ellauri025.html on line 91: Tomismi tarjoaa kokonaisvaltaisen todellisuuskäsityksen metafyysisistä, ontologisista ja teologisista kysymyksistä mutta myös fysiikasta ja ihmisen suolen toiminnasta. Protestanttisen kirkon syntykään ei onnistunut murtamaan tomistista todellisuuskäsitystä, vaan se onnistui vasta newtonilaisen fysiikan avulla. Aristoteelisen fysiikan selkeästi vääräksi todistaminen aiheutti tomistisen perinteen kriisin, joka lopulta synnytti uustomismin. Uustomismiin siirrettiin klassisen tomistisen perinteen käsitykset etiikasta ja teologiasta. Uustomismi hajautui useisiin erilaisiin koulukuntiin. Nykyinen katolisen kirkon oppi perustuu uustomismiin, tosin alternatiivisten totuuxien malli on pääsemässä paavi paavilta Tomin harmixi voitolle.
ellauri029.html on line 243: Netflixin dokumentti Amerikkalainen tehdas päästi katsojat kulkemaan läpi mielenkiintoisen kulttuurien välisen sopeutumispolun, jossa kiinalaiset ja amerikkalaiset tehdastyöntekijät koittivat yhteisvoimin saada konkurssiin joutuneen tehtaan takaisin jaloilleen. Lähtökohdat yhteistyölle olivat jo erittäin haastavat pelkän kielimuurin takia ja tilannetta ei helpottanut yhtään tehtaan uuden kiinalaisomistajan utopistiset käsitykset tehtaan uusimisesta.
ellauri055.html on line 1305: (Tämä artikkeli kertoo arkkipiispasta. The Crash -yhtyeen rumpalista kerrotaan artikkelissa Erkki Kala, muusikko.) 1920 Kala hylkäsi vitalistiset käsitykset. Siis Eno. Talvipakkasilla äiti laittoi poskipäihin Vitalista. Se haisi pahalta. Tai Niveaa, mitä sattui olemaan. Molemmat haisivat pahalta.
ellauri061.html on line 1505: Husu alkoi miettiä, miten tieteen ja uskonnon käsitykset sopivat yhteen. Alan hermostui islamin tuomisesta tähänkin asiaan. Hänen mielestään uskonto on satuilua, vaarallista sellaista. Tieteen pitäisi olla vielä nykyistä eksaktimpaa, jotta spekuloinnille ei jäisi tilaa.
ellauri112.html on line 170: --Jos mielikuvituksessamme käymme läpi kaikki käsitykset todellisuuden rakenteesta, mitä mahdollisesti tunnemme, on helppo huomata, että eräällä niistä on aivan erikoinen viehätysvoima ymmärryksellemme, johtuen sen erinomaisesta ainakin näennäisestä selvyydestä. Se on se käsitys, että mikä on olemassa on tyhjä tila ja siinä olevat ja liikkuvat kappaleet. Uudemmista ajattelijoista on varsinkin Henri Bergson koettanut ottaa selvää siitä, mihinkä tämän »esineellisen» käsitystavan viehätysvoima perustuu. Hän on sitä mieltä, että sen perusta itse asiassa on käytännöllinen, biologinen. Niiden syitten joukossa, jotka ovat vaikuttaneet, että juuri ihminen on kohonnut maapallon herraksi, on epäilemättä yhtenä kaikkein tärkeimmistä se, että ihminen, älynsä avulla, on oppinut käyttämään kiinteitä kappaleita työkaluina ja aseina. Ihmisen nimi ei pitäisi olla homo sapiens vaan homo faber, s.o. seppä (sanan laajimmassa mielessä). Mutta tästäpä syystä onkin ymmärryksemme niin syvästi ja pääsemättömästi rakastunut kiinteisiin kappaleisiin, esineellisyyden aatteeseen. Syvä vaisto, syvempi kuin logiikka ja tosiseikat, ajaa meitä kaikkialla viemään läpi tämän aatteen, ja jos tälle taipumukselle annetaan täysin vapaat kädet, on tulos ennakolta määrätty, nim. materialismi. Kun kreikkalainen Demokritos paljon yli kaksituhatta vuotta sitten loi ensimäisen atomiopin suunnitelman, toimi hänen ajatuksensa tämän »esineellisyyden» vaiston ajamana: miten luonnolliselta tuntui kuvailla, että kaikki oleva on pienen-pienistä kiinteistä kappaleista kokoonpantu, samanlaisista kuin ne joita me joka päivä kivien ja puupalojen muodossa pitelemme käsissämme ja jotka ovat meille niin tuttuja ja selviä. Ja sama vaisto elää meissä vielä tänä päivänä. Mutta harvoin on tämä vaisto saanut sen pahempaa kolausta kuin yllämainittujen luonnontieteen uudempien tulosten kautta. Siinä suhteessa on noilla tuloksilla kerrassaan vallankumouksellinen luonne. Jos ne vakiintuvat ja jähmettyvät totuuksiksi, on materialismin aika ikipäiviksi mennyt. Eihän meillä ole minkäänlaista mahdollisuutta saada mielikuvitustamme tyydyttävää, havainnollista, »esineellistä» käsitystä sellaisista suureista kuin eetteri eli painoton aine, elektronit, joilla ei ole massaa j.n.e. Ne ovat puhtaita käsitteitä, merkkejä, symboleja. Jos yritämme tehdä niistä jotain havainnollisia todellisuudenkuvia, syntyy ristiriitasia sekasikiöitä, jotka todistavat pelkästään »esineellisen» älyntaipumuksemme kömpelyyttä. Mutta samalla todistaa tämä kuinka suunnattoman pitkälle luonnonilmiöiden tieteellinen analyysi itse asiassa on mennyt. Se todellisuus, jota luonnontiede näissä uudemmissa tuloksissaan käsittelee, ei enää ole varsinaisesti aineellinen; se on kaukana meidän esineellisten käsitystapojemme saavuttamattomissa, todellisuutta, jota ei silmä näe eikä käsi kosketa, mutta jonka matemaatiset suhteet on noihin merkeillä ja symboleilla ilmaistu. Muinaiset pythagoralaiset sanoivat, kuten Aristoteles kertoo, että lukujen aineksista on koko maailmankaikkeus kokoonpantu. Mielestäni voi uusi luonnontiede nähdä edelläkävijänsä, ei materialistisessa Demokritoksessa, vaan Pythagoraassa. Samanlaiseen epähavainnolliseen, puhtaasti käsitteelliseen todellisuuden käsitykseen kuin Pythagoraalla näyttää olleen, tuntuu myös uusi luonnontiede johtavan. Ajatus on kaikki, niin lopettaa Henri Poincaré, meidän aikamme luonnontutkijoista kaiketi edustavimpia, erään aikaisemman teoksensa.
ellauri118.html on line 261: Arvoisa tieteen edustaja! Mieltäni on askarruttanut vuosien ajan ihmisillä olevat valheelliset käsitykset, jotka saavat heidät suhtautumaan kielteisesti Jumalaan ja evankeliumiin syntien anteeksiantamuksesta. Itse olen entinen ateisti ja evoluutiouskova, ja näen, että nimenomaan evoluutioteoria miljoonine vuosineen on yksi tehokkaimpia tekijöitä siinä, miksi ihmiset torjuvat Jumalan.
ellauri118.html on line 263: Väitteeni kuitenkin on, että ateistiset syntyteoriat sekä evoluutioteoria miljoonine vuosineen ovat taruja, valheita ja satuja. Ihmisillä on voimakas mielikuva, että nämä käsitykset pitävät paikkansa, mutta väitteeni on, ettei niille ole todisteita. Ne ovat naturalistiseen maailmankuvaan perustuvia kertomuksia, eivät sen enempää. Tieteen kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.
ellauri153.html on line 687: 4 Abigail ja Nabob eivät sopineet hyvin yhteen. Nabob olisi tuskin voinut valita parempaa vaimoa, kun taas Abigail havaitsi olevansa naimisissa miehen kanssa, jota kelvottomampaa sai hakea. Nabobilla oli kyllä rahaa - se oli rikas kuin Naabob, kuten el Zorro joka oli löytänyt azteekkien aarteen Sierra Madrelta - minkä vuoksi hänellä oli suuret käsitykset izestään. Mutta miten muut suhtautuivat häneen? Raamatusta on vaikea löytää henkilöä, josta puhuttaisiin yhtä halveksuvasti kuin Nabobista. Jopa hänen nimensä merkizee ’mieletöntä, typerää’. Antoivatko hänen vanhempansa hänelle tämän nimen syntymän yhteydessä, vai oliko kyseessä lisänimi, jonka hän sai myöhemmin? [Mitä luulet ääliö? Tän propagandan kirjottaja oli Daavidin huonetta ja sukua.] Olipa asia kummin tahansa, hän osoittautui nimensä mukaiseksi. Nabob oli ”tyly ja menettelytavoiltaan paha”. Hän oli rehentelijä ja juoppo, ja häntä kohtaan tunnettiin laajalti vastenmielisyyttä ja pelkoa. (1. Sam. 25:2, 3, 17, 21, 25.) Se on kieltämättä epätavallista oikeassa elämässä, jossa upporikkaat miljardöörit ovat useimmiten fixuja ja reiluja.
ellauri161.html on line 274: – Nämä väärät käsitykset jähmettyvät vapaa-ajattelijoilla usein suorastaan taikauskoiseksi ja syvästi irrationaaliseksi kauhuksi. He pelkäävät, että jotakin pahaa tapahtuu, jos he joutuvat jonkin uskonnollisen seremonian keskelle. Esim. ympärileikkauxen.
ellauri286.html on line 181: Jos merkki on ruusunlehti, se on merkki luonnon tunkeutumisesta kotiin. Kertojan käsitykset kodinhoidosta viittaavat tyytymättömyyteen sukupuolirooleihin ja vahvistavat samalla sivilisaation väistämätöntä paluuta luontoon, minkä myös puun keskeytykset vahvistavat. Kertoja yrittää ankkuroida itsensä Shakespeareen, joka on luultavasti sivilisaation saavutusten voimakkain symboli, mutta hänen kiinnostuksensa menetys on merkki siitä, että edes yksi ihmiskunnan suurimmista ajattelijoista ei kykene tyydyttävästi kääntämään huomionsa pois ajatuksistaan.
ellauri288.html on line 194: Länsimainen vaihtoehtoinen käsitys totuudesta (amerikkalaisten kehittämä pragmaattinen totuusmääritelmä) ei ole itsestäänselvyys maassa, jossa valtio on adoptoinut neuvostokäsitykset faktoista. Marxismi-leninismin opit eivät tunnustaneet objektiivista tai absoluuttista totuutta. Roskaa, kylläpäs tunnustivat, nimittäin historiallisen materialismin totuuden. Kirjaimellisesti kaikki tiesivät, etteivät Neuvostoliiton vaalit olleet vapaita. Siitä huolimatta vaalituloksiin suhtauduttiin kuin ne olisivat faktoja. Faktoja ne olivatkin. Ehdokasasettelu jo takasi että proletariaatin diktatuuri säilyisi. Ei siitä ollut mitään väärinkäsityxiä.
ellauri299.html on line 460: Ihminen ja tekniikka / Ilkka Niiniluoto -- Tarpeesta / Georg Henrik von Wright -- Pahuudesta / Martti Siirala -- Luovuus ja ihmiskäsitykset / Jaakko Hintikka -- Ulkoinen vapaus / Juhani Pietarinen -- Ama nesciri: huomioita kristillisestä ihmiskäsityksestä / Leila Taiminen -- Uuden ajan alun filosofisten ihmiskäsitysten uutuuksista / Simo Knuuttila -- Människa, medvetande och materia: tre grundbegrepp i Descartes' filosofi / Lilli Alanen -- Okemaattisesta ihmiskäsityksestä / S. Albert Kivinen -- Sartrelainen ihmiskäsitys - taideteos vai teoria / Esa Saarinen -- Herran ja rengin dialektiikasta ja sen merkityksestä naistutkimukselle / Aino Saarinen ja Juha Manninen -- Filosofisen antropologian mahdollisuudesta / Heikki Kannisto.
ellauri326.html on line 62: Salamanterien levittäminen on siis tapahtunut suunnitelmallisesti ja jättiläisaskelin. Jos se olisi jätetty luonnon tehtäväksi, niin kuinka kauan kaikki olisikaan kestänyt, sillä luonto ei ole niin yritteliäs eikä suunnitelmallinen kuin ihminen. Totta puhuen, moni varoitti vakavasti salamantereista. Mutta niinhän on maailmassa aina ollut että jokainen uutuus ja edistysaskel kohtaa ensin vastustusta ja epäuskoa. Niin on asian laita ollut tehdasmaiseen tavaranvalmistukseen nähden ja niin se oli nyt salamantereihinkin nähden. Toisaalla väärinkäsitykset saattoivat olla toisenlaisia, mutta sanomalehdistön painostuksesta tervehdittiin salamanterien sijoittamista kaikkiin maanosiin mitä suurimmalla mielenkiinnolla, toisinaan ihan innostuksella. Samoin käynee ilmastonmuutoxenkin kohdalla. Se on viheryrityxille aivan suurenmoinen tilaisuus!
ellauri332.html on line 599: kaikki tutut orientalistiset käsitykset itämaisten
ellauri340.html on line 108: Lasch esitti, että yhteiskunnallinen kehitys 1900-luvulla (esim. toinen maailmansota ja sitä seurannut kulutuskulttuurin nousu) sai aikaan narsistisen persoonallisuusrakenteen, jossa yksilöiden hauraat minäkäsitykset olivat johtaneet muun muassa sitoutumispelkoon ja pysyvien suhteiden välttelyyn (sisältäen uskonnon), ikääntymisen pelkoon (eli 1960- ja 1970-lukujen nuorisokulttuuri) sekä maineen ja julkisuuden rajattomaan ihailuun (jota elokuvateollisuuden seuraajana ruokki lähinnä televisio). Hän väitti lisäksi, että tämä persoonallisuustyyppi sopi mainiosti työelämän rakenteellisiin muutoksiin (esim. Yhdysvaltain maatalouden ja teollisuuden supistumiseen ja "informaatioajan" syntymiseen). Tis-mal-leen! Kuin suutarin sormi sian pilluun!
ellauri373.html on line 667: Neuvottelut valtuuskuntien välillä alkoivat. Kymmenes Baselin sionistikongressi v. 1911 oli hyvin myrskyinen. Ahadhamistit olivat sen esitteli Chaim Weizmann, Sacher ja muut Ginsbergin kannattajat; heti tuntui heidän vahvuutensa kasvoi: johtajille tehtiin keskinäisiä myönnytyksiä molempien osapuolten välillä, ja kaikki väärinkäsitykset olivat enemmän tai vähemmän vakiintunut.
ellauri382.html on line 769: Kiovan Rusin alue oli 1300-luvulta 1600-luvulle pääosin puolalaisen vallan alla. 1654 on tärkeä vuosiluku Ukrainan historiassa, mutta käsitykset sen merkityksestä ovat Venäjällä ja Ukrainassa täysin vastakkaiset. Tuolloin Puolaa vastaan noussut kasakkapäällikkö Bohdan Hmelnytskyi teki liiton Venäjän kanssa Perejaslavin kaupungissa Kiovan lähellä. Plokhyn mukaan Perejaslavin liitto on yksi kulmakivi väitteelle, että vähävenäläiset ovat vähän sellaisia venäläisiä. Neuvostoliittolaisen ja venäläisen historiamytologian mukaan on olemassa vain yksi venäläinen kansakunta, jonka puolalaiset jakoivat ja joka Perejaslavissa yhdistyi uudelleen.
xxx/ellauri010.html on line 849: Suuret käsitykset itsestä, saavutusten liioittelu.
xxx/ellauri013.html on line 431: Minun käsittääkseni syynä niihin kärsimyksiin, joita ihmiset toisilleen aiheuttavat ja jotka välillisesti heijastuvat heihin itseensä, ovat pikemminkin pahat halut kuin aatteet tai uskonkäsitykset. Mutta kärsimyksiä tuottavat aatteet tai yksinkäsitykset ovat tavallisesti, vaikka eivät aina, ilkeyden verhona.
xxx/ellauri104.html on line 1293: Mistä Päivi Räsäsen käsitykset kumpuavat ja saako Raamatun avulla loukata toisen ihmisarvoa? Saako Raamatun avulla mätkiä toista ihmistä kipeästi päähän? Ennen kaikkea: tehoaako se? Kuvaraamatulla se voisi toimia.
xxx/ellauri138.html on line 344: Koko saksalainen filosofinen kritiikki Straussista Stirneriin rajoittuu uskonnollisten käsitysten arvosteluun. Lähtökohtana oli todellinen uskonto ja varsinainen teologia. Mitä ovat uskonnollinen tajunta, uskonnollinen käsitys, se määriteltiin myöhemmässä selittelyssä eri tavoin. Koko edistysaskel oli siinä, että myös virallisesti hyväksytyt metafyysiset ja poliittiset käsitykset, oikeus-, moraali- ynnä muut käsitykset sovitettiin uskonnollisten tai teologisten käsitysten piiriin, samoin kuin siinä, että poliittinen tajunta, oikeus- ja moraalitajunta selitettiin uskonnolliseksi tai teologiseksi, ja poliittinen, oikeudellinen, moraalinen ihminen — viime kädessä »ihminen yleensä» — julistettiin uskonnolliseksi. Uskonnon herruus oletettiin ennalta. Vähitellen alettiin jokainen vallitseva suhde selittää uskonnolliseksi ja muutettiin kultiksi — lainpalvonnaksi, valtionpalvonnaksi jne. Kaikkialla törmättiin dogmeihin ja dogmiuskoon. Maailma kanonisoitui yhä laajemmassa mitassa, kunnes kunnianarvoisa Pyhä Max (Max Stirner, toim.huom.) saattoi lopulta julistaa sen en bloc pyhäksi ja siten päästä kerta kaikkiaan eroon siitä.
xxx/ellauri170.html on line 739: Gnostilaisuus oli varsinkin 100- ja 200-luvuilla vaikuttanut synkretistinen uskonnollinen liike, jota esiintyi monien ajan uskontojen, muun muassa kristinuskon, yhteydessä Välimeren alueelta Keski-Aasiaan saakka. Sana ”gnostilaisuus” tulee kreikan sanasta ”gnosis” (γνώσις), joka tarkoittaa tietoa. Gnostilaiset käsitykset perustuivat juutalaisuuteen, kreikkalaiseen filosofiaan, erityisesti platonismiin, sekä varhaiseen kristinuskoon.
xxx/ellauri195.html on line 55: Yhteinen moraalikoodimme säätelee sitä, mitä pidämme hyvänä ja mitä pahana. Tällaiset käsitykset myös ohjaavat käyttäytymistämme ja päätöksentekoamme. Tässä tutkimuksessa kartoitamme, millaisia asioita ihmiset pitävät yleensä hyvinä ja pahoina, ja kuinka usein he tällaisia asioita tekevät.
xxx/ellauri199.html on line 846: Thomas Campion (1567-1620) oli englantilainen säveltäjä, runoilija ja lääkäri. Vuonna 1602 Campion julkaisi teoksen Observations in the Art of English Poesie, joka kyseenalaisti silloiset kaavamaiset ja sovinnaiset käsitykset runojen kirjoittamisesta.
xxx/ellauri208.html on line 835: – Oli sitten kuinka fiksu ja koulutettu tahansa, parisuhdeongelmia tulee aina. Aivan silkoisesti sujuvaa elämää ei voi olla silloin, kun sitoutuu läheisesti ja antautuu pitkään parisuhteeseen. Väärinkäsitykset ja ongelmat eivät johdu miesten tai naisten tyypillisistä piirteistä, vaan saattavat yllättää meidät puskan takaa. Ihmiset voivat lähteä yhteiselle taipaleelleen hyvin aikomuksin, mutta joutua silti ihmeellisiin tilanteisiin. Ja se on se juttu, josta minä kirjoitan mielelläni.
xxx/ellauri286.html on line 181: Jos merkki on ruusunlehti, se on merkki luonnon tunkeutumisesta kotiin. Kertojan käsitykset kodinhoidosta viittaavat tyytymättömyyteen sukupuolirooleihin ja vahvistavat samalla sivilisaation väistämätöntä paluuta luontoon, minkä myös puun keskeytykset vahvistavat. Kertoja yrittää ankkuroida itsensä Shakespeareen, joka on luultavasti sivilisaation saavutusten voimakkain symboli, mutta hänen kiinnostuksensa menetys on merkki siitä, että edes yksi ihmiskunnan suurimmista ajattelijoista ei kykene tyydyttävästi kääntämään huomionsa pois ajatuksistaan.
xxx/ellauri291.html on line 107: Odets tuo pöytään kysymykset ulkonäön tärkeydestä suhteessa kunnioitettavuuteen yhteiskunnassa - miltä näytämme yhteiskunnassa on se, kuinka parannamme ja saamme aseman - sekä idealismin ja realismin vastakkaisia ​​maailmoja. Odets esittelee myös materialististen ihanteiden vastakohtana rahan merkitystä yhteiskunnassa. Kirjoituksillaan hän vähentää sosiaalimenoista yhteiskunnalle kohdistuvaa taloudellista taakkaa ja sitä, miten se vaikuttaa ihmisten elämään ja heidän elämäänsä. Hän osoittaa myös, kuinka arvot voivat siinä ansaintaloukussa hämärtyä ja käsitykset voivat muuttua pahempaan päin kokemuksen myötä.
xxx/ellauri307.html on line 479: Merkittäviä eroja Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ovat kaste- ja ehtoolliskäsitykset. Vapaakirkossa kastetaan vain uskonsa tunnustavia, henkilökohtaisen uskonratkaisun tehneitä. Uskovien lapset ovat mukana vain perheenjäseninä. Luterilaisesta kirkosta poiketen Vapaakirkko ei käytä lapsikastetta. Vain uskovia kastetaan (veteen tai kynttilänjalkaan upottamalla), eikä kasteen katsota pelkkänä suorituksena pelastavan. Kastetta pidetään merkityksettömänä ihmiselle, jolla ei ole henkilökohtaista uskoa. Kastekysymys ei kuitenkaan ollut luterilaisesta kirkosta irtaantumisen syy, sillä Vapaakirkossa kastettiin lapsia. Se oli teoriassa mahdollinen käytäntö vuoteen 1974 saakka.
xxx/ellauri385.html on line 207: Seksuaaliekonomia on tutkimussuunta, joka useita vuosia sitten on hahmottunut ihmisen sukupuolielämän sosiologian yhteyteen soveltamalla funktionalistista näkemystä tälle alueelle. Se on jo päässyt lukuisiin uusin löydöksiin ja toteamuksiin ja siitä jaetaan nobelpalkintoja Norjassa. Sen lähtökohtina ovat seuraavat peruskäsitykset.
29