Yksi Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin suosikkisloganeista kuuluu: "Koirat haukkuvat ja karavaani kulkee."
ellauri008.html on line 34: ... jalat ei kanna, sit vaik konttaan / täällä Kotikadult kantaa, tääl ei vaarat vaani mun ees / Ja vaik koirat haukkuu, ni tää karavaani kulkee (Cheek)
ellauri008.html on line 36: ... en rikastu, mut pidän hauskaa ainakin / Tullu tää maa tutuks, oon ollu joka paikas Lappeenrannast Lappiin ja Vaasan kaut takas / Pantsu kuskaa, koirat haukkuu, karavaani kulkee / Joka ilta koko ilta kunnes baari sulkee ...
ellauri008.html on line 38: ... ilmaston muutoksia / Syvä transsi taikka joku muu hurmostila / Se on se D-vitamiinin puutostila / Ja voittajalle lohkeaakin kuutossija / Huumekoirat haukkuu Ja karavaani kulkee / Tamashekit hakkaa tahtia / Käyhän peremmälle, peremmälle, paina puuta / Ajat muuttuu, nyt tulee jotain aivan muuta ... (Paleface)
ellauri014.html on line 1951: liittyä tähän päättymättömään karavaaniin, joka menee
ellauri036.html on line 1197: Se ei tiennyt enää, milloin karavaanit
ellauri043.html on line 168: Yöllä mua repi kynnet, puri nokat, läpsi siivet pehmyet; ja hirmu demonit hirnui mun korvissa ja kaatoivat mut maahan. Kunnes kerran yhden karavaanin porukat jotka meni ohi siitä Alexandriaan tuli apuun, ja otti messiin mut.
ellauri043.html on line 5341:

Silloin, kalpean kuunsäteen valossa, Antonius erottaa loppumattoman karavaanin joka kulkee kallioiden harjalla; — ja jokainen matkalainen, yx toisensa jälkeen, putoo jyrkänteeltä rotkoon.
ellauri043.html on line 6614: Meri palaa vuoteeseen, vilja huojuu tuulessa, karavaani kulkee, koirat haukkuvat, pöly lentää, kaupungit murenevat; — ja mun kaze, jota kukaan ei pysty selvittämään, pysyy tähdättynä kohti asioita jotka on tapahtumahorisontin ulkopuolella.
ellauri055.html on line 1117: Sotavalta tutki suomalais-ugrilaisia kieliä. Arvo Sotavalta oli G. J. Ramstedtin apulaisena tämän tutkimusmatkalla Mongoliaan 1912. Se oli Ramstedtin seitsemästä idänretkestä viimeinen. Matkalle lähdettiin keväällä 1912 matkustamalla junalla Pietariin ja sieltä edelleen Urgaan Pohjois-Mongoliaan. Sieltä lähdettiin kymmenen hevosen karavaanilla tutkimusmatkalle, joka ulottui aina Selengajoen varrella olevaan Baibalykiin asti. Matkan tarkoitus oli tutkia muinaisen Tyrk-kansan ja sitä seuranneiden uigurien historiaa sekä tutustua mongolien nykykieleen. Matkalaiset palasivat kotimaahan joulun alla 1912. Arvo Sotavalta toi matkalta muun muassa mongolien asusteita, jotka hän lahjoitti Kansallismuseoon.
ellauri141.html on line 796: Nojoo, IV laulussa kaupunki n:o 1 perustetaan, ja siinä parasta on tyttöjen kalsongit ikkunoissa. Koirat haukkuvat, karavaani kulkee. Kaveri kylästyy taas vaan olemaan ja lähtee aamusella villihanhien mukana kuin Nils Holgersson. Kaupunkeja perustetaan vähän kaikkialle. Poeettojakin ilmestyy katukuvaan. Onkohan tää jotain kolonialistituubaa? On hienoa mennä nitistämään nomadeja, mezästäjä-keräilijöistä puhumattakaan. Kauppa se on joka kannattaa. Juu ja sitä on tarkoitus jatkaa kautta avaruuxien, kun tää pallo on puzattu. A paean for man. Voi helevetti. Tää anabasis on tota exponentiaalista kasvua, sepä tekee apinasta kuolemattoman. Voi helevetin helevetti. Ei ihme että Nobel antoi tälle palkinnon. Seleukidit mainitaan, eli kyltäs vinkataan Alexanteriin. Ne hevosenhajuiset hevoset sit varmaan tuli Xenofonilta, joka kirjoitti kirjan hevosten hoidosta. IX laulussa saadaan entistä parempia naisia, sillä ne tekee meille pentuja. Hahaa tää on aika sama teema kuin Aataminsaaren Eve Future. Ei herkullinen pano ole tärkeintä vaan pennut ovat. Tää on jostain syystä koiraiden vaikea tajuta. Stranger ei enää nouse pukille. Sille tuodaan vettä eze voi pestä suunsa, naamansa ja munansa. Sitä ei hevosenhaju enää kiinnosta.
ellauri153.html on line 180: Yx päivä, nuoruuden loistossa, mä matkustin kovaa ja saavuin täysin sippinä illalla yhen ahteen juurelle. Heikko vanha mies, joka oli samoin seurannut karavaania, tuli ja kysyi mixmä levytin, tää ei ollut levytyspaikka nääs. Mä vastasin: ‘Miten mä voin matkustaa, kun mulla ei ole enää jalkoja?’ Hän sanoi: ‘Etkö ole kuullut että on parempi kävellä hellästi ja pysähdellä kuin juosta ja väsyä? Exä ole kuullut Aisopoxen satua jänixestä ja kilpikonnasta?’ Oi sä jotka haluut keretä assalle,
ellauri283.html on line 283: Kauppa kehittyi vuosisatojen kuluessa. Egyptiläiset karavaanit kuljettivat viljaa Kushiin ja palasivat Assuaniin mukanaan norsunluuta, suitsukkeita, vuotia ja karneolia (kiveä arvostettiin sekä koruina että nuolenkärkinä ) kuljetettavaksi jokea pitkin. Egyptin kuvernöörit arvostivat erityisesti kultaa Nubiassa ja mustia sotilaita faraon armeijassa. Egyptiläiset sotilasmatkat tunkeutuivat Kushiin ajoittain vanhan valtakunnan aikana. Silti alueelle ei yritetty saada pysyvää läsnäoloa ennen Keski-valtakuntaa (n. 2100–1720 eKr.), jolloin Egypti rakensi linnoitusverkoston Niilin varrelle etelään Samnahiin asti Ala-Egyptissä.vartioimaan kultavirtausta Wawatin kaivoksista, ensimmäisen ja toisen kaihin väliseltä alueelta.
xxx/ellauri027.html on line 193: Mä en mennyt mukaan karavaaniin, kuten en

xxx/ellauri130.html on line 683: Sama se vaikka eläisit 300v, lähtö tulee sittenkin, jää karavaanimaja tää.Omar KhaijamMKILL!
xxx/ellauri280.html on line 412: Rannikolla käytiin kauppaa arabien kanssa ainakin ajanlaskun ensimmäisestä vuosisadasta alkaen. Arabit perustivat omia asuinpaikkojaan rannikolle, ja heidän välinsä naapurin afrikkalaisiin näyttävät olleen varsin ystävällismieliset. Portugalilaisten saapuminen 1400-luvun lopulla heikensi arabien asemaa jonkin verran, mutta portugalilaiset eivät edenneet sisämaahan. Ranskalaisten orjakauppiaiden kiinnostus Kilwan kaupunkiin lisäsi arabien aktiivisuutta alueella. 1800-luvulle asti Kilwassa myytävät orjat tuotiin lähinnä afrikkalaisten karavaanien mukana sisämaasta. 1800-luvun puolella arabit ja intialaiset avasivat kauppareittejä sisämaahan orjien ja norsunluun hankkimiseksi.
xxx/ellauri292.html on line 250: Oppiessaan ennustajilta, että hänen kohtalonsa oli tulla uuden messiaan morsiameksi, hän esitti avioliittoa Ibn Saudille, wahhabi- arabien päällikölle (myöhemmin Saudi-Arabian ensimmäisen valtion johtaja). Ei huolinut. Hän päätti vierailla Palmyran kaupungissa, vaikka reitti kulki aavikon läpi mahdollisesti vihamielisten beduiinien kanssa. Hän pukeutui beduiiniksi ja otti mukaansa 22 kamelin karavaanin kuljettaakseen matkatavaroitaan. Emir Mahannah el Fadel otti hänet vastaan ​​ja hän tuli tunnetuksi "kuningatar Hesterinä".
18