Hassuttelukäytös | käy lukiota ja istuu kahviloissa oikein päin | käy ammattikoulua ja roikkuu ostarilla iltaisin |
ellauri024.html on line 770: Fixut ihmiset (hammaslääkäreitä ja pankinjohtajia, sanoi Mirjam Pylkkänen), hienot premissit (sanoi P.C.), hyvä tarjoilu, parhaat tavat ja käytös, voima ja rohkeus, hauska ja äänekäs seura, iloinen mieli - täähän on kuin Paska-Nalle tai Aarne Suomalaisella Klubilla. Näissä sfääreisä Arskan mielestä paras huumori muka kukoistaa. Mix hemmetisä Aarne kuumuu niin kovasti tosta Zapen knallista ja sen kohotuxesta? Kai se nauroi niille pienenä. On mustakin Monty Python yhä hyvä.
ellauri024.html on line 1292: jonka poisti käytöstä kalansilmä filosofi Harari,
ellauri024.html on line 1394: Tollaisen höpeximisen jälkeen voi ymmärtää, miten Helppo-Henrik jaxaa vielä toivoa niin paljon. Se toivoo jotain uutta holistista tiedettä, joka on vähemmän kiinnostunut hyväxikäytöstä. Ennen vois luottaa alkoholistiseen tieteeseen, missä analyyttiset filosofit juovat izensä hengiltä. (v Wrightin nenä olikin aika punainen.) Sillä tuskin mikään joukkoizemurhaa vähempi voi vapauttaa tiedettä elinkeinoelämän, hallitusten ja sotilaiden ohjailusta. Tehdään mikä on lainsäädännöllisesti sallittua ja taloudellisesti kannattavaa, ainakin jälkimmäistä. Maailmanlopun tuotteista on tullut jo valtavaa bisnestä.
ellauri025.html on line 1101: Izekkäät geenit valvoo apinan käytöstä
ellauri026.html on line 428: Alaviite: Kukahan on se tohtori jota E.R. retuuttelee loppupeleissä miekan käytöstä käännyttämistyössä?
ellauri031.html on line 323: Uomo superiore. Mulla oli kymmeniä vuosia Itixen K-kaupasta ostettu italialainen lyhythihainen kankainen kesäpaita jonka nimi oli Uomo di Mondo, ja toinen jonka nimi oli Mappa Mondo. Ne kului kovassa kesäkäytössä aika riekaleixi lopulta. Olin pitkään yli-ihminen, maailmanmies, pysyin kartalla. Seija vihas niitä.
ellauri032.html on line 275: No toihan on tuskin mikään teoria, noinhan se tuppaa menemään, mutta Hobbes oli mulkero kerta tollanen porvarillinen muka edistys heikompien kustannuxella oli sen mielestä hyvä asia. Niinhän se yx jutku antropologikin sanoi, se sama joka selitti paleoliittisestä dieetistä ja suolan käytöstä, niin Jared Diamond siis. Jossain Borneollako se oli, en muista, oli verikosto päällä koko ajan, piti pelätä, ei voinut poiketa polulta mezään ettei vihulainen yllätä. Ei ollut helppoa.
ellauri032.html on line 299: Hobbes kauhistui harhaoppisen leimasta ja koitti pyristellä syytteistä. Määräys kielsi Hobbesta enää koskaan julkaisemasta teoksia jotka käsittelisivät inhimillistä eli huonoa käytöstä. Vuoden 1668 painos hänen teoksestaan painettiin Amsterdamissa, koska hän ei saanut sensoreilta lupaa sen julkaisemiseen Englannissa. Muut teokset julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen.
ellauri032.html on line 435: Tommonen pitkästyttävän arvattava puolihauska oli tää Kleistin turahdus, tietystikin sixi, että siinä tölvittiin varsin vähän mitään pyhempiä normeja. Hyvixet oli hyvixiä ja konna konna, vaikka maalaisten käytöstavoissa oli huomautettavaa. Siitä ei kovin hersyviä nauruja vielä saa. Paljon ulkonäköön kohdistuvaa pilkkaa, se näyttää kutkuttavan Aarnea. Turhamainen mies. Mut ehkä just tollanen harmiton Charlie Chaplin huumori on Aarnen tapaista. Tai sit tää vaan sattu löytymään suomexi, kiitos puisevan J. Siljon. Saxassa tää on koululukemistona. Niinku Nummisuutarit, hohhoijakkaa. Mustavalkoista harmitonta pilaa kuin Speden skezit tesvisiossa. Sekin oli aika oikealla.
ellauri033.html on line 663: Mutta nää pöntöt pökiöt jotka pelaa peliteorian käsitteillä ei suostu ymmärtämään, että peliteoriakin on determinististä, ja siihen liittyvät tunteetkin determinoituja. Totta kai Adrien tuntee syyllisyyttä, koska se on ennustettavasti loukannut näitä robotteja koskevia pelisääntöjä. Robotit on ohjelmoitu niin, että ne tuntee vastuuta ja kärsii mielellänsä rangaistuxia. Rangaistuxet toimii niillä kuin pikku sähköiskut, lataa niiden pattereita ja tahdistaa niiden käytöstä. Ei siinä ole mitään ristiriitaista.
ellauri034.html on line 31: Kirjan fläpistä: Hans Fallada, parina viime vuosikymmenenä kaikkialla maailmassa suuren suosion saavuttanut saxalainen kirjailija on syntynyt 1893 Greifswaldisssa Preussin Pommerissa. Hänen isänsä oli juristi, mutta koulunkäynnin lopetettuaan nuori Rudolf Ditzen, joka on kirjailijan porvarillinen nimi, toimi kuitenkin useita vuosia käytännöllisillä aloilla, mm. maataloustyöläisen, kirjanpitäjän, kauppaedustajan yms. ammateissa. Hän kirjoitti pari expressionistista romaania ajan tyylin mukaisesti. Kuitenkin vasta 1931 ilmestyneellä ajankuvauxellaan "Bauern, Bonzen und Bomben" hän herätti julkisuudessa suurempaa huomiota erikoisesti voimaaan tyylinsa perusteella. Sitä seurasi sitten sarja romaaneja - mm 1932 "Mikä nyt eteen, Pinneberg" (mullon se) - joiden ansiosta hänestä tuli eräs nazi-Saxan luetuimmista kirjailijoista. Hans Falladan romaanien runsaaseen detaljirikkauteen yhdistyy kirjailijan harvinaisen voimakas elävöittämisen lahja: hänen teostensa sivuilla se maailma, jota hän pyrkii kulloinkin kuvaamaan, elää todella aitona ja rikkaana. (Ei sanaakaan sen viinankäytöstä eikä elinikäisestä morfiiniriippuvuudesta - niistä varmaan oli tässä apua). Kaiken pohjalla on lisäxi hienotunteista huumoria sekä lämmintä ja ystävällistä humaniteettia, joka kuitenkin välttää kaikkea näkyvää paatosta ja toistaalta taas tietoisesti korostavaa sentimentaalisuuttakin. Näine avuineen hänen kertomataiteensa on lämmittävää ja samalla mukaansatempaavaa, joka on siten myös selityxenä hänen suureen yleisönsuosioonsa.
ellauri036.html on line 113: Sitten lesken luoxe kotikäynnille. Piersonska onkin iloisempi leski kuin Musse osas kuvitella. selvillä muodista ja seuraa aikaansa. Ei sellanen ummehtunut haaska kuin Musse oli arvellut. Naivi, syvä ja rikas, noin metaforisesti siis. Risaisen mekon alla sykki lämmin sydän, kuten sanoi Hortto Könkkölä. Iloinen leski, vaikka kolhiintunut käytössä. Musse alkaa vähän jo lämmetä, kun paikalle ryntää joku Mister Collinsin kaxoisolento, läski ja kalpea papinretale, joka taitaa myöskin riijailla leskeä. Musse ei ole voinut koskaan sietää läskeja ja kalpeita pappeja, ja ikävä kyllä tämä on juuri sellainen. (Vergnaud, josta Musselle ja papinretaleelle tulee sanaharkkaa, oli vallankumouxen aikainen girondisti eli mensevikki, jollaiset jyrkkä siipi puzas tieltä kun päästiin vauhtiin.)
ellauri036.html on line 1992: Stooan tiimihenkisemmät lakimiehet ei haaveilleetkaan hierarkian poistosta. Ne ei kantilaisesti kuvitelleet et maailma on tasavertaisen herrasväen ostospaikka. Ne tiesi että apinahommeleissa on kyse suosinnasta ja arvovallan käytöstä. Ratkaistava ongelma on miten valtaapitävien tulee käsitellä vallanalaisia. Hierarkiaa ei voi poistaa, voi vaan koittaa saada sen lutviutumaan. Ei tää homma ole mitään Marttakerhon yhteiskivaa. Stooalaisten approach oli paljon lähempänä nykyajan lainkäyttöä kuin Martan utopiat. Stooalainen homma toimii just koska se on vallanpitäjien filosofiaa vallanalaisia vastaan, niinkuin vaikka Seneca. Stooalainen neuvo ruumiskasojen päällä hyppimiseen on: tapetaan ne vaan kylmän rauhallisesti siistiin riviin, ja hypitään vasta kotona eikä telkkarissa helvetti. Jätetään tappaminen ammattilaisille, ne on opetettu pitämään turhat tunteet kurissa. Bisnes as usual, no hard feelings, no harm done. (James Q. Whitman)
ellauri040.html on line 129: Aristoteles ja Kylli-tätikin painottavat kultaista keskitietä, paino sanalla kultainen. Wilhelm Occamilaisen partaveizi on Jyrkin (ja ehkä Eskin, mulla ei nyt ole käytössäni alkuteosta), mukaan Aristoteleelta förbitty. Ei sitä tosiaankaan ole paljon käytetty, parrat rehottaa. Vois tehdä kuvagallerian parrallisista filosofeista ja parrattomista ja koittaa päätellä jotain siitäkin. Luultavasti parrakkaat on parempia (en kerro mixi ajattelen näin), mut saas nähdä. Plotinoxen jätän omaan arvoonsa, se oli täysin paska.
ellauri041.html on line 42: Vuonna 1918 Tšukovskista tuli Gorkin aloitteesta perustetun Vsemirnaja literatura -kustantamon englanninkielisen osaston johtaja. Hän venäjänsi paljon amerikkalaisten ja englantilaisten kirjailijoiden teoksia ja laati sovituksia lastenkirjallisuuden klassikoista. Käännöstieteellisten tutkimustensa tulokset Tšukovski julkaisi kirjassaan Printsipy hudožestvennogo perevoda (1919), jota hän myöhemmin laajensi nimillä Iskusstvo perevoda (1930, 1936) ja Vysokoje iskusstvo (1941, 1964, 1968). Tšukovski osallistui aktiivisesti kielenkäytöstä 1950-luvulla käytyyn keskusteluun ja puolusti venäjän kielen puhtautta teoksessaan Živoi kak žizn (1962).
ellauri042.html on line 334: Riitta Rothilla on käytössä sama tekniikka, toimii kuin junan vessassa.
ellauri043.html on line 46: Huomaa muuten että 10 käskyn tärkeimmät poinzit voi jäsentää myös linnunlaulun termeillä: on EAT! EAT! syntejä (varkaus ym. reviiriloukkauxet), FUCK! FUCK! syntejä (no ne), ja KILL! KILL! syntejä (väkivallanteot). Termiittipesästä kertoo paljon se, mihin järjestyxeen nää 3 pannaan. Oisko niin, että synnit on sitä pahempia, mitä vaikeempi apinaa on saada niistä koijatuxi pois. Vähiten lajinomaista käytöstä pitää aivan erityiseen termentää. FUCK! FUCK! synnit on lieviä, elleivät ne loukkaaa EAT! EAT! reviirejä. KILL! KILL! synnit on pahoja vaan jos ne tapahtuu tiimin sisällä, muuten ne on ihan A-ok. Oikeastaan reviirisynnit on pahimipia. Vielä pahempia on vaan meemisynnit. Omat meemit on kaikkein pyhimpiä, koska ne on kaikista luonnottomimpia, ja ihan viimeisexi opittuja. Oman pesän hajun tunnistus ei tule apinalle luonnostaan. Oman perheen vaan, kuten neandertaaleille.
ellauri047.html on line 914: Teresia otti käyttöön virkamiehet ja valtionverotuxen, käänsi aatelia pienemmälle. Populistipersutoimia. Koitti panna kuriin #metoo käytöstä, kielsi sotilailta huoraamisen. Äijät vaan nauroivat. Ei ollut nettiä, mut pelattiin ja katottiin teatteria, syötiin ja tanssittiin. Mitä eroa.
ellauri049.html on line 1078: Fjalar on muinaisskandinaavisen taruston henkilöhahmo. Suomessa nimen on tehnyt suosituksi Runebergin teos Kuningas Fjalar vuodelta 1844, joka merkittävästi vaikutti suomalaisen kansallishengen kehittymiseen. Nimestä on aikoinaan ollut käytössä myös suomenkielinen mukaelma Vielar. Vielarista tiesin vielä vähemmän eli nevö hööd. Fjalarilla on poika Hjalmar, josta tulee väliin mieleen punakapinaa torjunut Pojun aseveli Hjammu ("älä jauha!") väliin sen kuuluisampi pedofiili kaima. Sit on kuulemma vielä Taneli Mäkelän esittämä roolihahmo Fjalar eli ”Fjalle” sarjassa Handu Pumpulla. Nevö hööd liioin. Varmaan joku siikveli sarjaan faktu homma jossa Taneli oli se hömelö kaheli. Tekivät pilkkaa vanhuxista, nyt on izekin sellaisia. Sattuu omaan nilkkaan.
ellauri051.html on line 1519: 917 Only three guns are in use, 917 Vain kolme asetta on käytössä,
ellauri055.html on line 570: Mirkulla ja Jussilla oli oppaana Kama Sutra tai vastaava. Useimpia asentoja he olivat kokeilleet myös käytännössä. Hurjasti, hellästi, leikkien ja hassutellen. Joskus he olisivat toivoneet että lattiapinta-alaa olis käytössä enemmän. Ja Jussilla pitempi porkkana.
ellauri055.html on line 624: Theofrastoksen Luonteita-teoksen tapaan La Bruyère määrittelee teoksessaan ominaisuuksia, kuten "imartelevuus" tai "maalaisuus", ja antaa sitten esimerkkejä näistä luonteenpiirteistä ja käytöstavoista henkilöiden muodossa. Moralistina hän pyrki esittelyllään parantamaan aikansa yhteiskunnassa vallinneita käytöstapoja. La Bruyèrella oli laaja ja monipuolinen sanasto ja taitava satiirinen kirjoitustyyli. La Bruyèren tyyliä ihailivat myöhemmin 1800-luvun merkittävät ranskalaiskirjailijat, kuten Gustave Flaubert ja Goncourt-veljekset. Kahdeksan painosta Caractères-teoksesta ilmestyi La Bruyèren elinaikana. La Bruyère laajensi teoksessa olleita kirjallisia muotokuvia niiden suuren suosion takia. Lukijat alkoivat yhdistää kuvauksia todellisiin henkilöihin, mutta La Bruyère kiisti, että ne perustuisivat yksittäisiin henkilöihin. Kirjassa esiintyvät verhotut viittaukset aikalaisiin tekivät La Bruyèren valinnan Ranskan akatemiaan haastavaksi, mutta hänet valittiin lopulta vuonna 1693. Diplomaatti ja muistelmakirjailija Louis de Rouvroy, Saint-Simonin herttua kuvasi La Bruyèrea muistelmissaan kunnialliseksi, rakastettavaksi ja vaatimattomaksi.
ellauri055.html on line 832: Heinän kuivatukseen käytettyjä seipäitä on Suomessa aikojen saatossa ollut käytössä useaa eri mallia. Nyt kuukauden esineenä olevassa heinäseipäässä on seipääseen kiinnitetty hieman vinottain olevia pitkiä tappeja. Se näyttää hattunaulakolta.
ellauri055.html on line 1211: Seura julkaisi vuosina 1771–1778 tätä Suomen ensimmäistä sanomalehteä Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, joka lyhentyi jokapäiväisessä käytössä Åbo Tidningariksi. Ei ois kannattanut.
ellauri055.html on line 1351: Himpskatti! Toihan lyylin huudahtama no-lause on mun kuuluisassa "Well" in Dialogue Games- tutkimuxessa sivulla 78, esimerkki iii. Esimerkki no-sanan yllättymistä ilmaisevasta käytöstä. Sixe tuntui niin tutulta. Se on kyllä varmaan otettu Nykysuomen sanakirjasta. Enhän mä tätä Sillinpään esikoista ole koskaan lukenut, ennenkuin nyt.
ellauri058.html on line 51: Eunukki: Uutinen tänään: Japen käytös järkyttää viettelysten saaren iltanuotiolla - totaalisesti romahtanut Mattu joutuu poistumaan kameroiden edestä.
ellauri058.html on line 557: Komppania K:n suomennoxen sotatermeistä Karonen löytää virheitä, hänen mukaansa esimerkiksi 'automaattikivääreitä' ei käytetty ensimmäisessä maailmansodassa. Suomentaja Janne Tarmio toteaa vastineessaan Karoselle, että hän valitsi käännökseen termin "automaattikivääri" lähdeaineistoon tukeutuen. Amerikkalaisilla oli sitä paitsi ensimmäisessä maailmansodassa käytössä MI918 BAR, jonka luontevin vastine historiallisissa yhteyksissä on hänen mukaansa juuri automaattikivääri.
ellauri060.html on line 199: Jos pastori olisi asunut muuallakin kuin syrjäisellä Viluvaaralla Itä-Suomessa, esimerkiksi Turun keskustassa, pastori olisi todennäköisesti löytänyt itsensä Kakolasta vaimonsa surmanneena, jos hänellä olisi ollut ase käytössään.
ellauri061.html on line 1434: ”Aivan varmasti 1930-luvun natsi-Saksassa esitettiin myös vaatimuksia, että miksi ei ole dialogia, miksi aina vastakkainasettelua. En missään tapauksessa vaadi dialogia. Sen sijaan vaadin järjenkäyttöä.” (Tää kuulostaa hyvin, hyvin pahalta. Järjenkäytöstä oli endlösungissakin kysymys. Ei mitään dialogia, verdammt. Turpa kiinni jutkut ja suihkuihin.)
ellauri061.html on line 1529: ”Oikeastaan ihmiset ovat piiloutuneet geeniensä taakse”, Jari sanoo. Niinhän käytöstä selitellään, sanomalla että ”jumala on luonut minut tällaiseksi” tai ”se on geeneissä”. Moni asia ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi moraalia sieltä ei löydy.
ellauri062.html on line 82: Töissä ja arkiaskareissa sairaus saattaa ilmentyä hidastumisena ja epävarmuutena tutuissa tehtävissä. Tämän vuoksi potilaan uupumus lisääntyy ja potilas vähentää usein esimerkiksi vanhoja harrastuksia. Potilas saattaa lisäksi olla ahdistunut, masentunut ja ärtynyt. Eikä siinä kaikki! Tutkijat ovat havainneet, että lievä käytöshäiriö voi edeltää lievää muistihäiriötä Alzheimerissa, ja se voidaan joskus havaita ensixi.
ellauri062.html on line 586: Gunder näkee linkin hieman laajemmin kuin Aarseth, jolle linkki on kehotus siirtyä tiettyyn kohtaan tietyssä tekstissä. Samanlainen ankkurien merkitsemistapa on käytössä myös Lotta Lófaszin hypertekstuaalisessa romaanissa Den svarta solen (2009).
ellauri063.html on line 420: "Tiettyjen autismin lajien tunnistuxeen ei tieteellä ole edes keinoja." Hölmöä. Autismi on käytöshäiriö kuten ovat narsismi ja psykopatia. Ei häiriötä, ei tautia. Poliitikoimissa ja kirjailijoissa nää kaikki on ihan normikäytöstä.
ellauri065.html on line 333: Äskeisessä sitaatissa oli käytössä Juotikkaalta vielä kokeilematta jäänyt kikka: textin on mukeltanut optinen lukija. Se luo kiinostavia poeettisia tehoja, eikö teistäkin?
ellauri065.html on line 601: Kirjassa syytetään punavihreitä veltosta kaiken hyväksymisestä. Konservatiivien mukaan yhteiskunnalla pitää olla selkeitä arvoja ja kriteerejä. Kun tällaisia kriteerejä sitten sovelletaan, konservatiivit valittavat, että kirkkoihin ja yritysten johtokuntiin tunkeudutaan. Konstigin mukaan konservatiivit pitävät ihmisluontoa melko pysyvänä. Ihmisessä on “peto pinnan alla”, ja ihmisen “kapasiteetti pahaan on järkyttävä”. Heti seuraavalla sivulla kuitenkin kirjoitetaan, että “ihmistä ei voi ymmärtää abstraktina kokonaisuutena, koska hän on sellainen kuin on juuri siksi, että hän on syntynyt tietyssä paikassa ja ajassa”. Jälkimmäinen sitaatti voisi olla kenen tahansa postmodernin marxistin näppäimistöstä, koska siinä kiistetään pysyvä ihmisluonto ja korostetaan, että instituutiot ja yhteisöt mulkkaavat ihmisen käytöstä.
ellauri065.html on line 689: Loppukaneetissa Jaska tunnustaa että sen koko suku on paska, yhtään sotaveteraania. Juoppoja vankilalintuja ja vankileirin Lydia, Annikki Kallio. To the wall! Praise be. May the lord open. WTF-pommi-iskusta selvitään noudattamalla lajinomaista vittumaista käytöstä, kuluttamalla tuotteita ja palveluja. Niin aina.
ellauri066.html on line 330: Ilman epäilystä Pynchon on lingvistinen telinevoimistelilja, jolla on useita ääniä käytössään, nimittäin Tompan, Tuomaan, Tomin, Tolpan, Tulpan, ja Pynchonin. Sen kieli on lemuavaa ja häikäisevää. No sillä on toi 1 tomppamainen maneeri. Gotta give him that. Muttei paljon variaatiota siitä. Teinihuumoria laskettavat teinipojat on sen ainoo arkkityyppi.
ellauri066.html on line 874: Neljä päivää myöhemmin Uppsalan lääni ottaa käyttöön alueellisia rajoituksissa koronan taltuttamiseksi. Viikkoa myöhemmin neljä muutakin aluetta asettaa alueellisia koronarajoituksia. Pian alueelliset rajoitukset ovat käytössä kaikissa 21 läänissä.
ellauri067.html on line 465: Antinomistit ovat uskonpuhdistuksen aikainen kristillinen ryhmittymä, joka korosti syntien anteeksiantamista, mutta vähätteli syntiä ja hengellistä lakia. Antinomismin synnyttäjä oli Martti Lutherin ystävä Johannes Agricola. Antinomistien pääväittämä on, ettei lakia tulisi saarnata ollenkaan. Eli että hengellisen lain sijasta uskon synnyttää evankeliumi. Hengellinen laki poistettiin kokonaan käytöstä. Luther kirjoitti antinomisteja vastaan kirjan "Antinomilaisia vastaan". Luther on myös todennut Agricolasta: "ettei kukaan paavi ole häntä kiusannut niin paljon kuin Agricola". Antinomistisen opin toinen äärilaita on oppi lain kolmannesta käytöstä. Antinomistinen riita syntyi luterilaisessa kirkossa 1500-luvulla siitä, onko lain saarnaaminen tarpeellista vai ei. Crazy Sue Dunham oli antinomiaani noita 1700-luvulla jenkkikapinan aikoihin. Wild woman of the Berkshires. Joo eihän ilman lakia ole syntiä, ja ilman syntiä ei tarvi armoa, ja ilman armoa ei pappeja. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin!
ellauri071.html on line 254: sijaan on käytössä kolme ei-reaalista akselia