ellauri017.html on line 989: Sortaja (joka tunnetaan nyt Irakixi eikä Syyriaksi, joka on pelkkä paperitiikeri) on kaatumassa. Luvut 34–35 kertovat, kuinka Jahve palauttaa lunastetut pakkosiirtolaiset Jerusalemiin. Luvuissa 36–39 kerrotaan ruotiukko Hiski Piskisen uskollisuudesta Jahvelle Syyrian piirityksen aikana mallina palautetulle yhteisölle. Luvuissa 40–54 todetaan, että Siionin ennallistaminen tapahtuu, koska Jahve, maailmankaikkeuden luoja, on nimennyt Persian kuninkaan Kyyros Suuren luvatuksi messiaaksi ja temppelin rakentajaksi. Tarkemmin sanottuna luku 53 ennustaa kärsivän palvelijan, josta tulee se messias, josta profeetta puhuu edellisissä jakeissa. Luvut 55–66 kehottavat Israelia pitämään liiton. Jumalan ikuinen lupaus Daavidille on nyt annettu Israelin/Juudan kansalle yleisesti. Kirja päättyy käskemällä vanhurskautta, kun Jumalan suunnitelman viimeiset vaiheet toteutuvat, mukaan lukien diasporan kansojen pyhiinvaellus Siioniin ja Jahven kuninkauden toteutuminen.
ellauri036.html on line 1717: Eikö sekin tuntenut kärsivänsä kidutuxesta,
ellauri039.html on line 609: Epistä, sanoo Piki aina kun se tuntee kärsivänsä

ellauri039.html on line 611: se tuntee kärsivänsä ylipäänsä, mitä sattuu usein

ellauri115.html on line 720: Tässä maailmassa on paljon pahoja miehiä, mutta on vähän näitä kuolleita sieluja [But cf. Gogol op.cit.] jotka jahtaa vaan omaa etua, tunnottomina kaikelle joka on oikein ja hyvin. Me riemuitaan epäoikeudenmukaisuudesta vaan kun se on meidän oman edun mukasta [ditto oikeudenmukaisuudesta; useimmille "epistä" tarkoittaa nimenomaan että on ize jäänyt pitelemään tikkua]; jokaisessa muussa tapauxessa toivotaan että viattomia suojellaan. Jos me nähdään joku väkivallanteko tai epäoikeudenmukaisuus kaupungissa tai maaseudulla, meidän sydämmet liikuttuu heti pohjia myöten välittömästä kiukusta ja vihasta, joka käskee meitä menemään apuun sorretuille [tosin kummat on niitä sorrettuja on ihan kazojan silmässä]; mut meitä hillizee vahvempi velvoite, ja laki ottaa meiltä oikeuden suojella viattomia. Toisaalta, jos joku armon tai avokätisyyden teko sattuu silmään, mitä kunnioitusta ja rakkautta se herättääkään meissä sivustakazojissa! Exme sanota izellemme "mä olisin voinut tehdä ton izekin, muttei sattunut olemaan kukkaro mukana"? Mitä se meille meriteeraa oliko 2000v sitten yx mies oikeassa tai väärässä? ja me luetaan samalla innolla antiikin historia kuin eilisen lehteä. Mitä Catalinan rikoxet on mulle? En mä siitä uhritu. Mixmä sitten kammoxun sen rikoxia ihankuin se tulis tänään telkasta? Me ei vihata pahoja vaan sen takeen mitä ne tekee meille, vaan koska ne on vaan pahoja. Eikä me haluta vaan olla ize onnellisia, vaan me halutaan meidän kaverienkin olevan lähes yhtä onnellisia, eikä tää onni paljon haittaa meidän omaa onnea, jos se on kohtuu pienempi se vaan kasvattaa meidän onnea. Loppuvetona, haluammepa tai emme, me säälitään onnettomia; kun me nähdään niiden kärsivän me kärsitään vähän izekin, ei me niitä mieluusti kazella. Jopa pahimmilla pahixilla on vähän tätä vaistoa, ja se usein johtaa ne ristiriitoihin. Ryöväri joka ryövää turistin, antaa sen liian isot vaatteet köyhille; julmin murhaaja antaa hajusuolaa pyörtyneelle naiselle.
ellauri155.html on line 53: ”Siis käsittelemme nyt hallituksen esitystä, jolla jo ennestään työvoimapulasta kärsivän terveydenhuoltoalan henkilöstöä simputetaan oikein kunnolla. Heidät pakotetaan ottamaan kyseenalaisia kokeellisia rokotteita, tai vaihtoehtona on jättää työpaikka ja sitä kautta menettää myös toimeentulo.
ellauri155.html on line 563: Kristityt ja juutalaiset tulkitsevat esimerkiksi Jesajan 53. luvun merkittävästi eri lailla. Kristityistä siinä profetoidaan Messiaan kärsiminen ja kuolema, mikä todistaa juurikin Jeesuksen Messiaaksi, mutta juutalainen ajattelee siinä mainitun kärsivän palvelijan olevan juutalainen kansa.
ellauri203.html on line 279: Vähän epäilyttää tää. Sen kyllä ymmärtää että mällin ruiskaus helpottaa koska pussit tyhjenee, mutta millä lailla uhrauxen kazominen helpottaa aggressiivista oloa? Mikä siinä ruiskahtaa? Kostonhimoko? No ehkä joo. Tosin usein väkivaltaviihde pikemminkin piristää kun ei ole mitään kivaa tekemistä. Futismazin jälkeen tekee mieli izekin vähän riehua. Voi kyllä ihmetellä millä lailla uhraaminen helpottaa jengin pahaa oloa ja estää tiimin sisäistä kärhämöintiä. Ehkä se ei estäkään, on vaan mukavaa olla kazomossa ja nähdä toisten kärsivän. On kieltämättä kiva kazoa kun pahixia pahoinpidellään skoudesarjoissa. Kazoessa ei kerkiä ize mätkimään, pitää se sen aikaa ainakin porukat kaduilta pahanteosta. Girardista porukat on toistensa tukassa kert ne haluu kateena samaa kun naapuri. Sitten uhrataan syntipukki. Juuri väkivallassa on pyhän todellinen sielu. Fair enough. Tuttua reviirikähinää.
ellauri332.html on line 332: Craig paljastaa poliisille, että Ryan oli vienyt autonsa päästäkseen häihin ajoissa. Kun hän etsii Ryanin Google Plus -profiilia, hän näkee, että Ryan menee naimisiin ja paljastaa tämän naisille. Kauhistuneena he pyytävät vapautusta häiden lopettamiseksi, ja heidät päästetään irti, kun he ovat maksaneet aulassa aiheutuneet vahingot. He saapuvat Fort Lauderdalen hotelliin, jossa häät pidetään, mutta on liian myöhäistä lopettaa se. Naiset kohtaavat Ryanin, joka huutaa heitä heittäytymään hänen kimppuunsa. Naiset väittävät edelleen, että oli se väärin, että hän nussi heitä molempia häitä edeltävänä yönä kertomatta heille, että hän oli kihloissa. Ryan myöntää, että hän oli ollut nykyisen vaimonsa Genevieven kanssa yliopiston fuksivuodesta lähtien eikä ole päässyt olemaan kenenkään muun kanssa silleen koko aikana. Kun naiset tapaavat Genevieven, he näkevät tämän pomottavan ja vaativan sexiä vinomunaiselta Ryanilta, ja päättävät olla kertomatta hiänelle hänen teoistaan, koska he tuntevat Ryanin kärsivän yhtä paljon avioliitossaan kuin heidän seurassaan.
ellauri339.html on line 507: Muistutetaan, että laulaja ja malli Alena Kravets sanoi Alla Pugatšovan kärsivän Kyproksella. Hänen mukaansa taiteilija on tottunut olemaan supertähti, ja kun hän on poissa, hän jää ilman huomiota yleisöltä.
xxx/ellauri086.html on line 101: Maailman onnellisin mies asuu Sydneyssä, satavuotias holokaustista livistänyt juutalainen nimeltä Jaku. Sen kosto Hitlerille ja sen kumppaneille jossain siellä alhaalla on olla onnellisempi kuin ne. Se ei vihaa niitä vaikka SS-miehet potki sitä peppuun terävillä saappaiIla sanoen Schnell! Schnell! niin että peppuun tuli haavoja jotka paranivat huonosti. Se ei vihaa niitä koska vihasta tulee vain paha mieli izelle. Mutta ei se anna niille koskaan anteexi. Kun se näki Belgiassa vankilassa tuomiota kärsivän ex-nazin joka ei osannut sanoa mixi se oikeastaan teki sen, Jaku oli onnellinen. Saku itki ja Jaku oli oikeastaan tosi iloinen. Se joka nauraa viimeisexi nauraa parhaiten.
xxx/ellauri177.html on line 336: -- Ja se on hyvin kaunis? Jälleen, hän ei vastannut. Syvä ekstaasi tulvi hänen silmänsä. Ja kun hän osasi puhua: -- Niin kaunista kuin en voisi sanoa... Minuun tunkeutui sellainen viehätys, että tunsin yksinkertaisesti nimettömän ilon, putoamisen lehdistä, nukkuessani nurmikolla. Ja minä tulin juosten takaisin tuodakseni sinut mukaani, jotta en maistaisi onnea istuessani tässä varjossa ilman sinua. Hän otti jälleen hänen niskansa syliinsä ja rukoili häntä kiihkeästi, hyvin lähelle, huulensa melkein hänen huulillaan. -- Vai niin! sinä tulet, hän änkytti. Ajattele, että eläisin autiona, jos et tulisi... Se on halu, joka minulla on, kaukainen tarve, joka on kasvanut joka päivä, joka nyt saa minut kärsimään. Etkö voi haluta minun kärsivän?... Ja vaikka sinun pitäisi kuolla siihen, vaikka tuo varjo tappaisi meidät molemmat, epäröisitkö, katuisitko pienintäkään? Pysyisimme makaamassa yhdessä, puun juurella; nukkuisimme aina toisiamme vasten. Se olisi erittäin hyvä, eikö? "Kyllä, kyllä", hän änkytti tämän intohimon paniikin voittamana, kaikki värähtelemässä halusta.
xxx/ellauri305.html on line 73: Clyde vie Robertan ulos kanootilla kuvitteelliselle Big Bittern Lake -järvelle (malli Big Moose Lakesta , New Yorkissa) Adirondacksissa ja soutaa suojaiselle lahdelle. Hän jäätyy. Roberta aistii jotain vialla ja liikkuu häntä kohti, ja tämä lyö häntä vahingossa kameralla kasvoihin, hämmästyttää hänet ja kaataa veneen vahingossa. Roberta, joka ei osaa uida, hukkuu, kun taas Clyde, joka ei halua pelastaa häntä, ui rantaan. Tarina antaa ymmärtää, että isku oli vahingossa, mutta paniikissa ja syyllisyydestä kärsivän Clyden jättämät satunnaiset todisteet viittaavat murhaan.
xxx/ellauri410.html on line 417: Hiänen liikkeitä kuvataan tarkemmin kuudennessa säkeistössä. Hiänen jalkansa liikkuvat oudosti, kuten "Jackknifes". Ne taipuvat ja suoristuvat toistuvasti. Nainen näyttää kärsivän. Hänen liikkeensä viittaavat kipuun ja ahdistukseen. Viimeinen rivi kuvaa häntä erityisesti "kynsilevänä tyynylipukkaan".
14