ellauri024.html on line 597: Archie näkee hämärästi, että koomisuudella ja draamallisella ironialla on yhteys. No tietysti, etulyöntiasemassa oleva voi kampata tietämättömän, tai muuten vedättää, ja nauraa päälle, kun toinen on niin tumpelo. Musta näyttää, että Aarne on niin exyxisssä komiikan kanssa, koska se ei ota apuun käsitteitä normi tai tabu. Vessa-asiat naurattaa, koska ne on tabuja. Ensin pelästytään kun potta kaatuu ja sitten tulee helpotus, ei tää ollutkaan vakavaa nähtävästi, kun äiti ja isäkin vaan hymyilee. Hihii, kaadetaanpa uudestaan. Sillä kertaa tuhmuushymy voi jo hyytyä.
ellauri032.html on line 116: Blaise Pascal (19. kesäkuuta 1623 Clermont-Ferrand – 19. elokuuta 1662 Pariisi) oli ranskalainen matemaatikko, fyysikko ja uskonnollinen filosofi. Hän edisti luonnontiedettä rakentamalla taskulaskimia, kehittämällä todennäköisyysteoriaa (Pascalin veto), tutkimalla nesteiden ja kaasujen virtausta, ja selventämällä paineen ja tyhjiön käsitteitä. Pascalin mitalla mitataankin painetta. Pikku-Paulilla pissa tuli niin paineella, että sen kusi lensi vessanpöntön kannen sisäseinälle. Ei mennyt ajoissa kuselle, kun leikit oli just kivoja.
ellauri036.html on line 2095: Wikipediasta löytyy luettelo Harry Potter-sarjan käsitteitä. Yhdennäköisyys Hitlerjugendiin, fasisteihin, pioneereihin, partioon ym Hermannin nuorisoseuroihin on ällistyttävä.
ellauri038.html on line 139: Tää on se erottelu koiran ja kissan moraalin välillä. Hyvä ja paha on kilpailukäsitteitä, hyvä ja huono välineellisiä. Jos ei ole konfliktia, ei ole pahoja setiä. Omat hommat menee vaan joko hyvin tai huonosti. Koirat on paranoideja, kissat psykopaatteja.
ellauri045.html on line 477: Jeseniniä on aiemmin suomennettu antologioihin, viimeksi 1980-luvulla. Kokonaista teosta hänen runosuomennoksiaan on odotettu. Entä lunastaako Olli Hyvärisen suomennos Tarkoin valitut runot odotukset? Alku ei lupaa hyvää: jo valikoiman takakansitekstissä on parikin kielioppi- tai kirjoitusvirhettä. Teoksesta löytyy runojen venäläisiä käsitteitä selittävä osio, mutta ei esipuhetta, ei edes runoilijan esittelyä. Tämä on iso puute. Sisällisluettelokin uupuu. Mutta itse suomennokset ovat tärkeimpiä. Hyllystäni löytyy Jesenin kootut alkukielellä, joten teen pientä vertailua.
ellauri049.html on line 1006: Hyvä kirjailija ja menestynyt kirjailija on käsitteitä, jotka peittää vaan hyvin osittain toisiaan kuin Vennin diagrammin kaksi puhekuplaa. Miten se on mahdollista? No six tietysti, että lukijoistakin on valtaosa totaalisia moukkia, siis ihan pelkkiä pystyynnostettuja apinoita muovipukeissa.
ellauri065.html on line 607: Kulttuurimarxismi, joka muuten on Anders Behring Breivikin lempikäsitteitä, on nykyaikaista äärioikeistoa yhdistävä salaliittoteoria vasemmistolaisten instituutioissa hautomasta kulttuurisesta vallankumousyrityksestä. Breivikin lisäksi käsitettä viljelevät islamofoobikot, internetin viharyhmät ja nyt myös suomalaiset salonkikelpoiset konservatiivit.
ellauri071.html on line 641: Johdatusta yleiseen kirjallisuustieteeseen, syksy 2020 ... Outi Alanko & Tiina Käkelä-Puumala (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä . S. 40¬-63, 163-183 ja 290-309 (huom! muutos luettavissa sivuissa)
ellauri112.html on line 171: --Jos mielikuvituksessamme käymme läpi kaikki käsitykset todellisuuden rakenteesta, mitä mahdollisesti tunnemme, on helppo huomata, että eräällä niistä on aivan erikoinen viehätysvoima ymmärryksellemme, johtuen sen erinomaisesta ainakin näennäisestä selvyydestä. Se on se käsitys, että mikä on olemassa on tyhjä tila ja siinä olevat ja liikkuvat kappaleet. Uudemmista ajattelijoista on varsinkin Henri Bergson koettanut ottaa selvää siitä, mihinkä tämän »esineellisen» käsitystavan viehätysvoima perustuu. Hän on sitä mieltä, että sen perusta itse asiassa on käytännöllinen, biologinen. Niiden syitten joukossa, jotka ovat vaikuttaneet, että juuri ihminen on kohonnut maapallon herraksi, on epäilemättä yhtenä kaikkein tärkeimmistä se, että ihminen, älynsä avulla, on oppinut käyttämään kiinteitä kappaleita työkaluina ja aseina. Ihmisen nimi ei pitäisi olla homo sapiens vaan homo faber, s.o. seppä (sanan laajimmassa mielessä). Mutta tästäpä syystä onkin ymmärryksemme niin syvästi ja pääsemättömästi rakastunut kiinteisiin kappaleisiin, esineellisyyden aatteeseen. Syvä vaisto, syvempi kuin logiikka ja tosiseikat, ajaa meitä kaikkialla viemään läpi tämän aatteen, ja jos tälle taipumukselle annetaan täysin vapaat kädet, on tulos ennakolta määrätty, nim. materialismi. Kun kreikkalainen Demokritos paljon yli kaksituhatta vuotta sitten loi ensimäisen atomiopin suunnitelman, toimi hänen ajatuksensa tämän »esineellisyyden» vaiston ajamana: miten luonnolliselta tuntui kuvailla, että kaikki oleva on pienen-pienistä kiinteistä kappaleista kokoonpantu, samanlaisista kuin ne joita me joka päivä kivien ja puupalojen muodossa pitelemme käsissämme ja jotka ovat meille niin tuttuja ja selviä. Ja sama vaisto elää meissä vielä tänä päivänä. Mutta harvoin on tämä vaisto saanut sen pahempaa kolausta kuin yllämainittujen luonnontieteen uudempien tulosten kautta. Siinä suhteessa on noilla tuloksilla kerrassaan vallankumouksellinen luonne. Jos ne vakiintuvat ja jähmettyvät totuuksiksi, on materialismin aika ikipäiviksi mennyt. Eihän meillä ole minkäänlaista mahdollisuutta saada mielikuvitustamme tyydyttävää, havainnollista, »esineellistä» käsitystä sellaisista suureista kuin eetteri eli painoton aine, elektronit, joilla ei ole massaa j.n.e. Ne ovat puhtaita käsitteitä, merkkejä, symboleja. Jos yritämme tehdä niistä jotain havainnollisia todellisuudenkuvia, syntyy ristiriitasia sekasikiöitä, jotka todistavat pelkästään »esineellisen» älyntaipumuksemme kömpelyyttä. Mutta samalla todistaa tämä kuinka suunnattoman pitkälle luonnonilmiöiden tieteellinen analyysi itse asiassa on mennyt. Se todellisuus, jota luonnontiede näissä uudemmissa tuloksissaan käsittelee, ei enää ole varsinaisesti aineellinen; se on kaukana meidän esineellisten käsitystapojemme saavuttamattomissa, todellisuutta, jota ei silmä näe eikä käsi kosketa, mutta jonka matemaatiset suhteet on noihin merkeillä ja symboleilla ilmaistu. Muinaiset pythagoralaiset sanoivat, kuten Aristoteles kertoo, että lukujen aineksista on koko maailmankaikkeus kokoonpantu. Mielestäni voi uusi luonnontiede nähdä edelläkävijänsä, ei materialistisessa Demokritoksessa, vaan Pythagoraassa. Samanlaiseen epähavainnolliseen, puhtaasti käsitteelliseen todellisuuden käsitykseen kuin Pythagoraalla näyttää olleen, tuntuu myös uusi luonnontiede johtavan. Ajatus on kaikki, niin lopettaa Henri Poincaré, meidän aikamme luonnontutkijoista kaiketi edustavimpia, erään aikaisemman teoksensa.
ellauri112.html on line 189: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).
ellauri112.html on line 191: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
ellauri141.html on line 159: Ottakaat aiheenne, kirjoittajat, voimienne mukaan ja punnitkaa kauan, mitä hartiat jaksavat kantaa, mitä eivät. Sitä, joka voimainsa takaa on aiheensa valinnut, ei petä esitystapa eikä selvä järjestys. Järjestyksen etu ja sulo on oleva se, joll'en erehdy, että runoilija juuri nyt sanoo, mitä hänen tällöin tulee sanoa, sekä lykkää ja jättää nykyhetkellä moniaat asiat. Sanojen yhdistämisessä valitkoon ilmoitetun runoteoksen tekijä myös hienosti ja arasti sanan ja hyljätköön toisen. Erinomaisesti olet lausunut, jos ovela yhdistys tekee tutun sanan ikäänkuin uudeksi. Jos ehkä on tarpeellista vereksillä nimityksillä osoittaa outoja käsitteitä, käypi laatuun tekaista vanhanaikuisille Cetheguksille kuulumattomia sanoja, ja ujosti käytetty vapaus kyllä myönnetään; vieläpä uudet ja äsken tehdyt sanat saavat hyväksymistä osakseen, jos ne valuvat esiin anglosax- korjaan kreikkalaisesta lähteestä säästäväisesti johdettuina. Mutta miksi Roomalainen antaisi Caeciliukselle ja Plautukselle sen oikeuden, mikä on riistetty Vergiliukselta ja Variukselta? Miksi minua kadehditaan, jos voin lisätä vain muutamia sanoja, kun Caton ja Enniuksen kieli on rikastuttanut isäimme puhetta ja tuottanut uusia nimiä esineille? On aina ollut luvallista ja on edelleen tuottaa julkisuuteen sana, jolla on nykyhetken leima. Kuten metsät muuttavat lehtensä nopeiden vuosien kuluessa ja edelliset varisevat, siten katoavat vanhat sanatkin ja nuorien tavoin kukoistavat ja varttuvat äsken syntyneet; kuulummehan kuololle kaikkineinme: joko nyt meri sisämaahan johdettuna suojelee laivastoja pohjantuulilta, kuninkaan arvoinen työ, tai kauan hyödytön ja vain airoille sovelias suo elähyttää läheisiä kaupunkeja ja kokee kovaa auraa, tai joki on muuttanut suuntansa, joka oli vainioille vahingollinen, sille kun on osoitettu parempi tie; kuolevaisten teot katoavat, ja vielä vähemmän kieliparsien arvo ja sulo pysyy elävänä. Monet sanat syntyvät uudestaan, jotka jo hävisivät (esim buli), ja monet häviävät, jotka nyt ovat arvossa (Danny: nuoret mimmit), jos käyttö niin tahtoo, millä puhumisen suhteen on mielivalta, oikeus ja ohjeet. (Horatius: Runoudesta. Suom. J.K. Hidén.)
ellauri142.html on line 681: Ainetta liikuttaa kolme voimaa joita nimitetään sanalla ”gunas”. Ne ovat ”sattva-”, ”rajas-” ja ”tamas-guna” ja ilmaistaan tavallisesti sanoilla: ”olemus”, ”himo” ja ”pimeys”. ”Cannabis sativa” merkitsee todellista olentoa, totuutta, kännykkävaloa; ”rajas” intohimojen ja himojen mahtia; ”tamas” tietämättömyyden pimeyttä, joka johtuu tyhmyydestä. Luonto sellaisenaan ei ole sen enempää ”hyvä” kuin ”pahakaan”, koska nämä ovat ainoastaan suhteellisia käsitteitä. Nii oikke!
ellauri143.html on line 1635: Siddhartha Gautama (sanskritia; devanagari: सिद्धार्थ गौतम; pāliksi Siddhattha Gotama, pilipalit ei osaa sanoa ärrää) on buddhalaisuuden perustaja eli Gautama Buddha (herännyt). Tärkeitä käsitteitä: Kolme olemassaolon merkkiä: (duhkha · anitya · anatma) Skandha · Samsara (luomuleipomo). Jälleensyntymä Pratītyasamutpāda · Karma, ja 3 jalokiveä, 4 totuutta, 8-kaistainen tie. Aina näitä samoja pieniä kokonaislukuja. Eihän apinan päässä muu pysy.
ellauri161.html on line 452: Koska hyve on tässä maailmassa poikkeus - sitä ei kannattane kiistää - sille ei yksinkertaisesti ollut tilaa naturalistisissa piirustuksissa. Koska meillä ei ollut sellaisia kristillisiä käsitteitä kuin lankeemus ja kiusaus, shynti ja ahdishtush, emme oivaltaneet millaisten ponnistusten ja tuskien tulosta hyve aina on; emme ymmärtäneet mitään siitä sielullisesta sankaruudesta, jota elämän karikoiden välttäminen vaatii. Niinpä mieleemme ei juolahtanut kuvata tuota taistelua kaikkine voittoineen ja tappioineen, yllätyshyökkäyksineen ja harhautusliikkeineen, tai niitä erinomaisia liittolaisia, jotka tosin usein varustautuvat kamppailuun jossakin luostareiden perukoilla, hyvin kaukana niistä, joita Paholainen pahimmin kiusaa. Yhdistimme hyveet tylsimyksiin tai hurahtaneisiin ihmisiin, joiden kuvaaminen taiteessa ei tuottaisi sykähdyttävää vaikutusta.
ellauri181.html on line 657: Nyman ja Puohiniemi pelkistävät nykymiehen roolit kolmeen: päällikköön, rakentajaan ja mezästäjään. Arvoasema on päällikölle tärkeä. Vaikka päällikkö pitäisikin uusista asioista, niihin tarttuminen on nihkeää, koska hankkeen epäonnistuminen voi johtaa paikan menetyxeen hierarkiassa. Rakentajamiehessä ruumiillistuu niin sanottu neliösenttiteoria. Joillakin miehillä on taipumusta uppoutua teknisesti haastavan kellon tai kännykän uumeniin, koska se on vaikeaa. Naiselle on tärkeää paikasta toiseen siirtyminen. Rakentajamiestä voi auton moottorin hienovirittäminen kiinnostaa niin paljon, että se rassaa naisen hermoja. Hyvä mezästäjä liikkuu hiljaa, koska kuuluva kalkatus karkottaa saaliin. Jotta päästään mahdollisimman niukalla puheella, mies pyrkii luomaan tarkkoja käsitteitä eli selviytymään mahdollisimman vähin sanoin tai jopa käsimerkein. Niinpä miehillä on laajempi sanavarasto kuin naisilla. Naiset käyttävät kieltä epätarkemmin, koska sanojen todellinen merkitys ilmaistaan äänenpainoilla ja sanattomilla oheisviesteillä.
ellauri217.html on line 122: Teomatikan avulla on löydetty valtava joukko lukuja, jotka näyttävät yhdistävän aina tiettyjä sanoja tai käsitteitä. Esimerkiksi Joh 21:11 jakeessa opetuslapset saivat 153 kalaa. Tämän avainluvun perusteella kaiken, mikä Raamatussa käsittelee kaloja ja kalastamista, pitäisi perustua lukuun 153. Sen kerrannaisia ovat muun muassa kreikan sanat "kalat" = 153 x 8, "verkko" = 153 x 8, "paljon kaloja" = 153 x 8 x 2 ja "ihmisten kalastajia" = 153 x 14.
ellauri246.html on line 422: Joskus Brodsky tarkastelee itseään erittäin korkealla ja erittäin kaukaisella näkökulmalla, esimerkiksi enkelin silmät ("keskustelu ..."). Tämä on täydellinen, erittäin objektiivinen näkökulma. Brodskin itsensä määritelmä ei riitä. Hän asettaa kuoleman ilmiön keskenään ja elämään. Rajojen tragedia on Brodskin käsitystä, joka ylittää kaikki hänen draaman. Jos haluat löytää aukon rakkaastasi, joka jakaa sulle kotona ja auttaa tietoisuutta, kaikki odottavat erottamista maailmasta. Suurempi kauhu päällekkäin ja vähemmän juna-asennossa, joka jossain määrin neutraloi sen ja auttaa kestämään sitä. Kuolema olennaisena osana, jolla on merkittävä paikka Brodskin teoksissa. Työn varhaisessa vaiheessa on ominaista epiteeli "musta". Brodsky antaa kuoleman proosan ulkonäöltään. Itse aika, Brodsky, joka on luotu kuolemalla. "Henkilö on itsensä loppu ja menee pois." Rajojen prisman kautta kuolleisuus arvioi runoilijan ja Brodsky, jossa kuoleman osuus esitellään, jää riman alle. Runko korostaa, että sielu, joka on uupunut kokemuksilla, on kuin langat. Elämän käsitys liikkeeksi kuolemaan asettavat melankolian. Brodskin sävyisä runo on eräistä irrottamista päivittäin. Brodsky pyrkii katsomaan reunaa ja olettaa, että se odottaa meitä kuoleman jälkeen. Aluksi runoilija mahdollistaa mahdollisuuden elää arkussa. "Letter pullossa" (1965): "Kun on vaatimaton alus ... Menen hienosti ehkä." Hänellä on puhtaasti symbolistiset ajatukset elämästä unelmana unessa ja kuolema - ylösnousemuksena toisen valtakunnassa. Vähitellen BrodSky alkaa paljastaa järkeistisen ymmärryksen ja tulkinnan tunnettuja uskonnollisia ja filosofisia käsitteitä. Eli sieltä ne tulee kaikki taantumuxen ainexet kun juutalaista vähän raaputtaa.
ellauri246.html on line 574: Dzerzhinskin käräjäoikeudessa Brodskin kuulemistilaisuus pidettiin 18. helmikuuta. NIITÄ. Metteri kuvailee hänen näkemyksensä tästä tapahtumasta: "Oli hämmästyttävää, että tämä nuori mies, jonka vain minulla oli tilaisuus nähdä yksityiskohtaisesti ja tarkkailla, kyllä, vaikka olosuhteissa se on vakavasti hänelle äärimmäinen, tyhjennetään Jotkut muut irrotukset - [tuomari] Savelyeva ei voinut loukata häntä eikä itseään, hän ei pelottanut hänen surullista karkeaa ozaansa Okhricov. Hänen kasvonsa oli joskus hämmentynyt, koska hän innostuksella ei myöskään kykene kehittämään tätä outoa naista, sen sulaa herättävyys; Hän ei pysty selittämään hänelle jopa yksinkertaisinta, hänen mielipiteessään, käsitteitä. "
ellauri285.html on line 248: Dispositionalismin mukaan maailmassamme asuvilla olennoilla on peruuttamattomia taipumuxia – joita usein kutsutaan "voimiksi" – joiden avulla ne ovat muutoksen lähteitä. Dispositionalismista on tullut yhä suositumpi metafyysikoiden keskuudessa viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana, koska se tarjoaa realistisen kuvauksen syy-yhteydestä ja tarjoaa uusia tapoja ymmärtää modaalisuutta, luonnonlakeja, toimijuutta, vapaata tahtoa ja muita metafysiikan keskeisiä käsitteitä.
ellauri299.html on line 61: Varsinaisen sarjan kahdeksan 4250-sivuisen (!) romaanin lisäksi monet Kingin muut kirjat liittyvät tarinaan ja esittelevät käsitteitä ja hahmoja, jotka tulevat esiin sarjan edetessä. Varmaan mukana on myös "Se".
ellauri348.html on line 377: Charlie Kaufmanin sanoinkuvaamattoman seko romaani Antkind (2020) on tollanen kuvamaton. Neuroottinen epäonnistunut elokuvakriitikko B. Rosenberger Rosenberg törmää siihen, mikä saattaa olla ihmiskunnan historian suurin taiteellinen saavutus: kolmen kuukauden mittainen elokuva, joka sisältää aikataulutetut nukkumis-, ruokailu- ja vessatauot, joka otti kirjailijaltansa, psykoottiselta afrikkalais- amerikkalaiselta mieheltä nimeltä Ingo Cutbirth, 90 vuotta saada loppuun. B. tekee tehtäväkseen näyttää sen muulle ihmiskunnalle. Mutta elokuva tuhoutuu, kun hän pysähtyy juomaan soodaa, jättäen jäljelle vain yhden ruudun, josta B:n on jotenkin yritettävä palauttaa mieleen elokuva, joka saattaa olla sivilisaation viimeinen suuri toivo. Romaani kasvaa kattamaan laajan valikoiman käsitteitä ja juonilinjoja. B. on pakkomielle todistaa poliittisesti korrekti bona fides, kehua suhteestaan mustaan sitcom-tähteen ja hänen jatkuvasta käytöstään harvinaista ei-binääripronominia "thon". Tämä sivu ei ole saatavilla muilla kielillä, mutta aika samantapaisesta Markus Leikolan yhtä flopanneesta tiiliskivestä voisi olla apua.
ellauri349.html on line 590: Eleetön mestaruus nousee kyvystä käsittää ilman käsitteitä yhteistyön ihme. Yhdellä voi mennä paremmin kuin toisilla, mutts taistelu on yhteinen ja kaikki vahvistavat kaikkia muita.
ellauri351.html on line 181: Jokaisessa luvussa käsitellään käsitteitä, mukaan lukien superminä, toistopakko, voimaantulo ja käsitteet, kuten uhraus, katumus, vanhurskaus, anteeksiantamus ja katuminen. Vastaajat ottavat huomioon sekä ammatillisen ja kliinisen kokemuksensa että eettisen, kulttuurisen tai filosofisen taustansa pohtiessaan anteeksiannon näkökohtia ja sen vaikutuksia kliiniseen käytäntöön. Kirja on yritys avata anteeksiannon aihetta, ei tehdä eettisiä johtopäätöksiä eikä muotoilla hurskaita psykologisia käyttäytymisaksioomia. Se ottaa huomioon myös anteeksiantamattomuuden tuntemisen ja anteeksiantamattomien elinikäisen katkeruuden tai kostonhimoisen toiveen pitämisen.
ellauri359.html on line 211: Varhainen Blake keskittyi "puhtaan negatiiviseen vastakohtaan energian ja järjen välillä", myöhempi Blake korosti itsensä uhraamisen ja anteeksiannon käsitteitä tienä sisäiseen kokonaisuuteen. Sitä se kiveshormonin vajettuminen teettää.
ellauri360.html on line 63: Perinteiset kirjallisuuden analyysin termit, kuten "juoni" ja "hahmo", eivät sovellu mukavasti Alain Robbe-Grilletille myönnettävään uuteen romaaniin. Pour un nouveau roman (1963; Uudelle romaanille , 1965) esseesarjassa Robbe-Grillet kuvailee sellaisia termejä kuin "useita vanhentuneita käsitteitä": Olemme niin tottuneet keskusteluun "luonteesta", "ilmapiiristä". ”, "muoto" ja "sisältö", "viestin" ja "kerronnan kyvyt" ja "todelliset kirjailijat", että se vaatii ponnisteluja vapautua tästä hämähäkinverkosta ja ymmärtää, että se edustaa ajatusta romaanista (valmis -tehty idea, jonka kaikki myöntävät ilman argumentteja, siis kuollut idea), eikä ollenkaan se...romaanin "luonne", johon meidän pitäisi uskoa.
ellauri362.html on line 776: Luiska herätti ennennäkemättömän kiinnostuksen Marxiin, merkittävään teoreetikkoon, naivin poliittisen käytön lisäksi. Se oli seurausta sekopäisten luomusten injektiosta epistemologian, kielitieteen ja psykoanalyysin aloilta, joista hän tuo tiettyjä käsitteitä ja antaa niille uuden merkityksen ja uusia toimintoja.
ellauri373.html on line 579: Pidämme sitä oikeutenamme ja velvollisuutemme gom protestoi äänekkäästi Sioni-nimeä vastaan- sata, jolla Ahad-Ham pukeutuu. Hän- ei sionisti! Se edustaa täydellistä pro- sionismin vastakohta ja se asettaa meidät johtoon Kaadun, kun hän mainitsee sionismin, joka on hän kutsuu ymmärryksemme käsitteitä "poliittiseksi" kemiallinen" ja eroaa omasta, "salainen sionismi". Näin sanoi Max Nordau vuonna 1903 ja Nämä olivat toisaalta erilaisia näkökulmia Länsi-juutalaiset ryhmittyivät unionin ympärille "B'nai Bri't" ja toisaalta itäjuutalaiset, joita johti Ginsberg.
ellauri377.html on line 72: Gnostilainen kosmogonia tekee yleensä eron korkeimman, piilotetun Jumalan ja pahantahtoisen tunaroivan pienemmän jumaluuden välillä (joka joskus yhdistetään raamatulliseen jumaluuteen Jahveen), joka on vastuussa aineellisen maailmankaikkeuden luomisesta. Tästä johtuen gnostikot pitivät aineellista olemassaoloa virheellisenä tai pahana ja pitivät pelastuksen pääelementtinä suoraa tietoa piilotetusta jumaluudesta, joka saavutettiin mystisen tai esoteerisen näkemyksen kautta. Monet gnostilaiset tekstit eivät käsittele synnin ja parannuksen käsitteitä, vaan illuusiota ja siitä valaistumista.
ellauri377.html on line 384: Jos tällaisia enkeleitä on, niillä on sellaista potentiaalia, jota emme oikeastaan voi käsittää. Tuomas itsekin totesi, että me emme pysty käsittämään enkeleitä. Myös tiedollisilta kyvyiltään enkeli eroaa ihmisestä. Siinä missä ihminen muodostaa käsitteitä havaintojensa pohjalta päättelemällä, enkeli on jo luomisessa valmiiksi varustettu käsitteillä. Se on siis ikään kuin valmiiksi ohjelmoitu tietämään ne asiat, jotka sen tiedettävissä ovat. Enkelitohtori Työrinoja toteaakin, että tässä suhteessa enkeliä voisi verrata tekoälyyn.
ellauri391.html on line 510: Kvietismille ei ole suomalaista Uikisivua, mutta ukrainalainen on. Ne ovat länkkärimpiä kuin me. Kvietismi filosofiassa näkee filosofian roolin laajasti terapeuttisena tai parantavana. Quietistiset filosofit uskovat, että filosofia ei edistä mitään positiivista teesiä, vaan sen arvo on pikemminkin sekaannusten selvittäminen muiden tieteenalojen, mukaan lukien kovaäänisen filosofian, kielellisissä ja käsitteellisessä kehyksessä. Hiljisteille tiedon edistäminen tai keskustelujen ratkaiseminen (etenkin realistien ja ei-realistien välillä) ei ole filosofian tehtävä, pikemminkin filosofian pitäisi vapauttaa mieli kielestä diagnosoimalla sekavia käsitteitä heittäviä hörhöjä.
xxx/ellauri010.html on line 1140: Selkeytimme käsitteitä pihalla
xxx/ellauri027.html on line 625: Esan avainkäsitteitä on elevation, ylevöitys, arkisemmin hengenkohotus, as in:
xxx/ellauri027.html on line 1360: luokittelee hirmuisella tarmolla Russellin ajattelua erilaisiin ismeihin, joita mainitaan Bertrand Russellin haasteessa kymmeniä, ehkä jopa satoja. Himanen luottaakin vakaasti siihen, että asia on selvitetty ja selitetty, kun se on saatu luokitelluksi joksikin tietyksi ismiksi: “näiden luokittelujen avulla on mahdollista luonnehtia täsmällisesti tutkimukselle tärkeitä käsitteitä, kuten ‘rationalisti’, ‘irrationalisti’, ‘arationalisti’, ‘teisti’, ‘fideisti’, ‘pistikko’, ‘agnostikko’, ‘skeptikko’ jne.” (s. 163, kurs. ML)
xxx/ellauri056.html on line 653: Uskoon liittyviä käsitteitä Niina käsittelee päiväkirjan avulla. Tosin se ei ole ollut kovin aktiivista viime aikoina. Käsitteet alkaa olla selvillä. Anorexiasta eheytyminen alkoi täyttymisestä pyhällä hengellä, vaikka suhtauduinkin kielillä puhumiseen ensin hyvin varautuneesti. Mutta toisaalta: pyhä henki ei lihota, ja kielistä on Uudessa Seelannissa apua. Kiitosmieli heräsi. Niina sai puhumisen lahjan lenkillä ollessaan. Ensin tuli vaan muutamia sanoja, mutta myöhemmin niitä on tullut lisää. Bisquit bisquit. Muiden ihmisten on hyväxyttävä mut sellaisena kuin olen. Niina haluu olla ihmisten lähellä. Se lopetti arkkitehdin opinnot ja rupesi fysioterapeutixi. Nyt (2006) se työskentelee tilapäisesti iskän suunnittelutoimistossa Alajärvellä. Isän huomassa. Raamattukoulun sisältö on vielä arvoitus. Mutta eiköhän siellä jumalasta puhuta eri kielillä.
xxx/ellauri129.html on line 396: Taitava kirjailija kykenee soittamaan konserton kenen tahansa sielunkielillä. Hän käyttää sujuvasti ammattisanastoa ja vaikuttavia fraaseja ja käsitteitä. Tunteenilmaukset ovat dramaattisia, pinnallisia ja hetkellisiä. Suoraan kysyttäessä hän saattaa myöntää teeskentelevänsä tunteita.
xxx/ellauri136.html on line 501: Analyysin runo "On aika, ystäväni, aika on ..." osoittaa, että tekijä käyttää käsitteitä, jotka vastustavat väsymystä ja kuolemaa - rauha, tahto." Väsymys ei tule elämästä sinänsä, vaan ainoastaan elämäntavoista, pakko-oireista tavoista ja velvollisuuksista.
xxx/ellauri138.html on line 349: Koska nuorhegeliläiset pitävät mielikuvia, ajatuksia, käsitteitä, joksikin aivan itsenäiseksi muuttamiaan tajunnan tuotteita yleensä ihmisten tosiasiallisina kahleina — aivan samoin kuin vanhahegeliläiset selittivät ne inhimillisen yhteiskunnan todellisiksi yhdyssiteiksi — käy ymmärrettäväksi, että nuorhegeliläisten tuleekin taistella vain näitä tajunnan illuusioita vastaan. Koska heidän kuvitelmiensa mukaan ihmisten suhteet, heidän kaikki tekonsa ja käyttäytymisensä, kahleensa ja rajoituksensa ovat heidän tajuntansa tuotteita, niin nuorhegeliläiset asettavat johdonmukaisesti ihmisille moraalisen vaatimuksen — korvata heidän nykyinen tajuntansa inhimillisellä, kriittisellä tai egoistisella tajunnalla ja kumota siten omat rajoituksensa. Tämä vaatimus tajunnan muuttamisesta toiseksi huipentuu vaatimukseen olevaisen uudenlaisesta tulkitsemisesta, ts. sen hyväksymisestä antamalla sille toisenlaisen tulkinnan. Nuorhegeliläiset ideologit ovat näennäisesti »maailmaa järkyttävistä» fraaseistaan huolimatta suurimpia konservatiiveja. Nuorimmat heistä ovat löytäneet toiminnalleen täsmällisen ilmaisun vakuuttaessaan taistelevansa ainoastaan »fraaseja» vastaan. He unohtavat kuitenkin, että noiden fraasien vastapainoksi he esittävät vain fraaseja ja että taistellessaan ainoastaan tämän maailman fraaseja vastaan he eivät suinkaan taistele todellista, olevaa maailmaa vastaan. Ainoana tuloksena tästä filosofisesta kritiikistä oli vain muutama ja sitä paitsi yksipuolinen uskonnonhistoriallinen selitys kristinuskosta; nuorhegeliläisten kaikki muut väitteet antavat vain lisäväriä vaatimukselle, että heidän mitätöntä selittelyään olisi pidettävä maailmanhistoriallisena löytönä.
xxx/ellauri139.html on line 163: Bataillen keskeisiä teemoja olivat muun muassa ateismi, suvereniteetti, erotisismi, transgressio ja heteronormaalisuus. Hän käsittelee teemojaan usein taiteesta tai antropologiasta otettujen esimerkkien tai kertomusten avulla ja luo mielellään havainnollisia käsitteitä rautalangasta.
xxx/ellauri168.html on line 407: Useat kohdat tässä filmissä näyttävät kuun eri asemassa, mikä on tärkeää kun tuodaan sisään ohjelmoinnin käsitteitä kuten Mr. Moon.
xxx/ellauri174.html on line 618: - Hyvin! Eli mitä mieltä olisit tällaisesta ilmiöstä, jos saisit pohtia sen pelottavaa suoritusta? lopetti Edison. - Vai niin! Andrei vastasi syvällä äänellään ja sai paratiisin linnun nousemaan hopeisilla sormillaan: "Uskon, että tämä tapahtuma menisi ohi väistämättömässä Äärettömässä ilman, että sille annettaisiin paljon suurempaa merkitystä kuin sinä annat miljoonille kipinöille jokka putoaa takaisin talonpojan tulisijaan. Lordi Ewald katsoi Andreita lausumatta sanaakaan, edes "tervetuloa länteen Andrei". "Näezen", sanoi Edison palaten hänen luokseen. "Hadaly näyttää ymmärtävän tiettyjä käsitteitä yhtä hyvin kuin sinä ja minä; mutta hän kääntää ne vain niin sanotusti ainutlaatuisella vaikutelmalla, jonka hänen sanansa jättävät niistä mieleen kuvien avulla. Hetken päästä: "Lakkaudun arvaamasta, mitä ympärilläni tapahtuu, rakas velho", sanoi lordi Ewald, "ja jätän sen kokonaan sinun huoleksesi. "Joten tässä ovat Silmät!" sanoi sähköasentaja ja painoi jousta laatikossa.
xxx/ellauri187.html on line 541: tai ainakin pelien avulla määriteltäviä käsitteitä.
xxx/ellauri291.html on line 80: Ensimmäistä Star Trek -televisiosarjaa alettiin esittää vuonna 1966, minkä jälkeen samaan fiktiiviseen maailmaan on tehty useita televisiosarjoja, elokuvia ja kirjoja. Star Trek -televisiosarjat sijoittuvat toistaisexi vielä tulevaisuuteen ja yleensä kertovat avaruusmatkoista sekä niillä kohdattavista vaaroista. Star Trek on eräs tieteisfiktion (science fiction, scifi) suosituimpia ja tunnetuimpia brändejä, joka on luonut tai levittänyt yleiseen käyttöön useita fiktiivisiä käsitteitä, kuten esimerkiksi poimuajo, holokausti ja teleportaatio.
xxx/ellauri293.html on line 680: Kirjassaan The Theory of Moral Sentiments Adam Smith kirjoitti käsitteitä, joita moderni Behavioral Economic -teoria myöhemmin suositteli, kuten menetysten karttaminen.
xxx/ellauri356.html on line 152: Derridan kirjoitustyyli ei kaikilta osin ole klassisen retoriikan mukaista. Järki ei paljon päätä pakottanut. Hänen ajattelunsa avainkäsitteitä ovat kirjoitus (écriture), ero (différance) ja merkityksen hajoaminen (insémination artificiel). Hän ei hyväksy näkemystä, että merkitys ja mieli olisivat tekstin sisällä tai takana tai ylipäänsä jollakin sen puolella. Tulkinnoissa on päästävä olemisen ja olevan, läsnäolon ja läsnäolevan välisen eron “tälle puolen”. Whatever that may mean. Vizi mikä huijari.
xxx/ellauri356.html on line 463: Nojautuen ranskalaiseen perinteeseen, joka kuhisee hirviömäisiä tyyppejä (esim. kirjailija Louis-Ferdinand Célineä ), ja hämmentäen aihetta, joka perustuu "likaan" (esim. keittiöpsykoanalyytikko Jacques Lacan), Julia Kristeva kehitti ajatuksen "abjekti" sellaisexi, jonka sosiaalinen järki hylkää kun se häiritsee yhteisöllistä konsensusta, joka tukee yhteiskuntajärjestystä. "Abjekti" esiintyy vastenmielisesti jossain objektin ja subjektin välissä, edustaen minän tabuelementtejä kuten esim. runkkuisia kyrpiä ja perseitä, jotka ovat tuskin seipäällä erotettavissa toisistaan. Kristeva väittää, että subjektiksi määritellyn – osaksi itseäsi – ja objektin – itsestäsi riippumattoman olemassa olevan – rajamailla on palasia, jotka on kerran luokiteltu osaksi itseään tai identiteettiä, mutta jotka on sittemmin hylätty – abjekteja. Kristevan abjection-käsitettä käytetään yleisesti analysoimaan suosittuja kulttuurisia kertomuksia kauhusta ja syrjivästä käyttäytymisestä, joka ilmenee naisvihana, homofobiana ja kansanmurhina. Kriittisessä teoriassa abjektio ("hylky/heittiömäisyys") on tila, jossa ollaan erossa normeista ja säännöistä, erityisesti yhteiskunnan ja moraalin tasolla. Termiä on tutkittu poststrukturalismissa sellaisena, joka luonnostaan häiritsee tavanomaista ranskalaista kermaperse identiteettiä ja kulttuurisia käsitteitä.
xxx/ellauri363.html on line 671: Jerry keskittyi rahatalouden kasvuun keinona täystyöllisyyden luomisessa. Hän oli myös tietoinen pakkosäästämisen, kulutushalukkuuden, säästämis-sijoitussuhteen ja muiden "nykyaikaisen" tulo- ja työllisyysanalyysin sisällön muodostavista asioista. Hänen rahanäkemyksensä oli lähellä hänen utilitaristisen päätöksenteon mallissaan käytettyjä peruskäsitteitä. Hänen töitään pidetään "modernin hyvinvointitalouden" (anglosaxinen talousliberalismi) varhaisena edeltäjänä. Esimerkiksi 1780-luvulla Bentham piti kirjeenvaihtoa ikääntyvän Adam Smithin kanssa epäonnistuneena yrityksenä saada Smithin vakuuttuneeksi siitä, että korkojen pitäisi antaa kellua vapaasti. Chicagon jutku talousnobelisti Milton Friedman taputti Jerrylle karvakäsiään.
xxx/ellauri379.html on line 259: Ominaisuuksia ja usein toistuvia käsitteitä
48