ellauri019.html on line 667: Joulun sanoma, eli Jeesuksen syntymäjuhla on materiaalistettu kaikella mahdollisella tavalla, jotta Jeesuksen olemuksesta saataisiin mahdollisimman lähelle ihmiskäsin tehty legenda ja uskomus jostain vaan "ehkä joskus syntyneestä" erikoisesta poikalapsesta.
ellauri029.html on line 482: Useimmiten kaikkeus on luotu jostakin jo olemassa olevasta. Platon ja Aristoteles ajattelivat, että kaikkeus tehtiin olemassa olevasta aineesta. Tyhjästä on paha nyhjästä, sanoi jo Perza Rovamo. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa Jahve-jumala luo kaikkeuden tyhjästä. (Mutta kukas loi Jahve-jumalan! Hahaa, gotcha!) Näiden luomiskertomusten mukaan kaikella on jokin anteroa hyödyttävä tarkoitus. Esimerkiksi Aristoteleen mielestä luonnossa ei tapahdu mitään ilman päämäärää.
ellauri030.html on line 573: S. ähräsi myös riittävän syyn periaatteen kaa, siis sen Leibnizin nimiin pannun periaatteen et kaikella on syy. Determinismin yx formulaatio. Mikään ei ole sattumaa. Tästä tulee se Perza Rovamonkin laki ettei tyhjästä mitään nyhjästä. Samaa tuumi Anaximandros, Parmenides, Archimedes, Platon, Aristoteles, Cicero, Avicenna, Akvinolaisen Tomi ja Spinoza. Siis aika moni muukin tomppeli. Hmm, voi olla, ellei sit höpsismilläkin ole sormensa pelissä.
ellauri036.html on line 1834: kauppiasmentaliteetin, kaikella on hinta.
ellauri061.html on line 588: Could not, with all their quantity of love, ei kaikella rakkautensa määrällä
ellauri069.html on line 760: Mitähän kirjailija on tarkoittanut tällä kaikella?
ellauri071.html on line 145: Toi käsitys kaiken yxeydestä on siis paranoidia, vainoharhaisethan on just tollasia sanaseppoja. Hyviä ristikoissa ja anagrammeissa, mutta todellisuudesta aika etäällä. Jos p ja q mainitaan samassa textissä (kuten GR), tottakai ne sitä kautta liittyvätkin toisiinsa. Muze on tosi triviaalia. Senvertasesta voi lyödä mynttiä vaan täys höyrypäät. Käytännössä tärkeämpää on, onko kaikella vaikutusta kaikkeen. Ja se on ihan toinen kysymys, johon vastaus on suhteellisen kielteinen: eipä juuri. Enimmäxeen ei mitenkään huomattavassa määrin, ei. Tollaset perhosefektit on aika harvinaisia.
ellauri079.html on line 257: Two Theories of Morality. James D. Wallace - 1981 - Noûs 15 (1):76-80. Tääkin on kirja-arvostelu jonkun Stuart Hampshiren tännimisestä kirjasta 1977. James toteaa Hampshireä vastaan, että utilitarismin houkutus on hyvän dimensioiden vinous: kaikella on hintansa, ja sixi on mahdollista laskea tekojen painotettu keskiarvo ja valita niistä paras, kuten peleissä. Isoäidinkin voi myödä kunhan hinta on kohallaan. Tää on nyt nähty esim Ruozissa koronaepidemian hoidossa. Spinozalla sitävastoin näyttäis olevan pää oikealla paikalla, jos Hampshire on ymmärtänyt kunnolla:
ellauri089.html on line 689: Kaikkein traagisinta on, että kaikella tälläsellä pöpinällä on vitun verran virkaa siinä, mihkä suuntaan termiittilauma sännistää. Yhtenä miehenä tai oikeammin lisääntymiskyvyttömänä naaraana ne kiipeää saman kaislan vartta ylös, joka vääjäämättä kallistuu niiden painosta kohti jorpakkoa. Tää askartelu vaan piti Jyrin leivässä ja leivän päällisessä, jotta se voi kuzua opetuslapsia kotiin ehtoolliselle ja sen jälkeiselle kimppakivalle.
ellauri096.html on line 565: Tulee mieleen Ben "vaeltava juutalainen" Zyskovizin ehdotus että perustuslaillisia oikeuxia kuten oikeus terveyteen ja elämään ei saisi tarkastella yxinään vaan niitä pitäisi pelata vastakkain kuin korttipelissä. Nää kolme pikkuvalttia ja jätkä kumoo noi neljä hakkua ja sulle jää käteen mustamaija eli mä oon voittanut. Tää on just se lumppukauppiaan moraali joka elähdyttää talousliberaalia utilitaristia: eri dimensiot on kallellaan kuin huolimattoman halot liiterissä ja kaikella on hinta, jopa Benin isoäidillä. No se on jo tosi edullinen, ei siitä ole enää kuin kallo tai tuhkaläjä jälellä.
ellauri112.html on line 101: August Strindbergin vaikuttava näytelmä oli eilen Kansallisteatteriin koonnut täyden huoneen, joka mielenkiinnolla seurasi sangen huoliteltua esitystä. Suosionosoituksetkin, jotka kasvoivat näytös näytökseltä, olivat lopulta erittäin vilkkaita. »Erik XIV» onkin mieltäkiinnittävä ja vaikuttava näytelmä, ei vähimmin siksi, että Strindberg on voinut siihen mahduttaa niin paljon omituista, aina intohimoista itseään. Hän on siinä ikäänkuin jakanut itsensä kahtia, kahdeksi henkilöksi, joista toinen, onneton Erik-kuningas saa sielukseen kaiken sen syvän heikkouden, epäsoinnun, aina mielipuolisuuden rajoille menevän rikkinäisyyden, jota Strindberg niin runsaasti löysi itsestään; kuninkaan neuvonantaja taas, kuuluisa Göran Persson, on tosin tahto-ihminen kuin kukaan, mutta raudankovan naamarin alla on aito-strindbergiläinen kuolettavasti haavoittuva herkkyys, rakkauden tarve ja sisällinen pakko nähdä elämä alastomuudessaan, paljastaa vaikuttimien epäilyttävät sokkelot. Molempien yhteistä elämää ja toimintaa vainoaa leppymätön kohtalo. Kaikki mitä onneton kuningas tekee on takaperoista ja hullua; hänen neuvonantajansa koettaa uupumattomalla tarmolla hänen jälkiään korjata, mutta kaikki on turhaa. Kuninkaan sisällinen vihlova epäsointu ikäänkuin painaa leimansa kaikkeen mitä hän koskettaa. Miltei pirullisella nautinnolla laskee Strindberg mittaluotinsa tämän ihmiskurjuuden pohjaan saakka, joka on sitä räikeämpi, kun se on niin korkealla, että se näkyy yli maiden. »Erik XIV» on rikkinäisen selän tragedia. Jos tahtoo verrata tätä kuningashahmoa Hamletiin, huomaa heissä ulkonaista yhtäläisyyttä. Molemmilla on pää kädessä, mitääntekemätön pippeli, suuri tehtävä suoritettavana, mutta he eivät siihen pysty, parantumattoman itse-epäilyn ja heikkouden jäytämiä kun ovat. Hamletin epäilyllä on kuitenkin selvät ulkonaiset aiheensa, Erik sensijaan on itse heikkous ja epäily siksi, että hänen sielunsa on pelkkää epäsointua, että hän on tunne-ihminen, jonka tunteet ovat sirpaleina--kuten Strindberg.-- Näytelmään ja sen esitykseen saan tilaisuuden vielä palata. Mainittakoon vain, että hra Jussi Snellman oli Erik-kuninkaassa taas pitkästä ajasta saanut huomattavan osan. On iloista mainita, että hän siitä kaikella kunnialla suoriutui. Hra Puroon Göran Perssonina olisi varmaan Strindberg itse ollut tyytyväinen: se oli erinomainen luoma; esitys kohosi paikoin yli odotuksien. Hra Ahlberg Svante Sturena oli kaunis nähdä, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson ynnä jotkut muutkin esitykset ovat tunnustuksella mainittavat.
ellauri115.html on line 553: Mä uskon siis että maailmaa johtaa viisas ja vahva tahto; mä nään! mä sanon niinkuin Riku, tai paremminkin mä tunnen sen, ja on hienoa tietää se. Mutt onxtää sama maailma aina ollut, vai onxe luotu? Onko tällä kaikella joku alkupää? Onko niitä 2 vai monta? Millaisia ne on? Mä en tiedä, ja mitä se mulle kuuluu sitäpaizi? Jos niistä tulee joskus mulle tärkeitä, mä koitan ne oppia; siihen asti mä jätän tollaset spekulaatiot, jotka voi vaan tehdä levottomaxi [ketkä kaxi? Mitä ne puuhasi? Näkikö kukaan?] voimatta vaikuttaa mun käytöxeen tai ymmärryxeen.
ellauri117.html on line 642: Kehuttava jumala ja meidän herran Jeshuan rasvixen iskä joka palkizi meitä kaikella pneumaattisella kehulla taivaanpankolla rasvixen muodossa kun valizi meidät siinä ennen maailman pystytystä meidät olemaan pyhiä ja laittamattomia vastapäätä sitä lempeydessä. Päätettyään etukäteen meidät adoptioon rasvixen Jeshuan läpitte siihen, sen tahdon hyväxinäkemyxen mukaisesti sen kehun kazomuxen hymistyxeen, missä se palkizi meitä laupiaalla jossa meillä on maxusuoritus sen veren läpi pääsy lipsahduxista sen armeliaisuuden rikkautta myöden jota se syyti meihin kaikessa viisaudessa ja harkinnassa tiedottaen meille sen tahdon salaisuuden sen näkemyxen mukaan jonka se oli etukäteen kexinyt: eräpäivien taloudellisuuden nimessä tehdä yhteenvedon kaikesta rasvixen muodossa, sekä ne taivaalliset että ne maalliset siellä minne myös meidät kuzuttiin etukäteen kazottuina sen pläänin mukaan joka hommasi kaiken sen tahdon halun mukaan notta me ollaan sen kazomuxen hymistyxeen ne etukäteen toivotut rasvixessa johon myös teidät kuultuanne totuuden ja selviämisenne ilouutisen ja tultuanne siitä vakuuttuneixi on sinetöity samaan komentoon pyhällä paineilmalla joka on meidän perinnön yleissitoumus talletuxen lunastuxeen sen käsityxen hymistyxeen jne.
ellauri132.html on line 102: "- Kundilta ei tullut edes textaria. Törkeää." Naiset marssivat ohi suuttuneen näköisinä. Kuinka hölmöjä me ihmiset olemme. Suutumme mitättömästä. Tää on mindfulnessiä. Koirat ovat aina niin iloisia. Ne eivät tarvi onnellisuuteen muuta kuin nurmikentän ja kepin. Koiragolfia. Ajattelin äitiä ja tunsin niin suurta rakkautta että olin poxahtaa. Pystyin näkemään että kaikella oli tarkoitus.
ellauri142.html on line 925: DODI, nyt selviää mihin tällä kaikella oikein pyritään: Kastien tehtävien jako pistevieraasti. Suutari pysyköön lestistään, älköönkä yhtään yrittäkö snobbailla. A good wife knows her place. Parempi on, vaikka heikoillakin voimilla täyttää oman velvollisuutensa kuin toiselle määrätty toimi, olkoon sen toimittaminen kuinka helppoa tahansa. Se joka täyttää sen velvollisuuden, jonka hänen oma luonteensa hänelle määrää, ei tee syntiä. No niimpä tietysti. Vittu et tää on läpinäkyvää!
ellauri152.html on line 221: Sllä mä näin vapisevan veden päällä tuhat pientä valohuulta: puhtaita pilluja tai Kypris Philommeideen rekkamiehen hymyjä. Kai tällä kaikella on Darwinille jotain käyttöä. Muistuttaa aika lailla termiittien häälentoa.
ellauri152.html on line 434: Hulluinta tässä on et mystiikka tulee samasta kohdasta perimää kuin narsismi. Toi fiilis että kaikella on joku merkitys tai sanoma nimenomaan mulle ja et mä en voi millään kuolla on nimenomaan narsistinen tuntemus.
ellauri249.html on line 259: Hruštšov näyttää uskoneen vilpittömästi voineensa auttaa ukrainalaisia ja olleensa heidän suosikkinsa. Hänen toimintansa oli kuitenkin sekoitus tragediaa ja farssia; hän vastusti ja hidasti Stalinin määräyksiä, mutta kävi julmaa sotaa Ukrainan kansallismielisiä sissejä (ketäs nämä olivat?) vastaan. Hän auttoi kaikella tarmollaan jälleenrakentamaan taloutta, jonka tehottomuus aiheutti uuden nälänhädän.
ellauri275.html on line 190: Samaan aikaan toisaalla runoilija tuomitsee vihaisesti välinpitämättömyyden, julmuuden, jolla etuoikeutettujen luokkien ihmiset kohtelivat rehellistä työntekijää. Runoilija toimii epäinhimilliseen sortoon ja orjuuteen rakennetun yhteiskuntapoliittisen järjestelmän vihaisena syyttäjänä ja paljastaa kaikella ankaruudellaan ja totuudenmukaisesti hallitsevan elämäntavan haavaumat:
ellauri297.html on line 633: Shaw'n maailmankuvan mukaan naista motivoi tarve ikuistaa laji, ja siksi hän etsii miestä ja kenen kanssa hän voi synnyttää lapsia. Hän väitti, että se on hänen ainoa käyttötarkoitus miehelle, ja hän vertasi häntä naarashämähäkkiin, joka syö kumppaninsa parittelun jälkeen. Vaikka tämä näkemys naisista on huomattavasti hienostunut, se ei ole kovinkaan kaukana Schopenhauerin julistuksesta, jonka mukaan "naiset ovat pääasiassa olemassa vain lajin leviämistä varten" tai Nietzschen lausunnosta, jonka mukaan "kaikella naisessa on tarkoitus - sitä kutsutaan raskaudeksi". .''
ellauri317.html on line 308: И вы не смоете всей вашей черной кровью Etkä pese pois kaikella mustalla verelläsi
ellauri326.html on line 136: Niillä on sielu niinkuin jokaisella olennolla ja jokaisella kukkasella ja kaikella elollisella. Suuri on koko elämä kaikessa salaperäisyydessään.
ellauri347.html on line 309: From viittasi autoritaarisuuden ääriversioon masokismi (Sacher-Masoch) ja sadismi (de Sade), ja huomauttaa, että molemmat tuntevat olevansa pakotettuja näyttelemään eri roolejaan, niin että jopa sadisti kaikella näennäisellä vallallaan masokistiin nähden, on ja ei ole vapaa valitsemaan tekojaan. Sen tekee mieli sadistoida niin kovasti ettei se voi sille midiä. Mutta autoritaarisuuden lievempiä versioita ovat kaikkialla. Monilla luokilla on esimerkiksi implisiittinen sopimus opiskelijoiden ja professorien välillä: Opiskelijat vaativat rakennetta ja professori pysyy muistiinpanoissaan. Se näyttää harmittomalta ja jopa luonnolliselta, mutta näin opiskelijat välttävät vastuun ottamista oppimisestaan ja the professori voi välttää alansa todellisten asioiden ottamista esille, esim. välttyä tekemästä kateederilla vaijeritemppua.
ellauri362.html on line 266: Läski Mrs. Gardiner jaxaa tuskin odottaa että tiukka korsetti on kohta muotia, koska sen pözi ei mahdu vyötäröttömään empiremekkoon. WTF? Mr. Wickham on päästetty elegantisti päiviltä Espanjan sodassa. Lydia-tädillä on uusi mies mutta ei niitä silti Darcyillä tapailla. Eivät ole yhtä hienoja kuin Fitzwiljamit. Anglosaxit ovat julmia koska kaikella on hintalappu. Tit for tat, se on anglosaxeilla ihan verissä. You owe me a favor. They owe me SOOOO much, sanoi Jill Alden Pylkkanen Rikusta ja Wokusta.
ellauri362.html on line 553: pursuaa kirkasta mehua kaikella mielenkivulla,
ellauri373.html on line 258: Voimamme piilee työntekijän kroonisessa aliravitsemuksessa ja heikkoudessa, sillä kaikella tällä hän on meidän tahtomme turvassa, eikä hän voi omissa auktoreissaan löytää syötävää. Tässä on koko meidän historiamme. Sotilasasioita, ruokaa, viestintää ja polttoainetta käsittelevät kaikkien neljän kokouksen osavaltion duumat ja erityiskokoukset vuonna 1915 oli meidän handussa.
ellauri391.html on line 272: Hannu Hanhi kannatti jainalaisuutta. Jainalaisuus on dharmalainen uskonto, jossa kaikella elollisella uskotaan olevan sielu, mutta palkitsevan ja rankaisevan luolajumalan olemassaoloon ei uskota. Siveellisten periaatteiden ja askeettisen elämäntavan noudattamisen katsotaan vapauttavan ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Keskeistä on elämän loukkaamattomuuden periaate, mikä ilmenee muun muassa kasvissyöntinä. Ristin sijaan tapaillaan hakaristin merkeissä. Virnuillaan kun tavataan.
ellauri395.html on line 653: Hyvinvointiteologia pitää Raamattua sopimuksena Jumalan ja ihmisten välillä: jos ihmisillä on usko Jumalaan, Jumala tuo turvaa ja vaurautta. Oppi korostaa henkilökohtaisen voimaantumisen tärkeyttä ja ehdottaa, että Jumalan tahto on, että ihmisiä siunataan kaikella maallisella hyvällä.
ellauri403.html on line 155: Ah, sinä hehkuun viettelevä elämä, sinä hulluksi tekevä, minä olen sinun, minä palvelen sinun aikomuksiasi, mitä ikinä aikonetkaan, palvelen venyväisyydelläni ja kovuudellani, palvelen kestävyydelläni, kimmoavaisuudellani, taipuvaisuudellani, taipumattomuudellani, kaikella mihin ikinä mielit minua käyttää, palvelen sinua, ainoata jumalaani, pyrkien sinuun kuin onneni mittaamattoman korkeaan huippuun. Tuk.. tuk.. tuk.. yhä nopeammin - yhä voimakkaammin..
ellauri408.html on line 723: Ja sitten hän jatkaa puhumista siitä, miksi näin on, miksi kahden yksilön "androgyynissä kaksinaisuusssa" täytyy olla erilaisia ja mitä seurauksia tällä kaikella on. Mutta tiedämme, että Proudhon rakensi tämän mahdollisesti tärkeän vastavuoroisuuden teorian elementin syvästi puutteellisista materiaaleista. Mikä sitten on, jos ei aviopari, "oikeuselin"? Onko kenties edelleenkin niin, että oikeudenmukaisuus, kenties keskinäisyyden keskeinen avainsana, ilmenee miespösilössä (kuten Jenny d'Hericourt ehdotti vastauksessaan Proudhonille), että naikkosen sukupuolisella "elimellä" on jonkin verran muu, ehkä yleisempi simpukan tai tortun muoto?
xxx/ellauri103.html on line 131: – On kuitenkin surullista ja traagista, että kun halutaan suitsia ja tuhota vanhaa suvaitsemattomuutta, ahdistellaankin tätä uutta, parannettua suvaitsemattomuutta. Mäkin suvaizen tosi paljon tota suvaizemattomuutta, mutta rajansa kaikella.
xxx/ellauri104.html on line 1155: Raamatun huoneentaulujen mukaisen avioliittokäsityksen muuttaminen ei ole ollut mikään erillinen ilmiö kirkossamme. Vastaavasti on poikettu huoneentaulujen antropologiasta ja etiikasta esimerkiksi palvelijoiden aseman, oikeuksien ja velvollisuuksien osalta. Enää ei käsketä palvelijoita olemaan isännille kaikella pelolla alamaisia, ”ei ainoastaan hyville ja lempeille, vaan nurjillekin” (1. Piet. 2:18), vaan pidetään selviönä, että entisillä palvelijoilla on tänä päivänä tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden nimissä jopa lakko-oikeus. Kuuluuhan kirkon papistokin ammattiliittoon, joka ei todellakaan aina suostu isännän tahtoon.
xxx/ellauri114.html on line 525: Tää on taas nyt tätä, tahdonvapauden onkelmaa ja teodikeaa, josta apina ei näytä pääsevän eroon enempää kuin kirpuistaan. Molemmat ovat aivan älyttömiä. Sama se onko maailman meno determinististä tai puolisatunnaista, tämmöstä se on kuitenkin, yrittänyttä ei laiteta eikä perixi antanutta panna. Jos tahdot varmistua miten huonosti on maailma suunniteltu ala kaikin mokomin marista ja juurittaa. Sekin oli sitten etukäteen tiedossa. Ja sit toi mixi mixi. Siihen oikea vastaus on ettei mixikään. Ei tällä kaikella ole tämän kummempaa tarkoitusta; kuten jo tuli sanotuxi, tämmöstä tää nyt on. Puuttuu vaan kysymys minne mä meen sitku mua ei enää ole. Tarvizeeko vastata?
xxx/ellauri167.html on line 283: "Hän tahtoo että me palvelemme Häntä ja rakastamme Häntä kaikella sydämellämme ja sielullamme."
xxx/ellauri175.html on line 765: Tämän hämmentyneen idean hämmästyneenä minulla oli lyhyessä ajassa ja kaikella kekseliäisyydellä, johon voin pystyä, melko monimutkainen laitejärjestelmä, täysin näkymätön kelat, aivan uusia kondensaattoreita: lisäsin siihen sylinterimoottorin. vastaa täsmälleen Hadalyn liikkeitä. Kun Sowana oli oppinut sen täysin, hän lähetti minut eräänä päivänä kertomatta minulle, androidin, tänne, kun olin lopettamassa työtä. Kerron teille, että tämä koko visio aiheutti minulle kauheimman shokin, jonka olen elämässäni tuntenut. Työ pelotti työläistä.
xxx/ellauri177.html on line 346: (Paasausten meemitiheys on jo sellainen että kaikella on lukuisia vastineita toisaalla, juuri niinkuin saarnaaja oli predikoinut.)
xxx/ellauri179.html on line 246: Kovasti miettimällä Kake on päätynyt siihen että kaikella on hintansa, vaikka isoäidillä. Hinoa Kake! Nyze tietää miten pitää elää. Moraali on se mistä jälkeenpäin izeänsä inhoaa.
xxx/ellauri186.html on line 643: Sebastian Blasius, raadellaan kuoliaaksi rautaisilla karstoilla, Calixtus, kuolee myllynkivi kaulassa, Imolan Cassianus, omat oppilaat surmaavat tikarilla, Castulus, haudataan elävälta, Rooman Cecilia, kurkku viilletään, Bolsenan Christina, surmataan kaikella mitä ikinä voi tehdä: myllynkivellä, teilillä, pihdeillä, nuolilla ja käärmeillä, Nantesin Clarus, mestataan, Viennen Clarus, mestataan, Clemens, hukutetaan ankkuri kaulassa, Soissonsin Crispinus ja Crispinianus, molemmat teloitetaan, Barcelonan Cucufas, kuolee maha auki viillettynä, Karthagon Cyprianus, surmataan mestaamalla, ja kun Jumala oli päässyt C-kirjaimen loppuun, hän sanoi, Tästä eteenpäin kaikki on sitä samaa, tai ainakin melkein, vaihtelun mahdollisuudet ovat enää hyvin vähäiset, jollei oteta lukuun pieniä yksityiskohtia, joiden hienoudet vaatisivat pitkiä selityksiä, joten eiköhän lopeteta tähän. Jatka, Jeesus kehotti, ja Jumala jatkoi mutta lyhenteli niin paljon kuin voi, Arezzon Donatus, mestataan, Rampillonin Eliphius, surmataan irrottamalla päänahka, Emerita, pol tetaan, Regensburgin Emmeramus, sidotaan tikkaisiin ja surmataan niissä, Zaragozan Encratis, mestataan, Gaetan Erasmus, joka tunnetaan myös nimella Elmo, venytetään hengiltä vintturilla, Ruotsin Eskil, kivitetään, Kalkhedonin Eufemia, saa sisäänsä miekan. Méridan Eulalia, mestataan, Saintesin Eutropius, pää katkaistaan tapparalla. Fabianus, miekalla ja rautakarstoilla. Felicitas ja hänen seitsemän poikaansa, pää katkaistaan miekalla, Felix ja hänen veljensä Adauctus, samoin,
xxx/ellauri208.html on line 496: Kujalaisetkaan eivät elämässään välty onnettomuuksilta. Rakkaus ja rakkauden kaipuu mutta myös paremman elämän kaipuu ovat keskeisiä tekijöitä, jotka niihin johtavat. Tältä osin romaanissa seurataan erityisesti Hamida-neidon vaiheita. Suurimmaksi osaksi onnettomuudet tapahtuvat kujan ulkopuolisessa maailmassa ja aiheuttavat kuohuntaa kujan asukkaiden kuullessa niistä. Mutta kuohutkin asettuvat. Teoksen lopussa Midaqq-kuja palaa ”kunniakkaaseen unohdukseensa ja välipitämättömyyteensä”: ”Aamulla siellä itkettiin, jos joku antoi siihen aihetta, mutta illalla jo naurettiin aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.” Kaikki kuitenkin loppuu, eli kuten englantia harrastava šeikki Darwish toteaa romaanin viimeisillä riveillä: ”Eikö kaikella ole loppunsa? Näin on asia. Kaikella on loppunsa ja se on englannin kielellä ”end”, kirjain kirjaimelta: e-n-d.”
xxx/ellauri229.html on line 704: Hemmetti, lukisivat edes Jaakko Hintikan kysymysten logiikkaa, sieltä näkis että kysymys on väärin asetettu jos sen presuppositio on falski. Esim. Mixi elämme? Mikä on elämisen tarkoitus? Ei ole mitään yhtä syytä (uniikkiuspresuppositio on siis falski), vaan kausaalisyitä on erittäinkin monia, ize asiassa enemmän kuin riittävästi. Sen sijaan tällä kaikella ei ole mitään sen kummempaa tarkoitusta, ei tätä ole kukaan suunnitellut etukäteen, kuhan menee niinkuin on mennäxeen. Eli tämän kysymyxen olemassaolopresuppositio ei pidä paikkaansa.
xxx/ellauri237.html on line 745: (Tämä runo kertoo rakkauden äärettömyydestä, siitä, kuinka vahva ja syvä tämä tunne voi olla. Jälleen kerran tyydyttämätön rakkaus, jossa kirjoittaja haluaa kaikella voimallaan työnnältää
xxx/ellauri250.html on line 799: Jenkeillä on aina tää "you owe me a favor", "they owe us SOOO much" juttu. Tuli mieleen, että sehän on klaanimeemi! vanha tit for tat adagio, Hammurapin laki, silmä silmästä, hammas hampaasta. Ainut ero somaleihin on että jenkeillä klaanit on anoyymejä, ja niiden jäsenet on osakkeenomistajia. Väki vaihtuu niissä myötäänsä, mutta samat quid quo pro säännöt on voimassa. Mikään ei ole yhteistä, vaan kaikella on hintansa. Ne myyvät vaikka isoäitinsä kunhan hinta on oikea. Tämän toteaa jenkkihenkinen Nääsböön Harrykin: jokainen on lahjottavissa, lahjuxet vaan vaihtelevat. Ja sixi justiinsa ne pitää niin paljon ääntä tosta luotosta: kehenkään ei voi luottaa pitempään kun jaxaa heittää niiden isoäitiä.
xxx/ellauri250.html on line 837: 1 lukuisista apinajutuista mitä mä en tajua on että mix vainajien ruumiit on niin tärkeitä. Mix rintamalta pitää raahata joka ikinen turhaan nitistetty sotilas, mixi täytyy tuhkaa varistella merelle, panna tuhkalaatikoita luutarhaan mullan alle, tai jotain arkkuja. Mitä helskuttia sillä kaikella on väliä? Sama kai se on pannaanko raato puulaatikkoon vai mustaan jätesäkkiin, kokonaisena vai kilon paloina, tai uunituhkana, tai pannaanko ylipäänsä minnekään. Parasta olis syödä pilaantumattomat palat, syöttää vähän pilaantuneet koirille ja panna loput kompostiin.
xxx/ellauri259.html on line 224: Tässä maailmassa jokaisella syyllä on oltava seurauksensa. Olemme vastuussa toimintamme tuloksista. Emme siis ole kovin vapaita. Vapaus ja vastuu, täähän oli sitä Eskin existentialismia. Kauan aikoja sitten ihmiset kysyivät ensin itseltään, miksi jotkut ihmiset syntyvät onnellisiin olosuhteisiin, kun taas toiset ovat syntyneet kärsimään koko elämänsä? Mix kaikki on (mulle) niin epistä? Siis tää teodikeakysymys. Tämän nykyisen elämän tapahtumat eivät riitä selittämään tällaista kärsimystä. Tämän elämän ylimääräisen kärsimyksen tai nautinnon perustellusti selittämiseksi oletettiin, että meillä kaikilla on ollut aikaisempia olemassaoloja ja että me nyt korjaamme noiden aikaisempien toimien tuloksia. Niinkö Aatamin ja Eevan bylsintä vastoin Jumalan nimenomaista kieltoa. Silloin täytyy myös olla totta, että voimme ottaa kohtalomme hallintaan juuri nyt. Voimme luoda paremman huomisen päättämällä tehdä parempia toimia tänään. Kuitenkin niin kauan kuin toiveet pysyvät mielessä, taipumus uudestisyntymiseen on olemassa. Eli parempi kun ei kerta kaikkiaan toivo midiä. Haistata vitut vaan kaikella niin ei tarvi ainakaan kärsiä, jos nyt ei ole sit pahemmin kohokohtiakaan. Tasaista anestesiaa, johon pyrkii myös sekakäyttäjä tosin darran hinnalla. Kaikella on hintansa, karma on tällästä kaupankäyntiä.
xxx/ellauri354.html on line 612: Uusi Andersson: Henkisyys on niin hilseilevää, ettei sille ole edes määritelmää. Joten kaikella, jota väitetään suhteessa henkisyyteen, ei ole lainkaan uskottavuutta. Edelleen mitään ei tiedetä siitä, mitä mikään oletettu Jeesus (jos hän oli olemassa, koska tästä ei ole MITÄÄN todisteita) teki tai sanoi. Kukaan ei seurannut kiertäviä katusaarnaajia, jotka tallensivat, mitä he tekivät tai sanoivat. Väestö oli lukutaidottomia ja keskittyi selviytymään viikosta elossa perheensä kanssa. Jeesuksen tarinat ovat saaneet inspiraationsa Vanhasta testamentista, ja niitä on muokattu vastaamaan välitöntä tarvetta.
xxx/ellauri388.html on line 215: Sir William Gowers (Syphilis and the Nervous System, 1892, s. 126) julistaa myös "särjettömän siveyden" edut, erityisesti menetelmänä kupan välttämiseksi. Hän ei kuitenkaan ole toiveikas edes oman lääkityksensä suhteen, sillä hän lisää: "Voimme jäljittää vähän toivoa, että tauti siten vähenee aineellisesti." Hän kuitenkin saarnasi edelleen siveyttä yksilölle, ja hän tekee sen kaikella keskiaikaisen munkin askeettisella intohimolla. "Kaikella voimalla, mitä minulla on tiedolla ja millä tahansa auktoriteettilla, jonka voin antaa, väitän, että kukaan ihminen ei ole koskaan ollut vähimmässäkään määrin tai tavalla huonompi pidätyskyvyttömyyden kannalta tai parempi inkontinenssin kannalta. Jälkimmäisestä kaikki ovat moraalisesti huonompia. Selvä enemmistö on fyysisesti huonompi, ja lopputulos on ja tulee aina olemaan täydellinen fyysinen haaksirikko jollakin monista kivistä, jotka reunustavat tietä, tai jollakin monista vuoteista; mätänevä lima, jota mikään hoito ei voi mitenkään välttää." Amerikassa sama näkemys vallitsee laajalti, ja tohtori JF Scott väittää teoksessaan Sexual-Instinct (toinen painos, 1908, luku III) erittäin voimakkaasti ja laajasti seksuaalisen pidättäytymisen puolesta. Hän ei edes myönnä sitä että kysymyksellä on kaksi puolta, vaikka jos näin olisi, hänen argumenttinsa pituus ja energia olisivat tarpeettomia.
xxx/ellauri388.html on line 326: Ajan tultua lapsi tahtoo kävellä; hänen varpaansa jännittyvät tästä halusta, ja vihdoin hän kehittää lapsellisesta järjestänsä kyvyn oppia kävelemään. Myöhemmin hän oppii vetämään pikku kärryjä; tuolista ja nuorista hän laittaa itselleen hevosen ja ajoneuvot. Lastentarhassa hän samaan aikaan oppii paperikutousta ja sormitusta, taittamaan wc-paperia kaikellaisiin muotoihin j.n.e., tutustuakseen näin tieteen luonnollisiin lakeihin ja perustuksiin, joita hän sitten tulee sovittamaan mielikuvituksensa moninaisiin luomiin. Tässä me näemme luovan elämän ilmauksen. Tuo voima tehdä, luoda, niinkuin kaikki muukin kyky, lähtee hengestä, kehittyy sisästä päin, ilmaantuu elämän kaikilla teillä ja voidaan ohjata hyviin ja hyödyllisiin töihin. Tätä en tässä ehdi todistella, joten ottakaa se annettuna.
xxx/ellauri416.html on line 763: Hän on sinun rakastajasi ja pitää kaikella
48