ellauri008.html on line 1397: ja Googlen kaltaisille sielun kauppiaille.
ellauri011.html on line 885: Paulo on postauskolonialisti. Se kolonisoi harvaan asuttuja mieliä kaikkialla maailmassa somepostauksilla. Mennään bussilla unelmien Tralla Laahan, kurkitaan bussin ikkunasta, mikä maa, mikä valuutta. Hippie on matkakirja lapsille ja lasten kaltaisille, henkisesti köyhille, joita varten on Paulon valtakunta. Lukematonten neuvotonten mikä-mikä-maa, jonka Peter Pan on Paulo, kohelo vajakki.
ellauri033.html on line 554: Eka ehtoollinen ei tuntunutkaan miltään. Missä vika? Et oo tarpeex yxinkertainen, sanoo uskovainen kaveri. Niinpä, lasten kaltaisille on se touhu varattu. Muut mädätkööt haudassa. Italialaisvanhuxia kuolee koronaan niin paljon, kert ne kuolee kotonan eikä pihatoissa. Parempi niin, kazoo sitä vaik kuinka päin.
ellauri052.html on line 297: Vuosina 1791–1792 Wordsworth oleskeli Ranskassa ja koki paikan päällä suuren vallankumouksen tapahtumat. Hän innostui vallankumouksesta jopa niin paljon, että yritti saada Ranskan kansalaisuuden. Vallankumous oli hänen mielestään tienraivaaja uudelle aikakaudelle, jolloin ihmiset olisivat vapaita ja täydellisiä. Haaveet uudesta aikakaudesta sortuivat kuitenkin pian: valta päätyi Ranskassa Robespierren ja Napoleonin kaltaisille diktaattoreille, ja vallankumouksen ylevät periaatteet hylättiin. Wordsworth ajoi kuitenkin vielä Englannissa köyhien asiaa.
ellauri197.html on line 72: Anglosaxien nk. poem analyysit on syvältä, ne on tarkoitettu Detective Inspector Lewisin kaltaisille moukille. Ne on kuin koirankakkaa pennyloafereille ja Oxford-kengille.
ellauri364.html on line 102: Todellisista henkilöistä muistamme Goethen izensä (mahtava narsisti ja pedofiili), Cornelia-sisaren (erittäin vaikea skitsoidinen hypokondrikko, mahdollisesti skitsofreenikko), runoilija Lenzin (todennäkösest skitsofreenikko), ylevämielisen uskonnollisen haaveilijan, neiti von Klettenbergin, kaunosielun, die schöne Seele, jonka tunnustukset on otettu Wilhelm Meisteriin (siitä toisinaan kuultu parodioitu sanonta kaunosielun tunnustus), sekä kuuluisan lääkärin Zimmermannin ja hänen elinikäisen, vaikean hypokondriansa. Zimmermann kirjoitti suuren, omalaatuisen kirjan Ueber die Einsamkeit, Yksinäisyydestä. Hän oli kuin jonkinlainen tieteellinen erakko, jolla yhä vielä on annettavana varsin paljon lohdutusta kaltaisillensa onnettomille ihmisille.
ellauri390.html on line 260: Natasha lupasi kostaa kaikille Tšetševinskyille, mutta sillä välin hänet tuodaan kylään Annan luo, jossa hän elää omaa hiljaista elämäänsä: yksi päähenkilöistä, prinssi Shadursky, ikävystyksestä asuessaan kesällä hänen tilansa viettelee nuoren naapurin läheisestä tilasta - prinsessa Anna Chechevinskaya. Kesä kuitenkin loppuu ja sankarit palaavat Pietarin sosiaaliseen elämään. Mutta Anna on raskaana... Hän synnyttää Shadurskyn tyttären salaisessa turvakodissa hänen kaltaisille "laittomille" äideille. Eikä hän tiedä, että seuraavalla osastolla, heti syntymänsä jälkeisenä päivänä, toinen nainen synnyttää pojan - prinsessa Shadurskaya, prinssin laillinen vaimo, mutta hän synnyttää lapsen ei häneltä, vaan juureton mies, joka työskenteli heidän talossaan johtajana Mordenko, jonka kunnianhimo ja pyrkimykset saavat hänet haluamaan tasavertaiseksi jaloherrojen kanssa, on käynyt luukulla.
ellauri443.html on line 375: Likinäköinen Guy on väsymätön höpöttäjä kuin Esa Saarinen tai Wolfram Roth. Se on sosiaalinen sosialisti, Harriet tory individualisti kuten näätä ystävämme. Se mitä Guy (Guy as sosialismi) edustaa, on eräänlaista pursotettua subjektiivisuutta, jossa "tarve" erotetaan "itsestä", ja Manning antaa taitavasti syyn, miksi tällainen esitys näyttää hyveelliseltä. Harrietille ja hänen kaltaisilleen se merkitsee uutta itsestään luopumisen kurinalaisuutta, joka toistaa aavemaisesti vanhaa; se tarjoaa turvaa tai kenties "turvallisuuden illuusion". Mutta se ei riitä izekkäille talousliberaaleille! They want service, exclusive attention, olkoon vaikka kauppasodan hinnalla. Skunkista on hyvä että self on ascendant ja duty remote. Sen eteen kannatti taistella ja tappaa kymmeniä miljoonia kädellisiä. Don't touch anything but yourself. Oops toi olikin Elizabeth Gilbertin adage.
xxx/ellauri027.html on line 728: Frank Martela, FT, on soveltavan filosofian tohtori ohjaajana professori Saarinen. Frank rakentaa keskinäiskannustavaan kulttuuria vanhainkoteihin ja jakaa oivalluxia vanhuxille, miten elää hyvä loppuelämä. Tää on siis tosi lupaava artikkeli mulle ja mun kaltaisille vanhuxille. Kazotaas.
xxx/ellauri087.html on line 536: [7.3. 8.41] Bo Egov: Olen melko raivoissani Jyrin kaltaisille paskaläjille

xxx/ellauri307.html on line 298: Vaikuttaa siltä, että vapaus on sidottu epäoikeudenmukaisuuteen ja epätasa-arvoisuuteen. Sosialismi johtaa samantyyppiseen autoritaariseen valtioon kuin teokratia . ... On valittava: joko sosialismi tai hengen vapaus, ihmisen omantunnon vapaus. ... Sosialismi käyttää "pyhää" auktoriteettia ja perustaa "pyhän" yhteiskunnan, jossa ei ole paikkaa meille "maallikoille", vapaalle valinnalle, ihmisvoimien hillittömälle toiminnalle ja Pafoxen ja Saarisselän kaltaisille retreteille.
xxx/ellauri427.html on line 216: Ahmet nirhaa Mehitabelin niskalaukauxella suolle. Kengät jää vaan jälelle. Ahmet testamenttaa ziljoonansa kaltaisilleen lurjuxille jottei niiden tarvi ruveta pahoixi ziljonääreixi ja loikkaa sitten muitta mukinoitta jorpakkoon. Lucysta tulee tatuoitu kokki, Angie lähtee opiskelemaan erityisopettajaxi. Vanha lehtori näkyy kiinnostavan love interestinä. Marco ja Martha porskuttavat kuten ennenkin. Sen pituinen se. Se olisi ollut pitempi jos Ahmet polon se ei olisi ollut niin lyhkönen. Ahmet kuitenkin voitti loppupeleissä siitä johtuneen alemmuuden tunteensa ja toimahti lopuxi yhteisexi hyväxi. On varsin hyödyllistä olla rikas, vai mitä Liz?
xxx/ellauri441.html on line 633: Steineriin vaikutti nuorena syvästi myös Kantin puhtaan järjen kritiikin perustelu, jonka mukaan emme voi tietää asioita sellaisina kuin ne ovat sinänsä, ja hän omisti pitkän luvun The Philosophy of Freedom -kirjasta "Onko tiedolla rajoja?" tämän näkemyksen kumoamiseksi väittäen, että ehei, tiedolla ei periaatteessa ole rajoja. Tämä väite on tärkeä vapaudelle, koska Steinerille vapauteen kuuluu toimintamme todellisen perustan tunteminen. Jos tätä perustaa ei voida tietää, vapaus ei ole mahdollista. Steinerin argumentti vapauden puolesta vastaa myös Spinozan kaltaisille deterministeille, joille ihmisen toiminta on aivan yhtä määräävää kuin mikä tahansa muu koko luontoa hallitseva välttämättömyys.
13