ellauri024.html on line 1222: ja instrumentaalisten käsitteiden välisiä suhteita.

ellauri040.html on line 168: koko sen käsitteiden hennon korttitalon lyyhäyttämisestä jollain ovelalla siirrolla.

ellauri040.html on line 348: Gilles Deleuze (18. tammikuuta 1925 Pariisi – 4. marraskuuta 1995 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, joka tuli tunnetuksi filosofian historian reunahahmojen (Nietzsche, Spinoza) luovista uudelleenluennoista sekä uuden ajattelun ja käsitteiden kehittämisestä. Deleuze kirjoitti filosofian lisäksi kirjallisuudesta, maalaustaiteesta, musiikista ja sosiologiasta. Hän kehitteli olemisen yksiäänisyyden, eron ja moneuden ontologiaa sekä tapahtuman filosofiaa ja pyrki kertomansa mukaan etsimään suurta Baruch Spinozan ja Friedrich Nietzschen ajattelun ykseyttä. Ei löytynyt. Deleuze poistui pettyneenä ikkunasta vinon kiven alle työntämään koiranputkea.
ellauri051.html on line 344: "Vapaus on dialektinen ja sellaisena vaikeasti hallittava idea. Sen kohtaamisessa sopiva avoimuus ja varovaisuus voisi olla kohdallaan. Vapauden kokemusta ei voida tyhjentävästi käsitteellistää eikä siitä voida muotoilla teoreettista käsitettä normaalin luonnontieteen sisällä; pikemminkin vapauden idea viittaa nykyhetkisten luonnontieteellisten käsitteiden ja teorioiden ilmaisukyvyn rajaan."
ellauri082.html on line 612: Nyt on siis kysymys siitä, että ilmiöillä on tarkoituksella nimet, jotta niitä voidaan käyttää niin, että ymmärretään mitä toinen tarkoittaa kun hän sanoo jotain. Näiden käsitteiden avulla voidaan tarkastella onko sen toisen sanomisissa mitään järkeä. Sinä yrität väittää, ettei uskonto ole uskontoa, ja siinä ei tosissaan ole mitään järkeä! Mietiähän sitä ennen kuin seuraavan kerran koetat minua neuvoa miettimään.
ellauri282.html on line 466: Vaikka Merton ei ollut kiinnostunut siitä, mitä näillä perinteillä oli tarjota oppeina ja instituutioina, hän oli syvästi kiinnostunut siitä, mitä kukin sanoi ihmiskokemuksen syvyydestä. Hän uskoi, että kristinusko oli suurimmaksi osaksi hylännyt mystisen perinteensä ja suosinut karteesista painotusta "käsitteiden jälleenmuodostamiseen, refleksiivisen tietoisuuden idolisoimiseen, olemisen pakoon verbalismiin, matematiikkaan ja rationalisointiin". Mertonin mielestä itämaiset perinteet olivat enimmäkseen saastuttamattomia tämän tyyppisestä ajattelusta, joten niillä oli paljon annettavaa sen suhteen, miten ajatella ja ymmärtää itseään. Merton oli ehkä eniten kiinnostunut – ja kaikista itämaisista perinteistä hän kirjoitti eniten – Zenistä. Tutkittuaan aavikkoisiä ja muita kristittyjä mystikkoja osana luostarikutsumaansa, Merton ymmärsi syvästi, mitä reikää ne miehet etsivät ja mitä pilkkiä kokivat etsiessään. Hän löysi monia yhtäläisyyksiä näiden kristittyjen mystiikan kielen ja zen-filosofian kielen välillä.
ellauri340.html on line 608: Jean Baudrillard ( UK : / ˈ b oʊ d r ɪ j ɑːr / BOHD -rih -yar, [41] USA : / ˌ b oʊ d r i ˈ ɑːr / BOHD -ree- AR, ranska: ʒʑʁʁ7 ] Heinäkuu 1929 – 6. maaliskuuta 2007) oli vähän apean seniori E. Saarisen näköinen ranskalainen sosiologi, filosofi ja runoilija, joka oli kiinnostunut kulttuurin tutkimuksesta. Hänet tunnetaan parhaiten mediaa, nykykulttuuria ja teknologista viestintää koskevista analyyseistään sekä hypertodellisuuden kaltaisten pellekäsitteiden muotoilusta. Baudrillard kirjoitti monista eri aiheista, mukaan lukien kulutus, talouskritiikki, yhteiskuntahistoria, estetiikka, länsimainen ulkopolitiikka ja populaarikulttuuri. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Seduction (1978), Simulacra and Simulation (1981), Amerikka (1986) ja Persianlahden sota (1991). Hänen työnsä yhdistetään usein postmodernismiin ja erityisesti poststrukturalismiin siitä huolimatta että Baudrillard oli vastustanut poststrukturalismia ja etääntynyt postmodernismista.
ellauri348.html on line 334: Vaikka toivoa ja optimismia pidetäänkin synonyymeina, korostaa toivo optimismia enemmän tavoitteita, jotka ovat yhteydessä elämän merkityxen tunteeseen. No tulihan sekin sieltä lopulta, se "merkitys". Outo väite muuten että toivo olisi jotenkin pyrkyrimäisempää kuin optimismi. Toivo nimenomaan koskee asioita joita ei voi ize valita. Tahto on aloitteellista, toivo ei, se on riippumatonta tahdosta. Sadetta tai vaalivoittoa voi toivoa, muttei tahtoa, ainakaan ellei ole Donald Trump. Jotain kummallista käsitteiden vääntelyä on tässä talousliberaaleilla. No sehän johtuu siitä että American Dream on juuri tuollainen tombola, jossa enintään voi yrittää salaa jarruttaa onnenpyörää omalla kohdalla.
ellauri368.html on line 168: Eräiden Herbertin termien ja ajatusten ja arabian kielen todellisten sanojen ja käsitteiden yhtäläisyyksien sekä sarjan "islamilaisten pohjasävyjen" ja teemojen vuoksi Herbertin teoksissa on havaittu laajalti Lähi-idän vaikutus. Pääkaveri Paul on ilmetty juutalaisten tai kristittyjen Messias, ja rättipäiset santasandaalien porukat selviä palestiinalaisia. Paizi hommat ei mene palesiinalaisille ihan yhtä kehnosti kuin nyt luvatussa maassa. "Keisarin" örisevät örkit on taas ne iänikuiset sakemannit, ketäs sit on noi Harkonnenin kilpailevat mausteyrittäjät? Olisko ne putinisteja?
ellauri411.html on line 317: Ihmiskuntaa hallitsee ja pitää sen orjuutena, eivät yksittäisten yksilöiden syntit, "joiden puolesta Kristus kuoli", kuten evankeliumit yleisesti ja nimenomaan ilmaisevat, vaan paljon terävämpi käsite. Yksilö pelastuu tästä kirouksesta (Jumalan Jahven esikoisia vastaan) vain uskon, armon, uhrin, veren, kohtalon kautta ( esim. Room. 5:15 jne., kuten pian näemme.). Ja kirouksen merkitys tässä on se alkuperäinen Jumalan Jahven kirous esikoista vastaan, joka pitää koko ihmiskunnan välittömän tuhon ja iankaikkisen rangaistuksen hirsipuun alla, Jumalan Jahven vihan vuoksi. Nämä synnin ja kirouksen käsitteiden yleistykset ja epämääräisyydet olivat väärässä paikassa, valitettavaa, virheellistä ja tuhoisaa pseudoplatonismia ja jopa juutalaisskeptikkojen gnostiikkaa ja merkityksettömiä Paavalin kreikkalaisen filosofian kannalta!
ellauri418.html on line 262: Rousseau asui hänen luonaan Les Charmettesissa vuodesta 1735. Sitten hän varmisti hänen henkisen, filosofisen, musiikillisen, taiteellisen ja tunteellisen koulutuksensa niin paljon, ettei hän koskaan unohtaisi häntä. J.-J. Rousseau kutsuu häntä "mamiksi". Hän huomasi kiinnostuksensa kirjallisuudesta tällä hetkellä, luki paljon ja opiskeli ahkerasti. Siellä hän kirjoitti runonsa nimeltä Le Verger des Charmettes, jonka François-Joseph de Conzié ja Madame de Warens ovat panneet merkille. Tämän runon seurauksena päätettiin, että Rousseaulla oli taitoja kirjallisuudesta ja hänestä voi tulla kirjailija. Rousseau ja Madame de Warens pohtivat aiheita, joita hän voisi käsitellä, ja heidän keskusteluissaan nousee esiin kysymys eriarvoisuudesta ja orjuudesta, jossa miehet pitävät naisia. Rousseau kirjoitti sitten kaksi sivua otsikolla Naiset, joissa käsiteltiin miesten ja naisten välisen epätasa-arvon taustalla olevia syitä ja katsauksia historian maineikkaat naiset: Dido, Lucretia, Jeanne d'Arc. Tätä tekstiä voidaan pitää alkusoittona keskustelulle ihmisten välisen epätasa-arvon alkuperästä ja perusteista, mutta jos Rousseau ei ole vielä kehittänyt tässä tekstissä avaimia luonnon ja kulttuurin käsitteiden analysointiin, hän aloittelee tunnustamalla epäoikeudenmukaisuudet, joita on tehty ihmisille tyyppiä naiset.
xxx/ellauri187.html on line 529: peliteoriaan perustuvaa toiminnan käsitteiden modaalilogiikkaa.

xxx/ellauri237.html on line 992: Ominaisuudet ja määritelmät, joita Mickey Mouse käyttää määrittelemään erittäin toimivia ihmisiä, ovat hyvin abstrakteja ja erittäin epäselviä, koska hyvin jäykkien käsitteiden noudattaminen olisi vastoin hänen ajatustaan siitä, että itsensä toteutumiseen ja henkilökohtaiseen kehitykseen perustuva persoonallisuus virtaa jatkuvasti ja pakenee psykologikokouxista kaljalle ja nussiretkille.
xxx/ellauri296.html on line 628: Cassirer piti neljä luentoa ja Heidegger kolme luentoa. Keskustelussa käsiteltiin kantilaisten vapauden ja rationaalisuuden käsitteiden merkitystä. Cassirer voitti erin 4-3.
xxx/ellauri320.html on line 355: Ihminen, joka ei näe metsää puilta, sortuu tyhmyyteen riippumatta mensan kuviotestien ratkaisunopeudesta. Yksi esimerkki tällaisesta on käsitteiden ja kontekstien puutteellinen taju: kun ihmiset rinnastavat oikeiston äärioikeistoon tai sosialismin tyranniaan, ihmiset eivät enää erota varpusia varpushaukoista. He näkevät vain lintuja.
xxx/ellauri329.html on line 468: Hänen mukaansa suurin osa Ukrainan väestöstä elää edelleen Neuvostoliiton periaatteiden ja käsitteiden mukaan, joita hän kutsuu "neuvostopropagandaksi", eikä ole valmis "omaksumaan lakia".
xxx/ellauri354.html on line 556: Vuonna 2006 juutalaisen lain ja normien komitea mukautti joukon vastauksia, jotka käsittelivät Niddahin roolia konservatiivisessa juutalaisessa, naisesta kuukautisten aikana, ja jota tarkasteltiin suhteessa temppeliin liittyvien käsitteiden rooliin. rituaalista puhtautta nykyajan juutalaisuudessa. Eräässä komitean enemmistön hyväksymässä vastauksessa katsottiin, että temppeliin pääsyn kannalta merkitykselliset rituaalisen puhtauden käsitteet eivät enää sovellu nykyajan juutalaisuuteen, ja hyväksyi ehdotuksen muuttaa käsite " perheen puhtaus " sanaksi "perheen pyhyys" ja selittää jatkuvaa niddan noudattaminen eri perusteella kuin jatkuvuus temppelin käytäntöjen kanssa. Toisessa vastauksessa, jonka myös komitean enemmistö hyväksyi, vaadittiin säilyttämään olemassa olevat huomiot, terminologia ja perustelut ja katsottiin, että näillä temppeliin liittyvillä havainnoilla ja käsitteillä oli edelleen nykyaikainen vaikutus ja merkitys. Näin ollen, konservatiivisen juutalaisuuden moniarvoisuusfilosofian mukaisesti, molemmat näkemykset temppeliin liittyvien rituaalisen puhtauden käsitteiden jatkuvasta merkityksestä ovat sallittuja konservatiivisia näkemyksiä. Motsäger jag mig? Gott, jag motsäger mig. Jag rymmer mångfalder.
xxx/ellauri356.html on line 197: Erityisesti kyse on perinteen teksteistä ja niiden käsitteiden binaarisen artikuloinnin löytämisestä, jotka metafysiikka väittää erottavansa puhtaudeltaan:
xxx/ellauri416.html on line 1038: Muuan Naudin kertoi tilaneensa Charlie Hebdon vuonna 2006 osoittaakseen tukensa lehden päätökselle tuona vuonna julkaista sarjakuvia Muhammedista. Mutta hän sanoi peruuttaneensa tilauksensa viime vuonna, kun hän oli muuttunut yhä epämukavammaksi lehden toimituksellisen sävyn vuoksi. Lehti tuotti joskus sisältöä, jota hän piti islamofobisena, sanoi hra Naudin, joka opettaa historiaa yläasteella ja julkaisi äskettäin kirjan " Diary of a Survivor of the Bataclan". Vastauksena rasismisyytteisiin, Charlie Hebdon herra Sourisseau kertoi ranskalaiselle sanomalehdelle, että osa vasemmistosta oli tiukkojen ideologisten käsitteiden loukussa ja sensuroi itsensä. "Meidän oikeistolaisten on sanottava asioita, vaikka ne ovat epämiellyttäviä", hän sanoi. Koska olemme huisin epämiellyttäviä, kas siinä se. Emme mahda sille mitään, se tulee vaan.
19