ellauri019.html on line 763: Ja Samuel iski Agagin kappaleiksi Herran pyhäkössä Gilgalissa.
ellauri019.html on line 766: Gilgal, kilkattaa Pekan raitsikka entisillä raiteilla. Sillä on jo uusi suunnitelma lasten ryöstämiseksi äideiltä. Joulutoivomus: hakatkoon Samu sen kappaleiksi miekalla ja lähettäköön hyvät palat diplomaattipostissa jouluterveisin kurdileirille. Kinkkua ei kande lähettää, se on käytetty.
ellauri118.html on line 284: Kaasu ei tiivisty taivaankappaleiksi.
ellauri184.html on line 163: Ja hänet sahattiin kappaleiksi puusahalla. Ja he sahasivat palasiksi Jesajan, Aamoksen pojan, puusahalla. Ja Manasse ja Balkiira ja väärät profeetat ja ruhtinaat ja kansa, kaikki katselivat. Ja profeetoille, jotka olivat hänen kanssaan, hän sanoi ennen kuin hänet oli paloiteltu, "Menkää Tyyron ja Siidonin maakuntaan, sillä vain minulle Jumala on sekoittanut juoman." Ja kun Jesajaa sahattiin kappaleiksi, hän ei huutanut ääneen eikä itkenyt, mutta hänen huulensa puhuivat Pyhän Hengen kanssa kunnes hänet oli sahattu kahtia. Tästä on jo saarnattu paasauxessa 17. Kuviakin löytyy. Sahaussuunta vaihtelee, joskus sagittaalisesti halki (munista sopii aloitella), joskus dorsaalisesti poikki ja pinoon puukuoressa, kuten tässä.
ellauri185.html on line 655: Niinhän villi petoeläin pannaan kahleisiin ja siteisiin, ettei se voi purra ja raadella pahan luontonsa mukaan, vaikka se sitä kernaasti haluaisi, mutta kesyä, lauhkeata eläintä ei tarvitse samoin kahlehtia vaan se on ilmankin ja itsestään vaaraton. Jollei ihmistenkin suhteen näin meneteltäisi, kun ottaa huomioon, että ihmiset valtaosaltaan ovat pahoja ja tuhansien joukossa tuskin on yksi oikea kristitty, niin raatelisivat he toinen toisensa kappaleiksi eikä kukaan voisi rauhassa elää vaimonsa ja lastensa kanssa, harjoittaa sänkypainia, elinkeinoansa ja palvella Jumalaa, vaan koko maailma autioituisi.
ellauri275.html on line 356: Isäni revitään heti kappaleiksi...
ellauri412.html on line 748: »Sen tähden, portto, kuule tämä Herran sana. Näin sanoo Herra Jumala: Sinä olet riisunut itsesi alasti, riettaasti olet paljastanut häpysi rakastajillesi ja kaikille iljettäville jumalillesi, ja poikasi sinä olet surmannut ja uhrannut niille. Sen tähden minä kokoan kaikki rakastajasi, nuo kaikki, joihin veresi veti – sekä ne, joita rakastit, että ne, joihin petyit. Minä kokoan heidät eri tahoilta ja tuon heidät sinua vastaan, ja minä asetan sinut alastomana heidän eteensä, niin että he näkevät sinut kaikessa alastomuudessasi. Minä tuomitsen sinut siten kuin avionrikkojat ja murhaajat tuomitaan, vihani vimmassa minä panen sinun veresi vuotamaan. Minä annan sinut heidän käsiinsä, ja he hajottavat sinun palvontapaikkasi ja tuhoavat pyhät kukkulasi, he riistävät vaatteet yltäsi, ottavat korusi pois ja jättävät sinut makaamaan alastomana ja paljaana. He nostavat kansan sinua vastaan, kivittävät sinut hengiltä ja lyövät miekoillaan sinut kappaleiksi. He polttavat kaikki talosi tuhkaksi ja panevat tuomiosi täytäntöön, ja tämä tapahtuu kaikkien muiden naisten nähden.
ellauri459.html on line 216: Pause ja tietoisku. Trenton eli  Ahraimen kirkolliskokous 1545-1563 kokosi yhteen ja järjesti katolisen kirkon keskiaikaisen opinkehityksen tulokset ja julisti ne osaksi ilmoitettua, muuttumatonta totuutta ja katolilaisille pakollisiksi uskonkappaleiksi. Siten muotoiltiin katolisen kirkon virallinen oppi asioista, joissa protestantit olivat eri mieltä, muun muassa sakramenteista, vanhurskauttamisesta, Raamatun kaanonista ja kiirastulesta. Kokouksessa myös kanonisoitiin latinankielisen messun virallinen muoto ja määrättiin sillä korvattavaksi paikalliset muunnelmat. Kirkon oppia ei ollut aiemmin muotoiltu näin tarkasti. Tuo paavillinen kirkolliskokous pidettiin sellaisella äärettömällä kiireellä, kavaluudella ja juonella, että paavilaisetkin hymyilevät oman älynsä voitonriemulle. Ortodoksinen kirkko ei tunnusta tätä kirkolliskokousta todelliseksi ekumeeniseksi kirkolliskokoukseksi. Kotimaalehden protestanttihörhö Emil Anton ja muut protestantit protestoivat sitä boikotoimalla. Suurin kysymys oli siitä, onko kirkolliskokous paavin yläpuolella vai toisinpäin. Trento ei kieltänyt kansankielisiä Raamattuja eikä määrännyt mitään papiston selibaatista. Trenton konsiili määritti katolista kirkkoa seuraavat 400 vuotta aina Vatikaanin II kirkolliskokoukseen (1962-1965) saakka, jolloin monia Trentossa käsiteltyjä kysymyksiä uudelleenarvioitiin aivan uudenlaisessa tilanteessa. Vanhurskauttaminen nähtiin aivan oikein  teologian ydinkysymykseksi,  Kymysyshän vanhurskautuxessa on siitä pitääkö pelastuttuaan silkasta uskosta vielä kuitenkin tehdä parannus. Juu ja ei pyörittävät teologit.
ellauri469.html on line 431: ²Suuri isänmaallinen sota on kompuroimassa kohti loppuaan, mutta uusi pimeys on laskeutunut Neuvosto-Venäjän ylle. Ja erillisille, toisistaan ​​irrarallisille vaeltajille – tuhansien kilometrien päässä toisistaan, mutta yhteisen päämäärän yhdistämille – neljä rinnakkaista matkaa on vasta alussa. Goritš ja hänen kuljettajansa vyöryvät tyhjällä bensiinisäiliöllä veden, hiekan ja lumen halki; mustan ilmalaivan matkustaja katselee hyväntahtoisesti isänmaansa yllä liidellessään; nuori Andrei, joka jättää uskonnollisen yhteisönsä etsiäkseen uutta elämää; ja Kharitonov, joka tarpoi Japaninmereltä Leningradiin kantaen sytytyslankaa, joka syttyessään voisi räjäyttää kaiken kappaleiksi. Kommunismin viimeisinä vuosina kirjoitettu Bickfordin sulake (oik sytytyslanka) on satiirinen eepos neuvostosielusta, joka tutkii venäläisen mentaliteetin alkuperää ja umpikujia toisen maailmansodan päättymisestä Neuvostoliiton romahdukseen. Yhdistämällä allegorioita ja satuja tositapahtumiin, ja yhtä hullunkurisen absurdi kuin mikään Kurkovin kirjoittama, se on sekä elegia menetetyistä vuosista että toivon laulu (voi vittu tietysti) Vähä-Venäjän kiveen hakatusta kapitalistisesta tulevaisuudesta. Ei siitä voi kovin hyvää odottaa jos tää Kurkov on parasta mitä se voi tarjota. Tämä oli vielä sekavampi kuin se pingviinisepustus.
xxx/ellauri168.html on line 203: "Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa virtsan alla. Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen. Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää. Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut minun luuni. Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt myrkyllä ja vaivalla. Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niinkuin lepakot. Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin. Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni. Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni. Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona. Hän on vienyt harhaan minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, hän on minut autioksi tehnyt. Hän on jännittänyt jousensa kuin japanilaisten kätkijöiden ruma lättäpärstä Petteri ja kusettanut minut nuoltensa maalitauluksi. Hän on ampunut munuaisiini nuolet, viinensä lapset. Minä olen joutunut koko kansan nauruksi, heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa. Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua vermutilla. Hän on purettanut minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun. Sinä olet syössyt minun sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unhottanut onnen. Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Heran odotus."
xxx/ellauri287.html on line 393: Paavali ja Luukasa olivat matkatoveruksia. Vaikkemme sitä tietäisikään, voisimme sen päätellä kertomukselle ominaisista elävistä ensikäden havainnoista. Ikäänkuin tehostaakseen läsnäoloaan silminnäkijänä tekijä siirtyy monissa paikoin kolmannesta persoonasta monikon ensimmäiseen, niissä kohdissa, joita sanotaan me-kappaleiksi. Ne ovat 16:10-17, 20:5-15, 21:1-18, 27:2-28:16.
11