ellauri017.html on line 329: Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot. Askelen, kaksi sa luulet kulkevas rinnalla toisen, mutta jo eelläs hän on taikka jo jälkehes jäi, hetken, kaksi sa itseäs vastaan painavas luulet ihmisen, kaltaises -- vierasta lämmititkin! Silmää löytänyt et, joka vois sun katsehes kestää, kättä sa et, joka ei liukunut luotasi pois. Kylmä on ystävän mieli ja kylmä on armahan rinta. Huulet liikkuvat vain, rinta on liikkumaton. Leikkihin kumppanin löydät, et toden riemuhun, tuskaan. Hiipua yksikseen tuntehes polttavin saa. Ystävän, armaan vain oma kaipuus sulle on luonut, houreen, jok' katoaa, kun sitä kohti sa käyt. Niin olet yksin, sa ihminen, yksin keskellä kaiken, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot, yksin erhees kätket ja yksin kyyneles itket. Ainoa uskollinen on oma varjosi vain. (On se v-a, sanoi Koskenniemi.)
ellauri047.html on line 843: Ystävän, armaan vain oma kaipuus sulle on luonut,
ellauri048.html on line 198: Ystävän, armaan vain oma kaipuus sulle on luonut,
ellauri049.html on line 211: Toverihenkisyys ja ahdasmielisyys välittyivät näin lehden kautta Kailaan elämään. Yksinäisyyteen ja alemmuudentuntoon kääntyväinen Uuno sai toverien kaipuuseensa vastinetta ja tervettä narsismia. Samankaltaista yhteisöön kuuluvuutta, toveruutta sekä veljien ja sisarten kaipuuseen vastausta edusti Heinolan partio-osasto, joka toimi syksystä 1916 alkutalveen 1919 asti. Heinolan osaston perustaja ja johtaja Eino Salmelainen aloitti koululaisille suunnatut lausunta-ja runoanalyysi-illat. Nämä tilaisuudet ”johtivat hänen mielenkiintonsa kuvataiteellisista yrittelyistä runouteen”. Uuno sai myös ensi kosketuksiaan toimittajan työhön partion julkaisujen – Partiolainen ja Ole valmis - tiedotussihteerinä toimisen johdosta.
ellauri061.html on line 1129: Kun kuuluisan kirjailijan isä retkahtaa nuoreen neitoseen, kuuluisan kirjailijan suurin huoli on, että asia tulee sen ex-työnantajan, paskalehdistön tietoisuuteen. Mikä horna siitä nousisi, jos neitonen kävelisi kihlajaisista suoraan puhelimeen ja kertoisi Ilta-Pululle, miten kuuluisan kirjailijan isä suri kadonnutta vaimoaan lohduttomasti nussien isodaisarista Silja Laaxoa, vanha mies. Samalla kuuluisan kirjailijan pikku-pikkuveitikka jo nyökkii kalsareissa miettien, miten pääsis ulos sepaluxesta tulevan emintimänsä emättimestä mittaa ottamaan. Tänkin pätkän päällimmäinen sentimentti on silmitön setämiesmäinen misogynia sekottuneena toivottoman pimpsankaipuuseen.
ellauri140.html on line 910: Let me not dye in languor and long teares. Kuolla kaipuussa ja pitkänhuiskeissa kyynelissä.
ellauri194.html on line 478: Ize olen sitä mieltä että tollasen pomminvarman kriteerin kaipuussa on jotain uskonnollista. Hyvin pärjää ilmankin, jos malttaa jäädä tavixexi. Tyytyä kakkossijaan tieto-opissa.
ellauri409.html on line 203: Ja vaikka Pascal tuo työhönsä samat voimat, joita hän käytti tieteessä, hän ei ole tiedemies joka esittelee itsensä. Hän ei näytä sanovan lukijalle: Olen yksi tämän päivän arvostetuimmista tiedemiehistä; Ymmärrän monia asioita, jotka ovat sinulle aina mysteereitä, ja tieteen kautta olen tullut uskoon; sen tähden teidän, jotka eivät ole tieteeseen vihittyjä, tulee uskoa, jos minulla on se. Hän on täysin tietoinen aiheen erosta; ja hänen kuuluisa eronsa esprit de géométrien ja esprit de finesse välillä on pohdittavaa. Juuri oikea yhdistelmä tiedemiehestä, honnête hommesta, uskonnollisesta luonnosta ja intohimoisesta Jumalan kaipuusta, tekee Pascalista ainutlaatuisen. Hän menestyy siellä, missä Descartes epäonnistuu; sillä Descartesissa esprit de géométrie -elementti on liiallista. Ja muutamassa lauseessa Descartesista tässä kirjassa Pascal laski sormensa heikkouden paikalle.
xxx/ellauri208.html on line 949: Toisaalta Idströmin proosa välittää postmodernia kuvaa maailmasta, jossa entiset totuudet ovat pettäneet, jossa todellisuutta on mahdotonta hallita ja jossa ulkoisen ja mielensisäisen todellisuuden väliset rajat hämärtyvät. Toisaalta esiin nousevat ennen muuta modernistiset teemat: ahdistus, kauhu ja kärsimys, nuo Anders Gärderudin virsikirjan lisälehdet. Idströmistä tulee ihmiselämän ja ihmissuhteitten raadollisten puolien – alistamisen, hyväksikäytön, väkivallan, julmuuden ja pahan olon – tarkkanäköinen ja pelkäämätön tutkija ja erittelijä. Pohjimmiltaan hänen teoksissaan on yhä uudestaan kyse rakkauden kaipuusta ja pyrkimyksestä selvitä elämässä usein ainoina suojina tunteitten tukahduttaminen ja epäonnistumaan tuomittu pyrkimys itseriittoisuuteen ja välinpitämättömyyteen. Hänen teoksensa käsittelevät yhtä aikaa modernia ja samalla ajatonta kokemusta ja antavat sille muodon. Kokemuksen luonteesta johtuen tuloksena ei ole kauneuden estetiikkaan, vaan modernin groteskin brutaaliin ja julmasti eläytymättömään estetiikkaan perustuvaa taidetta.
xxx/ellauri441.html on line 364: Kuitenkin tähän esoteriikkaan on näinä aikoina suuri kaipuu. Kirjastoissa ja kirjakaupoissa voi tästä kaipuusta lukea rajatieteiden hyllyistä. Usein niiden nidosmäärät ovat suurempia kuin filosofian tai uskontotieteiden hyllyjen nidosmäärät. Tätä soopaa voi näet lukea vaikkei ymmärrä. Antroposofian avaamasta itsetietoisuuden kokemuksesta käsin voidaan hikisin käsin tunnustella vaatteiden läpi sitä sun tätä siellä sisällä.
10