Ja niiden äänet, joiden kaiut kierii horisointissa,
ellauri051.html on line 727: 161 The impassive stones that receive and return so many echoes, Tunteettomat kivet saa ja palauttaa niin monet kaiut,
ellauri065.html on line 699: ettei sillä ole mitään omaa sanottavaa. Kaik on pelkkää Pynchon-coveria, netin kaiutusta, b-luokan filmikamaa, politiikkaklisheitä ja teinimeemejä, aakkossoppaa, väsymättömästi piissejä ja tägejä. Tän se sitten sanookin ääreist monisanaisesti lukemattomilla eri tavoilla. No mä oon kyllä tätä nyt ihan tavattomasti lukenut. Jokaikisen hämärän linkin olen klikannut. Ei tää ole romaani, tää on paperinen ylilauta. Tässä ei ole yhtään ihmistä, on vain puolituisia, pahvisia tuhatjalkasia ja puisevia liskoja. Nukkehallituxen naruja vetää aina se yx ja sama verijuotikas, kylmä imukala. Pynchonin ja Foster Wallacen imitaatiota puskadivarissa. Kaikki lainattua kuin Roope Ankan vaihtorottakonsiliolla. Loputonta läppää.
ellauri153.html on line 218: 1 toinen hörhö kaiuttaa kommenttikentässä: Saadi on 1 mun suosikkipoeettoja. Jumalalliseen ykkösyyteen herääminen on seuraava steppi apinalajin hengellisessä evoluutiossa. Mun sydämmen uskonto on ilmaistu näissä sanoissa …
ellauri162.html on line 481: Tämä Catulluxen täydelliseksi takoma, järkähtämätön mitta, mielikuvitukseton ja armoton metri, joka oli ahdettu täyteen turhia sanoja, sidelauseita ja soinnikkaita täytetavuja, joiden tehokeinot olivat aina samat ja ennalta arvattavat viheliäiset homeeriset epiteetit, joita ehtimiseen toisteltiin, vaikka ne eivät ilmaisseet mitään, vaikka ne eivät kertoneet mistään mitään, ylipäänsä tuo suppea sanasto, jonka sävyt olivat kaiuttomat ja latteat; kaikki tämä oli hänelle täyttä piinaa.
ellauri180.html on line 640: Uutistoimisto Hoblosti kaiuttaa lännestä
ellauri246.html on line 40: Hobla uudisoi: Lösnäbben på Unca Scrooge i Äbo Svenska Teaterns julpjäs väcker frågor. Eikö Roope-setä ole skotti eikä verpiö? Kannan vastuuni, sanoo saamelaisrasistinen Mikko Kärnä eikä tee paskaakaan. Se vaan kantaa vastuuta ja jatkaa pahkatöitä. Venäjä on julistettava terroristivaltioxi, huutaa joku EU-ämmä. Suomalaisten on puolustettava Suomea asein ulkomailla, toitottaa mielipide, kaiuttaen Aunuxen seikkailua sata vuotta sitten. Sentään argentiinarit hävis potkupallossa saudiarabeille.
ellauri266.html on line 132: Comme de longs échos qui de loin se confondent Kuin pitkät kaiut, jotka sulautuvat kaukaa
ellauri276.html on line 997: Saaristolainen historioitsija Alan Phillips antoi meille vihjeen tästä laulusta, jota laulettiin vielä 1950-luvulla Brightstonessa – tässä tapauksessa Brookin Bob Cassell. Bob Cassell oli osa voimakasta West Wightin lauluperinnettä, jonka keskipisteenä olivat The New Inn at Brighstone ja The Sun Inn at Hulverstone. Tämän perinteen kaiut jatkuvat Graham Keepingin upeassa laulussa. Versiossamme käytetään Hampshiren sävelmää ja sanoja, jotka julkaistiin Lucy Broadwoodin Englanninkielisessä County Songsissa (1893).
ellauri302.html on line 603: Varhaisin tunnettu käsikirjoitusversio, kirjoitettu vuonna 1738, järjestettiin dialogiksi hakhamin (viisaan miehen) ja hasidin (hurskas ihminen) välillä. Ennen julkaisua se järjestettiin uudelleen siten, että siinä on vain yksi kaiutin. Stereoversio valaisee usein tunnetumpaa monoversiota.
ellauri362.html on line 435: Vuonna 1775, juuri ennen oppisopimuskoulutuksensa päättymistä Woodbridgessa, Crabbe pani voimansa koetukselle julkaisemalla Ipswichin kirjakauppiaan kanssa kolmiosaisen runon nimeltä Inebriety. Kirkkorekisterin I osan mökkikirjaston kuvauksesta ja muista Crabben teosten viitteistä tiedämme, että hänen lempilukunsa oli poikaiässä ollut romanttista; mutta kirjoittaessaan Inebrietyn hänen on täytynyt tutkia tarkasti sen ajan runollista paavia (Pope). Suuri osa Inebrietystä koostuu An Essay on Manin ja The Dunciadin suorasta jäljitelystä tai parodiasta; kun taas siellä täällä Crabbe todistaa tietämyksensä Graysta. Näiden runoilijoiden kaiut, jotka sekoittuvat lääkärin oppipojan lääkäriltä vetämään kielenkäyttöön, esitetään sankarillisissa säkeissä, yhtä aikaa ponnisteltuina ja liukastettuina, ja jättävät Inebrietyn yhdeksi kaikkien aikojen raaimmista runoista. Silti, jos nuoresta satiiristista lähtee paljon kiintymystä, se ei ole sentimentaalista kiintymystä. Crabbe osoittaa jo merkkejä kapinasta idealisaatiota vastaan, joka oli inspiroinut hänen kypsää työtään. Hänelle päihtymys on paha, ja hän kuvailee tarmokkaasti ja tarkasti sen pahoja vaikutuksia kaikissa elämänluokissa.
ellauri371.html on line 493: Turvatoimet. Kun meidän täytyy vahvistaa turvatoimien sarja (pahin myrkky arvostukselle on viranomaiset) järjestämme epäjärjestyksen tai pro-tasoisella avustuksella ilmaistun tyytymättömyyden ilmiön, plus hyvät kaiuttimet. Liittyy silloin näihin puhujiin myötätuntoisia. Tämä antaa meille syyn etsiä ja lisätä palvelijoidemme poliisivalvontaa goimien keskuudesta.
ellauri381.html on line 408: ”Jos vertaa aikakauslehtiversiota kirjaversioon, niiden erot ovat silmiinpistäviä. Ensinnäkin monien sankareiden nimet muutettiin: Aleksei Pervovista tuli Aleksei Kovšov, Abram Izrailevich Zalkindista tuli Mihail Borisovich ja Tupolevista tuli Iljushin. Oli kyllä selvä parannus päästä tuosta Pervosta, juutalaisesta Abramista puhumattakaan. Jos vertaa yksittäisten julkaisujen tekstejä, myös postuumien (Azhaev kuoli vuonna 1968), huomaa helposti, että tämä teksti on tasoitettu poliittiseen tilanteeseen sopivaksi. Siten romaanin vuoden 1976 BAM-painoksessa luvusta "Marraskuun seitsemännen aamu" on jätetty pois tunteellisimmat kohdat siitä, kuinka rakentajat kuuntelevat suuren johtajan (vozd) puhetta kaiuttimesta."
xxx/ellauri059.html on line 160: Kaikkein traagisinta on että Hobla 2.11. kaiuttaa Expressenin näkemyxiä. Ilmastopaniikki on vaan åsiktejä, tiedekin on vaan åsikteja, ei sen kummempia synpunkteja kuin Hoblan kukkahattutätien mututuntuma. Ihan mahollista että 10.000 tutkijaa ja tutkimusta onkin väärässä ja föönätty kukkahattupää arpoo paremmin. Vittu tää on lehden varapäätoimittaja äänessä, ja toissapäivänä vastaava päätoimittaja, toinen pyylevämpi ämmyrkäinen nimeltänsä Landor, kehuskeli kuinka se on ajellut nyt korona-aikana entistäkin enemmän yxityisautolla, ja kuinka sen kaverit (ne joilla on siihen varaa) suunnittelee useamman auton ostoa. Pitäsköhän tääkin läpyskä heittää rodeen Herlinin sanomien perässä.
xxx/ellauri170.html on line 110: I hear the Echoes through the mountains throng, Kuulen kaiut tuolta vuorimaista,
xxx/ellauri259.html on line 81: No nyt lukaisin Yrjö Larmolan tutkielman "Vapauden ongelma" Eikan orjatetralogian alusta. Olipas melkoinen misnomeri! Vapaudesta siinä oli hyvin vähän puhetta. Ei Yrjö eikä Leikkakaan ollut mikään ruudinkexijä. Aika sellaisenaan kaiuttivat oman aikansa ennakkoluuloja. Eikan setämiesajatuxet voisivat olla tältä vuodelta. Sillä rintamalla ei mikään ole muuttunut, eikä hevin muutukaan.
xxx/ellauri273.html on line 296: Uoti saattaa vaivata päätään myös esimerkiksi miettimällä, miten hänen ystävänsä reagoisivat, jos perheen mersut vaihtuisivat Porscheihin ja nykyinen asunto kaksikerroksiseksi kivitaloksi. Ymmärtäisivätkö muut enää heidän elämäntyyliään? – Tarkoitus ei ole elvistellä, vaan kyse on siitä, että me nautitaan tällaisesta, Uoti sanoo. Me ollaan erilaisia kuin te muut. – Haluan elämään glamouria ja samppanjaa. Että kaikki kiiltää ja voidaan tarjota ystäville parasta. Mutta mussa on myös se vanhemman sukupolven kaiku. Että jos vähän yrittäisi himmata. Ei sentään häiriöxi asti kaiuta.
18