ellauri024.html on line 1380: Tämän irrationaalisen ja kärttyisän vihanpurkauxen kohteina ovat mm. anarkistit, terroristit, hipit ja vuoden 1968 pariisilaisopiskelijat. Mikä tahansa järjestys on von Wrightille parempi kuin ei mitään järjestystä. Hän kammoxuu "kaikkea järjestystä vastustavia voimia" (lue, vallizevaa järjestystä), jotka "uhkaavat ihmisyhteisöä (lue: kapitalistista maailmanjärjestystä) hajoamisella ja kaaoksella" (lue: pörssiromahduxella). von Wrightin muka kulttuurikirjoittelun pelkuruus, jälkeenjääneisyys ja harrastelijamaisuus kätkee juuri tämmöisiä julkilausuttuja ja julkilausumattomia patakonservatiivin käsityxiä. (Ja just TÄSTÄ luultavasti Aarne Kinnunenkin pillastui. Hemmetin huligaanit! Krunikan huoneisto ja kesämökki Hämeessä on nyt vaarassa!)
ellauri035.html on line 721: siellä kukkalipun joka kätkee todellisen jumalan.
ellauri048.html on line 1277: And half conceal the Soul within. Ja puolix kätkee sielun siellä sisällä.
ellauri112.html on line 169: * * * * * Valaisevan vertauskohdan edellisen kanssa tarjoaa eräs toinen paikka filosofisella taistelukentällä, jossa materialistit ovat taittaneet monta peistä, nim. kysymys sielun ja ruumiin suhteesta. Reaaliset tiedot aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta olivat materialismin kukoistuskaudella vallan mitättömät. Mutta tämä tietämättömyys peitettiin innokkailla väitteillä siitä, että »sielu» totisesti ei ole muuta kuin atomien liikettä, että aivot erittävät ajatuksia samoin kuin maksa sappea, että sielunelämä on jonkunmoista »fosforesenssia», tai mitä kaikkia lausetapoja silloin keksittiinkin. Nykyään tiedämme ainakin jotain aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta, tiedämme, että aivojen harmaa kuori on »tajunnan elin» siinä merkityksessä että sielunelämä on siitä välittömästi riippuvainen, vieläpä siten että ainakin alkeelliset sieluntoiminnat (aistimukset ja ruumiilliset tunteet) ovat »lokaliseeratut» tarkasti määrättyihin aivokuoren alueisiin; ja on erittäin luultavaa, että myös n.s. korkeammat sieluntoiminnat ovat sidotut määrättyihin aineellisiin tapahtumiin aivokuoressa. Tieteellinen psykologia julkilausuu tämän riippuvaisuussuhteen »psykofyysillisen parallelismin» periaatteellansa, joka on osoittautunut erinomaisen hedelmälliseksi »työ olettamukseksi» ja joka sisältää, että sielullista ilmiösarjaa vastaa joka kohdassa aineellinen tapahtumasarja aivokuoressa. Mutta kun edellinen vähän väliä kätkee, kun sitä vastoin jälkimäinen on katkeamaton, on luonnollista, että aineellinen tapahtumasarja selityksissämme pannaan sielullisen perustaksi. Tämän takia onkin fysiologisen psykologian lopullisena päämääränä, lyhyesti sanoen, koettaa selittää sielulliset ilmiöt määrätyistä aineellisista edellytyksistä. Onko tämä materialismia? Ei suinkaan, sillä metafyysillinen juopa sielullisen ja aineellisen välillä jää olemaan kuten ennenkin. Sen ylipääsemättömyyttä ei vähääkään muuta se, että vähitellen yhä tarkemmin opimme tietämään, mitä aivokuoren kohdan kiihoitusta ja minkä asteista, minkä luontaista kiihoitusta kukin sielullinen ilmiö vastaa. On eräitten periaatteellisten filosofisten syiden takia mahdoton ajatellakin, että tämä kuilu jollakin tieteellisellä tavalla voitaisiin täyttää. Olemme tässä omituisen ristiriidan edessä. Toisella puolen on pieni, mutta vähitellen varmasti kasvava tietomme siitä lainalaisuudesta, joka vallitsee sielullisen ja aivo-toiminnan kesken, toisella puolen on suuri valtava tietämättömyytemme tämän lainalaisuuden syvemmistä perusteista ja syistä, aineen ja hengen suhteen todellisesta luonteesta. Filosofit ovat aina ponnistelleet ajatustaan tämän kysymyksen ratkaisemiseksi ja saaneet tulokseksi joukon arveluita...
ellauri282.html on line 683: maa, joka kätkee vanhat,
ellauri300.html on line 856: Meidän on kuitenkin muistettava, että Jumalan Sana, joka on elävä ja toimiva, on myös voimakas kanava, jota Jumalan Henki käyttää tuodakseen ihmiset pimeydestä uskoon Jeesukseen Kristukseen ja muuttaakseen heidät tekemällä heistä Poikansa kaltaisia. Valona, joka loistaa tämän maailman pimeydessä, se paljastaa ihmisen synnin, mutta ihminen rakastaa pimeyttä, koska se kätkee hänen pahat tekonsa. Hän vihaa valoa juuri tästä syystä; se paljastaa hänen pahat tekonsa (vrt.Johannes 3:19-21). Nämä voivat olla tietämättömyyden, välinpitämättömyyden tai kapinan tekoja tai niiden yhdistelmää, mutta siitä huolimatta se usein johtaa vihaan valoa kohtaan, joka ilmenee muodossa tai toisessa. Tämä viha on nitistettävä joskus kovillakin otteilla, vähänkuin lasertykillä.
ellauri345.html on line 647: Fichtestä poiketen Arndt ihannoi voimaa ja väkivaltaa. Sotaakin hän piti Jumalan säätämyksenä, koska ihminen epätäydellisyydessään ei kestäisi ikuista rauhaa, vaan kaikkinaiset paheet kitkisivät hänestä tällöin viimeisetkin hyveet. Orjamieli oli kirjailijan paheista suurin. "Jokainen, joka kätkee koiran mielessä oikean asian, livahtaa pian oikean ja väärän ympärille."
ellauri362.html on line 461: pilkkaa hidasta näkyä ja kätkee synkän taivaan;
ellauri371.html on line 376: "On vain yksi totuus." Liberaalien utopistien rooli tulee olemaan tyyliin lapset leikitään vihdoin, kun meidän valtakuntamme au-lapset tunnustetaan. Siihen asti he palvelevat meitä hyvin. Annan sinulle palvelua. Siksi lähetämme edelleen mieleen kaikenlaisia fantastisten teorioiden keksintöjä, mutta vdukh vydukh ja oletettavasti progressiivinen: olemmehan me täysin menestys. Varjohallitus käänsi edistyksen myötä aivottomia päitä eikä goimien joukossa ole sellaista mieltä, joka näkisi sen. Tämä sana kätkee häiriötekijän totuudesta kaikessa tapauksissa, joissa asia ei koske aineellisia keksintöjä kuten sateenvarjot, sillä on vain yksi totuus, siinä ei ole sijaa edistymiselle. Edistys, vääränä ideana, toimii totuuden pimennyksenä. Se hyödyttää meitä, niin ettei kukaan muu tiedä, paitsi me, Jumalan valitut, niks, sen vartijat.
xxx/ellauri027.html on line 337: Lenita Airisto: Kauneus on lisäarvo, Otava 2004 Lenitan uusi suurtyö. Jos luulet tuntevasi tämän kirjailijan, erehdyt. Tai lähihistoriaakaan. Kauneus on lisäarvo, mutta se myös kätkee. Tämä kirja osoittaa, mitä kätköistä avautuu kun vähän katsoo, kun katsoo Suomea ja maailmaa yhden voimanaisen silmin, kokemuksin ja tosissaan.
xxx/ellauri126.html on line 163: julkinarsistin itsekeskeisyys ja röyhkeys on avointa, piilonarsistinen uhri kätkee vihansa ja salakavaluutensa
xxx/ellauri126.html on line 593: Aidon izen paljastuminen voi aluxi ujostuttaa neitiä. Tukiryhmässä voi seurata toisten avautumista. Henkisen läheisyyden tarpeen voi korvata esimerkixi fyysisellä sexuaaliaktilla. Tärkeää: kaikenlaiset vihantunteet ovat sallittuja, jopa suotavia. Narsismia voi parantaa häpeämättömällä izensä kunnioittamisella ja rakastamisella. Izekkäästi toistettu minä-sana kätkee taaxeen äärettömyyden. (Ei pidä sekoittaa rajattomuuteen.)
xxx/ellauri129.html on line 305: Kahden pariskunnan jäsenillä on kaikilla suhde vaaraan. Värikuulataisteluita järjestävä yrittäjä Eero leikkii vaaralla, estynyt Lari kätkee omat väkivallan täyttämät mielikuvansa. Eevalla on pakoreitti, Italia. Aino on töissä päihdeasuntolassa, huolehtimassa onnellisten yhteiskunnasta pudonneista, vapauden uhreista. Mutta kuka nirhataan? En kerro, lue Elisasta, 30 päivän ilmaistarjous. Hei ei tarvize, Rikun sepustus löytyi kierrätyskeskuxen ilmaishyllystä. Pikaisesti selaten se vainaa saattoi olla Frogi. Ei oikein jaxa perehtyä.
xxx/ellauri166.html on line 239: Väärin pojat! Hän näkee sen, mutta Hän ei vihastu niin äkkiä kuin me; hän kätkee vihansa ja nauraa jonkin aikaa. Mutta me emme näe tätä naurua, jolla Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; siksi siihen täytyy uskoa.
xxx/ellauri175.html on line 592: Kunpa tietäisit kuinka suloinen tulevaisuuden sieluni yö on ja kuinka monta unta olet odottanut minua! Kunpa tietäisit mitä huimauksen, melankolian ja toivon aarteita persoonallisuuteni kätkee! Minun eteerinen lihani, joka odottaa vain henkesi henkäystä tullakseen eläväksi, ääneni, jossa kaikki harmoniat ovat vangittuina, minun kuolematon pysyvyyteni, eikö se mitään, turhan päättelyn kustannuksella, joka todistaa, että minua ei ole olemassa? — Ihan kuin et olisi vapaa kieltäytymään tästä turhasta ja kuolevaisesta todisteesta, kun se itsessään on niin kyseenalainen, koska kukaan ei voi määritellä, mistä tämä Olemassaolo, josta hän puhuu, alkaa tai missä sen olemus tai sen käsite koostuu. "Onko syytä pahoitella, etten ole kavaltavien rotua? niistä, jotka hyväksyvät valoissaan etukäteen mahdollisuuden jäädä leskeksi? Minun rakkauteni, sillä olen kuin se, jolla enkelit sykkivät, sisältää ehkä kiehtovampia viettelyjä kuin maallisilla aisteilla, joissa muinainen Circe vielä nukkuu!
xxx/ellauri175.html on line 824: "Näin", jatkoi Edison, "työ on tehty, ja voin päätellä, että se ei ole turhaa simulaakkaa. Sen vuoksi, sanomme, lisätään sielu ääneen, eleeseen, intonaatioihin, hymyyn, rakkautesi olevan elävän naisen kalpeuteen. Tässä kaikki nämä asiat olivat vain kuolleita, järkeviä, pettäviä, huonontuneita: heidän verhojensa alla kätkee nykyään naisellinen kokonaisuus, jolle tämä epätavallinen kauneus ehkä kuului, koska hän osoitti olevansa sen elävöittämistä arvoinen. Siten keinotekoisen uhri on lunastanut keinotekoisen! hän, joka hylättiin, petettiin alentavan ja säädyttömän rakkauden vuoksi, on kasvanut näkemykseksi, joka pystyy inspiroimaan ylevää rakkautta! se, joka iski sen toivossa, terveydessä, omaisuudessaan, itsemurhan seuraukset, käänsi itsemurhan pois toisesta. Äännä nyt varjon ja todellisuuden väliltä. Luuletko, että tällainen illuusio voi pitää sinut tässä maailmassa ja olla elämisen arvoinen?
xxx/ellauri193.html on line 567: Ranskis kasarileffassa junaonnettomuudesta selvinnyt osaton tyttö Helene pääsee vahingossa varakkaan viininviljelijäperheen pojan lesken vaihdokkaaxi ja kiintyy vähitellen koko perheeseen, varsinkin kilttiin anoppiin Lenaan ja pikkuveli Pierreen. Kun psykopaatti vauvan isä tulee vainoamaan perhettä, Helene puukottaa sen kuoliaaxi, Pierre kätkee ruumiin ja Lena ottaa syyn niskoilleen. Kaikki ovat onnellisia. Tää oli hyvä ohjelma, tästä mie pidän. Tää on mun moraalikäsitysten mukaista: hyvät on kilttejä toisilleen ja pitää yhtä, paskiaiset tapetaan muitta mutkitta. Kikka on vaan siinä että tietää lähimmäisensä. Paskiaisen määritelmä riippuu puolesta.
xxx/ellauri237.html on line 1056: Optimismista on kuitenkin tullut muotia, ja jotkut ihmiset haluavat näyttää optimistisilta, vaikka heidän sisäinen maailmansa on murtunut. Heillä ei ole hyvää yhteyttä itseensä, mutta he peittävät itsensä optimismin luotiliivillä. Falski optimismi ruokkii sitä, ettei halua kohdata todellisuutta ongelmien välttämiseksi, ja siitä tulee kaksiteräinen partaterä, joka ennemmin tai myöhemmin päätyy vahingolliseksi. Lyhyesti sanottuna se kätkee kivun ja kärsimyksen kieltämisen.
xxx/ellauri251.html on line 254: Over her eyebrows hiding her eyes; Kulmakarvoihin jotka kätkee hänen silmänsä;
xxx/ellauri397.html on line 83: Vielä yllättävämpää kuin näiden maalausten sisältö on se, että tämä teologinen symboliikka oli lukuisten kaivertajien, maalareiden ja yleisön ulottuvilla. Se on yllätys, joka puhuu ehkä eräänlaisesta unohduksesta: nykymaailman "massiivinen historiallinen vetäytyminen kristinuskon myyttisiltä perusteilta", konteksti, jossa nämä kuvat olivat kerran luettavissa. Steinbergille ostentatio genitalium -traditio käy kauppaa "erektio=ylösnousemus -yhtälöllä", joka antoi katsojalle mahdollisuuden päästä käsiksi "kuoleman elävyyden lihan" pyhään mysteeriin. Löydämme näkyvän esimerkin tästä "yhtälöstä" useista hollantilaisen taidemaalarin Maerten van Heemskerckin teoksista, joiden otsikko on Mies of Sorrows , jotka osoittavat ylösnousseen, leimautuneen Kristuksen, jonka lanneliina paljastaa paljon enemmän kuin kätkee. Kuvissa, joissa kangas pukee onnistuneesti Jumalan Pojan, virtaavan materiaalin lisääntymisestä voi tulla varautunut korvike, kuten Wolf Huberin Pelastusallegoriassa (n. 1543), jossa ontuva käärme roikkuu elottomana kaukaisella ristillä, kun taas Kristuksen perizomaa pöllyttävät höyhenet.
20