ellauri009.html on line 816: Perehtymättä katoliseen ajatteluun voisi veikata,

ellauri014.html on line 36: Lainasin Pamela piukkapepun kirjastosta. Sen esipuhe oli paksulti alleviivattu ja merkitty huutomerkein. Joku on kai lukenut tän tenttiin - vittuako typeryxet alleviivaa kirjaston kirjoja? ei siitä ole mitään apua! Wäinö mainitsee siinä kiittävään sävyyn Paul Bourgetin. Ai kenet, kysyt ehkä, niin minäkin. Katsoin Wikipediasta. Wannabe-julkkistyrkky viisinkertainen melkein-nobelisti, agnostikko, joka palasi katoliseen uskoon romaanissa Le Disciple. Se oli Gladstonen mielikirjoja. Russell pelkäsi Gladstonea pikkupoikana. Ei varmaan ollut Russellin mieleinen kirja. Bourget oli ollut sielun hienoudessa edellä ihailijattariansa, Wäiskin mielestä. Samaa ei voinut sanoa Richardsonista, joka ainakin Fieldingin leirissä kuvattiin pieneksi, punakaksi, turhamaiseksi, arkipuheiseksi pikku mieheksi. Tuntuuko jo pientä narsistisen setämiehen hajua? - Asiasta 3:nteen, kuppainen Kasimir Leino kirjoitti kalikkarunon Gladstonen kunniaxi, verraten sen Irlannin kohtelua suomen sortoaikaan.Sellainen HINOA JOHN -vittuilu Paulille tussilla Johnin oveen. No Pohjois-Irlannin Karjalaa ei sentään antanut Gladstone takaisin. Sattui silmiin, kun koitin löytää tietoa Kasimirin kupasta.
ellauri017.html on line 603: Cartesius oli, koska se ajatteli olevansa, hyvä opettaja. Mutta Kristina lähti palloilemaan katoliseen etelään ja jätti protestantin suorat koordinaatit taaksensa.
ellauri031.html on line 247: Vaatiessaan ehdotonta kuuliaisuutta fasismi on verrattavissa katoliseen kirkkoon ja jesuiittajärjestöön. Kuten kirkko, fasismi haluaa kontrolloida ei ainoastaan yxilön toimintaa yhteiskunnassa vaan myös hänen yxityiselämäänsä ja kahta sen tärkeintä instituutiota, avioliittoa ja perhe-elämää. Siveyspoliisista, siittimet esille. Sharialakia. Mumslimeilla on juuri sama meininki. Mutta fasismilla on toinenkin kosketuskohta katolisuuteen. Kuten sitä, fasismiakin elähdyttää syvä ja palava mystisismi, usko Italian tulevaisuuteen. (Voi hemmetti, mystikoita taas.)
ellauri032.html on line 188: Sit on ne Penseet, joissa BP pelaa Montaignen (skeptikko) ja Epiktetoxen (stooikko) vastakkain, ja yrittää saada lukijan niin pyörälle päästään että se alkais uskoa katoliseen jumalaan. Montaignelta ei mulla ole vielä mitään, mut heräteostos on kyllä hyvin kuitattu.
ellauri033.html on line 432: Joissakin romaaneissa Hra Bourget ei tyydy vaan kuvaamaan sielujen tilannetta, vaan se asettuu vastustamaan joitain oikeita väitteitä. Opetuslapsessa, esimerkiksi; ja siellä sen analiissi on ihailtavan tarkkaa ja syvällistä (sanoo Pellissier; lue: päädytään katoliseen johtopäätöxeen). En sanoisi samaa Luvatusta maasta enkä Cosmopolixesta. Luvatussa maassa moralisti esittää kysymyxen, mutta zygologi vesittää sen. Ikävä kyllä tässä ei päädytä yhtä selvään loppputulokseen kuin Opetuslapsessa.
ellauri033.html on line 458: Mut ennen Discipleä oli mautonta moralisoida näiden sankareiden toimia. Tähän tulee nyt muutos! alkaa ryhtiliike, paluu entiseen katoliseen kuriin. Loppu se nietscheily, Balzacin culte de moi ym rypeminen synnissä. Vastavastavastauskonpuhdistus saa Borgetista lojaalin Lojolan. (Toynbee hoi! Ootko kuulolla? Taas alkaa kierros alusta. Vrt Sariola, joka kääntyi jumalattoman stalinismin kannalta sosiaalidarwinismin puujumalaan.)
ellauri033.html on line 504: Ootko messissä? Jos oot niin kiitos ja kädenpuristus. Jos et, niin on kaksi vaihtoehtoa: 1) olet kyyninen viziniekka. Pelailet pelejä ja haet voittoa. Harjoitat minäkulttia, sosiaalidarwinismia. Oot fin de siècle olemassaolon taistelija, joka laskee voiton pennosina. Jopa niin nihilisti, et ajattelet mun, köyhän akateemikon, olevan samoja miehiä. No en varmaana ole, en ole viziniekka vähän vähää, en ymmärrä yxinkertaisintakaan viziä. Tänne kuuluu sosialistitkin, ne on naurettavia. Nää siis on tämmösiä tieteellisiä epikuurolaisia. (Tulihan se sieltä!) Toinen tyyppi 2) on raffinoitu ja ymmärtää finessejä, delikaatti mutta jo ikävystynyt vähän kaikkeen, Jan Blomstedt-kaliiperin haukotuttava haukottelija. Ymmärtää muitakin arvoja kuin pennoset, mutta arvorelativistina luulee, että kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Eikä ole, piru vie! Mun arvoissa on vaan hyviä puolia, muilla vaan huonoja! Ei käy ettei usko mihinkään, pitää uskoa johonkin, ja se joku on isiltä peritty katolinen usko! Jossette usko niin isi kyllä suuttuu, tekee teidät perinnöttömäx! Ootte toisenlaisia egoisteja, subtiileja, vaihdatte vaihtoehtoisia totuuxia kuin purkkakuvia. Tämmönen intellektualismi on kuivaa ja kylmää kuin mannerilmasto. Tulkaa mukaan katoliseen menoon, siellä on kuumia ja märkiä kohtauxia! Tiedän, olen ollut mukana. Elekee siis olla 1) sensuelleja positivisteja eikä 2) intellektuelleja sofisteja. Olkaa 3) epäsensuelleja anti-intellektuelleja! Hedelmistään puu tunnetaan, sanoi hengellinen johtaja. Olkaa viikunoita, älkää kriikunoita! Appelsiineja, ei omppuja! (Mitä tää tarkoittaa, en tiedä izekään, mutta kuulosti hyvältä.)
ellauri050.html on line 167: No ei sentään. On liikuttaviakin yxityiskohtia: 11-vuotiaana Ransu lähetettii katoliseen seminaariin lähellä Durhamia. Se oli hento herkkä hirmu ujo poika, kaverit sanoi sitä hulluxi. Sen näki jo kaukaa käytävässä hiipimässä lammasmaisesti takinkaulus ylhäällä. Näitä piisas Norssissa, mun luokalla oli useampia. Hyppytunneilla se hipsi koulun kirjastoon ja luki historiaa ja runoja. Vaikka kirjastossa oli kaamee mekkala ja käytiin rizasotia, Ransu sulki izensä pois ja keskittyi kirjoihin kuin Sateenkaarinotkon pastori Meredith. Siitä tuli ihan hikipinko ainekirjoituxessa. Kerran se sai jälkkäriä oltuaan hitain jumppatunnilla. Kazokaa Lallia, kolme, neljä. Huono matikassa, mutta aika hyvä käsipallossa. Kriketissä ykkösluokan penkkiurheilija. Koulu pyysi siltä juhlarunon 1908 kuin kuningatar Kristiinalta Suomen Akatemia, mutta ehti kuolla ensin, 1907. Kristiinalla on tässäkin käynyt parempi pulla.
ellauri073.html on line 365: Sen vanhemmat oli ateistisia. Se koitti kahdestikin liittyä katoliseen kirkkoon, mutta reputti pääsykuulusteluissa. Sitten se kävi jossain mennoniittakirkossa (mitäs ne nyt on?)
ellauri117.html on line 402: Fitzgerald syntyi keskiluokkaiseen roomalaiskatoliseen perheeseen. Hänet kastettiin pikkuserkkunsa Francis Scott Keyn ja kuolleen sisarensa Louisa Scottin mukaan. Perhe asui vuodet 1898–1901 Syracusessa ja vuodet 1903–1908 Buffalossa New Yorkissa, missä hän aloitti koulunkäynnin Nardin Academyssa. Fitzgeraldin isän saatua potkut Procter & Gamblelta, perhe muutti takaisin Minnesotaan, missä Fitzgerald opiskeli St. Paul's Academyssa. Fitzgerald sai potkut St. Paul’sista 16-vuotiaana opintojen laiminlyömisen vuoksi.
ellauri161.html on line 163: Tämän mielen miettiminen johti emotionaaliseen kääntymykseen. Nyölö liittyi katoliseen kirkkoon vuonna 2005.
ellauri161.html on line 241: Aikuisena Nyölö on liittynyt katoliseen kirkkoon. Hän julkaisi vuonna 2013 uskoaan käsittelevän teoksen,Tunnustuskirjan(Kirjapaja). Hänen uusin kirjansa on Johdatus filmiaikaan (Siltala 2017), joka käsittelee valokuvausta. Mitä mieltä olet artikkelista? - No, minä...
ellauri161.html on line 256: Sunnuntaiaamuisin Nyölö vetäytyy katoliseen messuun. Usein hän ei jaksaisi. Hän yrittää keksiä tekosyitä jäädä kotiin. Mutta kun hän lopulta voittaa itsensä ja menee messuun, se palkitsee. Nyölö on käynyt sunnuntaimessussa satoja kertoja ja lähtenyt sieltä pahoilla mielin ehkä kahdesti. Pappi oli puhunut tyhmästi.
ellauri163.html on line 710: Marraskuun 2002 haastattelussa Pullmania pyydettiin vastaamaan katoliseen Heraldiin kutsumalla kirjojaan "painajaisten aineiksi" ja "kokkojen arvoiseksi". Hän vastasi: "Vastaukseni tähän oli pyytää kustantajia tulostamaan se seuraavaan kirjaan, kuten he tekivät! Minusta se on koominen, se on vain naurettavaa." Katolisen Heraldin alkuperäinen huomautus (joka oli "on olemassa lukuisia ehdokkaita, jotka näyttävät minusta olevan paljon kokon arvoisempia kuin Harry Potter") kirjoitettiin Etelä-Carolinan vanhempien yhteydessä, jotka painostivat opetuslautakuntaansa kieltämään Harry Potter -kirjat.
ellauri163.html on line 989: Se tapahtuu, kuten Sokrateella, yleisiä järjen ilmiöitä tarkastelemalla, arjen filosofiassa. Sokrates harjoitti arjen filosofiaa Alkibiadeen peräaukolla (Fig. 2). Onko mahdollista demytologisoida Jumala niin, että hän kuten kreikkalaistenkin jumalat, säilyvät olemassaolevina, mutta tavallaan myyttiseksi tunnustettuina. Tällainen juuri on hermeneutikkojen Jumala. Mitä silloin tarkoittavat rukoukset, mitä liturgia? Ja voidaanko uskon eteen nostetut tulkinnan tikapuut kun asia on ymmärretty (Jumalaa tietyssä katupojan näkökulmassa ei todellakaan ole olemassa) heittää pois ja liittyä katoliseen kirkkoon? Ja miksi mihinkään tarvitsisi liittyä? Koska se on kivaa. On upeeta kuulua johkin tiimiin, voi heilutella niiden kaulaliinoja ja olla sillä lailla taas vähän muita parempi ja paremmassa turvassa kuin silakka parvessa. Kazo vaikka Andy Nyöleniä. Kylä sitäpaizi kristinuskokin on jo aika meemistynyt, kz. esim. HBO:n sarjaa His dark materials.
ellauri262.html on line 622: Springfieldin ala-asteella järjestetään eräänlaiset festivaalit, johon kaikkien oppilaiden ja koulun työntekijöiden tulee pukeutua asianmukaisella puvustuksella, Lisa esimerkiksi on kuningatar. Koulun talonmies Willie joutuu kylähullun rooliin vasten Hänen tahtoaan. Suuttuneena tästä hän vapauttaa monta tuhatta hiirtä ja rottaa koulun käytävillä, ja festivaali on peruttu. Bart saa tästä syyt niskoilleen, ja vaikka hän kiistää kaiken, hänet erotetaan koulusta. Marge päättää, että Bart lähetetään katoliseen kouluun.
ellauri276.html on line 347: Hän syntyi Belfastissa katoliseen ja irlantilaiseen nationalistiseen perheeseen Downin kreivikunnasta. Hän opiskeli St Malachy´s Collegessa Belfastissa. Työskenneltyään isälleen hän opetti jonkin aikaa. Hän matkusti Dubliniin vuonna 1902 ja tapasi johtavia nationalistisia hahmoja. Hänen kirjallinen toimintansa alkoi lauluilla, keräilijänä Antrimissa ja työskennellessään säveltäjä Herbert Hughesin kanssa. Sitten hän perusti Ulsterin kirjallisuusteatterin vuonna 1904. Hän kirjoitti näytelmän The Little Cowherd of Slainge ja useita artikkeleita sen Uladh-lehteen, jonka toimitti Bulmer Hobson. The Little Cowherd of Slainge esitti ULT Clarence Place Hallissa Belfastissa 4. toukokuuta 1905 yhdessä Lewis Purcellin The Enthusiastin kanssa.
ellauri282.html on line 408: Thomas Merton OCSO (31. tammikuuta 1915 – 10. joulukuuta 1968) oli amerikkalainen trappistimunkki, kirjailija, teologi, mystikko, runoilija, sosiaalinen aktivisti ja vertailevan uskonnon tutkija. 26. toukokuuta 1949 hänet vihittiin katoliseen pappeuteen ja hänelle annettiin nimi "isä Louis". Hän kuului Gethsemanin luostariin Bardstownin lähellä Kentuckyssa ja oli siellä kirjoilla vuodesta 1941 kuolemaansa asti, vaikka kuoli jossain Kaakkois-Aasiassa nussiretkillä (siitä enemmän alempana).
ellauri282.html on line 493: Hänestä tuli utelias idän mystiikkaan luettuaan Aldous Huxleyn Ends And Means. Kirja vakuutti Mertonin henkisyyden tärkeydestä. Samaan aikaan hän kirjoitti väitöskirjaansa William Blaken teosten pohjalta, jotka opettivat hänelle uskon tärkeyden. Tällä ratkaisevalla hetkellä hindumunkki neuvoi häntä lukemaan keskiaikaisen ja nykyajan katolisen filosofian teoksia. Sisäinen ääni vielä pakotti osallistumaan katoliseen jumalanpalvelukseen. Merton pyysi opastusta paikalliselta papilta. Hän kehitti uskoaan meditoimalla, mietiskelemällä ja lukemalla henkisiä izehoito-oppaita.
ellauri284.html on line 788: Protestanttisen uskonpuhdistuksen jälkeen Waterford pysyi katolisena kaupunkina ja osallistui Kilkennyn konfederaatioon - itsenäiseen katoliseen hallitukseen vuosina 1642–1649. Oliver Cromwell päätti äkillisesti palauttaa maan Englannin vallan alle; hänen vävynsä Henry Ireton valtasi lopulta Waterfordin vuonna 1650 suuren
ellauri324.html on line 306: Springsteenin sanoitukset, joita kuvataan usein elokuvallisiksi, käsittelevät usein erittäin henkilökohtaisia ​​teemoja, kuten yksilöllistä sitoutumista, tyytymättömyyttä ja tyrmistystä elämään arkipäivän tilanteissa. Springsteenin teemoja ovat sosiaaliset ja poliittiset kommentit ja ne juontavat juurensa hänen oman alkuperäperheensä kohtaamiin kamppailuihin. Työväenluokasta ponnistanut Bruce sanoittaa "Amerikan liukumäkeä teollisen aikakauden swaggerista palvelutalouden anomiaan". Huhtikuussa 2023 New Jerseyn kuvernööri julkaisi julistuksen, jossa 23. syyskuuta julistettiin "Bruce Springsteen Day". Bruce on sijalla 77 Rolling Stonen 200 parhaan tähden listalla. Brucen tytär Jessica on razumestari ja poika Sam palomiehenä Jersey Cityssä. Springsteen on ainoa rock-kaveri - taitaa olla ainoa kaveri, jonka tunnen ollenkaan - joka ei koskaan käyttänyt huumeita." Hän on kamppailut ​​masennuksen kanssa ihan koko ikänsä. Hänellä on henkilökohtainen suhde Jeesukseen, vaikkei katoliseen. Hän ei hyväxy Pohjois-Carolinan Public Facilities Privacy & Security Act -lakia, jota kutsutaan myös "kylpyhuonelakiksi", joka määrää ettei transsukupuoliset ihmiset saa käyttää wc-tiloja ja estää LGBT- kansalaisia ​​haastamasta oikeuteen ihmisoikeusloukkauksista työpaikalla. Springsteen arvosteli Donald Trumpia vankasti koko presidenttikautensa ajan.
ellauri325.html on line 705: Sodan jälkeen Heikkilä oli Helsingissä filosofi Uuno Saarnion (1896–1977) oppilaana. Hän kuului nuorten uraniaanien Urania-piiriin, jossa tutkittiin kirjallisuutta ja filosofiaa, mutta myös matematiikkaa ja äärettömyyden teoriaa. Heikkilä oli kiinnostunut ranskalaisesta ja espanjalaisesta kulttuurista. Tätä kautta hän tutustui roomalaiskatoliseen kirkkoon. Heikkilää viehättivät katoliset pyhimystarinat ja Neitsyt Maria -kultti. Hän työskenteli kirjastovirkailijana Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa, jonka kirjastonjohtajana oli hänen oppi-isänsä Uuno Saarnio. Viimeiset ö mahdollisesti myös itsemurhaan, sillä Heikkilän kuolinsyytä ei tutkittu kunnolla.
ellauri326.html on line 554: Kaveri hylkäsi sittemmin työläisten asian, liittyi takas katoliseen kirkkoon ja siitä tuli Paul Bourgetin hyvä veli ja kummi Ranskan Akatemiaan. Saattoipa se olla hinaajakin, kuoli poikamiehenä? Juu oli se!
ellauri386.html on line 506: Solovjov yritti kai sovittaa siihin Schellingiltä saamaansa saksalaisessa idealismissa juhlittua harhaoppista dualismia (subjekti-objekti). Vuonna 1877 Solovjov muutti Pietariin, jossa hänestä tuli kirjailija Fjodor Dostojevskin (1821–1881) ystävä ja uskottu. Ystävänsä vastakohtana Solovjov suhtautui myötätuntoisesti roomalaiskatoliseen kirkkoon (sen äisky oli polakki). Solovjovin teoksista käy selvästi ilmi, että hän hyväksyi paavin ensisijaisuuden yleismaailmalliseen kirkkoon nähden. Venäjän juutalaisten kulttuurin edistämisyhdistyksen aktiivisena jäsenenä hän puhui hepreaa ja kamppaili sovittaakseen yhteen juutalaisuuden ja kristinuskon. The Jewish Encyclopedia kuvailee häntä "juutalaisten ystäväksi" ja toteaa, että "hänen sanotaan jopa kuolinvuoteessaan rukoileneen juutalaisten puolesta".
xxx/ellauri056.html on line 241: Hemmetti kyl Maurisella on sielu exyxissä. Palais katoliseen uskoon niin ei tarvis uikuttaa.
xxx/ellauri128.html on line 478: Heikkilä oli kiinnostunut ranskalaisesta ja espanjalaisesta kulttuurista; tätä kautta hän tutustui myös roomalaiskatoliseen kirkkoon. Tärkeitä vaikuttajia Heikkilälle olivat ensimmäisessä maailmansodassa kaatunut ranskalainen runoilija ja sotasankari Charles Péguy, englantilainen runoilija T. S. Eliot ja saksalainen filosofi Friedrich Nietzsche. Niinpä tietysti. Heikkilällä oli kahdesta avioliitostaan kolme lasta. Hän työskenteli kirjastovirkailijana Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa, jonka kirjastonjohtajana hänen oppi-isänsä Uuno Saarnio oli. Viimeiset elinvuotensa Heikkilä vietti alkoholin ja lääkkeiden sekakäytön aiheuttamien ongelmien vuoksi Sipoon Nikkilän mielisairaalassa. Sekakäyttöä seurannut viiltely viittasi mahdollisesti myös itsemurhaan, sillä Heikkilän kuolinsyytä ei tutkittu kunnolla.
xxx/ellauri130.html on line 769: Nuorena katoliseen valtauskoon skeptisesti suhtautunut Claudel koki 18-vuotiaana äkillisen kääntymisen voimakkaan uskonnollisen kokemuksen seurauksena. Tämä maailmankuva säilyi hänellä loppuun asti, yhdistyen ympäröivissä kulttuuripiireissä vanhoillisen konservatiivisiin, jopa äärioikeistolaisiin poliittisiin mielipiteisiin. Toisen maailmansodan kontekstissa etenkin kysymykset Vichyn hallituksesta ja antisemitismistä nousivat keskeisiksi. Traditionalistisista näkemyksistään huolimatta Paul Claudel tuomitsi kirjoituksissaan yksiselitteisesti natsi-Saksan toiminnan.
xxx/ellauri165.html on line 183: – Luther liittyy vanhaan katoliseen käsitykseen Mariasta. Sillä hetkellä, kun Pyhä Henki tulee Mariaan, Maria tulee synnittömäksi eli neitsyeksi. Sitä ei kerrota, tuliko Mariakin samalla.
xxx/ellauri306.html on line 431: No oli miten oli, palataan gootteihin. Traakiaan asettuneet tervingit ja greuthungit yhdistyivät vuonna 395 Alarikin johdolla, mistä alkaen voidaan puhua visigooteista, vaikkei pitäisi sanoa niitä länsigooteixi. Visigootit tulivat hävittivät Alarikin aikana (395–410) Traakiaa, Makedoniaa ja Kreikkaa sekä ryöstivät Rooman vuonna 410. Alarikin kuoltua visigootit siirtyivät Etelä-Galliaan ja Iberian niemimaalle, ja perustivat sinne niin sanotun Tolosan valtakunnan. Galliassa visigoottien valtakunta kukistui 500-luvun alussa frankkien hyökkäykseen. Pyreneiden eteläpuolella visigoottien valtakunta sen sijaan säilyi ja kukoisti. Kuningas Rekared I:n aikana 500-luvulla visigootit luopuivat areiolaisuudesta ja kääntyivät katoliseen uskoon. Pohjois-Afrikasta tulleet arabit ja beduiinit valloittivat visigoottien valtakunnan vuonna 711. Ostrogootit olivat gootteja, jotka vapautuivat hunnien vallasta vuonna 453, asettuivat Pannoniaan ja alistuivat roomalaisten herruuteen. Teoderik Suuren johdolla he vaelsivat Italiaan vuonna 488 ja perustivat sinne valtakunnan, joka Teoderikin kuoleman jälkeen 526 alkoi heikentyä. Bysantti kukisti ostrogootit 553 ja kansan rippeet sulautuivat Italian väestöön. Krimillä gootin kielen murretta uskotaan puhutun vielä 1700-luvulla.
xxx/ellauri337.html on line 196: Stein jätti kääntymyksensä jälkeen Husserlin kuin nallin kalliolle ja ryhtyi opettajaksi dominikaanien ylläpitämässä speyeriläisessä tyttökoulussa. Hän opetti siellä vuoteen 1932 asti ja tutustui siellä myös katoliseen filosofiaan. Hän muun muassa käänsi Tuomas Akvinolaisen teoksen De alternativa veritate.
31