ellauri031.html on line 249: Tietyt piirteet fasismissa muistuttavat sosialistista opeista, mutta mitään pitemmälle menevää yhtäläisyyttä tuskini on. Fasistinen hallinto tunnustaa ja suojaa yxityistä omistusoikeutta ja tekee parhaansa rohkaistaxeen yxityisyritteliäisyyttä sikäli kuin se on kansakunnan eduxi. Fasismi tunnustaa myös luokkajaon välttämättömyyden, ja yhteiskunnan jaon johtajiin ja johdettaviin. Mussolini toivoi aina joskus yhdistävänsä näennäiset sovittamattomat vastakohdat, pääoman ja työn, isänmaan ja köyhälistön. (Täh? outo mutta paljastava vastakkainasettelu. Kaikkien maiden proletaarit, älkää yhdistykö keskenänne vaan omiin työnantajiinne. Vähän sellasta paikallista sopimista.) Jo lapsuudessa Mussolinilla oli ajatus luoda uusi luokkajako, ei prolet vs. porvaristo, vaan urkuharmoninen kokonaisuus, joka liittää yhteen yhteiskuntaryhmät ja niiden vastakkaiset edut. Ja näistä eduista ei pidetä uolta minkään luokkataistelun myötä, joka repii kansakuntaa, vaan luokkien yhteistyön kautta.
ellauri053.html on line 793: Tandoori istui palazin ikkunassa ja kazoi köyhälistön elämää viereisessä slummissa. Tosi pittoreskia. Siitä lähti eteviä runoja.
ellauri053.html on line 831: Jorasanko Kalkutassa oli siis paikka missä suvun patprbrbrliarkka bunkkasi. Kokonainen kermapersetehdaskomplexi naapurina köyhälistön korttelit.
ellauri196.html on line 568: Verot köyhälistön verta juo
ellauri327.html on line 474: Ilmari Kianto (vuoteen 1906 Calamnius; 7. toukokuuta 1874 Pulkkila – 27. huhtikuuta 1970 Helsinki) oli yksi 1900-luvun alkupuoliskon huomattavimmista suomalaisista kirjailijoista. Kiannon kirjailijanura kesti yli 60 vuotta, jona aikana hän kirjoitti kuutisenkymmentä kirjaa. Hänen maineensa perustuu kuitenkin lähes kokonaan hänen kahteen köyhälistöromaaniinsa Punainen viiva (1909) ja Ryysyrannan Jooseppi (1924). Näiden kirjojen ansiosta Kianto tunnetaan kainuulaisen köyhälistön kuvaajana, ”korpikirjailijana”. Pulkkila on ex kunta Siikajoen latvoilla. Ilmari sinnitteli lähes satavuotiaaaxi Hesassa. Kianto oli alun perin nimeltään Ilmari Calamnius, mutta muutti sukunimensä Johannes Linnankosken neuvosta Kiannoksi vuonna 1906.
ellauri339.html on line 124: Suomen hallituksen yritykset pienentää valtion budjettialijäämää (vuonna 2024 Suomen valtionvelka on 11,5 miljardia euroa) köyhälistön kustannuksella "työnsivät epäluottamusta ja vihaa" ihmisten keskuudessa. Puhumme erityisesti työttömyysetuuksien alentamisesta ja työvakuutuksen purkamisesta, jolloin riskit siirtyvät työnantajalta työntekijöille. Ammattiliittojen mukaan hallituksen toimet tuhoavat työmarkkinajärjestelmää ja työehtosopimusten pakollista luonnetta.
xxx/ellauri013.html on line 377: Touché taas, Bert, jenkkifäni? No ei, itse asiassa tässä prujauxessa orjuutettujen hyveellisyydestä Bert tähtää kieron kautta köyhälistön kyykytykseen. Sorretut ja syrjäytyneet on lähes yhtä pahixia kuin me paremmat. Ja vetelämpiä. Tuttua oligarkkipuhetta.
xxx/ellauri056.html on line 293: 1800-luvulla valkoiset herrasväet rikastui kuin raketissa köyhälistön ja siirtomaiden selkänahasta. Sama meininki vaan jatkuu sijaiskärsijänä koko pallo. Maurice kermaperse koittaa jarrutella ja tarjoo mammonan kyytipojaxi yleviä näytelmiä kuten Pelleas ja Melisande. "Luultavaa on että jonain päivänä tulee hyvin voimakas vastavaikutus tuota aineellisten nautintojen intohimoa vastaan. " Luulit vaan. Ei tullut, tuli pää vetävän käteen ja suuri kärmistys siitä.
xxx/ellauri057.html on line 1381: Nyt mullon yhtä aikaa lainassa Tatu Wahlstenin kirjenivaska ja Karin Wadenströmin pakinat. Jos Kati on selkeästi materialisti köyhälistön asialla, niin näyttää Tatusta kehkeytyvän yhtä vääjäämättömästi idealistinen pääoman juoxupoika. Tosin sen kirjeet silkkineeseen Martti Haavioon ei ole luottamista pitemmälle kuin sen jaxaa heittää. Siinä on pukki kaalimaata pöyhimässä. Maralla ei ole pahemmin särmää luonnehtia Tatua hinteläxi, kun ize näyttää erehdyttävästi hattutelineeltä. Vitun Musta P-pää. Tosin sen pappisveli Jaakko on vielä paljon huonompi runoilija kuin se. Jaska on niiin paska etten viizinyt ottaa sen runoja Lahden Prisman poistohyllystä edes ilmaisexi. Käytettyjä piipunrasseja, sinimustia.
xxx/ellauri208.html on line 416: Omistuksen keskittymisestä harvoille seuraa köyhälistön kasvu, mikä on omiaan aiheuttamaan yhteiskunnallisia ristiriitoja, -levottomuuksia ja kansallisen yhteenkuuluvuuden tunteen murenemista.
xxx/ellauri363.html on line 201: Uuden ajan alku merkitsi taloudellista murroskautta, jolloin maalaisköyhälistön elintason laskua seurannut irtolaisväestön kasvu ja työvoiman liikatarjonta muuttuivat yhteiskunnallisiksi ongelmiksi. Koska keskiluokan valta ei voinut enää perustua rahvaan alistamiseen, oli rikosoikeutta demokratisoitava muun hallinnon tavoin. Mutta 1700-luvun loppupuolella yleistynyt vapausrangaistus paljasti ongelmakohtansa nopeasti. Vankilat täyttyivät rikoksen sovittajista ja vapausrangaistuksen humaani
11