ellauri009.html on line 844: Onko usko siis tunne? Tunteet on käsityxen ja tuntemuxen tuloja.

ellauri036.html on line 1982: Vielä yx järkky ero eurooppalaisen ja jenkkikäsityxen välillä ihmisoikeuxista. Meillä ajatellaan et ihmisillä on joku oikeus yxityisyyteen. Jenkeissä ei tää ole yhtään selvää, koska siellä mainostajilla on vähintään yhtä iso kala vedessä ja lehmä ojassa. Semmosia lakeja ei voi tehdä jotka rajottaa yrittämisen vapautta, ja six gog ja magog plus silverfish saa vapaasti koittaa tiirikoida jokaikisen puhelinta ja tirkistellä verhoista. Jos työläiset ei haluu että niitä valvotaan, niin ainahan ne voi äänestää jaloillaan ja lähtee kilometritehtaalle. Tää on vapaa maa.
ellauri038.html on line 312: Kymmenentuhatta, se on yhtä kuin suuren elokuvateatterin yleisö viisinkertaisena. Niin oli tehtäväkin, jos aikoi saada asiasta havainnollisen käsityxen: kottava viiden elokuvateatterin yleisö jollekin kaupungin torille ja annettava heidän kuolla yhteen läjään. Saattoihan silloin ainakin sijoittaa tuttuja kasvoja tuon nimettömän joukon päällimmäisixi. Mahdoton kuvitelma, tietysti, ja kuka sitä paizi tunsi kasvoja 10K?

ellauri050.html on line 429: Tää on 1 monista Renén eli Rainerin luonnoxista, ei niistä tullut sen valmiimpaa. Jotta Renestä saa syvällisemmän käsityxen, otetaanpa sen paras runo, yleisöäänestyxessä. Kuten seuraavasta taulukosta ilmenee, se on runo nimeltä Panther. Kertookohan se Rainerin puumasta? Ei taida kertoa. Varmaan Renestä izestään. Niin aina.
ellauri050.html on line 641: Vietin suven viimeisiä päiviä Itämereen pistäville rantakallioille rakennetussa kesäkodissani, jonka ylize useimpien muuttolintujen siivet jo olivat suhisseet. Melkoinen suhina, kun kaikki halus välttämättä lentää just siitä. Kai ne oli kuulleet musta. Keskustelin mökkinaapurini, vanhan hampaattoman reuhkapään kalastajan kanssa lintujen muuttoajoista, josta äijällä oli omat omituiset käsityxensä. Kehtas väittää vastaan kansallisrunoilijalle ja professorismiehelle. Jouzenet muka pysähtyivät meidän lahdelle ja polkee siinä vettä kunnes jalat jäätyy kiinni. Olisin maxanut paljon, ehkä jopa satalappusen vanhaa rahaa nähdäxeni sen omin silmin, mutta ukkopa ei huolinut. (Ei ollut silloin satasen setelissä jouzentenkuvia, satanen oli punainen ja siinä oli havunoxia.)
ellauri115.html on line 197: Hän ei tietänyt tuon käsityxensä alkuperää ja syntyä, mutta se oli salakavalasti syövyttänyt hänen uskonnostaan pohjan ja saanut hänet hoippumaan uskomisen ja uskottomuuden välillä. Hänen teki toisinaan mieli uskoa rehellisesti isien jumaliin, mutta samalla hän tunsi ärsyttävää halua kieltää heidät ja eziä izelleen uuden jumalan, jossa ei olisi hituistakaan julmuutta. Mutta ainoa tietoisuus, jota hänellä tuosta asiasta oli, oli se, ettei mikään uskonto ollut saavuttanut eikä nähtävästi saavuttaisikaan sukukypsyyttään, ja ilman sitä kaikki oli tyhjän jauhamista, ihmisten pettämistä.
ellauri117.html on line 642: Kehuttava jumala ja meidän herran Jeshuan rasvixen iskä joka palkizi meitä kaikella pneumaattisella kehulla taivaanpankolla rasvixen muodossa kun valizi meidät siinä ennen maailman pystytystä meidät olemaan pyhiä ja laittamattomia vastapäätä sitä lempeydessä. Päätettyään etukäteen meidät adoptioon rasvixen Jeshuan läpitte siihen, sen tahdon hyväxinäkemyxen mukaisesti sen kehun kazomuxen hymistyxeen, missä se palkizi meitä laupiaalla jossa meillä on maxusuoritus sen veren läpi pääsy lipsahduxista sen armeliaisuuden rikkautta myöden jota se syyti meihin kaikessa viisaudessa ja harkinnassa tiedottaen meille sen tahdon salaisuuden sen näkemyxen mukaan jonka se oli etukäteen kexinyt: eräpäivien taloudellisuuden nimessä tehdä yhteenvedon kaikesta rasvixen muodossa, sekä ne taivaalliset että ne maalliset siellä minne myös meidät kuzuttiin etukäteen kazottuina sen pläänin mukaan joka hommasi kaiken sen tahdon halun mukaan notta me ollaan sen kazomuxen hymistyxeen ne etukäteen toivotut rasvixessa johon myös teidät kuultuanne totuuden ja selviämisenne ilouutisen ja tultuanne siitä vakuuttuneixi on sinetöity samaan komentoon pyhällä paineilmalla joka on meidän perinnön yleissitoumus talletuxen lunastuxeen sen käsityxen hymistyxeen jne.
ellauri145.html on line 40: Piha-antero julkaisee 1940 Mustan huumorin antologian. Esipuheessa se torjuu käsityxen, et musta huumori tarkottais jotain lakuläppiä, tarbaby cracks. Ei vaan huumori on mielihyvän prinsiipin paradoxaalinen voitto todellisista olosuhteista. Tää formulointi on kyllä kopioitu suoraan Freudin huumorpaperista. Samanlaisia hersyviä huumormiehiä ne oli molemmat.
ellauri145.html on line 94: Swift on Anteron käsityxen mukaan eka jonka kokonainen vizikirja säilyi jälkimaailmalle. Rabelaisia ei lasketa, koska se nauroi mukana. Swift vihas apinakööriä, mutta pysytteli piispana ja shtuppi mielellään Varinaa, Stellaa ja Vanessaa. Se lahos latva edellä ja testamenttasi mielisairaalallensa miljoonan. Instructions aux domestiques vaikuttaa yhtä hauskalta kuin Osmo Soininvaaran 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka, ja on yhtä oikealla. Ratkaisuxi köyhien sikiämiselle Swift ehdottaa lasten syöntiä. Vanha vizi, ei naurata. Mixei mieluummin lyödä lihoixi vanhoja lihavia piispoja sekä leukavia subrealisteja. Alaston apina on kuin luuta, paizi päällään seisova, se oivaltaa vielä lopuxi, mutta kuluu kuin se naisten kädessä. Haha. Vitun misogyynejä. Swiftin yhden rivin turauxet on käyt.kaz 1-1 samoja kuin happovaivaisella Ambrose Biercellä.
ellauri260.html on line 402: Seitsemännentoista vuosisadan englantilaiset ajattelijat, erityisesti Locke, saivat aikaan suuren mokan. Synnynnäiseet ideat hylättiin virheenä. On tehtävä ero järjettömän ja älyttömän välille. Paljon siitä, mikä näyttää olevan järjetöntä, voi, kun sitä tarkastellaan tarkasti, palvella taantumuksen etuja. Perinteinen talouselämä yhtymineen, yrityxkineen ja voittoa tuottamattomine instituutioineen on täynnä järjettömiä elementtejä, muttei älyttömiä. Ei mitenkään lyö leiville heittää irti kristinuskosta, sillä on taantumuxelle paljon annettavana hengellisen avun muodossa. Goethekin oli samaa mieltä (runositaatti) että 3000v vanhoista muodoista on pidettävä visusti kiinni, muuten menee hommat päin honkia. Marxin veljesten materialistisen historiankäsityxen vika on just tää että ne heittää laidan yli kaiken spirituaalisen. Se ei käy! Siitä seuraa vaan ikävyyxiä!
ellauri318.html on line 319: Kun lukee peräjälkeen vanhoja Ukraina-ozikoita vuoden ajalta saa hyvän käsityxen länkkärien propagandan vääristelyn määrästä.
xxx/ellauri044.html on line 1139: Kulttuurissa, jossa arvostetaan suuresti julkisuutta, mahtailevat narsistit pääsevät usein kuin koira veräjästä käyttäytyessään huonosti. Kameroiden edessä ja julkisuudessa he käyttäytyvät mahtipontisen minäkäsityxensä mukaisesti - rikkovat sosiaalisia normeja ja lakeja ja saavat raivokohtauxia -seuurausten ollessa minimaalisia. Fanit antavat heille anteexi ja tuomarit kästtelevät heitä helläkätisesti. Tällänen mahtaileva käytös kulkee usein käsi kädessä sen kuvitelman kanssa, että henkilö on oikeutettu jatkuvaan erikoiskohteluun.
xxx/ellauri091.html on line 257: Tuomiot ovat sittemin väljentyneet, kuten keppostelevan pensionaattitytön omatunto, ja Hra Mottin kuulijoiden vyötärökuminauhat. Joitakin vuosikymmeniä myöhemmin sama kirja ilmestyi toisen kustantajan suomennuttamana (jollain huonommalla) nimellä "Uhmapää" (der Trotzkopf). Hymyilytti sekin että joku kristillismielinen arvostelija sitä sitten lehdessä suositteli raikkaana nuortenkirjana. Hehe, tässä exkursuxessa puhuu jo oikea hapahko Hilja Teodoliina eikä joku pelle. Myöhemmin Hilja joutui opinnoissa lukemaan useitakin "huonoja kirjoja", mm. Heine, Uhland, Geibel, Zola, Daudet, Chateubriand. Ahon "Papin rouva" on (tai oli) Hiljan shame-listalla. Joku kaveri oli kertonut sen sisällyxestä sellasta, että Hilja päätteli: -- Sitä kirjaa en lue, olkoon kuinka etevä tahansa. Minusta tuntuu, että sen siveellisyys on huono, ja siveetön avionrikkojahan se Jussi on (tai oli) izekin. Ja sellaisia olen aina karttanut. Paizi vasta nyt, prof. Aspelinin luennon jälkeen, olin kirjastosta lainannut "Papin rouvan". Ennen Mr. Mottin esitelmäiltaa olin päässyt kirjan melkein loppuun, vain 4 lehteä oli jäljellä. Se oli minua kiinnostanut, mutta käsityxeni sen repivästä hengestä ei ollut parantunut. Voi ei! Mullahan on huono kirja kotona (tosin lainastosta). Mun täytyi päästä hänen puheillensa. Onko jeesuxesta ihan jepa että mä luen näitä vaan opiskelumielessä?
xxx/ellauri280.html on line 61: "Paratiisi kääntää ylösalaisin vallalla olevan mustavalkoisen käsityxen kolonialismista ja tekee siitä vastamulkoista." Quantara.de
xxx/ellauri298.html on line 688: yksityiskohtaisesti, kuinka hänen käsityxensä myyteistä kehittyivät ajan myötä, heijastaen
xxx/ellauri303.html on line 358: Grein epilogiseeraa ihan loppuviimexi Iisakin oman käsityxen hasidismista: hassut hatut ja pölykapselit on lieka petomaisten juutalaisten kaulassa. Ei se estä niitä olemasta petomaisia, mutta voi toimia edes hidasteena. Hmm no jaa, tiedän parempaa. Tekee mieli sanoa että älä unta nää. Y asi finaliza esta historia, Singerin postuumi teos on nyt kuurnittu.
xxx/ellauri354.html on line 479: Tulkoon Valkeus: Paavali kirjoitti 2 Tessalonikalaiskirjeen 2:ssa jakeessa 1 ”Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen tulemiseen……älkää järkytkö älkääkä säikähtäkö, jos saitte edellisestä kirjeestämme sen käsityxen että se päivä on jo tullut. Älköön kukaan pettäkö teitä millään tavalla. Se päivä ei tule, ellei ensin luopuminen ja laittomuuden mies, tuhon poika, ilmesty.
xxx/ellauri354.html on line 494: Ylläolevasta 2:1–2 päätellen tessalonikalaiset olivat saaneet edellisen kirjeen ennusteesta väärän käsityxen, jonka mukaan Kristus oli jo palannut. Tämä virhe on korjataan luvussa 2 (2:1–12), jossa Paavali kertoo tessalonikalaisille, että ennen Kristuksen paluuta täytyy tapahtua suuri ahdistus. Koska tämä tapahtumasarja ei ole vielä tapahtunut, hänen väitteensä kuuluu, että Kristus ei voi vielä palata." Eliskä, jos tää kirje on 2. temppelin liiskauxen jälkeinen, jäädään siis odottelemaan nuijaa seuraavaa.
xxx/ellauri356.html on line 467: Sosiologisissa tutkimuksissa abjekti on käsite, jota käytetään usein kuvaamaan ruumiita ja asioita, jotka ovat luotaantyöntäviä tai vastenmielisiä, kuten Bonesin ym. ruumiinavaajien öklöjä limoja, toukkia ja muita löytöjä. Joku Imogen Tyler (n.h., takuulla brittiämmä) yritti tehdä käsitteestä sosiaalisemman analysoidakseen abjektiota sosiaalisena ja elettynä prosessina ja ottaakseen huomioon sekä abjektoijat että ne, jotka kokevat olevansa abjektoituja, voimakkaiden edustamisen ja sorrettujen vastustuksen välillä. Tyler selvitti tapaa, jolla nyky-Britannia oli leimannut tietyt ihmisryhmät – enimmäkseen vähemmistöryhmät – kapinallisiksi hahmoiksi ja kuinka nämä yksilöt kapinoivat surkeaa identiteettiään vastaan, joka tunnetaan myös syrjäytymisenä, leimautumisena ja/tai sosiaalisena syrjäytymisenä. Sairaalassa on hurja hierarkia. Tästä saa hyvän käsityxen ruumiinryöstösuorasoittosarjoista. Ja vammaiset! Ihmiset, jotka näkevät vammasen yksilön, reagoivat abjektiin joko yrittämällä sivuuttaa ja hylätä sen tai yrittämällä kumikaulamaisesti uppoutua siihen. Tässä nimenomaisessa tapauksessa, eräs Frances väittää, ensimmäinen ilmenee kieltäytymällä ottamasta katsekontaktia tai tunnustamasta vammaisen henkilön läsnäoloa, kun taas jälkimmäinen ilmenee tunkeilevana tuijotuksena.
19