ellauri055.html on line 878: Suvun vanhin tunnettu kantaisä on 1500-luvun alkupuolella Ruotsin Ångermanlandissa kirkkoherrana toiminut Nicolaus Petri. Hänen pojanpojan poikansa, majuri Johan Persson Forsman asettui 1600-luvulla asumaan Pohjanmaalle, ja hänen jälkeläisissään oli poika Johan Forsmanista alkaen pappeja kuudessa polvessa peräkkäin. Pääosa suvun päähaaran merkittävistä henkilöistä on nuoremman Johan Forsmanin pojanpojan pojan, lääninrovasti Zachris Forsmanin (1763–1839) jälkeläisiä. Näihin kuuluvat myös Koskimies-nimiset sekä vuonna 1884 aateloituun vapaaherralliseen Yrjö-Koskinen-sukuun kuuluvat. Johan Forsmanin nuoremmasta pojasta polveutuu toinen sukuhaara, joka myös aateloitiin, vuonna 1856 nimellä Forsman.
ellauri092.html on line 458: Krohn on alun perin pohjoissaksalainen suku, jonka yksi pietarilainen sukuhaara otti Suomen kansalaisuuden 1800-luvun alussa. Monet Suomen Krohnit polveutuvat Pietarista Suomeen muuttaneesta panimonomistajasta Leopold Wilhelm Krohnista (1806–1890), jonka isä oli suvun kantaisä, Saksasta Rügenin saarelta lähtöisin ollut köyhä leipurinkisälli Abraham Krohn. Osa suvun jäsenistä on suomentanut sukunimen muotoon Kurki-Suonio.
ellauri155.html on line 540: 37 Vanhempi synnytti pojan ja antoi hänelle nimeksi Moab*; hänestä tuli nykyisten moabilaisten kantaisä. Nimi Moab muistuttaa heprean sanaa ’isän kädestä’.
ellauri155.html on line 541: 38 Nuorempi synnytti hänkin pojan ja antoi tälle nimeksi Ben-Ammi*; hänestä tuli nykyisten ammoniittien kantaisä. Nimi Ben-Ammi merkitsee ’oman kansani poika’ ja viittaa ammoniitteihin.
ellauri162.html on line 259: Gullstén‐Paasilinna ‐suvun kantaisä Pehr Gullstén, Pehr Jacobsson Kuckoin, 'Pekka Jaakonpoika Kukkonen' (25.3.1770‐1.9.1825) syntyi Muhoksen emäpitäjässä, nykyään Utajärven Ahmaksen Kukkolassa. Pekka Jaakonpoika Kukkosen isä oli Jacob Holappa (1732‐1807), joka muutettuaan Puolangalta Ahmaksen Kukkolan isännäksi otti sukunimekseen ajan tavan mukaan talon nimen eli Kukkosen (Holappa‐suvun tietokanta 2003).
ellauri163.html on line 195: Benjamin on saalistava susi, aamuisin hänellä on aina syötävää, ja iltaisin hän jakaa saalista. Nämä ovat Israelin heimot ja niiden kantaisät, kaikkiaan kaksitoista, ja näin puhui heille heidän isänsä Jaakob, kun hän siunasi heidät. Kullekin heistä hän lausui siunauksen. Tää on just kuin Alexis kiven pilkkaviisussa, joka varmaan on tästä ottanutkin mallia. Lauri poika mezäs häärii.
ellauri338.html on line 34: Jaakobista tuli Israelin 12 heimon kantaisä. Tilanne tapahtui Jaakobin matkalla takaisin Kaanaaseen, luvattuun maahan. Aihe on saanut suurta suosiota kuvataiteilijoiden keskuudessa ja sen ovat tulkinneet mm. Rembrandt (1659), Gustave Doré (1855), Eugène Delacroix (1861), Alexander Louis Leloir (1865), Léon Bonnat (1876), Gustave Moreau (1878), Paul Gauguin (1888).
ellauri369.html on line 113: Benjamin on miehen etunimi. Nimi on peräisin hepreasta ja tarkoittaa oikean käden poikaa tai onnenpoikaa. Raamatun Vanhassa Testamentissa Benjamin on laajan suvun kantaisä, joka syntyi Beetelin eteläpuolella. Benjamin oli patriarkka Jaakobin ja Raakelin nuorin poika sekä heistä polveutunut Israelin heimo. Benjaminin vanhempi veli oli Joosef, jonka historiaan Benjamin on läheisesti yhteydessä.
ellauri398.html on line 442: Lemekejä on minun raamatussani kokonaista 2. 1. Metusaelin poika ja Kainin jälkeläinen (1Mo 4:17, 18). Lemek oli Aadamin aikalainen. Hänellä oli yhtaikaa kaksi vaimoa, Ada ja Sillaa, joten hän on ensimmäinen Raamatussa mainittu moniavioinen (1Mo 4:19). Adan kautta hän sai kaksi poikaa: Jabalin, ”niiden kantaisän, jotka asuvat teltoissa ja joilla on karjaa”, ja Jubalin, ”kaikkien niiden kantaisän, jotka soittavat harppua ja huilua” (1Mo 4:20, 21). Sillaa synnytti Lemekille Tubal-Kainin, ”kaikenlaisten kuparisten ja rautaisten työkalujen takojan”, sekä Naema-nimisen tyttären (1Mo 4:22). Runo, jonka Lemek sepitti vaimoilleen (1Mo 4: 23, 24), kuvastaa tuon ajan väkivaltaista ilmapiiriä. Lemekin runo kuului: ”Kuulkaa minun ääntäni, te Lemekin vaimot, ottakaa korviinne mitä sanon: Olen tappanut miehen haavastani, niin, nuoren miehen mustelmastani. Jos Kain pitää kostaa seitsenkertaisesti, niin Lemek seitsemänkymmentäseitsemänkertaisesti.” Lemek esitti tämän ilmeisesti puolustaakseen itseään ja selitti, ettei hän ollut Kainin tavoin syyllistynyt harkittuun murhaan. Lemek väitti, että hän oli itsepuolustukseksi tappanut miehen, joka oli lyönyt ja haavoittanut häntä. Hän anoi siksi runossaan, ettei kukaan niistä, jotka haluaisivat kostaa hänelle sen vuoksi, että hän surmasi kimppuunsa käyneen miehen, rankaisisi häntä. Yksikään Kainin jälkeläisistä, joihin kuuluivat Lemek ja hänestä polveutuneet, ei nähtävästi säilynyt elossa vedenpaisumuksessa. 2. Setin jälkeläinen; Metusalahin poika ja Nooan isä (1Mo 5:25, 28, 29; 1Ai 1:1–4). Myös tämä Lemek oli Aadamin aikalainen. Lemek uskoi Jumalaan, ja annettuaan pojalleen nimen Nooa (merk. luult. ’lepo, lohdutus’) hän lausui seuraavat sanat: ”Tämä tuo meille lohdutusta työhömme ja kättemme vaivaan, joka johtuu Jehovan kiroamasta maasta.” (1Mo 5:29.) Nämä sanat täyttyivät, kun maalle langetettu kirous poistettiin Nooan elinaikana (1Mo 8:21). Lemekillä oli muitakin poikia sekä tyttäriä. Hän eli 777 vuotta, joten hän kuoli noin viisi vuotta ennen vedenpaisumusta. (1Mo 5:30, 31.) Hänen nimensä mainitaan Jeesuksen Kristuksen sukuluettelossa Luukkaan 3:36:ssa.
ellauri401.html on line 657: Krohn on alun perin pohjoissaksalainen suku, jonka yksi pietarilainen sukuhaara otti Suomen kansalaisuuden 1800-luvun alussa. Monet Suomen Krohnit polveutuvat Pietarista Suomeen muuttaneesta panimonomistajasta Leopold Wilhelm Krohnista (1806–1890), jonka isä oli suvun kantaisä, Saksasta Rügenin saarelta lähtöisin ollut köyhä leipurinkisälli Abraham Krohn. Abraham Krohn kohosi myöhemmin olutpanimon omistajana kauppiassäätyyn ja rikastui. Abraham sai seitsemän poikaa, ja hänellä oli varaa kouluttaa heidät. Osa suvun jäsenistä on suomentanut sukunimen muotoon Kurki-Suonio. Mitä vetoa että ne on ex-ashkenaazeja.
xxx/ellauri237.html on line 241: Renqvist on myös myöhemmin Kustannusosakeyhtiö Otavaa johtaneen Reenpään suvun kantaisä. Suvun kustannustoiminta alkaa kuitenkin jo Henrik Renqvististä, joka oli 1830–40-luvuilla Suomen suurin suomenkielisen kirjallisuuden julkaisija. Kaikkiaan Renqvist painatti noin 60 kirjaa, joista kymmenkunta alkuperäisinä. Rahantunteva kaveri.
xxx/ellauri259.html on line 623: Henrik Tikkasta voitanee (sic) pitää tunnustuskirjallisuuden kantaisänä. Tässä Kari Hotakaisen kade pastissi:
xxx/ellauri436.html on line 186: Harvardissa Nagel opiskeli John Rawlsin johdolla. Figures. Kun Danny Katzin isoisä Suomeen hiihti, Habsburgien kantaisä Rudolf oli rihkamakauppias Elsassista. Tämän haalistuneen tieteellisen maailmankuvan ymmärtäminen hyödyntää kykyämme puhtaasti rationaalisina ajattelijoina eikä ota huomioon havaintoherkkyytemme erityisluonnetta. Ernst oli ateisti ja skeptikko, Thomas vaikuttaa huuhaamieheltä.
13