ellauri002.html on line 1501: Seuraava tapaaminen oli sovittu leffaillaksi, mentiin katsomaan KubrikinBarry Lyndonia, pääosassa Peyton Placen Ryan O'Neil. Tämän kaiken jouduin katsomaan Wikipediasta. Pitkästyttävästä filmistä en muista tuon taivaallista, oli muita asioita mielessä. Leffan jälkeen mentiin Fazerille, tai Kluuvin pubiin, kumpaan, siitä on pientä erimielisyyttä. Parhaiten on jäänyt mieleen, että innoissani puhuessani mitä sylki suuhun tuo onnistuin sylkemään jonkun kakunmurun pienelle kädelle. Hirmu noloa, vaikka kelpaa sitä näin jälkeenpäin nyt naureskella.
ellauri011.html on line 1056: Oikeesti (siis kanin oikeesti) tää vieraspaikkakuntalainen äijä ei ole ize piru, vaan piru asustelee sen päässä, vasemmalla puolella. Sieltä se kuiskuttelee, että maailma on vaan jumalan huono vizi. Ei se ole vizi, se vaan on, vizi on se ajatus että se olis jonkun apinamaisen olennon keksimä, läpällä tai vakavalla lärvällä.
ellauri011.html on line 1134: Flight or fight? Turvallisempaa on lähtee vetää, neuvoo P. Coelho, liueta mieluummin kuin laota. Ja koska elämä on satua, neiti Prym saa siitä vielä palkinnon, nimittäin vieraspaikkakuntalaisen setämiehen ja repullisen kultaharkkoja. Paxulle Bertalle pystytetään korvauxex kivusta ja särystä suihkukaivo, jossa se pissii pormestarin suuhun. Häpi end.
ellauri012.html on line 702: Ei mennyt piiriin. Ei osallistunut paikkakunnan meijeritoiminnan kehittämiseen. Näpytti liikaa, Mikon pelejä. Luki paljon. Ite asiassa ihan sikana. Ei kattonu elokuvaa eikä telkkaria kuin pakosta. Inhos teatteria, mutta piti oopperasta. Täysin epämusikaalinen, ei saanut laulaa edes mukana. Isä älä laula. Oppi soittamaan 1-sormisesti pianolla Taas verilähde sydämen.
ellauri012.html on line 840: Kaxi huostaanottoleffaa kazottu kymmenluvun viimeisinä päivinä. Aikaero puolitoistasataa vuotta, näyttämönä kaksi maailman rikkainta maata, yxi vuoristossa, toinen rannikolla kuin Aku Ankan lomakohteet Calisotassa. Armotonta köyhyyttä sekä köyhän kansan orpolasten kyykytystä turistipaikkakunnilla. Luontosuhde punaisen ristin porukoilla oli kyllä parempi, ja lapsista pidettiin parempi huoli rähinästä huolimatta.
ellauri017.html on line 1095: Ihankuin mafiapomo buonaparte Piukoissa Paikoissa, jolla oli kuulolaite. Muita kuulematta äänesti izensä capoxi. Ammutti kilpailijan pikkupomo Spatsin reikäompeluxexi kakun sisältä. Kakku oli päältä kaunis, sisälmyxet rumat. Oli käyneet Spatsin lipposet liika piukaxi, koitti isokenkäisexi, ei ollut onnea vaikka onniteltiin.
ellauri017.html on line 1314: Paikkakuntanne lehtimyyjiltä voi Paavo Lipposen seikkailut tulla lopeasti loppuunmyydyksi. Tilaamalla etukäteen kaikki vuonna 1957 ilmestyvät numerot, ei Teidän tarvize pelätä sitä, että joku maamme kuuluisimman revolverisankarin jännittävä ja ihmeellinen seikkailutarina jää Teiltä lukematta.
ellauri019.html on line 194: kakun puutteesta, vaan
ellauri019.html on line 689: INOM KORT. Kirjoitus on seinällä. Siitä tehty elokuva pyörii elokuvateattereissa. Huomasin tuon tänään paikkakuntani elokuvateatterin ilmoitus-ikkunalla. Se on profetia.
ellauri023.html on line 1212: Mixei tyhjästä voi mitään nyhjästä? Mä kysyin Pertti Rovamolta ihan ilman sarvia ja hampaita, en vaan ymmärtänyt. Enkä kyllä vieläkään ymmärrä. Tuntuis olevan ihan uskon asia. Se on totta ettei universaalipremisseistä voi päätellä eksistentiaalilausetta, mutta ei kai fysiikka ole pelkkää logiikkaa. Hintikan temporaalilogiikassa synty tyhjästä on mahdollista niinkuin Hegelillä (muttei Kantilla). Jaakko oli uuskantilainen oman tunnustuxen nojalla. Sillä oli kanttia sanoa, että maailmanviivat ei jatku maailmasta toiseen kuin globaaliset yrityxet, ne on nurkkakuntaisempia. Ei kelpaisi jumalisille. Ei sovi sielun syntyä tyhjästä tai hävitä kuin pieru saharaan. Niiden täytyy olla iänikuisia.
ellauri030.html on line 228: Tai tämä: Kannatan luontoa, luonto on suunnitellut kaiken parhain päin, kyllä siis vanhuudenkin täytyy olla mukavaa. Vasta-argumentti: suunnitellut kenelle? Sehän on just hyvä geenipuulin kannalta, että vanhuxet häipyy takavasemmalle pitemmittä mutinoitta, ja silloin se et vanhuus on vittumaista on vaan hyvä sdradegia, lähtevätpä kääkät hyvällä. Mitäs vanha iloista kuha on lämmin. Mullakin oli jalat hirmukylmät eilen, piti olla villasukat jalavosa, kuten sano se Alppilan KOP:in konttorinjohtajan tytär jonkun paikkakunnan murteella.
ellauri031.html on line 265: Maaltapakoa vastustetaan. Maalaisten muuttoa kaupunkiin vaikeutetaan. Kaikki työttömät ja ne joilla ei ole pysyvä työpaikkaa kaupungeissa lähetetään kunnan kustannuxella kotipaikkakunnille. Nuorisorikolliset lähetetään ojennuslaitoxiin, joissa heistä fasismin sosiaalipolitiikan mukaisesti kasvatetaan maanviljelijöitä. Julma ja epätavallinen rangaistus.
ellauri031.html on line 286: Tunnettujen ja tuntemattomien oppositiomiesten asema on valitettava. Heitä uhataan alituiseen karkotuxella "saarille". Vankileireillä Italian ja Sisilian rannikon pikkusaarilla elää tuhansia antifasisteja. (Nythän niillä on antieurooppalaisia mamuja.) Heillä on täysi liikkumavapaus mutta he ovat poliisin jatkuvan valvonnan alaisena ja heitä on kielletty lähtemästä karkoituspaikkakunnalta. (Ei ollut vielä suomalaisten nilkkapantoja.) Karkaamisyrityxet päätyvät tavallisesti kuolemaan. Oppositiomiehillä ei ole liioin mahdollisuutta lähteä maasta, sillä heille ei myönnetä passeja. Ne jotka yrittävät salaa ylittää rajan pidätetään ja tuomitaan ankariin rangaistuxiin. Mussolinin henkeä yrittävät tuomitaan kuolemaan. "Ylimääräinen valtion turvallisuustuomioistuin" panee tuomion nopeasti täytäntöön.
ellauri041.html on line 340: Tässä mielessä Ranskalainen ystävä korostaa, että nykyhetkeä ei kuitenkaan pääse pakoon. Idyllisen paikkakunnan näennäinen rauha on vain silmänlumetta. Rauha on ihmisessä itsessään tai sitten ei - ilmaistakseni kliseisen romaanin yhden teeman yhtä kliseisesti. Päähenkilölle romaanin nimeksi nostettu elintärkeä ranskalainen ystävä on yhtä hyvin Marcel Daignault kuin Gustave Flaubert. Yksi sitoo hänet sängynpäätyyn, toinen mahdollistaa silmien ummistamisen koko jutulta.
ellauri043.html on line 2505: — ja, näyttämättä tuntevansa toisiaan, ne poistuvat yxi toisensa jälkeen eri teitä paikkakunnalle.
ellauri046.html on line 998: Kiinteistönvälittäjä on paikkakunnalla tunnettu koleerinen häirikkö,
ellauri048.html on line 979: Tennysonin runouden viktoriaaninen romanttisuus ei aina nappaa nykyajan makuun. Kielikuvat voi olla liian kukkaistuoxuisia. Sotasankariutta romantisoidaan. Alf on britti-imperialismin kakunkuorruttaja, se koittaa löytää laissez faire riistosta jotain jaloa. Siinä sivussa se vähän luontoilee. Koko ajan on noita “transseja”, kaikenlaista transsendenssiä ja hiljaisuutta ja yxeyttä siihen sun tähän, ja paljon, paljon loppusointuja. Termiittipesän kuhnuri päästelee peräpäästä pesän tuoxua.
ellauri049.html on line 251: Kaarlo Sarkia imi voimakkaasti vaikutteita muun muassa asuinpaikkakunnasta (lähde?). Vielä aikuisenakin Sarkia saattoi pohtia vaikutuksia näkemyksiinsä: ”…näkemyksen laajuus ja suuripiirteisyys - runoilun kannalta välttämättömiä seikkoja - puuttuvat minulta. Tunnen ahtaitten rajojen puristavan itseäni, en uskalla, en jaksa lähteä lentoon. Pieni elämä, pienet itsekkäät tunteet ja tunnelmat ovat minun piiriini kuuluvaa hyvää.” Runoilijaksi heittäytyminen ei aina ollut helppoa. Taloudelliset vaikeudet ja velkojen maksu vaivasivat. Nuorella ja komealla Sarkialla oli taipumus elää suurellisesti ja näyttävästi. Hän oli aikansa dandy, sillä hänen kirjeissään ja joskus tuotannossaan tulee esiin narsistisia piirteitä (lähde?). "Sillä"? Onko kaikki narsistit dandyja? Ikävä kyllä ei, voin kertoa. Toisin päin hyvinkin. Kalle ei kuitenkaan ollut snobi, pelkästään dandy. Charlottella on danduja, sellaisia uniräsyjä. On lehmädandu, kettudandu ja vielä muita. Isä-Johnilla oli vain 1, nimeltänsä remmus.
ellauri055.html on line 955: No ei nyt sentään, sanoo fil. lis. Panu Rajala. Ponu on ize Mäkelöiden sukua, ajaa Taatan sumuvaloilla. Pransu isä otti nimexeen Koskinen Kokemäenjoen Kauvazalta Hämeenkyröön muutettuaan. Se sanoi kovaäänisesti mää ja sää. Sillanpää oli niiden kämpän nimi. Koskinen oli kovin yleinen nimi paikkakunnalla. Äiti oli kyllä piikasena pantu paxuxi jossain palveluspaikassa, mut äpäre oli kuollut kolmivuotiaana. Itsellinen äiskä iski sitten izeänsä nuoremman etumiehen. Ne oli kumpikin tollasia talollisten köyhiä sukulaisia, persuja mökkiläisiä.
ellauri055.html on line 1399: Ja millainen ihana johdanto tähän korkeaan poutakauteen hänellä, Eelixellä on ollut. Koko Lyyli-vaihe näkyy kuin jostain mezien takaa suunnattoman mielenkiintoisena ja alkuperäisenä, hän näkee sen jo muuttuneena paikakunnan tulevien ihmispolvien kansankertomuxexi. Kuinka Malkamäen kauniilla pojalla oli täällä Malkamäessä sen- ja sellaiset vaiheet. Mutta Korkeessa oli tytär tummasilmä, joka synnytti hänelle lapsen ... Eelis eli jo vallan siinä kaukaisessa tulevassa ajassa, ja sixi häntä ihanasti hurmasi ajatus siitä, että Kokeen tytär saa lapsen ... tragiikka on aina hienointa nautittavaa ...
ellauri058.html on line 454: Äidinkielen opettajat ja kirjastoalan työntekijät ovat yleisimpiä kirjablogin kirjoittajia. (Jalkanen & Pudas 2013: 56–58, 67–88.) Teetin itsekin blogisteille pienemmässä kaavassa olevan kyselyn, jossa kysyin heidän ikäänsä, sukupuoltaan, ammattiaan, koulutustaan ja asuinpaikkakuntaansa. Tämän avulla pystyn luomaan heistä lukijakuvaa. Lähetin kyselyn kaikille 43 kirjoittajalle ja sain vastauksen 24 kirjoittajalta, jolloin vastausprosentti on 56 %. Saamani tulokset vastasivat pitkälti Jalkasen ja Pudaksen saamia vastauksia. Yleisesti luonnehdittuna tyypillinen kirjablogisti on eteläsuomalainen korkeakoulutettu 38-vuotias nainen, joka on ammatiltaan opettaja. Tarkemmin analysoituna ikähaarukka on 20–65 ikävälillä. Kaikkein eniten vastaajia oli 20–29 ja 30–39-vuotiaiden ikähaarukasta. Heitä on yhteensä 14 kappaletta. Yllättävintä oli havaita, että aineistossani oli muutama eläkeikäinenkin. (Katso tarkemmin Taulukko 1.)
ellauri058.html on line 458: Aineistoni on naisvaltainen. Vastaajista 83 prosenttia on naisia. Kappalemäärissä 20 onnaisia ja miehiä neljä. Luvut vastaavat aika pitkälti tämänhetkistä trendiä. Suurin osa kirja-bloggaajista ja yleisestikin bloggaajista ovat naisia. (Jalkanen & Pudas 2013: 51.)Koulutuksen, ammatin ja asuinpaikkakunnan suhteen onenemmän hajontaa. Vastaajilla suurimmalla osalla on korkeakoulututkinto. Vain kahdella on toisen asteen koulutus. Kolme vastaajaa ilmoitti, että heillä on joko alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, mutteivät kertoneet, minkä alan. AMK-tutkinnon suorittaneet olivat pääsääntöisesti terveys-ja viestintä-alalta. (Ks.Taulukko 2.)
ellauri058.html on line 964: Tää Écluse N:o 1 paljastaa Slimenonin setämiesmäisen narsismin vitun selvästi. Siinä on aivan valtava törkymöykky miehexeen joka tekee vaikka mitä sikailuja, bylsii parhaan kaverinsa vaimolle retardin, kohtelee omaa perhettään kuin jätesäkkiä, mut kun se on Maifretin doppelgänger, pääsee aivan turhasta murhastakin vähällä, saa enintään 2 vuoden kakun, jos sitäkään, Maifret lupailee. Sen läheiset tekee izemurhia ihan joukolla. Vittu mikä sika. Siis Slimenon. Sinänsä vizikästä et Maifret ihmelettää mix törkymöykky Ducraun lytistetty poika tekee izarin. Slimenonin tytär tekee seppukun 60-luvulla. Samasta vitun syystä. Silläkin oli paskiainen iskänä.
ellauri060.html on line 201: Vaikka kirja on kirjoitettu vuonna 1986, se voisi yhtä hyvin kuvata 90-luvun akateemista pätkätyöläistä, joka joutuu työn perässä kiertämään 'vee-teenä' ympäri Suomessa ja rämpii aineellisessa köyhyydessä. Ja lopulta vajoaa henkiseen yksinäisyyteen, synkkyyteen ja putoaa masennuksen kuoppaan hataran turvaverkon murruttua ympäriltä, jota vieraalla paikkakunnalla ei ole. Sauli Rekelän onni on, että hän tekee töitä vt pastorina paikkakunnalla, joka on hänelle tuttu - ja varsinkin jonka ihmiset ovat hänelle tuttuja.
ellauri064.html on line 171: Matu Vanhanen. Tuppeen sahattu. Tuleeko lautakasakin ja uuniperunat? Ans kattoo nyt. Matu Vanhasen isä Tatu teki vaihtoehtoista tutkimusta matuista. Tatun ja Patun suomipeli. Pelin tarkoituksena on kiertää kohdekorttien osoittamilla paikkakunnilla ja kerätä kohdekiekkoja. Samalla pelaajat oppivat mielenkiintoisia asioita kotimaastamme. Eimut sehän on ihanku tää Jaken Talvisota Erikoinen!
ellauri065.html on line 67: Saman päivän lehdessä viitattiin ruotsalaiseen Dagens Nyheteriin, joka kertoi kokouksen pitopaikaksi joko Romanian rannikon tai Krimin kylpyläpaikkakunnan. Kolmannessa kokousta koskevassa jutussa kerrottiin itsepintaisena kierrelleestä huhusta, jonka mukaan kokouspaikka olisi Stalingrad.
ellauri079.html on line 33: Slapstick (läppäkeppi) on yliammuttuihin fyysisiin törmäilyihin, sattumuksiin ja koheltamiseen perustuvaa komiikkaa. Tyypillinen esimerkki siitä on kermakakun litistäminen jonkun kasvoihin.
ellauri079.html on line 95: Milburn on Klampettien pankkiiri, luottomies, ja seinänaapuri. Hänellä on pakkomielle rahasta, ja koittaa pitää Klampettien $96,000,000 (in 1969; sama kuin $669,299,456 vuonna 2019) Kauppapankissaan. Hra Drysdale tekee kaikkensa toteutaaxeen niiden kaikki toiveet. Hän usein pakottaa toiset, erityisesti kärsivällisen sihteerikkönsä, toteuttamaan niiden ulkopaikkakuntalaiset toiveet.
ellauri093.html on line 392: Epäilyt helluntaiystävien toiminnan hiipumisesta tyystin 90-luvulla vaikuttavat vahvasti ennenaikaisilta. Vuonna 1958 merkittävän kokoisia ryhmiä oli vielä Helsingin lisäksi ainakin Lahdessa, Turussa, Tampereella, Multialla ja Pusulassa. Mm. nämä paikkakunnat muistivat kollektiivisesti Wilho Pylkkästä tämän siunaustilaisuudessa.
ellauri093.html on line 877: Mutta asiaan. Kun perheasiat oli käsitelty, siirryttiin siionismiin, joka oli Hiljalle rakas asia. Se oli samoilla linjoilla kuin Sirkka: luvattu maa takaisin niille, joille se kuuluu, eli juutalaiskristityille. Filistealaisten maille pitäisi kiireesti perustaa kristittyjen juutalaisten oma kibbutsi. Sen johtajaxi voisi tulla vaikka Kaarlo Syväntö. Suomalaisille suomalaiset seurakunnat, saxalaisille saxalaiset, juutalaisille juutalaiskristilliset - mikäli paikkakunnalla on jäseniä riittävä määrä. Filistealaiset hemmettiin, sellasia vetelyxiä.
ellauri094.html on line 310: Juutalaisten Baabelin kakun kesto on ateististen ja teististen profeettojen välinen klassinen kiistakapula. Heilahtiko häkki vaan Neuvostoliiton iäxi (kuten sanoo teistit) vai tuliko jenkkityyliin suorastaan kolmattasataa vuotta pyttyä (à la ateistit, jotka lukevat pirun toimittamaa standardiraamattua).
ellauri110.html on line 774: Alallanfa Suomen halpahintaifin liike. Pyytäkää hintaluetteloita ja kustannusarwioita, joita ilmaifekfi lähetetään. Afiamiehiä halutaan jokaifeen paikkakuntaan. Waeltawille juutalaifille etufija.
ellauri115.html on line 1157: Leibniz on yxi tyypeistä jonka kohalla erikielisissä wikipediasivuissa näkyy hyvin anglosaxien ja muiden länkkäreiden väliset kateelliset välit ja kilpaileva nurkkakuntaisuus. Nyt kun Ranskasta tulee EUn isäntämaa ne ottaa Ranskan virallisesti ykköskielexi. Hyvä Ranska! Ulos globalisoitu transatlantic English brittilössin perässä. Ei niitä kaivata. Toivottavasti tää on lännen hajaannuxen alkua.
ellauri118.html on line 399: Pierre Ambroise François Choderlos de Laclos syntyi Amiensissa 1741. Hän sai tykistöupseerin koulutuksen, ja hänet nimitettiin 1761 tykistöluutnantiksi. Hän palveli useilla paikkakunnilla, kuten Strasbourgissa ja Grenoblessa. Hän kirjoitteli myös näihin aikoihin eroottisia tarinoita lehtiin. Ura upseerina ei ollut kovin menestyksekäs. Ollessaan komennettuna Biskajanlahdella de Laclos ilmoitti ystävilleen, että kirjoittaa vielä jotain todella epätavallista ja huomiota herättävää ja että se muistetaan vielä pitkään hänen jälkeensä. Ennustus toteutui Vaarallisia suhteita -teoksen myötä.
ellauri146.html on line 832: Paine kasvoi Thetfordissa Norfolkin kreivikunnassa yksinkertaisissa oloissa. Vuoteen 1750 saakka hän kävi viisi vuotta paikkakunnan kansakoulua. 12-vuotiaana hänet erotettiin koulusta ja sen jälkeen hän oppi isänsä luona korsetintekijäksi. Tätä ammattia hän harjoitti kaksitoista vuotta. 30-vuotiaana eli vuonna 1762 Thomas pääsi verovirkailijaksi (excise officer) Granthamiin. Kolmen vuoden virassaolon aikana hänet erotettiin kaksi kertaa väärinkäytösten takia ja lopullisesti vuonna 1765.
ellauri155.html on line 220: Kolme kohtalotarta ottaa alzheimermiehen soolonumeroista kännykkäkuvia ja ostaa niillä osamaxulla tummansinisen ökybemarin. Mies ei ymmärrä asiasta YHTÄÄN MITÄÄN. Naiset saavat tuhansia euroja ja muutaman kuukauden kakun kukin. Ne olivat mitä todennäköisimmin mustilaisia. Se ei ollut romanilain vastaista. Mies oli mitä todennäköisimmin valkolaisia.
ellauri163.html on line 213:
Yhteisön paikkakunta
ellauri194.html on line 191: Silloin harvoin kun kurssilaisilla on ollut vapaa-aikaa, Luomi on kulkenut kylän riennoissa ja yrittänyt hälventää ennakkoluuloja ”puolin ja toisin”. Jotkut paikkakuntalaiset pitävät Omavaraopistoa hippien puuhasteluna, opiskelijoista monet taas ovat maailmankatsomukseltaan kansanmiehiä vasemmistolaisempia ja liberaalimpia. Siinä joukossa Luomi on poikkeus. Hän on pesunkestävä kansannainen, ääripersu.
ellauri196.html on line 119: Pentti Irjalan esittämä postinkantaja Taneli Torvi astelee vahingossa turkismetsästäjä Eemelin ansaan. Eemeli ryhtyy hoitamaan kylän postinjakelua kunnes Torven jalka paranee. Elokuvassa on juonen lomassa hyvin paljon soittoa ja laulua. Mukana on myös paikkakunnan mahtimiehen tyttären ja paikallisen sepän rakkaustarina.
ellauri210.html on line 1470: Kun Aasinahka leipoi kakun, hänen sormuksensa putosi siihen. Prinssi löysi sen ja ilmoitti menevänsä naimisiin vain sen naisen kanssa, jonka sormi sopii. Joka toinen nainen epäonnistui, hän vaati, että Donkeyskin yrittää, ja se sopi hänelle täydellisesti. Kun hän oli pukeutunut hienoihin pukuihinsa, hänen vanhempansa sovittivat tulitikkua. Aasinahka huomasi myöhemmin, että hänen isänsä oli mennyt uudelleen naimisiin kauniin lesken kanssa ja kaikki elivät onnellisina elämänsä loppuun asti. No jo oli vittu sukuruzainen turaus!
ellauri220.html on line 441: Walesin prinssin kruunajaisissa sali kuhisi arvovaltaisia vieraita. Varmaan sellaisia hyönteisen tai elefantin näköisiä kuin prinsessa Leian käydessä imperiumin parlamentissa. Joutsenkaulaisia naisia atlassilkkipuvuissaan. Halstonin, Adolfon ja Saint Laurentin naamioita. Erään Yhdysvaltain presidentin äiti ja sisar, toisen tytär. Asemastaan tietoisia eloisia pieniä miehiä. Suihkuseurapiirien edustajia, joilla oli arvonimi, muuan maharadža ja maharani, joku paronitar helmikoristeisessa naamiossa. Kuuluisia ja hillittömiä alkoholistirunoilijoita. Kovia teräviä tyylikkäitä naisia, muotilehtien päätoimittajia ja pukusuunnittelijoita. Kennethin kampauksia- tupeerattuja, kieputettuja, pörrötettyjä ja kiharrettuja. Fixuja ihmisiä. Hammaslääkäreitä, pankinjohtaja. Apinoita joita ympäröi inkakuninkaiden aura, jotka olivat samalla lahjakkaita ja omaperäisiä ja omin avuin menestyneitä ja syntyjään kauniita ja itsekeskeisiä ja kovapintaisia, kaikki huokuivat astraalisäteilyä, ja joukkoon kuuluivat vielä häikäilemättömät ja moukkamaiset. Herttuatar Megania ei ollut kuzuttu. Kuningatarkonsortti Rottweiler allekirjoitti paperin jossa hän vannoo suojella (sic) Skotlannin kirkkoa.
ellauri254.html on line 1079: Beresdov on pikkuruinen paikkakunta. Se on etäinen maaseutukolkka, juutalaisten vakinaisen asutuksen entinen raja. Pari-, kolmesataa taloa siroiteltuna sinne tänne ilman järjestystä. Suuri markkinatori, torin keskellä parikymmentä myymäläkojua. Tori on likainen, lannan täyttämä. Paikkaa ympäröi talonpoikaistalouxien vyöhyke. Juutalaiskeskuksessa teurastuslaitokselle johtavan tien luona on synagoga. Tuosta ikivanhasta rakennuksesta huokuu alakuloisuus. Totta kyllä, synagoga ei voi lauantaisin valittaa tyhjyyttä, mutta se ei ole enää sellaista kuin aikaisemmin, ja rabbiinin elämä ei ole lainkaan sellaista kuin hän haluaisi. Jotakin ilmeisesti hyvin huonoa tapahtui vuonna 1917, kun kerran täälläkin, tällaisessa kolkassa, nuoriso katselee rabbiinia ilman tarpeellista kunnioitusta. Tosin vanhempi väki ei syö trefnia, mutta kuinka moni poikanen syö Jumalan kiroamaa sianmakkaraa! Hyi, ilkeä ajatellakin. Sydämistyneenä rabbiini Boruh potkaisee taloudellista sikaa, joka ahkerasti kaivelee lantaläjää syömistä etsien. Niin, hän rabbiini ei ole aivan tyytyväinen siihen, että Beresdovista on tullut piirin keskus. Saapui piru ties mistä noita kommunisteja ja kaiken kääntävät nurin, ja joka päivä on jokin uusi mielipaha. Eilen hän, rabbiini, näki pappilan portissa uuden ilmoitustaulun: Ukrainan Kommunistisen Nuorisoliiton Beresdovin piirikomitea. Tuollaisesta ilmoitustaulusta ei voi odottaa mitään hyvää. Ajatustensa valtaamana rabbiini ei huomannutkaan, kun jo seisoi pienehkön, hänen synagogansa oveen liimatun ilmoituksen edessä:
ellauri274.html on line 872:
2:44:47 предприятиях в школах учреждениях в отдаленных населенных пунктах мы запустили большую программу обновления
2:44:47 yritykset kouluissa laitokset syrjäisillä paikkakunnilla olemme käynnistäneet laajan saneerausohjelman
ellauri290.html on line 309: Voidaan turvallisesti sanoa, että lukuun ottamatta Kuolleenmeren suolaisia kukkuloita ja maita, Palestiinassa ei ole juurikaan maata, jota ei voitaisi käyttää tavalla tai toisella oliivitarhoina tai metsittämiseen. Valtavat oliivitarhojen ja viinitarhojen alueet, joita voidaan nähdä peittävän rinteitä ja jotka joskus seisovat paikkakunnilla, joilla ei ole juuri lainkaan maaperää, ovat todiste ja kunnia Palestiinan arabiviljelijän sitkeydelle ja taidolle. On merkittävää, että arabien osuus oliivitarhoista Palestiinassa oli 99 prosenttia.
ellauri290.html on line 816: Tätä listaa soppii verrata kakunnat_Israelissa">Wikipedian päivitettyyn luetteloon ja sitä täydentävään kazauxeen. Tähän välliin soppii myös pallauttoo mieleen Dan Steinbockin jännäri Andromeda albumista 213, josta heijastuu tuppikullien terävästi eriävä mielipide samojen karujen maisemien rightful ownerista.
ellauri301.html on line 362: Merellä ollessaan Mankell kiinnostui teatterista. Mankell on asunut muutaman vuoden myös Skånessa ja useaan otteeseen Mosambikissa ja siellä hän toimi mm. paikallisesssa teatterissa. Mosambikissa asueessaan hän kirjoitti myös ensimmäisen Wallander-romaaninsa Mördare utan ansikte, joka ilmestyi vuonna 1991. Mankell on toiminut myös Ruotsissa teatterialalla 1970-1980-luvuilla erilaisissa tehtävissä: näytelmäkirjailijana, dramaturgina, lattiamanuna, ohjaajana ja teatterinjohtajana eri paikkakunnilla.
ellauri317.html on line 700: Englantilaiset eivät ennättäneet valkokaartin apuun Muurmanskiin. Kauppiaat! Huijarit! Konnamaiset pelkurit! Yhtenäisiä olivat vain baseball-lippalakit ja kiväärit. Olkapäillä roikkui reppuja ja säkkejä. Osasto lauloi: "Roh- keasti, toverit, tahdissa." Andrei ei voinut liikuttumatta kuulla tätä laulua. Nähdessään nyt kotipaikkakuntalaiset kivääreineen, kuullessaan tämän juhlavan, samalla kertaa sekä alakuloisen että iloisen laulun hän puristi hampaansa lujasti yhteen.
ellauri317.html on line 755: Nicholas joutui omaksumaan uusia uudistuksia, mukaan lukien Duuma-nimisen edustajakokouksen perustamisen, Venäjän ja Japanin sodassa vuonna 1904 tappion ja Pietarin Talvipalatsin ulkopuolella mielenosoittaneiden työntekijöiden joukkomurhan. Duuman perustamisesta huolimatta Nicholas säilytti edelleen autokraatin tittelin, mahdollisuuden nimittää ministerinsä ja veto-oikeuden edustajakokouksen ehdottamiin aloitteisiin. Siitä huolimatta uudistukset tapahtuivat asteittain 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Eräs Nikolauksen isoisän Aleksanteri II:n vuonna 1861 maaorjuudesta vapauttama venäläinen talonpoika alkoi saada yksittäisiä maaomistuksia ja vapautua perinteisistä talonpoikakunnista. Nämä maareformit suunniteltiin edistämään konservatiivista, monarkistista talonpoikia (kulakkeja), jotka toimisivat vastapainona kaupunkityöläisille.
ellauri332.html on line 511: Nyt olemme kaikki lukeneet huonon arvostelun elokuvasta, mutta Pohjois-Korean "The Interview" -kritiikki vie kakun. Pohjois-Korean hallitus piti elokuvaa niin loukkaavana, että he uhkasivat sotilaallisilla toimilla Yhdysvaltoja vastaan, jos elokuvaa ei raavitettaisi! Voimme kaikki olla samaa mieltä siitä, että "Haastattelu" ei ollut sotaa aloittamisen arvoinen.
ellauri333.html on line 309: Samanlaisia kakuminaalisesti mukeltavia kusiluikkareita ovat Kaala Paanin kaikki henkilöt, ja Andamaanien puskissa asustavat orakkaat edustaa niikö hinduja, ne on paikkakunnan valittu kansa kuin jostain Kaldeasta Palestiinaan ponkeneet juutalaiset, samanlaisia maahantunkijoitakin jostain pontisilta aroilta Kazakhstanin tienoilta.
ellauri340.html on line 592: Landsinnere on yksi niistä saksalaisista yhdistelmäsubstantiiviista, joille millään muulla kielellä ei ole vastinetta, se näet tarkoittaa sisämaata. Hemmetti miten nurkkakuntaisia on nää anglofonit, ei ne osaa mitään muuta kieltä kuin tota enkkua. Ja niiden mielestä ei muidenkaan kyllä pitäisi. Kaikki nykylevareiden henkilöt koko ajan ezii hukkuneita sukulaisiaan. Voi vinetto, jos ne löytäisivät ne eine niistä kuminkaan juuri piittaisi. Ne harrastaa vain irtosuhteita, kuten sanoi se 1 sosiologijäbä Liv Strömquistin sarjakuvassa.
ellauri341.html on line 117: Kyllähän tää bakteerisalaliittoteoria on aika kylmäävä varsinkin nykyisinä korona-aikoina.Toisaalta Leikola on vienyt tämän ehkä liiankin pitkälle luomalla bakteereille oman yhteisen rintaman, jossa ne tarkoituksenmukaisesti ja organisoidusti pyrkivät ihmiskunnan rankaisemiseen ja kirsikkana kakun päällä voivat vielä kommunikoidakin ihmisten kanssa sähkömagneettisesti. Juuh elikkäs... Eihän niin voi oikeasti käydä, eihän? Kazon TIEDE-lehdestä...
ellauri349.html on line 530: Mansikkakakun ensimmäisen palan leikkasi opintosihteeri Hanna-Mari Salonen, koska juhliinsa hiukan myöhässä saapunut Joseph arveli, ettei osaa leikata ensimmäistä palaa.
ellauri362.html on line 299: Sota-aikainen koulunkäynti eri paikkakunnalla ja perheen isän alituinen poissaolo olivat varmaankin osasyitä siihen, että nuoren pojan maailma järkkyi. Ensimmäisen "eksistenssitilansa" Meri kertoo kokeneensa 1942 matkalla Outokumpuun äidin vanhempien luo. Tämmöinen kokemus minän häviämisestä ja maailman tyhjyydestä unenomaisena toistuu sitten useiden Meren teosten ihmisten tajunnassa. Vuonna 1949 koettu henkinen ahdistus ja traumaattinen vaihe toistui 1954, kuitenkin lievempänä.
ellauri381.html on line 643: Nerzhin on selvästikin Sanja ize. Pellen näköinen törösuu juutalainen Rubin kakunmurut parrassa on sen sellikaveri. Eri löysää näyttää olleen lusiminen aluxi. Rubin on niin tyhmä että se on vielä karsinassa kommari. Sanjan isä oli köyhä maajussi pystymezästä. Senpä tautta poika peukutti Stolypinia, keskustafasistista monarkistia. Operettivaltuutettu naurumajuri Shiitin oli antanut Serafima Vitaljevnalle (Sima) tehtäväxi pitää Sanjaa silmällä. Heti näkee että Sanja on naistenvihaaja. Halla-aholuokan nuiva hapantelija. Kova omakehuja. Tässä niteessä ei kokeexikaan sovelleta S.I. Hayakawan suosittamaa kahdapuoltoa. Ehei, taantumuxen asialla ollaan ihan täysillä. Pakkotyö ei tuota tekijöilleen hiukkaakaan ansioita eikä mainetta. Se nyt vielä puuttuisi. Nerzhinistä tuli pikku Simotshkan ihastus. Niinpä tietysti. Hiän ei ollut sievä: pikkuruinen, pitkänenäinen. Silti Nerzhin alkaa sitä lääppiä hikisessä kopissa. Mikäpä siinä, jos nainen on uusi. Rakastajatarta puohon tervaisella korzulla pystymezässä ... Sota! Vaimo leikkaa kuponkeja kotona. Sanja oli tk-kaveri, ei tarvinnut juoxuhaudoissa ryömiä. Käsite onni on suhteellinen, kuvittelua. Sana tarkoittaa hyväosaisuutta kirkkoslaavissa. Viivy hetki, olet kaunis niin. Onnea on työntää Samotshkan reitten väliin shiitintä. Elämän tarkoitus? Me elämme, siinä sen tarkoitus. Joka osaa olla tyytyväinen, hän on aina tyytyväinen. No Sanja osasi olla tyytymätön aina. Kaikki vahvistaa fyysikkojen vanhan havainnon: onni on differentiaali. Sixipä se toimii apinoiden käyttövoimana, koska se on samaa laatua kuin painovoima.
ellauri390.html on line 303: Balladin P.I. ensimmäisen julkaisun kirjoittaja. Yakushkin toivoi, että "laulun äänet julkaistaan", samoin kuin "motiivivaihtoehdot, jotka vaihtelivat paikkakunnittain" ja sanoi: "Tällä hetkellä sain kuulla K. P. Vilboan laulamista varten sovittamia kappaleita - kuten minusta näyttää, nämä järjestelyt tyydyttävät tämän tapauksen tiukimmat tuomarit uskollisuudellaan ja taiteellisuudellaan." Kuukausi Yakushkinin kokoelman julkaisemisen jälkeen K. Vilboa julkaisi kokoelman venäläisiä kansanlauluja. Balladi ruhtinas Volkonskista ja Vanka Kljutšnikista ("Moskovassa oli kaupunki, Sennajalla oli aukio..."), jonka Jakushkin nauhoitti Orjolin maakunnassa, muusikko julkaisi sävelmän kanssa, jonka sijainnin hän tunsi mutta ei kerro. Jakushkinin teksti on tunnistettavissa, koska prinssi Volkonskia kutsutaan "prinssi-bojaariksi". Niinpä Vilboan musiikkikokoelman kappale "syntyi" kahdesta itsenäisestä tekstistä: runollisesta (Jakushkinin äänityksestä) ja Vilboan äänittämästä ja harmonisoimasta musiikillisesta sävelestä.
xxx/ellauri027.html on line 281: Van der Valk-kirjan alussa oli latinankielinen sitaatti Horatiuxelta. Joku vanhan Rooman sankari siinä heitti ohjat auran päälle, sanoi itkuiselle perheellensä moi ja lähti iloisena laivalla Karthagoon rättipäitä tappamaan. Se on roomalaisista eri hienoa. Niinhän se on, että tavixetkin pitää huolta pikku tiimistä, suojelevat perhettä ja suosii lapsia, vaan sankari on sitä suurempi mitä suurempaa ja sille yhdentekevämpää tiimiä se palvelee. Herra isoherran tiimi on kaikista hienoimpi. Musta tää on ihan paska meemi. Mulla on neandertaalin luonto, mä pörisen mieluummin erixeni ontossa puussa, kuin Mandevillen moraaliton pörriäinen, joka ei ymmärrä omaa etua ajamalla pitää yhteismarkkinoita pystyssä. Ja nyt kuin ne markkinat on tekemässä loppua koko pallosta, ei tää nurkkakuntaisempi izekkyys edes hävetä. Ei sen silti tarvi olla mitään persumaista nuivuutta. Terve tulloo vaan mutiaiset ja rättipäät, perustamaan omaa pesää naapuronteloon. Ei täällä kukaan ole toistaan parempi, pahempia voidaan olla, kun oikein yritetään yhdessä.
xxx/ellauri056.html on line 89: Manninen asuu Mänzälän Jokelanseudulla ja on kirjoittanut paikkakunnan historiikin. Historia ei ole tilkkutäkki vaan räsymatto, jonka raitoihin on kudottu taitavasti leikattuja suikaleita menneisyydestä. Henkilöt ja heidän tarinansa ovat kuitenkin aina pääosassa. Tunnustuxia ja palkintoja:
xxx/ellauri056.html on line 225: Tää kaikki oli niin noloa että Dickens kärsi siitä loppuikänsä. Johnu pääsi vankilasta 3kk kakun jälkeen vararikkoisena. Charles pääsi kouluun 12-vuotiaana ja 15-vuotiaana alkoi lakifirman juoxupoikana Gray's Innissä. (Tästä kertoo Kolea talo.) Dickens opetteli pikakirjoituxen ja aloitti puolentoista vuoden kuluttua reportterina Doctor's Commonsissa. 1829 Dickens rakastui Maria Beadnelliin (se Doora), joka valitettavasti dumppas sen ja nai jonkun Winterin. Kalle löysi Hogarthin Katin tilalle. (Väliin se taisi bylsiä sisko Georginaakin noinniinkuin sumuisten saarten Juhani Ahona.) Kirjalliset työt meni hyvin, Pickwickin paperit oli jymymenestys 1836.
xxx/ellauri057.html on line 1340: Katri Valan vanhemmat ovat Porvoossa syntynyt metsänhoitaja Robert Waldemar Wadenström ja Alexandra Fredrika Mäki. Heidän esikoisensa Katri syntyi äidin kotipaikkakunnalla Muoniossa. Vuoden kuluttua perhe muutti Porvooseen, jossa syntyi veli Erkki, ja edelleen 1905 Ilomantsiin, jossa syntyi toinen veli Niilo. Robert kuoli jumalten keinussa nälkään pimpolassa vuonna 1911 ollessaan 37 ja Katri 10 (surullista), jonka jälkeen äiti ja lapset muuttivat takaisin Porvooseen. Vala kirjoitti ylioppilaaksi 1919 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Heinolan seminaarista 1922. Vuosina 1922–1928 hän työskenteli kansakoulunopettajana Kuopion maalaiskunnassa, Valkealassa ja Askolassa sekä Ilomantsissa vuosina 1925–1929. Kaikenlaisia paikkoja. Heitettiinköhän se aina ulos punikkina? Aika ankaran kansakoulunopettajan näköinen.
xxx/ellauri059.html on line 262: Paikkakunnalla ei ole hotellimajoitusta, mutta mökkimajoitusta voi tiedustella kahdelta mökkivuokraajalta:
xxx/ellauri081.html on line 321: Jenkkilä ei ole demokratia vaan res publica. Senatus populusque Roopaeus. Se on kreikaxi plutokratia. Pluto, olet oikea pelle! Vuonna 75 kaikki 100 senaattoria oli miehiä, nyt enää 75 :). 25 senaattorittaresta 2/3 on naisdemokraatteja. 70% kansasta piti miljonääri Trumppia tuomittavana rikollisena. Iäkkäiden miljonäärimiesten miehittämä senaatti vapautti sen muina miehinä. Valta on apinoilla lajityypillisesti hopeaselillä. Muu on meemikuorrutusta geenikakun päällä.
xxx/ellauri081.html on line 430: Orihveden Suomi-Venäjä-seura herättelee toimintaansa paikkakunnalla. Ensimmäisenä on vuorossa Arto Mustajoen luento Juupajoelta. Miten ja miksi suomalaiset ja venäläiset eroavat toisistaan? – kysymykseen annetaan vastauksia tietokirjailija Arto Mustajoen luennolla.
xxx/ellauri114.html on line 261: Monet poliittisesti aktiiviset hurahtaneet lukevat raamattua kuin piru raamattua löytääxeen sieltä perusteita xenofobian eri lajikkeille. Elam ynnä muut muinaiset paikkakunnat saavat uutta sisältöä.
xxx/ellauri120.html on line 331: Pastorit irstailivat Trofonioxen luolassa. Masixen oloinen protestanttinen pieni paxu sanokaamme Lexa oli eronnut ja pitempi mutta maanisempi oli isä Kalevi. Rupusakkia. Siivestäjiä. Kalevi siunasi hääkakun ja Lexa söi sen. Maistuuko pastoreille vielä kahvi? Maistuu se.
xxx/ellauri121.html on line 210: JUHANI Heikka on miettinyt paljon, mikä sai pienellä paikkakunnalla kasvaneen isoisän lähtemään jääkäriksi Saksaan. Alatorniolla oli 1900-luvun alussa venäläisiä sotilaita, jotka kohtelivat paikallista väestöä huonosti. Nuorelle miehelle syntyi halu saada Suomi vapaaksi. Kenties asiaan on vaikuttanut myös 19-vuotiaan seikkailunhalu ja tarve päästä etäämmäs kodin ankaran uskonnollisesta ilmapiiristä.
xxx/ellauri128.html on line 570: Risto Rasan vanhemmat ovat diplomi-insinööri Raimo Rasa ja yo-merkonomi Liisa o.s. Marjanen. Rasa on syntynyt Helsingissä mutta viettänyt pääosan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Vaasassa. Hän on toiminut kirjastonhoitajana eri paikkakunnilla, muun muassa Varkaudessa ja vuodesta 1989 Somerolla. Hän valmistui kirjastonhoitajaksi Tampereelta 1987. Rasa on ollut naimisissa vuodesta 1974. Sotilasarvoltaan Rasa on korpraali. Vuonna 2019 Rasalle myönnettiin siitä hyvästä taiteilijaeläke.
xxx/ellauri129.html on line 153: Muutin eri paikkakunnalle, aloin käydä jumpissa ja lähdin mukaan eläkeyhdistyksen toimintaan. Juoruaminenkin on auttanut: kun juoruaa toisten ihmisten elämästä, omat surut ja murheet jäävät taka-alalle ja kevenevät. Käyn myös pariterapiassa, sillä masennuksen aallot ja tuska tulevat hyökyinä.
xxx/ellauri136.html on line 550: Hienoa Rami! Kokoa vielä vähän lisää! Voittaja on Rami Jokela! Rami muutti pois paikkakunnalta heti peruskoulusta päästyään. Hän pääsi lopultakin eroon ainaisesta kiusaamisesta. Löysipä samanhenkisen tyttöystävänkin? Eisentäskään, sehän onkin Ramin äiti.
xxx/ellauri179.html on line 54: Raju Kakka Pibels, äkäisen näköinen ambranvärinen vanha itäintiaani ilman paitaa, työskentelee yrityksessä Didi paikkakunnalla Kakkanad, India.
xxx/ellauri200.html on line 196: Vidian isällä Seepersadilla oli Ford Prefect. Sehän oli linnunradan liftareista se ulkopaikkakuntalainen? Njaa olkoon. Luin Naipaulilta sen kirjan sen iskästä, You can't have both. Iskä vaikutti aika paskiaiselta kuten poikansakin. Vidiasta tuli törkeen läski loppupeleissä.
xxx/ellauri208.html on line 226: paikkakunnan kuppilassa joka
xxx/ellauri229.html on line 55: Noin vuonna 1770 Bošković muutti Milanoon, jossa hän jatkoi opettamista ja Breran observatorion johtamista. Hän oli juuri vetäytymässä kotipaikkakunnalleen Ragusaan, kun hän sai tiedon jesuiittaveljeskunnan lakkauttamisesta Italiassa vuonna 1773. Epävarmuus tulevaisuudestaan sai hänet hyväksymään Ranskan kuninkaan Ludvig XV:n kutsun tulla Pariisiin, jossa hänet nimitettiin merenkulun optiikan johtajaksi.
xxx/ellauri229.html on line 720: Puolan toisessa jaossa vuonna 1793 paikkakunta liitettiin Venäjän keisarikuntaan.
xxx/ellauri230.html on line 164: Ramstedt oli ensimmäisiä suomalaisia esuperantisteja opiskeltuaan kielen vuonna 1891. Hän oli myös Suomen Esuperantoliiton puheenjohtaja. Asuessaan Japanissa Ramstedt osallistui Japanin esuperantoinstituutin (Japana Esuperanto-instituto, japaniksi 日本エスペラント協会 nihon esuperanto kyōkai) toimintaan. Hän myös opetti esuperantoa pikkutytöille monilla paikkakunnilla kuten Sendaissa, Yokohamassa, Yokosukassa, Nagoyassa, Kyotossa, Osakassa, Kobessa, Okayamassa, Fukuokassa, Hiroshimassa ja Nagasakissa. Ramstedt innosti muun muassa nuoren japanilaiskirjailija Kenji Miyazawan (n.h.) opiskelemaan esuperantoa.
xxx/ellauri232.html on line 280: Kramsun vanhemmat olivat merimies, talonomistaja (on siinäkin duuni) Antti Kramsu ja Brita Liisa Anglén. Tultuaan ylioppilaaksi 1874 hän opiskeli Helsingin yliopistossa filosofiaa, historiaa ja suomen kieltä kuitenkaan valmistumatta. (Tää tuntuu olevan yxi runoilijoiden kompastuskivi.) Kramsu oli toimittajana useissa lehdissä eri paikkakunnilla, Oulun Wiikko-Sanomissa hän oli 1879, Oulun Lehdessä 1880–1881, turkulaisessa Aurassa 1885–1886, Rauman Lehdessä 1886–1889 ja porilaisessa Satakunnassa 1890–1891. Hän toimi myös Rauman kaupunginvaltuuston sihteerinä ja opettajana.
xxx/ellauri234.html on line 327: Ulkona näkyi käyvän kova touhu. Kaikilla oli kiire. Oli saatava järjestykseen lukemattoman monia asioita. Päähuomio tietysti kohdistettiin siihen, mitä sotaan lähtö sotakelpoisuuden kannalta vaati. Varusteet, aseet erilaiset tarvikkeet oli hoidettava asianmukaiseen kuntoon. Siinä ohessa harjoitukset, aseen käsittely ja tarkkuuttaminen veivät päivästä suurimman osan. Eikä missään tapauksessa saanut unohtaa kotiakaan. Tässä vaiheessa, vielä kotipaikkakunnalla oltaessa, olivat siteet kotiin vielä mitä kiinteimmät. Oli niin paljon järjestettävää, niin monesta seikasta huolehdittava, niin monet yksityiskohdat suunniteltava - kuten henkivakuutuxet kaiken varalta. Kaikkialla oli vakavuutta ja vakavaa suhtautumista nähtävissä, mutta samalla levollinen, iloisen tyyni ja ehdottoman selvä ote todettavissa. Nämä miehet tiesivät, mitä sota oli, mutta tiesivät myös, mistä nyt oli kysymys. Vaara ei näistä miehistä tuntunut ennakolta miltään. Vain näiden parin päivän vanha oli tuttavuus, mutta jo sen perusteella Vaara saattoi uskoa ja olla varma, että nämä miehet täyttävät tehtävänsä miehen, tai ainakin suomalaisen persun lailla. Kyllä Jaakko ja Jyrkikin, nuoret, näille miehille täysin vieraat (mutta söpöt) koulupojat, tulisivat tähän joukkoon sopeutumaan.
xxx/ellauri239.html on line 486: Koskettava joulutarina tuo taas yhteen Jouluksi kotiin -rainan ohjaajan Per-Olav Sørensenin ja tähden Ida Elise Brochin. Samoilta naamareilta siis on tullut ennen tämmönen rykäisy: Maailmalla menestynyt tähti Simon saapuu kotimaahansa Ruotsiin joulunviettoon. Hänen veljensä Anders järjestää lapsuuden pikkupaikkakunnalla vuosittain joulukonsertin, ja Simon ylipuhutaan mukaan. Menestyneen veljensä varjossa kasvanut Anders ei ole tästä mielissään, mutta Simon suhtautuu tilanteeseen kevyesti - kunnes vanhat muistot heräävät henkiin ja hänen on kohdattava haudatut perhesalaisuudet. Rooleissa: Peter Jöback, Johannes Kuhnke, Suzanne Reuter, Jennie Silfverhjelm. Ruotsalainen elokuva vuodelta 2019. Tällä kertaa ylimakeaan joulutunnelmaan mennään näillä eväillä:
xxx/ellauri280.html on line 254: Ekibastuz (kaz. Екібастұз, ven. Экибастуз) on kaupunki Kazakstanin pohjoisosoissa Pavlodarin alueella, pääkaupunki Astanasta itäkoilliseen johtavan pääradan ja valtatien varrella. Vuoden 2012 alussa kaupungissa asui runsas 128K henkeä. Vuonna 1899 paikkakunnalle perustettiin asutus radan rakentamisen seurauksena. Asutus hylättiin vallankumouksen ja maailmansotien tuloksena, mutta 1948 uutta asutusta ryhdyttiin jälleen rakentamaan. Ekibastuz sijaitsee laajan Pavlodarin hiilikentän alueella. Vuonna 1954 alueen avokaivoksilta lähtivät ensimmäiset hiilikuormat. Paikkakunta sai paikkakunnan aseman vuonna 1957. Se muistuttaa arkkitehtonisesti Kouvolaa.
xxx/ellauri280.html on line 259: Vuonna 1939 Ekibastuzin siirtokunta luokiteltiin työväensiirtokunnaksi ja sai nimen Ekibastuzugol (E:n nurkkakunta). Vuonna 1948 saapuva 50 rakentajan joukko vasaroi ensimmäisen tapin uuden kaupungin rakennustyömaalla, ja tulevien hiilikaivosten rajat merkittiin.
xxx/ellauri287.html on line 636: Arados eli Arwad (foinikiaxi: 🐤) on Arwadin osa-alueen (nahiyah) hallinnollinen keskus, josta se on ainoa paikkakunta. Se on Syyrian ainoa asuttu saari. Se sijaitsee 3 km:n (1,9 mailia) Syyrian toiseksi suurimmasta satamasta Tartusista (muinainen Tortosa), Kyprosta vastapäätä Tripolista hiukan pohjoiseen. Alkuperäinen foinikialainen kaupunki oli nimeltään Arwad. Se mainitaan Karnakin temppelin Thutmose III:n anaalissa nimellä Irtu. Nykyään Arwad on pääasiassa kalastajakaupunki. Syyrian tilastokeskuksen mukaan vuoden 2004 väestönlaskennan aikana sen väkiluku oli 4 403, joista suurin osa oli Syyrian sunnimuslimeja. Toukokuussa 2016 paljastettiin suunnitelmat saaren kunnostamiseksi turistinähtävyykseksi. Hanke ei ole juuri edennyt.
xxx/ellauri296.html on line 88: 20 Juuda lähetti abdullahilaisen ystävänsä Hiramin viemään vuohen naiselle saadakseen panttinsa takaisin, mutta tämä ei löytänyt naista. 21 Hiram kyseli paikkakunnan miehiltä: »Missä on se pyhäkköportto, joka istui Enaimin tienristeyksessä?» He vastasivat: »Ei täällä ole ollut mitään pyhäkköporttoa.» 22 Niin hän palasi Juudan luo ja sanoi: »Minä en löytänyt sitä naista, ja paikkakunnan miehetkin sanoivat, ettei siellä ole ollut mitään pyhäkköporttoa.» 23 Juuda sanoi: »Pitäköön nainen sitten pantin, muuten joudumme suotta naurunalaisiksi. Minä olen yrittänyt toimittaa hänelle tämän vuohen, mutta sinä et ole pystynyt löytämään häntä.»
xxx/ellauri296.html on line 114: Samuelin kirjoissa on Israelin maahantunkeutujakunkut koko ajan tukkanuottasilla paikkakunnan alkuasukkaiden eli filistiinien ja ammoniittien kanssa, sotajoukot kokoontuvat milloin Gilgalissa milloin Mikmakissa tehden kilikalikeikkoja.
xxx/ellauri329.html on line 349: Aleksijevitš kertoo kiinnostuneensa aiheesta omakohtaisten kokemustensa kautta. Sotaa tämä vuonna 1948 syntynyt kirjailija ei ole itse ollut todistamassa, mutta vei se hänen omasta suvustaankin 11 jäsentä. Sen vuoksi hän kertoo aina tunteneensa sodan kylmän hengityksen huurut kannoillaan. Naisista hän taas halusi kirjoittaa siksi, että sodasta on pääsääntöisesti aina kerrottu miesten äänellä. (Kaippa siihen vähän vaikutti myös ryppy Svetlanan haarovälissä.) Idea kirjasta muhi hänen päässään pitkään ja 1980-luvun alussa hän lähti haastattelukierrokselle, joka ulottui yli sadalle paikkakunnalle.
xxx/ellauri337.html on line 125: Roman Sandgruber ist emeritierter Professor für Sozial- und Wirtschaftsgeschichte an der Linzer JKU und Mitglied der Österreichischen Akademie der Wissenschaften und ein gläubiget Katholiker. Er arbeitet an einem Buch über Hitlers Vater, das 2021 erscheinen wird. Er schämt sich Linzer zu sein, er ist dem Alois und Adi sehr böse immer noch. Er will von Heidlers alias Schlumpfgrubers Halbjudentum nichts hören. Leserfavoriten, meist gelesen: https:1//www.nachrichten.at/oberoesterreich/linz/linz-unbekannte-schlagen-43-jaehrigen-in-fh-toilette-zusammen. Der Christkindl ist wieder unterwegs. Lakimiehet saisi kaikki hävittää, sanoi Adolf nasevasti. Hitlerit pitivät katolista kirkkoa ahneena ja elämää vääristävien uskomusten opettajana. Sandgruberin kirja Hitlerin isästä ja Adolf-pojan kasvusta sisältää sivutolkulla pieteetillä valittuja yksityiskohtia ja kuvauksia suvun asuinpaikkakunnista. Mukana on kaikkea mahdollista nippelitietoa. Putinia ja Hitleriä yhdistää monikin asia, äkkää HS:n Anne Välinoro lopuxi vielä norauttaa vaipanvälistä. Putinia ja Hitleriä yhdistää täydellinen piittaamattomuus valtioiden rajoista ja itsemääräämisoikeudesta, fantasia oman historiallis-etnisen suurvallan kokoamisesta ja pitkälle pohjustettu propagandakoneisto. Kuulostaa jatkosodan Suomelta. Ei päivää ilman propagandaa.
xxx/ellauri366.html on line 93: Jihad Jane on nyt 60-vuotias. Henkilökohtaisten menetysten ja itsemurhayrityksen jälkeen vuonna 2005 hän kääntyi islamiin. Hänet tuomittiin 6. tammikuuta 2014 10 vuodeksi. Hänet vapautettiin vankilasta 4v kakun päätteexi 2018.
86