hän olisi halunnut antaa koko olemuksensa sanalle, jonka hän tunsi huulillaan, ilman, että olisi voinut lausua sitä. Sitten hän kumartui jälleen, hän näytti etsivän hienoa paikkaa niille kasvoille, jonka hän asettaisi ylimmän sanan. Sitten hän ei sanonut mitään, hänellä oli vain lyhyt hengitys. Hän suuteli Albinen huulia. - Albina, rakastan sinua! - Rakastan sinua Serge! Ja he pysähtyivät vapisten tästä ensimmäisestä suudelmasta. Hiän oli avannut silmänsä hyvin leveäksi. Hän pystyi työntämään suullaan hieman eteenpäin. Molemmat katsoivat toisiaan punastumatta. Jotain voimakasta, suvereenia hyökkäsi heihin; se oli kuin kauan odotettu tapaaminen, jossa he näkivät toisensa jälleen aikuisina, toisilleen tehtyinä, ikuisesti sidoksissa. He hämmästyivät hetken, nostivat katseensa lehtien uskonnolliseen holviin, näyttivät kyseenalaistavan puiden rauhallisia ihmisiä löytääkseen suudelmansa kaiun. Mutta metsän seesteisen omahyväisyyden edessä heillä oli rankaisemattomien rakastajien iloisuus, pitkäkestoinen, kaikuva iloisuus, joka oli täynnä heidän hellyytensä vuolaspuheista kutinaa.
xxx/ellauri177.html on line 405: Serge katseli itsestään huolimatta murtuman kynnykseen naulattuna. Alhaalla, tasangon pohjalla, laskeva aurinko valaisi Artaud-kylän kultalevyllä, kuin hämärästä nouseva näky, johon naapuripellot olivat jo hukkuneet. Tien varrella oli selvästi havaittavissa epäjärjestykseen rakennetut mökit, lantaa täynnä olevat pienet pihat, kapeat vihannespuutarhat. Ylempänä hautausmaan suuri sypressi kohotti tummaa profiiliaan. Ja kirkon punaiset laatat näyttivät uunilta, jonka yläpuolelle musta kello asettui ikään kuin herkästi muotoiltu kasvo; kun taas viereinen vanha pappi avasi ovensa ja ikkunansa iltailmaan.
xxx/ellauri177.html on line 413: Mutta Serge järkyttyi. Hän muisti. Menneisyys heräsi henkiin. Kaukaa hän kuuli selvästi kylän elävän. Nämä talonpojat, nämä naiset, nämä lapset, pormestari Bambousse, joka palasi Olivettes-peltostaan ​​laskemassa seuraavaa satoa; se oli Brichets, mies raahaa jalkojaan, nainen voihki kurjuudesta; se oli Rosalie seinän takana, jota pitkä onnekas suuteli. Hän tunnisti myös hautausmaalla olevat kaksi roistoa, tuon roisto Vincentin ja tuon röyhkeän Katariinan, jotka katselivat suuria lentäviä heinäsirkoja haudojen keskellä; Heillä oli jopa mukanaan musta koira Voriau, joka auttoi heitä, kerjäämässä kuivan ruohon keskellä, puhaltaen vanhojen paasikivien jokaisesta halkeamasta. Kirkon laattojen alla varpuset taistelivat ennen nukkumaanmenoa; rohkein laskeutui jälleen alas, lensi sisään rikkoutuneiden ruutujen läpi, niin että hän, seuratessaan niitä silmillään, muisti heidän hienon metelinsä saarnatuolin alaosassa, tasanteen portaalla, missä heille oli aina leipää. Ja pastorin kynnyksellä La Teuse sinisessä puuvillamekossa näytti lihoneen enemmän; hän käänsi päätään hymyillen Desireelle, joka oli palaamassa navettapihasta, suurella naurulla, koko lauman seurassa. Sitten he molemmat katosivat. Sitten Serge ymmällään ojensi kätensä.
xxx/ellauri177.html on line 499: Hän oli laittanut kätensä vartalosukan päälle, ikään kuin repiäkseen kankaan irti. Hän työnsi hänet pois eleellä koskematta häneen. Hän katsoi häntä, hän vahvisti itseään kiusausta vastaan, eikä koskaan irrottanut katsettaan hänestä. Hän näytti aikuiselta hänelle. Hän ei ollut enää se pikkutyttö, jolla on villejä kukkakimppuja, joka heitti boheemia nauruaan tuuleen, eikä valkoisiin hameisiin pukeutunut rakastaja, joka taivutti ohutta vyötäröään ja hidasti hänen liian kovaa vauhtiaan pensasaitojen takana.
xxx/ellauri177.html on line 548: -- Ja tässä Jeesus on sidottu ristiin. Vasaran iskuilla naulat osuvat hänen avoimiin kämmeniinsä. Yksi naula riittää hänen jaloilleen, ne pannaan päällekkäin, jotta luut vaan narisevat. Katoppa kuinka hänen lihansakin vapisee, mutta hänpä vaan hymyilee, katseensa taivaalla... Tässä Jeesus on kahden varkaan välissä. Hänen ruumiinsa paino suurentaa hänen haavaansa hirveästi. Paizi onhan siinä narutkin. Mutta kuitenkin. Hänen otsastaan, hänen raajoistaan ​​virtaa verinen hiki.
xxx/ellauri177.html on line 575: No ei, hän oli kuitenkin jättänyt Marian Jeesuksen tähden, uhraten sydämensä voittaakseen lihansa ja haaveili uskonsa miehisyyteen vahvistuvan siitä. Marie häiritsi häntä liikaa ohuilla päänauhoillaan, ojennetuilla käsillään ja naisellisella hymyllään. Hän ei voinut polvistua hänen eteensä laskematta silmiään, koska pelkäsi näkevänsä hänen hameensa alle. Sitten hän syytti hiäntä siitä, että hiän oli ollut liian lempeä hänelle aiemmin; hiän oli pitänyt häntä niin kauan mekkonsa poimujen välissä, että hän oli antanut itsensä pujahtaa hiänen käsistään olennon reitten väliin, huomaamatta edes hänen arkuutensa muuttuvan. Ja hän muisti veli Siilin julmuudet, hänen kieltäytymisensä ihailla Mariaa, varovaisen katseen, jolla hän näytti katselevan häntä. Hän ei halunnut koskaan nousta sellaiseen ankaruuteen; hän yksinkertaisesti hylkäsi Maarian, piilotti hänen kuvansa, hylkäsi hänen alttarinsa. Mutta hiän pysyi syvällä hänen sydämessään, kuin tunnustamaton rakkaus, aina läsnä.
xxx/ellauri177.html on line 739: Hän katsoi häntä silmät kiinnitettyinä, kun lyhyt liekki syttyi hänen katseensa arkuudessa. Hän jatkoi alistuneena jälleen:
xxx/ellauri179.html on line 134: Brett seisoi pidellen lasiaan ja näin Cohnin tuijottelevan häneen. Suunnilleen saman näköisenä hänen esi-isänsä varmastikin oli tuijottanut edessään leviävään Luvattuun maahan. Cohn tietysti vain oli paljon nuorempi kuin tuo esi-isä. Mutta hänen katseessaan oli samaa kiihkeää, ansionmukaisen palkan odotusta.
xxx/ellauri199.html on line 43: > Mutta miksi sinulla on nyt yöllä vihastuneen rakkaan vaimoni kiukkuinen katse?

xxx/ellauri200.html on line 402: Sisar Ibinabo tuijotti häntä hämmästyneenä. Tuli hiljaista. Toiset tytöt katselivat heitä odottavasti. "Mitä sinä sanoit?" sisar Ibinabo kysyi hiljaa antaen Ifemelulle mahdollisuuden esittää anteeksipyynnön, ottaa sanansa takaisin. Mutta Ifemelu ei voinut pysäyttää itseään, hänen sydämensä hakkasi kuin nopeutetussa filmissä. "Päällikkö Omenka on niitä, jotka ovat mukana 419-huijauksessa, kaikki sen tietävät", hän sanoi. "Tämä kirkko kuhisee 419-miehiä. Miksei voi sanoa suoraan, että sali on rakennettu rikollisten rahoilla?" "Se on Jumalan työtä", sisar Ibinabo sanoi hiljaa. "Jos et pysty tekemään Jumalan työtä, häivy. Mene."
xxx/ellauri201.html on line 66: Siinä se Isokukko-Uljas rupesi saunaanlähtöä tekemään ja vaati minua selänpesijäksi. Sanoi, ettei miehistä siihen hommaan ole, nainen tarvittiin, niin kuin toiseenkin hommaan. Minä siinä hymysuin kieltelin, mutta läksin lopulta kuitenkin, kun ei ukonkurttanakaan ollut kiroamassa ja kieltämässä. Itsensä se Uljas tahtoi minulle esitellä, että tietäisin, mitä yöllä saisin. Minä vielä saunan porstuassa emmin pesemään mennä, saisin sitten pestä kaikkien äijien selät. Vaan mikäpäs siinä. Ainahan minä alastomia miehenpuolia olen mielelläni katsellut, heiluvia vehkeitä. Isokukko-Uljas riisuutui rempseään tyyliinsä. Näin kun se heitti paidan pois, miten karvainen oli sillä rinta. Ai ai ai, kyllä semmoinenkin jo pistää naisen kastumaan alapäästä! Niin oli karvaa kuin karhulla, tummaa ja tuuheaa karvaa rinnan täydeltä, vähän selkäpuolellakin. Rupesi jo housujaan riisumaan. Minä käänsin pään pois. Se naurahti, että näkeehän emäntä kohta kuitenkin, ja painui saunanovesta sisään. Kuului ilmoittavan muille miehille, että saivatkin nyt itsensä talon emännän selänpesijäksi. Kävi siellä naurunrähäkkä. Minä vielä hetken emmin mennä, mutta kun ne jo huutelivat tulemaan, niin menin.
xxx/ellauri202.html on line 123: Tässä muutama ote Thibault'n poikien "naiskuvauksesta": Jacques näkee Jennyn. "uuden ja oudon Jennyn, jonka piirteitä hänen sielunsa väkevät väreet vääristivät. Ja noiden kasvojen ilme oli niin verhoton, niin paljas, että Jacques vaistomaisesti peräytyi, aivan kuin tyttö olisi äkkiä näyttäytynyt hänen katseelleen alastomana". s.212
xxx/ellauri208.html on line 46: Aina en kestänyt odotusta kotiin asti. Muistan useammin kuin kerran livahtaneeni Kouvolasta tullessa Käpylän asemanseudun takaiselle joutomaalle ja kätkeytyneeni verkkoaidan taakse pajukkoon. Kaivoin Men Only lehden asiapullosalkusta. Selasin esiin sopivan aukeaman. Laskin housut viimeistä kesäänsä kukkivien joutomaapujojen tuoxussa. Tungin kullini sopivaan puunhaarukkaan, tuijotin lähikuvaa mehevästä tuherosta ärvöllään ja tyydytin itseni puuta vasten louhinta- ja paalutustöiden, maansiirtokoneiden ja raideliikenteen taustapauhussa. Sulkiessani sepalustani ja katsellessani tummalla puunrungolla valuvaa spermavanaa saatoin tehdä elämänhallinnallisista mahdollisuuksistani vain pessimistisiä päätelmiä. Vapaus oli ennen kaikkea fiktio, eikä puskarunkkarin kannattanut elätellä korkealentoisia harhoja kohtalonsa muovaamisesta.
xxx/ellauri208.html on line 597: Oli biologian tunti. Opettaja oli kipeänä. Katsoimme luontodokumenttia mangusteista, mankeloidun rotan näköisistä pikkupedoista. Mangustit kiipesivät päivälevon jälkeen paskanhajuisista koloistaan Serengetillä tai jossain muussa afrikkalaisen viranomaiskorruption perslävessä. Mangustit asettuivat pesäkummulle takajaloilleen, kaulaansa kurkottaen, mietteliäinä, mustin silmänympäryksin, muistuttaen Karhukoplan veljenpoikia, ja tuijottivat tasangolla törmäileviä villieläinlaumoja tiiviinä ryhmänä kuin eloonjäämistaistelun tuomitseva demarikomitea. Pörröiset vauvamangustit huojuivat evoluution keskellä unisina ja paahteen tylsistyttäminä, kurttuisin kulmin, ja lysähtelivät kumoon. Tytöt huokailivat. Ihania, ihan kuin ihmisiä, he kuiskivat luokassa, jonka ikkunoiden eteen oli vedetty pimennysverhot. Ja olivathan mangustit ihania, kun niitä katsoi oikealla tavalla, ihmisestä käsin, kun niiden mittana käytti ihmistä. Minä satuin vilkaisemaan ympärilleni muiden keskellä, edessäni pulpetilla viisisormiset käteni, näin lähellä häämöttävät kasvot, jotka tuijottivat sinertävä ruutua ja kuuntelivat lukijan eläytyvää puhetta. Ajattelin: Ihan kuin mangusteja. Palleani jännittyi. Minua huimasi. En saanut katsetta tarkennettua. Luokan tuttuus katosi, ja ihmisten. Ylle tulvahti pimeä, jota ei valaissut mikään oppivelvollisuus. Pimeä nieli seinien topografiset kartat. Pimeän kosketuksesta styroxinen Unkarin väestöpyramidi mureni ja tuprusi ryhmätyötaulun tähtikarttaan. Ikkunalaudalle lokeroidut Pahtavaaran malminäytteet putosivat paperimassakuun näkymättömälle puolelle Moskovanmereen, tyhjiin pyyhkiytyivät kansantuotteen kasvua osoitta graafit. Nicaragualaisen pihvilihan vientireitit ja uhanalaisen oselotin levinneisyysalue. Suurten jokisuistojen murtovesialueet huuhtoivat mennessään lasikaapin jyrsijät ja formaliiniin säilötyn kyyn ja violettisuonisen lehmänsilmän. Minä istuin sen katoamisen keskellä, hiljaisena, pyörteessä, kahdeksantoistavuotiaana, selitykset kadottaneena, ylettömän todellisuudentunnun vallassa, kun pimeään hävisi kaikki minkä olin uskonut jonain päivänä tietäväni. Jäljellä oli tunteikas olentolauma tuijottamassa sinertävää utua. Huh, ajattelin. Se pyyhki yli väkivalloin. Käteni vapisivat, korvani soivat. Vähitellen pelko lakkasi. Puristin kämmenillä poskiani. Ajattelin, että sen täytyi olla aivojen verenkiertohäiriö. Ajattelin olevani poikkeusyksilö. Jos sille yrittäisi antaa nimen, sen täytyisi olla taitoa olla tietämättä mitään.
xxx/ellauri230.html on line 126: Siitä huolimatta, että tämä on kuva kaukaa haetuista fantasiasta voimakkaine volyymeineen ja loistavine väreineen, se antaa kuitenkin elävän tunteen siitä, että olemme kohtauksen suoria todistajia, kun lonkerot näyttävät luisuvan ja vääntelevän katseemme edessä. Sukellusnainen, joka luovuttaa kehonsa mustekalan lutkutettavaxi saadakseen mahtiorkut, saattaa aluksi näyttää "elottomalta, kuin ruumiilta", mutta itse asiassa hän on lähes menettänyt tajuntansa ilosta, jonka imuvoimainen olento antaa hänelle.
xxx/ellauri230.html on line 219: Tämä Agvan Dordzhi oli yhteisiä tuttaviamme. Hän oli pitkät ajat oleskellut Tiibetissä, Lhassassa, ja mikäli oikein muistan ollut siellä oikein Tiibetin rahaministerinä. Hän oli virkamatkoillaan kulkenut laajalti Aasiassa, käynyt usein mm. Etu- ja Taka-Intiassakin niiden budhalaisia luostareita katselemassa. Erään matkan hän oli tehnyt Venäjän keisarin Nikolai II:n luokse. Vaikka tämä hänen matkansa olikin kokonaan epäpoliittinen, oli sillä suuret poliittiset seuraukset, jotka eivät suinkaan olleet suotuisat hänen maalleen, Tiibetille. Hän oli nimittäin käynyt Venäjän hovissa selostamassa niitä vaikeuksia, joita hänen heimolaisensa burjaatit ja kalmukit saivat varsinkin uskontonsa harjoittamisen suhteen kokea Venäjän rajojen sisäpuolella, ja oli retkensä Pietariin tehnyt saadakseen uskonveljilleen Venäjällä tunnustetun aseman suvaittuna uskonlahkona. Mutta tämä hänen matkansa koitui Tiibetille onnettomuudeksi. Englantilaiset, saadessaan matkan tietoonsa, tulkitsivat sen tarkoituksen toisin. He otaksuivat, että Agvan Dordzhi, joka Venäjän keisarille oli lahjoina tuonut joukon harvinaisia kalleuksia ja tiibettiläisiä koruja, oli Pietarissa tavoittelemassa Venäjän suosiota tai sopimassa sen yli ulottamisesta Tibetin. Vaikka ize asiassa Agvan-parka ei saanut zaarilta vaivoistaan vastineexi muuta kuin kämäsen taskukellon!
xxx/ellauri230.html on line 246: Tuntui oikein oudolta seurata japanilaista vastaanottoseremoniaa. Erityisen selvänä syöpyi muistiin erään japanilaisen pariskunnan tervehtimiseremonia. Mies oli ollut poissa Japanista yhteen menoon 8 vuotta, mutta siitä huolimatta aviopuolisot, nyt ensi kertaa tuon pitkän ajan jälkeen tavattuaan, pysähtyivät muutaman askeleen päähän toisistaan ja kumarsivat toisilleen syvään ja pitkään. Odottamiani syleilyä, naurua ja kovaäänistä iloista keskustelua ei syntynyt. Kumpainenkin seisoi siinä syvään kumartuneena ja ikään kuin henkeään pidätellen, katselivat toisiaan miehen vihdoin ensimmäisenä hiljalleen ojentuessa. Mutta vaikka japanilainen näin peittääkin innostuksensa ja katsoo velvollisuudekseen kaikkien tunteittensa tukahduttamisen ainakin ulkomaalaisilta, huomaa kuitenkin heitä mekon alta lähemmin tarkastellessaan mm. Geisha kylpylöissä, ettei innostusta ja tulisuutta suinkaan heiltä puutu, varsinkaan siinä vaiheessa kun mies hiljalleen alkaa ojentua. Alkujäykkyydestä päästyä alkaa viirusilmän pingotuskin löystyä. ;D
xxx/ellauri230.html on line 248: Tuo japanilainen tervehtimisseremonia on kaunis ja arvokkuutta tehostava. Se ei ole yksin tervehtimistapa, vaan myös kunnioituksen osoittamistapa. Kumartaminen tapahtuu hyvin hitaassa tahdissa, ja erityisen tärkeänä japanilainen pitää siitä, että arvossa alemman pää painuu syvempään kuin hänen tervehdittävänsä. Tervehdyksen alussa molemmat katsovat toisiaan silmiin, mutta kumartamisen edistyttyä syvemmälle katseet tietenkin suunnataan vyön alapuolelle. Arvokkaamman asiana on nousta ensin ja hänen esimerkkiään seuraa välittömästi alempi, tai jos miehestä ja naisesta on kysymys niin nainen.
xxx/ellauri230.html on line 576: Jalat Japanissa. Liity täältä ja nauti kuumasta japanilaisesta sääri- ja jalkatoiminnasta HD-laadulla. Jalat Japan Liity tästä. Juri Kisaragi esikatselu Jalkafetissi. Seksin pituus:21:27. Kuvat:166. Tagit: Ruiskahdus, Korkokengät, Seksi. Liity täältä ja nauti kuumasta japanilaisesta sääri- ja jalkatoiminnasta HD-laadulla.
xxx/ellauri231.html on line 222: Koltshakin elämäkertaelokuva, nimeltään Admiral (Адмиралъ), julkaistiin Venäjällä 9. lokakuuta 2008 Venäjän laivaston amiraalien vanhempien yleisölle pidetyn gaalaesikatselun jälkeen. Elokuva esittää amiraalia ( Konstantin Khabensky ) traagisena sankarina, jolla on syvä rakkaus isänmaataan kohtaan.
xxx/ellauri234.html on line 84: - Eikö ole karmeaa katseltavaa. Jalo heitti lisää jaloviinaa ääntä kohti. - Juu ei tähän totu ikinä vaikka kazoo joka ilta Netflixistä.
xxx/ellauri234.html on line 136: Rauhallisesti tiedustelin, mitä olin tehnyt ansaitakseni kyseisen nopean toimituksen autuaille metsästysmaille. Ylimielisesti ja pilkallisesti hymyilevän »siviilin» sekä muiden vihamieliset katseet riittivät sillä kertaa vastaukseksi. Kehotuksesta riisuin eräitä vaatekappaleita, ja minulle tarjottiin, ei kovin ystävällisesti mutta sitäkin päättäväisemmin, yösijaa poliisin pikemminkin käytännöllisestä kuin mukavasta »huoneesta matkustavaisille». Sellin ovi paiskattiin kiinni, lukko rasahti, pari hakasta laitettiin sijoilleen, ja niin minä olin varmassa säilössä. Pääsin jatkamaan keskeytynyttä untani - kivilattialla, ilman tyynyä ja peittoa. Lienee turhaa todeta, että jo ensimmäisenä vankeudessa vietettynä yönä unen ja levon suhteen oli vähän niin ja näin. Asian laita oli sama myös kaikkina niinä 1238 yönä, jotka vietin vankeudessa siitä lähin.
xxx/ellauri234.html on line 314: Poikain kielen kannat laukesivat. Suxi alkoi luistaa. Puolin ja toisin oli kyselemistä jos kuinka paljon. Siinä unohtuivat majurin kiireelliset järjestelytyöt Jaakon ja Jyrkin touhutessa. Vaara katseli poikia tyytyväisesti hymyillen ja kuunteli heidän haltioitunutta puhettaan hyvillä mielin. Kultainen nuoriso! Sen on tulevaisuus. »No niin, pojat, nyt saatte lähteä. Haluatte varmasti samaan ryhmään? Menkää ilmoittautumaan ensimmäisen komppanian matroonalle luutnantti Kotkolle. Carry on!»
xxx/ellauri234.html on line 317: Mutta nyt oli tullut toinen aika. Ryssä oli joutunut tuomarinsa eteen. Sen kohtalon hetki oli koittanut. Ja nyt oli myöskin Suomella tilaisuus korjata kärsimänsä vääryydet ja panna vielä potti nokkiin, oikea aika saada ryöstetty Karjala takaisin ja antaa sen pakolaisheimolle entinen koti. Nyt koittaisi myös Aunuksen aamu ja Vienan vapaus, nyt katkottaisiin Karjalan kahleet, nyt loppuisivat Inkerin itkut ja Uralin sukulaisten vikinä. Suomen heimo tulisi kulkemaan yhteiseen onnelliseen kotiinsa Volgan mutkassa. Kuka tahtoisi jäädä pois tältä tieltä? Ei kukaan, paizi Aspelundin typerys. Tämä oli unelmien täyttymyksen aamu, tämä oli historiallisen oikeuden toteuttamisen hetki. Suomen historian loistavinta lukua kirjoitettaessa kaikki tahtovat olla mukana. Ja ennen kaikkea nuoriso, se nuoriso, joka katse avoimena, mieli herkkänä ymmärtämään sorrettujen kärsimyksiä ja uhrivalmiina astuu elämän tielle. Tietysti silloin Jaakko ja Jyrkikin ovat mukana, täysin innoin ja palavin sydämin.
xxx/ellauri235.html on line 169: Voit tietysti suoratoistaa televisiosarjoja ja katsella jaksoja niiden tuotantojärjestyksessä. Tiedä kuitenkin, että ne kattavat tapahtumia vain kolmesta kirjasta; Lisäksi he tekevät muutoksia, jotka eivät ole kaikkien makuun esim. Hornblower on amerikkalainen. He saivat kuitenkin 15 Emmy-ehdokkuutta ja kaksi palkintoa vuonna 1999 editoinnista ja erinomaisista minisarjoista.
xxx/ellauri235.html on line 285: Nor cast one longing, ling'ring look behind? Etkö heittää taakseen yhtäkään kaipaavaa, lyövää katsetta?
xxx/ellauri235.html on line 512: Hornblower katseli taakseen, Ranskan pimenevää rannikkoa kohti. Tämä oli tapahtuman päätös; hänen maansa yritys kukistaa vallankumoushallitus oli torjuttu verisesti. Pariisin lehdet tulisivat riemuitsemaan; Lontoossa Gazette kuittaisi asian viidellä kylmäkiskoisella rivillä. Hornblower saattoi selvänäköisesti aavistaa, että maailma olisi vuodessa melkein unohtanut koko tapauksen. 20 vuodessa siitä ei enää tiedettäisi mitään. Hyvä puoli asiassa oli että melkoinen määrä apinoita jäi selkkauxessa ilman päätä.
xxx/ellauri235.html on line 696: Where angels tremble, while they gaze, Missä enkelit vapisevat, kun he katselevat,
xxx/ellauri237.html on line 82: Tekonsa jälkeen hän huuhteli viikatteen terän puhtaaksi pihan vesitynnyrissä. Hän kävi sisällä pesemässä omat vereentyneet kätensä astianpesuaineella ja uteliaisuudesta katseli huvilan eri huoneet yläkertaa myöten, mutta kellariin hän ei mennyt. Ja nyt kaikki käsien pesulle ja syömään, huusi Siiri-täti.
xxx/ellauri237.html on line 427: Sinun katseesi viimeinen
xxx/ellauri237.html on line 801: Opi rohkeilta, vahvoilta hombreilta, niistä, jotka eivät hyväksy tilanteita (x. yllä), jotka elää kaikesta huolimatta. Ajattele vähemmän ongelmiasi ja paljon muuta työssäsi ja ongelmissasi muistamatta niitä niin he kuolevat. Opi uimaan kivusta ja olemaan suurempi kuin suurimmat esteet. Katso itsesi peiliin ja olet vapaa ja vahva narsisti ja lakkaat olemasta olosuhteiden nukke, koska sinä niin juuri sinä siellä olet kohtalosi. Nouse ylös ja katsele vuorta (levantate y mirate la montaña) aamulla ja hengitä aamunkoiton valoa. Olet osa elämäsi voimaa, Herää pahvi, taistele, ota vuoteesi ja kävele, tee päätöksesi ja menestyt elämässä; älä koskaan ajattele onnea, Koska onni on epäonnistumisten tekosyy...
xxx/ellauri250.html on line 66: Jokin katseessani (narsismia taas! mitä vittua...) sai hänet vaikenemaan Vedin hänet muuvin hänet vaate vaatteelta, kunnes hän seisoi slatina edessäni muna ojossa. Hän rilsui minut, ja kävimme sohvalle maksamaan. Han työntyl sisääni, siis hänen munansa, ei koko mies. Minut täytti suunnaton turvallisuuden tunne: kerrankin oli reikä täytetty! Tarkeinta oli vain se, että sain maata siinä hänen allaan hänen kullielimensä sisallani. Kuin itse elämä sisälläni. Uutisvideo pyöri mielessä, putoilevat jenkit väreilivät verkkokalvoillani. Nain yhä uudestaan kuin rewindinä miten palavista torneista putosi ruumiita. Miten ne valtavat räkäisen häviämättömät rakennukset sortuivat savuun ja liekkeihin.
xxx/ellauri255.html on line 73: Hän tarkisti jälleen konepistoolinsa, asetti sen osoittamaan luolan suuaukolle, ja nukahti nopeasti. Aamun saadessa hän nousi, verrytteli, loi katseen ympärilleen ja jatkoi matkaansa. Silmät tarkkailivat maastoa kuin haukan silmät myyriäisistä kihisevää peltoa. Sormet kutisivat liipaisimella.
xxx/ellauri255.html on line 83: Mannergeim katseli näytelmää kiinnostunena ja kirjoitti muistiinpanoja repaleiseen vihkoonsa. Taas näitä! Mielenkiintoisia hahmoja, selvästi kiinnostuneita historiasta mutta kykenemättömiä ajattelemaan pitkällä tähtäimellä. Marski luikerteli pian taaksepäin ja katosi tiheään viitaan kuten okapi katoaa Kongon viidakkoon bantupygmien katsellessa huuli pyöreänä perään.
xxx/ellauri255.html on line 501: Marjukka ja vaateharja. Ei, vaan Tuula2 ja vaateharja. Jossain hillittömän juopottelun vaiheessa Pena heivasi Marjukan, toisen laillisesti vihityn vaimonsa ja löysi pitkän vaalean hyvännäköisen vaikka harvahampaisen tytön tilalle, Tuula2n. Olenhan minä sen tavannut. Kaaripää asui jonkin aikaa sen luona Wallininkujalla, taisin minä käydäkin siellä, ja kävinkin. Niin se taisi olla, vahvisti Pena, ei seissyt millään. Työntelin vaateharjalla sille neljä orgasmia, ja sitä katsellessa alkoi vihdoin jököttää. Aamuun saakka hakkasin kuin korppi kalasäkkiä. Montaako naista olet vetässyt? En muista. Naiset tarvizevat näitä häiskiä kuin kala polkupyörää. Ei ihme jos naisista tulee misandreja tätä lyytä.
xxx/ellauri255.html on line 531: Minä en suostu enää sekuntiakaan kuuntelemaan tuota moukkaa, osoitan Penaa sormella. - Mies muuta kuin puhuu rakastuneesti itsestään, sen aikaansaamia paskakikkaroita täytyy jokaisen eteläsuomalaisen käydä ihastelemassa, loukkaantuu perkele kun minä en suostu kehumaan sen säälittäviä proosatekeleitä. Kuinka helvetissä mä olen kestänyt katsella tuollaista? Sinä olet todellinen Turhan bey. Mun puolestani voit vetäa kuppaisen vitun päähäsi, ottaa ne runokirjat mukaasi, ja jäädä sinne loppuiäksesi. Minä lähden. No Jomppa leppyy saatuaan koskenkorvalestin Penalta. Viina maistuu sikamaisen hyvältä. On riemullista olla juoppo.
xxx/ellauri259.html on line 389: Mutta se, joka kiinnittää katseensa vapauden täydelliseen lakiin ja jää sen ääreen, ei unohda kuulemaansa vaan tekee sen mukaisesti, ja kerran hän on saava kiitoksen siitä mitä tekee.
xxx/ellauri259.html on line 438: Oik. Maila Mikkola. Kirjailija (yli 50 teosta), kulttuurivaikuttaja, kunniatohtori. Otti nuoren Leinon suojatikseen tämän uran alkuvaiheessa. Taipumusta ihastua nuoriin suojatteihinsa. Yhteisiä kuutamokatseluita ja rekiretkiä; Leinon kerrotaan lämmitelleen käsiään Talvion hurlumheissä rekiajelulla. Ei ollut Maila 1. kertaa pappia kyydissä.
xxx/ellauri281.html on line 424: – Veskulla oli ilmiömäinen erityiskyky luoda eräänlainen aura ympärilleen. Hän osasi ikään kuin muodostaa kehän sanomatta sanaakaan. Se pelkkä katse ja syyläinen nyrkkeilijän olemus riitti. Kukaan ei tullut lässyttämään. – paizi Eski veskissä. Huomasin sen kazeen. Mestari on lähtenyt. Tai Veskun sanoin: jatkanut matkaansa, Hannele Lauri huokaa Seiskalle. – Itselleni tärkeintä on, että Vesku uskoi jälleensyntymiseen eikä pelännyt kuolemaa. Sen muistaminen antaa lohtua.
xxx/ellauri286.html on line 189: No joo, onhan siinä sepustusta. Minä luin tekstin kehotuksena katsella arkea tuorein silmin ja kirjoittaa elämän pienimmistä yksityiskohdista. Tulkinnastani huolimatta en nähnyt Viron historiaa kirjallisena aiheena. Vaikka olihan vallankumouxessa nimenomaan kysymys omaisuuden menetyxestä, ellei ize sattunut olemaan pennitön prole.
xxx/ellauri291.html on line 263: Ja minä katselin, mutta ei ollut auttajaa,
xxx/ellauri291.html on line 487: Jarno oli saanut lahjaksi muun muassa uuden yöpuvun. Sisäkypärä olisi ollut parempi. Aamulla isä ja äiti katselivat aamukahvin äärellä, miten heidän pieni poikansa tanssahteli musiikin tahtiin.
xxx/ellauri292.html on line 319: Sensijaan Valentin Vaalan ohjaamassa hienovireisessä komediassa Juurakon Hulda (1937) on feminististä särmää. Vakavakatseisen (so. ei kovin sexikkään) Irma Seikkulan esittämä Hulda pyrkii sinnikkäällä työllä ja opinnoilla eteenpäin 1930-luvun Helsingissä. Elokuva pohjautuu Hella Wuolijoen Juhani Terskanpää -salanimellä kirjoittamaan näytelmään.
xxx/ellauri293.html on line 169: Joosesta, jolle apostolit antoivat sukunimeksi Barnabas, (joka on käännettynä: lohdutuksen poika), leeviläinen, Kyproksen maasta" (Apt 4:36) puhutaan paljon Uudessa Testamentissa. Häntä luonnehditaan myötätuntoiseksi ja anteliaaksi (Apostolien teot 4:37), avarakatseiseksi, sillä hän toi apostoleille vastakääntyneen luopion Paavalin, joka oli edelleen häikäistynyt näystä Damaskoksen tiellä (Apt. 9:26, 27). Barnabas täyttyi Hengellä kuin muumi syötyään liljoja, hänellä oli kehotuksen lahja ja innoittava vaikutus (Apt. 11:23-26); hän oli luotettava, soveltuva lähetystyöhön ja kärsi vaimoväestä Paavalin kanssa (Apostolien teot 11:29, 30, 13:2, 50).
xxx/ellauri293.html on line 387: Tuotantokaudella 3 Retu joutuu sopeutumaan elämään vain ystävänä katsellessaan Robinin ja Gaelin nälkäilevän toisiaan. Maashol ja Lili päättävät muuttaa pois yksin ja rakastuvat paikkaan, johon heillä ei ole varaa. Maashol taistelee kiusausta vastaan ​​ryhtyä korkeapalkkaiseen yritykseen ja keskittyy sen sijaan toteuttamaan unelmaansa ryhtyä ympäristöjuristiksi suojellakseen maailmaa saastumiselta. Robin saa tietää Lilin huonosta luottoluokituksesta, joka johtuu hänen pakko-ostetuista merkkibrändeistä, ja pakottaa Lilin kertomaan asiasta Maasholille. Tästä huolimatta he pystyvät vihdoin turvaamaan unelma-asuntonsa Dowisen Triplassa, mutta huomaavat sen olevan huonolla paikalla (JÄTEVEDENPUHDISTUSLAITTEEN ALLA) ja huonommin rakennettu kuin he luulivat (lattia on vinossa).
xxx/ellauri296.html on line 111: 34 Mutta Absalom pakeni. Kun palvelija, joka oli tähystäjänä, nosti silmänsä ja katseli, niin katso, paljon väkeä tuli tietä, joka oli hänen takanansa, vuoren kuvetta. 35 Silloin Joonadab sanoi kuninkaalle: "Katso, kuninkaan pojat tulevat. On tapahtunut, niinkuin palvelijasi sanoi." 36 Juuri kun hän oli saanut sen sanotuksi, niin katso, kuninkaan loput pojat tulivat; ja he korottivat äänensä ja itkivät. Myöskin kuningas ja kaikki hänen palvelijansa itkivät hyvin katkerasti, sillä raiskaajapoika oli ollut kaikkien ykköslemppari.
xxx/ellauri304.html on line 91: Suuruudenhulluihin fantasioihin uppoutuva lapsi tarvitsee vanhemmalta toistuvaa muistuttelua, miksi hän on rakas ja juuri hyvä omana itsenään. Se on kyllä usein vaikeaa, jos lapsi on tosiasiassa täysi paska ja sen tekemistä ei voi kun katua. Mutta ei auta, perheellisen täytyy yrittää. Pitäisi yrittää (huoh) keskittyä yhdessäoloon lapsen kanssa ja vaalia katsekontaktia lapseen. Kazo tännepäin kun puhuttelen sinua, älä luuria.
xxx/ellauri307.html on line 766: Susanin voimakkaiden vaalean ruskeiden silmien katse vaikutti tänään etäiseltä. Kuitenkin poskissa oli raikasta punakkuutta ja olkapäille ulottuva kastanjanruskea tukka näytti vastikään kuivatulta. Susanin jäljessä leijui hienoinen vauvatalkin tuoksu. Lukija-kazojan kuvitteellinen käsi laskeutui alemmas Susanin hoikalla vartalolla ensin valkoiseen puseroon, jonka läpi saattoi juuri ja juuri poistaa rintaliivit, sitten polvipituiseen khakihameeseen ja viimein sääriin ja niiden väliin lämpimään.
xxx/ellauri307.html on line 768: Vaikea uskoa, että Susan Fletcherin älykkyysosamäärä pyörii 170:n kieppeillä. Näet David Becker oli ainoa mies, jota hän oli koskaan rakastanut. Becker oli Georgetownin yliopiston nuorin professori ja etevä vieraiden kielten tuntija, ja akateemisessa maailmassa hän oli suoranainen pieni kuuluisuus. Hänellä oli eideettinen muisti, ja hän rakasti kieliä: kuuden Aasiassa puhutun lisäksi hän hallitsi espanjan, ranskan ja italian (muttei enkkua, vaan esperantoa lasten kanssa kotikielenä). Hänen etymologian ja kielitieteen luentojaan seurasi aina täysi sali, ja lopetettuaan hänen oli joka kerta jäätävä vastaamaan kuulijoiden tietämättömiin kysymyksiin. Puhuessaan hän antoi itsestään innostuneen ja asiantuntevan vaikutelman, eikä hän ilmeisesti tällöin tiennyt tuon taivaallista häntä piirittävien naisopiskelijoiden lumoutuneista katseista eikä penkkien kostumisesta takapuolten alla.
xxx/ellauri307.html on line 770: Kolmekymmentäviisivuotias Becker oli tumma ja voimakaspiirteinen, ja hänen vihreiden silmiensä katse oli terävä ja älykkyytensä liki vertaansa vailla. Vahva leuka ja ison nenän kiinteä iho saivat Susanin ajattelemaan juutalaista. Vaikka Becker oli varreltaan reippaasti yli 18-senttinen, työtoverit saattoivat vain äimistellä hänen ketteryyttään petissä. Ylivoimaisen esityksensä jälkeen hän tapasi virkistäytyä kastamalla paxun mustan mailansa juomasuihkun altaaseen.
xxx/ellauri319.html on line 293: 30 verstiä ennen Harkovaa näin Pikku-Venäjän, vaikkakin sekaisin edelleen likaisten moskovilaisten kanssa. Khokhlojen talot ovat samanlaisia ​​​​kuin maanviljelijöiden talot - niiden puhtaus ja kauneus ovat epätavallisia. Kuvittele, että pikkuvenäläinen borssi on vain vihreä keitto (vain kanan tai lampaan ja maustetun laardin kera), eikä heillä ole aavistustakaan makkaran ja kinkun kera borschista. Tämä heidän valmistamansa keitto on herkullista ja puhdasta. Ja nämä ovat miehiä! Muut kasvot näyttävät erilaisilta. Lapset ovat erittäin söpöjä, kun taas venäläiset lapset ovat katselemattomia - he ovat pahempia ja rumampia kuin siat" (hölöttää venäjäxi)
xxx/ellauri329.html on line 359: Sodalla ei ole naisen kasvoja -teoksensa jälkeen Aleksijevitš antoi äänen vieläkin nuoremmille ja kirjoitti toisesta maailmansodasta lasten näkökulmasta. Tätä Aleksijevitšin tuotannon kenties koskettavinta teosta ei ole suomennettu, eikä myöskään seuraavaa, jossa kirjailija käänsi katseensa uudempaan konfliktiin: Neuvostoliiton ja Afganistanin väliseen sotaan 1980-luvulla. Vuonna 1993 valmistui teos ihmisistä, jotka tekivät itsemurhan sosialismin romahdettua. Sitäkään ei ole saatavilla suomeksi.
xxx/ellauri329.html on line 361: Sitten sodat saivat väistyä uuden aiheen tieltä. 1990-luvun puolessa välissä Aleksijevitš tarttui aiheeseen, josta hänellä itselläänkin oli valkovenäläisenä omakohtaista kokemusta. Huhtikuun 26. päivänä, puoli kahden maissa yöllä Tsernobylin ydinvoimalan neljäs reaktori räjähti. Taivas värjäytyi ensin punaiseksi, sitten siniseksi ja sen jälkeen voimalan ylle muodostui sienen muotoinen pilvi. Ihmiset ryntäsivät ikkunoihin ja kaduille katselemaan ihmeellisen kaunista näkyä, eivätkä ymmärtäneet todistavansa yhtä maailmanhistorian vakavinta katastrofia.
xxx/ellauri329.html on line 412: Sodan jälkeen pelkäsin taivasta. En uskaltanut edes nostaa katsettani. Pelkäsin katsoa vastakynnettyä, myllerrettyä maata. Mutta mustavarikset jo kävelivät pelloilla. Linnut unohtivat sodan nopeasti. Mikäs siinä, variksethan ovat haaskalintuja.
xxx/ellauri329.html on line 513: No ohjaaja oli käyttänyt taiteellisia vapauksiaan ja hieman muokannut juonenkäänteitä. Varsinkin romantiikan lisääminen oli ainakin naiskatseiljoille mieluisaa. Lisäksi tarina oli älykäs. Tarinan sijoittuminen 1930-luvulle oli niin kulttuuri- kuin yhteiskuntahistoriallisestikin kiinnostavaa. Nostalgiset vaatteet ja vanhat kuorma-autot olivat hauskoja! :)
xxx/ellauri354.html on line 310: Varjoon jos minä jään, niin sinä suudelma suo, Bacchus, antaja riemujen! Oi, sinä katse suo, loistava Lydia, jos alas vierinee Hyperion.
xxx/ellauri356.html on line 226: Brachan kekkaama "matriisinen katse" käyttää matriisia symbolina vastustaakseen Lacanin fallista katsetta. (Ei sentään pillua.) Samalla tavalla kuin Lacanin muotoilu, joka on metaforinen viittaus anatomiaan pohtimaan symbolista maskuliinista voimaa, matriisi on metaforinen viittaus kohtuun (matriisi - kohtu), jotta voidaan keskustella ihmisen etiikan ja suhteellisuuden alkuperästä. Tämä muutos ei ollut pelkästään elimen (peniksen) ja sen kuvan vaihtaminen toiseen (kohtuun), vaan falloksen rakenteen, mekanismin, toimintojen ja logiikan vaihtoehdon keksiminen. Pollockin (kolja) mukaan Ettingerin matriisinen sfääri antaa meille mahdollisuuden paeta "käsityksestä diskreetistä ja yksittäisestä subjektista, joka muodostuu sellaisten rajojen asettamisesta, jotka erottavat sen maailman tai äidin ruumiin valtamerestä tai erilaistumattomasta toiseudesta". Pollock huomauttaa, että fallos- ja kastraatioahdistuksen termeissä ajattelu ohjaa aiheita "erotteluihin, halkeamiin, leikkauksiin ja halkeamiin". Venn lisää, että matriisin avulla katseen käsite ulottuu visuaalisen alueen ulkopuolelle kosketukseen, ääneen ja liikkeeseen. Kai koska kohtua voi vaan tunnustella päältäpäin, kun taas moloon voi tarrata kaxin käsin kii, ottaa poskeen ja/tai runkata.
xxx/ellauri356.html on line 467: Sosiologisissa tutkimuksissa abjekti on käsite, jota käytetään usein kuvaamaan ruumiita ja asioita, jotka ovat luotaantyöntäviä tai vastenmielisiä, kuten Bonesin ym. ruumiinavaajien öklöjä limoja, toukkia ja muita löytöjä. Joku Imogen Tyler (n.h., takuulla brittiämmä) yritti tehdä käsitteestä sosiaalisemman analysoidakseen abjektiota sosiaalisena ja elettynä prosessina ja ottaakseen huomioon sekä abjektoijat että ne, jotka kokevat olevansa abjektoituja, voimakkaiden edustamisen ja sorrettujen vastustuksen välillä. Tyler selvitti tapaa, jolla nyky-Britannia oli leimannut tietyt ihmisryhmät – enimmäkseen vähemmistöryhmät – kapinallisiksi hahmoiksi ja kuinka nämä yksilöt kapinoivat surkeaa identiteettiään vastaan, joka tunnetaan myös syrjäytymisenä, leimautumisena ja/tai sosiaalisena syrjäytymisenä. Sairaalassa on hurja hierarkia. Tästä saa hyvän käsityxen ruumiinryöstösuorasoittosarjoista. Ja vammaiset! Ihmiset, jotka näkevät vammasen yksilön, reagoivat abjektiin joko yrittämällä sivuuttaa ja hylätä sen tai yrittämällä kumikaulamaisesti uppoutua siihen. Tässä nimenomaisessa tapauksessa, eräs Frances väittää, ensimmäinen ilmenee kieltäytymällä ottamasta katsekontaktia tai tunnustamasta vammaisen henkilön läsnäoloa, kun taas jälkimmäinen ilmenee tunkeilevana tuijotuksena.
xxx/ellauri357.html on line 724: Joita katselen, jopa näitä ikivanhoja vuoria

xxx/ellauri357.html on line 726: Kuten käärmeet, jotka katselevat saalistaan kaukaisista lähteistään,

xxx/ellauri361.html on line 147: Matelijoiden ryhmälle oli järjestetty vierailu norsuja kasvattavalle farmille. Sillä myös käytettiin norsuja apuna raskaissa töissä. Kierroksen aikana mies näki ison norsun seisomassa paahtavalta auringolta suojaavan suuren puun alla. Mies katseli ihaillen eläimen molon valtavaa kokoa. Pari kuvaa norsusta otettuaan mies jatkoi matkaansa. Meidän paalumme on huonompi kuin elefantin. Juoskaamme silti sinnikkäästi loppuun kilpailu, se kapula kädessä joka on teille edestäni annettu.
xxx/ellauri361.html on line 153: Onko tuon epätoivoisen parkaisun kirjoittanut Paavali Jeesuksen synnin orjuudesta vapauttamana (tää saattaa vähän kirpaista), vai rimpuileeko hän edelleen epätoivoisena Jeesuxen helmasynnin kahleissa? Rimpuileepa hyvinkin. Paavali oli hyvin paha mies. Sinnikkäästi juosten ja katse kiinnitettynä Paavalin schlongiin me pääsemme varmasti hänestä edelle ja esoina perille.
xxx/ellauri361.html on line 171: Minä Wexi Rantala olen katsellut, kuinka tämä kansa ja yksilöt elävät syvällä syntielämässä. Ei ole Jumalan pelkoa. Tosin on tässä kansassa pieni joukko, joka pelkää ja rukoilee Jumalaa siunaten myös omaisuuskansaani Israelia. Päivi ja Sari nyt ainakin.
xxx/ellauri363.html on line 189: katseeseen. Foucault pitää sitä yhteiskunnan eri osa-alueille soluttautuneen vallan kaavana. CCTV valvoo grafitisteja joka kadunkulmassa.
xxx/ellauri363.html on line 310: Potilaiden ollessa lukittuina selleihinsä Ward saattoi liittyä muiden vierailijoiden joukkoon pilkatakseen ja ivataxeen kaltereista ja katselureijistä. Joitakin vankeja loukattiin suullisesti, kun taas toisia pakotettiin tekemään tai sanomaan naurettavia asioita.
xxx/ellauri363.html on line 598: kurinpitovalta. Kirkas valo ja valvojan katse vangitsevat paremmin kuin pimeys, joka viime kädessä antaa näkösuojan. Näkyvyys on ansa, kuten CCTV:n nalkittamat konnat jo hyvin tietävät.
xxx/ellauri363.html on line 619: arvioivasta katseesta. Foucault’n mukaan tuo tunne pureutuu vähitellen yksilön
xxx/ellauri376.html on line 888: Useimmat sielutieteilijät lienevät sitä mieltä, että ei ole eri laatuja mielihyvää (tai mielipahaa). Tämän käsityksen mukaan on makean maun tuottama mielihyvä täysin samaa laatua kuin se, jota ihminen kokee katsellessaan Rafaelin madonnaa, eikä nälästä johtuva mielipaha ole pienimmässäkään määrin laadulleen erilaista kuin rakkaan ystävän poismenon aiheuttama tuska. Rakkaaseen juuri ruiskahtanut mälli tuntuu samalla lailla hyvältä kuin aivastus. Jee-suxen porukoiden mielihyvä leipakyrsästä ja viinimukista ei eroa orientalistien tuntemasta mielihyvästä heidän kazellessaan nakuja orjanaisia ja poikia. Sillä jos hyvät ja pahat eivät olisi samalla viivalla vaan jotenkin ortogonaaleja, miten yxiä voisi lunastaa toisilla? Kaikella on oltava hintalappu kuten isoäidillä, jotta niitä voisi verrata.
xxx/ellauri388.html on line 52: Tuolta tuli ryssän poika suu leveässä hymyssä, hampaat välkkyen ruskeissa kasvoissa, haastoi murteellista suomea molottaen kanssaan leikkimään kuin olisi tuntenut vieraan koko ikänsä, varasteli kapineita, suuttui ja väänsi itkua, jos häneltä otti takaisin jotakin, taas nauraen teki sovintoa ja oli valmis heti sen jälkeen paiskaamaan viuhuvan kiven nurkan takaa, jos saattoi olla varma siitä, että ehtisi livistää pakoon. Ryssien kanssa tuli kuitenkin toimeen, jos osasi alinomaa olla varuillaan ja estää heidän kavaluutensa. Lähettää heti koko laivaston eli Suomen Jouzenen ja tykkiveneen tutkija Charly Salonius-Pasternakin johdolla turvaamaan uhattua Jähin luotoa. Eihän niitä viitsinyt aina piestäkään, ellei ollut varmaa syytä, sillä ne olivat aina valmiit itkemään ja volisemaan eikä Toivon ja Samuelin luonto kestänyt katsella sellaista.
xxx/ellauri388.html on line 405: "Näin ajatella on sama kuin jos merelläkulkija sanoisi itselleen: kosken voi kulkea sitä linjaa myöten, jota kompassi näyttää, niin minä heitän koko kompassin ulos tai lakkaan siihen katsomasta, s.o. luovun ihanteesta, taikka sitten kiinnitän kompassiviisarin siihen paikkaan, mikä vastaa tällä hetkellä laivani suuntaa, s.o. alennan ihanteen heikkouteni mukaan. Tai etenen päämaaliin luovimalla. (Mitäs vikaa siinä muka on?) Kristuksen antama täydellisyyden ihanne ei ole mikään mietelmä tai kaunopuheisten saarnojen esine, vaan on kaikkein välttämättömin, jokaisen käytettävänä oleva siveellisen elämän johdatus, niinkuin kompassi on merimiehelle välttämätön ja hänen käytettävänään oleva johdatuksen välikappale; on ainoastaan uskominen niin tähän kuin siihenkin. Missä asemassa ihminen olisikin, aina on hänelle Kristuksen antama ihanteen oppi riittävä siihen, että hän saisi täysin oikean osoituksen kuinka hänen on tai ei ole menetteleminen. Mutta täytyy uskoa tähän oppiin täydellisesti, ainoastaan tähän oppiin, ja lakata uskomasta kaikkiin muihin, aivan niinkuin merimiehen täytyy uskoa kompassiinsa ja lakata katselemasta ja pitämästä johtona sitä, mitä näkee esim taivaalla. Täytyy osata ottaa johtoa Kristuksen opista, niinkuin täytyy osata ottaa johtoa kompassista, ja sitä varten täytyy erittainkin ymmärtää oma asemansa, täytyy osata pelkäämättä arvostella oma poikkeamisensa ihanteellisesta, määrätystä suunnasta, ja kompassin poikkeama pohjoisnavasta. Millä asteella siis ihminen seisoneekin, aina on hänen mahdollista lähetä tätä ihannetta, eikä mikään asema voi hänelle olla sellainen, että hän voisi sanoa saavuttaneensa ihanteen ja siis ei voivansa enää pyrkiä lähemmäksi. Semmoinen on ihmisen pyrkiminen Kristuksen ihanteesen yleensä, ja semmoinen pyrkiminen täydelliseen puhtauteen erityisesti, jos silmällä pitäen sukupuolisuhteita, ajattelee kaikkein erilaisimpia ihmisten asemia, viattomasta lapsuudesta avioliittoon asti, jossa kieltäymistä ei noudateta, niin jokaisella asteella näiden kahden aseman välillä tulee Kristuksen oppi, ihanteinensa, aina olemaan selvä ja määrätty ohje, mitä ihmisen jokaisella näistä asteista on ja mitä ei ole tekeminen.
xxx/ellauri388.html on line 451: 3) Vältä kaikkea, mikä voi herättää sinussa kiihoitusta, niinkuin: likaisia puheita, viettelevää lukemista, naisten alusvaatteita, kuvia, huvituksia, käsityölehtiä, musiikkia, tovereita. Valitse työsi, virkistyksesi, toverisi silloin, kuin täydellisesti hallitset itsesi, ja sittemmin pysy tässä vaalissasi. Jos olet pakotettu jäämään sinne, missä sinun on kuuleminen ja näkeminen aistillisia asioita, niin tarkastele ankarasti punttejasi, kunnes pääset lähtemään. Niin kauan kuin olet siellä, älä katsele, älä kuuntele, ole ääneti, älä naura, älä edes pieraise. Ei ole tavallisesti helppo päästä erille viettelyksistä, kun itse omasta tahdostasi olet niihin sukeltunut.
xxx/ellauri388.html on line 546: Tätä erotusta omien voimien ja Jumalan voiman välillä olen paljon miettinyt. Se näyttää minusta vaikealta selvästi käsittää, ja varma on, että siinä piileekin suuri mysteerio, jota voi tutkia, voi päästä yhä lähemmäksi, yhä suuremmalla ja syvemmällä ihmettelyllä katsella, — mutta ei koskaan käsityksellä saavuttaa. Saattaa se olla ihan fuulaakin.
xxx/ellauri388.html on line 560: Ihminen voi elämää katsella kahdella tapaa. Joko hän tuntee elämänsä siksi ajanjaksoksi, joka kuluu alkaen hänen ruumiillisesta syntymisestänsä hänen ruumiilliseen kuolemaansa. Taikka tuntee hän elämänsä riippumattomaksi tästä lyhyestä ajanjaksosta, käsittää olevansa ajassa ainoastaan jotakin erityistä tehtävää varten ja pitää itseänsä muuten iankaikkisuuden, ajattomuuden eli hengen lapsena. Nämät kaksi katsantotapaa ilmaisevat eri uskoja. Sillä uskohan ei ole mitään muuta kuin se, mitä ihminen uskoo elämän olevan. Jos joskus tuleekin ajatelleeksi iankaikkisuutta ja "mitä tulee tämän elämän jälkeen", — jos vaikka on vakuutettu siitä, että "löytyy elämää kuonpuoleisessakin, ja siellä kämmenten karvoitusta kazotaan",— niin ei se vielä läheskään merkitse, että uskoo iankaikkisuuteen. Sillä iankaikkisuuteen uskoo vasta silloin kuin uskoo, että iankaikkisuus määrää minun tehtäväni nykyisessä elämässä. Voipi ajatella iankaikkisuutta, voipi saarnata siitä ja kuitenkin teossa näyttää pitävänsä tehtävänään personallisten tarkoitusten saavuttamista tässä ajallisessa elämässä, eli siis ei uskovansa iankaikkisuuteen. Jos on vallalla toinen näistä uskoista, niin se synnyttää erilaista toimintaa ihmisen puolelta, kuin jos hänessä on vallalla toinen. Uskoessa elämän alun ja lopun olevan näkyvissä ihminen tietysti rupee itsellensä puuhaamaan tätä hänen personallista oloaan niin tyydyttäväksi, mukavaksi ja turvatuksi kuin mahdollista. Personallista elämää tarkoittavat silloin sekä hänen tulevaisuuden haaveensa että jokapäiväiset tehtävänsä. Mutta käsittäessä elämää ikuisuuden kannalta ihminen hakee ennen kaikkea tehtävää ikuisuudelta, eikä rupea tätä lyhyttä elämänjaksoa varten rakentamaan jotakin erikoista itselleen eikä täkäläiselle tulevaisuudelleen. Tämän aikaa voi olla vaikka aidanvizaxena pyykkipoika pippelissä, kuha loppuaika menee yläpilvessä.
xxx/ellauri397.html on line 75: Ostentatio genitalium (sukuelinten esittely) viittaa renessanssin visuaalisen kulttuurin erilaisiin perinteisiin antaa Jeesuksen penikselle muodollinen, temaattinen ja teologinen merkitys. Se, että nämä kuvat näyttävät olevan luotu hyvässä uskossa, hurskailla aikomuksilla, mystifioi taidehistorioitsijat, ja monet kieltäytyvät tunnustamasta luokkaa huomionarvoiseksi tai erilliseksi enkelien ja putin alastomuudesta. Silti esimerkkien lisääntyessä Kristuksen fallolle osoitettu näkyvä huomio ei voi välttyä edes välinpitämättömiltä katseilta. "Ei ole liioittelua sanoa, että tämä on luultavasti ollut kristillisen ajattelun tabuin aihe kahteentuhanteen vuoteen", kirjoittaa Stephen Sapp . Toisin kuin klassiset veistoksiset käytännöt, jotka – tiettyjä hermaa ja satyyrien patsaita lukuun ottamatta – usein esittelevät miesten sukuelimiä velttossa vaatimattomuudessa (kuten Michelangelon ylösnoussut Kristus ), nämä renessanssin kuvat järkyttävät meitä, koska ne ovat niin usein ithyfallisia: Kristus on ylösnoussut, mutta ei odotetulla tavalla (ikthyofallisesti siis, kuin karhennettu turtana).
xxx/ellauri404.html on line 45: Lokakuun 28:ntena 1870. Merkillinen seikka on se täydellinen oikeuden syrjäyttäminen, joka aiheutuu kansakuntien välisistä selkkauksista. Melkein kaikki tv-katselijat arvostelevat asioita vain subjektiivisten taipumustensa, vihansa, pelkonsa, pyyteittensä, etujensa tai intohimojensa nojalla. Toisin sanoen: heidän arvostelunsa ei merkitse mitään. Aito arvostelija näkee sen, mikä on totta, harrastaa oikeudenmukaisuutta ja tahtoo siis olla puolueeton, vieläpä enemmänkin: olla pyyteetön, ja sitäkin enemmän: olla persoonaton. Kuinka monta jäävitöntä tuomaria onkaan parhaillaan riehuvaa sotaa arvostelemassa? Ei kymmentä, kenties ei kolmeakaan. Kaikki pitävät kunnianaan olla patriootteja, siis puolueellisia; väärämielisyys herättää onnentuntoa ja kiihkoa, ja sitäkin merkillisempää on, että ihmiset siitä ylpeilevät. Siinä määrin helpompaa on rakastaa tai vihata intohimoisesti kuin kohota aito inhimillisyyteen, vilpittömään uskonnolliseen katsantokantaan. Tämä tasapuolisuuden kammo, tämä oikeuden kaihtaminen, tämä laupiaaseen puolueettomuuteen kohdistuva raivo on ihmisen eläimellisen intohimon ilmaus, sokean, villin intohimon, joka naurettavasti pitää itseään järkenä, vaikka onkin pelkkä voima. Minä kiitän Jumalaa siitä, että sveiziläisyyteni ja mitätön asemani sallivat minun puhdistaa sieluni sellaisesta kiihkosta ja sellaisista alhaisista intohimoista ja etsiä vain oikeutta tyynenä ihmisenä, sine ira nec studio.

xxx/ellauri410.html on line 702:        Jotka katselevat hiäntä tietämättään.
xxx/ellauri410.html on line 789: Eikä voiko mies näyttää häntä katselemaan.
xxx/ellauri410.html on line 832: Hänen kaltaisestaan ​​- monimutkaisesta katseesta
xxx/ellauri415.html on line 92: Sunnitutkija Yusuf al-Qaradawi toteaa tutkimusten tuloxena, että toisen sukupuolen intiimien ruumiinosien katselemista on vältettävä, samoin niiden hypistelyä, jos tahtoo välttyä turpasaunalta. Miesten tulee peittää itsensä navasta polviin kyrvän pituudesta riippuen. Häpeä edellyttää, että sukuelimet on peitettävä, vaikka ihminen olisi yksin. Jumala näkee ja sen voi käydä kateexi.
xxx/ellauri416.html on line 318: normaalia. Eroottisten valokuvien katseleminen ei
xxx/ellauri416.html on line 335: Joillakin tytöillä on suuret rinnat, toisilla pienemmät, mutta niitä ei ole yhtä miellyttävä katsella kuin
xxx/ellauri416.html on line 413: Kaikki nämä libertiinit asuvat pienissä kaupungeissa ja haluavat todella saada mainetta suorina pornotähtinä. Nämä hurmaavat kaunottaret ovat erityisen houkuttelevia ja osaavat miellyttää miehiä. Niissä kaikissa on vaikuttavat hahmot, joita on erittäin vaikea katsella, ja hillitön luonne. Nuket tuskin kieltäytyvät viihtymästä, koska he kaikki haaveilevat isoista kaluista. Voit myös pohtia täällä esiintyvää irstailua ja myös laittaa tykkäyksiäsi korostaen mielenkiintoisimmat kohtaukset! Ehkä merkitsemäsi leikkeet ovat hyödyllisiä jollekin, ja hän haluaa myös tutustua niiden sisältöön yksityiskohtaisesti. Tämä luokitus tekee myös resurssistamme erittäin hyödyllisen. Rehellisiä lutkia, joilla on isot munat reijissä.
xxx/ellauri417.html on line 385: Kirja kertoo, että itsekuvattua pornoa voi katsella runkkaamisen yhteydessä. Banaanin lisäksi pojat voivat kuulemma leikkiä myös porkkanalla. Kirjan harjoituksen avulla sukelletaan ensimmäisen anaaliyhdynnän ihmeelliseen maailmaan. “Jos sinulla ei ole dildoa, voit mainiosti masturboida porkkanalla. Lämmitä porkkanaa vedessä niin, että se tulee miellyttävän lämpöiseksi. Käytä pitkää porkkanaa, jotta saat siitä hyvän otteen masturboidessasi.”
xxx/ellauri417.html on line 391: KYRP varoitti jo 2021, että nuoret ovat alkaneet pitää alastonkuvia ja seksiviestejä normaalina asiana somessa. Kirjassa on myös osio esimerkiksi kotipornon kuvaamisesta – “ajatus voi olla, että omatekoisia pornotuotteita voi katsella runkkaamisen yhteydessä”; ja toki tarpeellinen muistutus, että kostoporno on laitonta. Lapset jakavat muutenkin aivan liikaa itsestään ja omasta yksityisyydestään nettiin ymmärtämättä, mihin se johtaa. Nyt sitten koulujen jakamassa materiaalissa opetetaan ottamaan kikkelikuvia ja puhutaan nuorille oman kotipornon kuvaamisesta. Lapsesta kuvatun seksuaalisen materiaalin hallussapito ja lähettely eteenpäin on ankarasti kielletty. Laissa on ihan syystä 16 vuoden suojaikäraja.
395