ellauri045.html on line 343: Klikkiuutinen: Mummo oli hermostunut kun lapsi kassajonossa töni sitä kärryllä nilkoille. Äiti oli koko ajan puhelimella. Kolmannella kerralla mummo kaatoi purkillisen piimää äidin mekolle sanoen "minäkin olen saanut vapaan kasvatuxen". Eli kyllä mummotkin pitää opettaa tavoille. Akateemikotkin. Vaan taitaa olla myöhäistä.
xxx/ellauri121.html on line 279: Se oli kiltti mies, siitä Peggy tykkäsi. Ja hyönteisiä keräävästä isähemulista joka varmaan hemmotteli Pegin pilalle. Entäs äiskä? Oliko se tiukka täti joka ei antanut kiilata kassajonossa, vaiko pikemminkin päinvastoin? Ainakin se jätti nutritionistiuransa miehen takia.
xxx/ellauri123.html on line 523: Avoimesti hostiilit on domineeraavia ja kontrolloivia, kriitillisiä ja päälle puhuvia, ne keskeyttävät jne. Kaikkihan me ollaan sellaisia kun ei saada tahtoamme läpi. Gill Hasson oikeen eläytyy tähän, se on varmaan varsinainen bitch kassajonossa. Me ollaan upset ja angry, ja frustrated. Silloin toinen on scared ja intimidated, mikä on sinänsä hyvä juttu. Mut jos se on aggressiivinen takasin ei päästä puusta pitkään, silloin pitää olla assertiivinen eli jämäkkä.
xxx/ellauri239.html on line 782: "Uhri oli tosi kiva ja ystävällinen aina kun törmättiin". No varmasti! Koulukaverina / hyvänpäiväntuttuna et siis asunut hänen kanssaan useampaa vuotta ja kokenut mitä se arki voi todellisuudessa olla. Typeriä tuommoiset kommentit, jotka yrittävät antaa vaikutelman, että uhri oli uhri, uhrissa ei ollut mitään ikävää eikä varsinkaan mitään triggeröivää tekijää kohtaan. Vai luuleeko joku oikeasti, että ihmisen luonne on tismalleen sama kaupan kassajonossa kuulumisia vaihtaessa kuin kotona töiden jälkeen väsyneenä omaa puolisoa kohtaan?
4