Tässä Aarne menee mezään niin että kuuluu arkiryskettä. Sen tekemä vastakohtaisuus on keinotekoinen. Moraali on elukoiden silmässä just yhtä paljon kuin komiikka, ihan samassa perssilmässä vieläpä, yhtä paljon/vähän mielivaltaista on molemmissa. Huvittavaa myös, et noi Aarnen katkismuxen lauseet puuttuu Lutherilta. Jeesuxen kärsimys oli mainio asia, tappaminen on joskus ihan paikallaan. Joosua esinahkakasoineen noudatti Jumalan lupausta ja käskyä. Armo, laupeus eli ilmaisexi saanti on tietty hieno juttu kermaperse Aarnen mielestä, mut parempi vielä on ilmaisexi ottaminen, sanois Marx, Robin Hood tai Harald Hirmuinen.
ellauri030.html on line 535: Elukatkin voi ymmärtää, mut vaan nää sapajut osaa järkeillä. Parasta järkeilyä on pessimismi. Maailma on läpeensä paha, siis se ei ole kunnossa, niinkun pitäisi (maailmantahdon, siis mun, mielestä ainaskin). Huonompaa maailma ei vois ollakaan. (Voltairen Candidessa oltiin just vastakkaista mieltä, inhottavia optimisteja.) Se on aivan hel-vetin huono. Surkea. Maailma on Jammertal, täynnä kärsimystä. Puudeli kakkaa sohvalle ja kusee jalalle. Onni on vain kuvitelmaa, lysti negatiivista. Schopenhauer on pahempi nyrpistelijä kuin saxalainen autobaanaa hurjasteleva unbefriedigte Frau. Elämä heiluu kuin pendeli tuskan ja ikävystymisen väliä. Tik-tusskaa, tak-tyyylsää. Pahinta on se et aina panettaa. Schopenhauer saisi täydet pisteet pessimismitestistä. Mihkäs se kuoli? Keuhkotulehduxeen. Ei siis sydixeen, vastoin Pänkäläisen ennustuxia.
ellauri030.html on line 547: Berliinissä ollessaan Schopenhauer haastettiin oikeuteen. Haastajana oli ompelijatar nimeltä Caroline Marquet. Melua vihannut Schopenhauer oli työntänyt ikkunansa alla kovaa lörpötelleen naisen alas portailta. Nainen oli loukkaantunut niin pahasti, että Schopenhauer määrättiin maksamaan tälle kuukausittain 15 taaleria rahallista korvausta. Kun nainen 20 vuotta myöhemmin kuoli, Schopenhauer kirjoitti päiväkirjaansa latinaksi ”obit anus, abit onus” (nainen kuoli, kärsimys loppui). Sillonko se osti sen huoneiston?
ellauri032.html on line 197: Pascalin veto pyrkii osoittamaan, että jumalaan uskominen on peliteoreettisesti kannattavaa. Pelurin todistus sanoo, että vaikka ei tiedettäisi, onko jumala olemassa vai ei, jumalaan kannattaa uskoa, koska näin saavutettava palkinto, iankaikkinen elämä, on äärettömän suuri, ja epäuskosta seuraava rangaistus, iankaikkinen kärsimys, on hirvittävä. Voiton odotusarvo, joka on voiton todennäköisyys kertaa voiton arvo, on näin ollen äärettömän suuri. Ajatuskulun esitti ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal 1600-luvulla.
ellauri037.html on line 334: kärsimysten maljat lentää mereen,
ellauri039.html on line 541: Suurimmaxi koettu kärsimys oli eristettynä elämisen kärsimys.
ellauri039.html on line 612: varsinkin näin vanhana: vanhuus on yhtä kärsimystä.
ellauri043.html on line 271:
Tää on vaan alkua tapettujen lähimmäisten listalle (75.000 kaikkiaan, saman verran kuin coronan tappamia jenkkejä). Mut ne oli niille velkaa niin paljon! Mitä kärsimystä! Sitäpaizi olihan nää jumalan tosi pahoja vastustajia. Kyllä niistä oli varmaan kivaa kostaa, lyödä kuvainpalvojille verilöylyä! Kaupunki varmaan oxensi ruumiita! Niitä oli puutarhapenkeissä, portaissa, semmoisia läjiä huoneissa etteivät ovet kääntyneet... - Kylläpäs mä nyt olenkin murhan- ja verenhimoinen!
Mitäs nyt? Mitä ihmettä? Stateereja, kykloxia, dareikkeja, aryandikkeja! Aleksanteri, Demetrios, Ptolemaioxet, Caesar! Mutta kenelläkäään niistä ei ollut näin paljon! Mikään ei ole mahdotonta! Ei enää kärsimystä! Kylläpä nää säteilee, ihan häikäisee! Sydämeni kuppi vuotaa ylize! Onpa ihanaa! Joo!... Joo!... Vielä! Ei koskaan tarpeexi! Voisin vaikka heittää näitä mereen koko ajan, silti jäisi. Mutta mix hukata mitään? Mä pidän kaikki, en kerro kenellekkään; mä kaivan kallioon kammion joka on sisältä päällystetty pronssilevyillä - ja mä tuun sinne tunteaxeni kultaläjien puristuvan kantapäihini! Työnnän niihin käsivarteni kuin jyväsäkkiin. Hankaan niillä kasvojani, nukun niiden päällä! Sukellan niissä kuin pyöriäinen, kaivaudun niihin kuin myyrä ja heittelen niitä sateexi päälleni! Olen rikkaampi kuin Roope! varakkaampi kuin Kroisos Pennonen! vauraampi kuin Kulta-Into Pii!
Mutta kärsimys on siunauxellista. Kerubit kumartuvat ryystämään ripitettävien verta.
ellauri043.html on line 1149:
ellauri043.html on line 5741: Henki kulkee hyvin! Saasteeton ilma pullistaa multa sielun. Ei enää painoa! ei enää kärsimystä!
ellauri043.html on line 6192: Keskellä suruakin panohalu mua kiduttaa. Kaxi kärsimystä kerralla, se on jo liikaa! En enää siedä izeäni!
ellauri045.html on line 483: Parhaimmillaan runojen kyläelämän kuvaus on humoristista tai ainakin aistivoimaista: perunaletut höyryävät, kvas-kalja vaahtoaa, torakat ja kanat kipittävät, ja esiin piirtyy myös köyhien talonpoikien kärsimys ja Siperiaan raahustavat rangaistusvangit.
ellauri049.html on line 233: Monet sairastivat 1900-luvun alkupuolella Suomessa erilaisia tuberkuloosin muotoja, eräs heistä oli Sarkian runoilijatoveri Uuno Kailas. Myös Sarkia sairastui keuhkotuberkuloosiin. Jo nuorena tauti oli oireillut lievänä kaularauhastuberkuloosina, mutta iän myötä tauti eteni keuhkoihin ja muualle ruumiiseen. Nuoren miehen mieleen vaikuttivat myös kokemukset oman fyysisen minän heikkoudesta ja ruumiista kasvavasta sairaudesta (lähde?). Tästä olivat seurauksena ajoittaiset masennukset. Sarkia käsittelikin runoissaan elämän peruskysymyksiä, kuten kuolemaa ja ihmisen kärsimystä.Niin aina. Mikä runoilija se on joka ei niitä käsittele. Ai niin Immi Helleen, tietysti.
ellauri060.html on line 65: Epikuros ajattelee toisin. Hänen mukaansa onnellisuuspisteet eivät toimi aritmetiikasta tutulla tavalla. Hänen mukaansa mikään hyvä ei korvaa koettua pahaa, joten Raakelin tähden kärsittyä pahaa ei korvaa mikään hyvän määrä. Mikään ei kompensoi -4 pisteen maalitappiota, vaan se jää olemaan +5 pisteestä huolimatta. Tällainen esitys ei sinänsä merkitse mitään, mutta kun ajatellaan päätöksentekoa, tilanne muuttuu. Tilanteessa on tarjolla +10 ylijäämää, vaikkapa -5 ja +15 yhteenlaskettuna. Toisessa tilanteessa on tarjolla +1 piste, vaikkapa +1 ja 0 yhteenlaskettuna; kumpi on järkevä ottaa. Epikuroksen mukaan on otettava jälkimmäinen vaihtoehto, koska se ei sisällä lainkaan kärsimystä, eikä 10p yhdessä pelissä ole enemmän eikä vähemmän kuin 1p toisessa.
ellauri060.html on line 73: Nuori nainen käy läpi kamalan kivuliaat kosmeettiset leikkaukset näyttääkseen entistäkin kauniimmalta. Hän laskee, että kärsimys kannattaa. Ikääntynyt ei viitsi ajatella tuolla lailla, ei tule ikäkulusta enää paklaamalla kalua.
ellauri060.html on line 80: Peliteoreettisesti ajatellen hyvän nauttijan ja pahan kärsijän tiimi, jonka yhteispeli voitti Raakelin ja esti ketkuilun, on vanhuxen kallossa nyt hajonnut. Vanhus pelaa minimax strategiaa kahdessa eri joukkueessa: hyvän tavottelijat ja pahan kaihtajat, joiden väliltä puuttuu viestintä ja yhteinen valuutta. Kun mielihyvän utiliteetti lähestyy nollaa, kärsimyxen säilyy ennallaan tai vahvistuu. Mielihyvää tavoitellaan enää vetkusti, kärsimystä kaihdetaan entistäkin lujemmin. Tuloxena on juurikin toi vanhusmainen löllötys.
ellauri061.html on line 679: III Hamlet esitettiin toisen kerran sunnuntaina, jolloin hra Jussi Snellman näytteli pääosaa. Hänen tulkintansa poikkesi huomattavassa määrässä hra Kilven esittämästä: hänen Hamletinsa oli tuntuvasti nuorekkaampi, tuntehikkaampi, välittömämpi, esitys oli havainnollisempaa, enemmän ulospäin heijastavaa. Tällä saavutti hra Snellman monta etua, hänen antamansa kuva tuli vilkkaammaksi ja vaihtelevammaksi ja kokonaisuus myös varmemmaksi siinä suhteessa, että esittäjällä oli varaa antaa Hamletinsa muuttua loppua kohti, joten kuvaan tuli jonkun verran kehitystä. Mutta epäilemättä hra Snellman myös pienensi Hamletin sisäistä asteikkoa. Tästä tuli kuohahtava, lyyrillisiin purkauksiin valmis nuorukainen, hänen tuskansa oli koskemattoman mielen nyyhkyttävää kärsimystä yksityisten onnettomuuksien edessä--ei mielikuvituksessamme elävän Hamletin maailmantuskaa, viiltävän auttamatonta; pistosanainen katkeruus, jonka hän vuodattaa yli Poloniuksen ja kuninkaan, hajosi ivalliseksi leikinlaskuksi, miltei poikamaisiksi sukkeluuksiksi. Muutamissa kohtauksissa hra Snellman mielestäni onnistui huomattavasti paremmin kuin hra Kilpi; niin varsinkin kohtauksissa Ophelian kanssa, missä hänen eloisampi ilmeleikkinsä tuli hänelle avuksi. Mutta yksitoikkoisuudestaan huolimatta oli hra Kilven esityksessä kenties enemmän tuota epäilyn ja mietiskelyn jäytämää sisäistä turtumista, suureen ratkaisevaan tekoon pystymättömän uneksija-elämää, joka esim. Goethen Hamletista antaman kuvan mukaan on tämän peruspiirteitä. Tätä puolta tehostamalla myös luullakseni enemmän lähestytään sitä onnettoman sielun nerollisuutta, joka on Hamletin sisäisenä olentona. Hra Axel Ahlbergin kuningas Claudius oli paraita kaikista. Hra Ahlbergin voima kenties ei ole sielullisessa puolessa, mutta hän on ikäänkuin täysin mukautunut näyttämöllisen esityksen ehtoihin ja edellytyksiin, hänellä on varma silmä oikeisiin mittoihin ja ehjiin, ikäänkuin koristeellisiin vaikutuksiin. Niin oli hänen kuninkaansa nytkin varsin kuninkaallinen, ei tosin vallan se luihu rikollinen, jonka pitäisi näkyä kuoren alta, mutta ulkonaisesti sitä sympaattisempi, hillitty ja taitehikas. Rva Raution kuningattarena, hra Raution Poloniuksena, rva Lindelöfin Opheliana olen jo tunnustuksella maininnut. Näyttämölle asetuksessa oli noudatettu samaa menettelyä kuin »Coriolanuksessa»: etualan laitteet pysyivät kaiken aikaa paikoillaan; muutamissa kohtauksissa saavutettiin näin, varsin vähäisillä muutoksilla hyvinkin onnistuneita vaikutuksia; mainita voi esim. haamukohtauksen ja kuningattaren kammion.--Ohjaus oli hra Lahdensuon. Yleisöä oli sunnuntainkin esityksessä täysi huone, ja suosionosoitukset vilkkaat. (Uusi Suometar 13.2., 15.2. ja 18.2.1913)
ellauri062.html on line 877: Klingsor kutsuu kirouksen voimalla Kundryn luokseen. "Tänne perhana!" Kundryn on tuhottava Parsifal. Parsifal koittaa painaa Kundrya. Vaikutus on päinvastainen kuin mitä Kundry halusi. Se tuottaa Parsifalille vain kärsimystä. – Aorta! - Die Wunde! – Die Wunde! (Aortta! – Haava! – Haava!)
ellauri070.html on line 218: Schleier der Duldung. - Mit Jünglingen geht sie schweigend. kärsimyshuntu. - Kaipparit vie se messiinsä vaiti.
ellauri070.html on line 309: 10. valitusvirsi liittyy 7. ja 9. älinän ylistyxiin. Tää ylistys suoritetaan valvovan enkelin siiven alla, joka kazeillaan näyttää erottavan jyvät akaniin. Vain aito on oleellista. Vain oleellinen on kestävää. Sixi enkelit astuuu kuvaan 10. ruikutuxessa. 10. valitusvirsi palaa ekojen ulinoiden ajatuxiin kuin koira oxennuxelle, et elämää leimaavat kärsimys ja kuolema. Näyttelijöiden vuosimarkkina 5. valituxesta palaa kuvaan. Me kuljetaan sen halki Tuska-Stadin lohtutorina. Kuvaan tulee taas "lapset", "lempiväiset", ja elukat koiran hahmossa, jotka "asioivat" taas "luonnossa." Oxentavat, paskantavat, kuseskelevat sinne ja bylsivät.
ellauri071.html on line 637: ”Tuottavuusloikka. Dynaamiseen vaikutelmaan pyrkivä uudissana, jonka silkoisen kuoren takana ei ole mitään muuta kuin inhimillistä kärsimystä.”
ellauri077.html on line 795: Paraskeue perjantai on valmistuspäivä eli kuudes juhlapäivä kärsimysviikolla, dagoxi Sexta Feira. Venäjäxi perjantai on pjatnitsa eli viides päivä, koska venäläisten viikko alkaa maanantaista ponedjelnikistä. Länsipeikoilla viikko alkaa sunnuntaista juutalaiseen malliin ja päättyy sapattiin. Meillä aasanuskoisilla se on Freijan päivä. Kirstityt vaihto sunnuntain juhlapäiväxi nimenomaan eze ei osuis juutalaiseen sapattiin. Jeppe ois muuten sammutettu pyhänä ja noussut ylös nolosti arkipäivänä kuin joku duunari.
ellauri078.html on line 212: Luokitus: Kristuksen kärsimys ja kuolema. Shynti, ahdishtush.
ellauri079.html on line 197: Paras todiste miehen kelvollisuudesta tai kehnoudesta on Lätyn mielestä se, onko hänellä ystäviä vai ei. No hmm, entäs jos ne ystävätkin on paskiaisia? (Todennäköisesti onkin, samanhöyheniset korppikotkat viihtyy yhdessä saman haaskan ääressä.) Mikä tahansa kärsimys on oikeaa ja kaunista, jos tavoittelee sitä mikä on parasta izelle ja valtiolle. On todella syytä aina uskoa vanhoja pyhiä opetuxia, joiden mukaan meillä on kuolematon sielu, joka ruumiista erottuaan joutuu tuomittavaxi ja saa kärsiä ankaria rangaistuxia. Vain se pitää rupusakin kurissa ja herran nuhteessa.
ellauri093.html on line 760: Sieltä sitten Müncheniiin taidekaupunkiin, jossa ihailimme taiteilija A. Hitlerin akvarelleja, ja sieltä eteenpäin Oberammergaun vuoristokylään nähdäxemme kuuluisan kärsimysnäytelmän. Sen juoni oli meille päällisin puolin tuttu (siinä on tää J. Nasaretilainen, joka - noh, ei spoileria Hilja, varoittaa Ilmo tuossa olan takana). Sitä ei voi sanoin kuvata, vaikka herra ties olen yrittänyt. Sitten oli vielä Augsburgin uskontunnustus 400v -vuosijuhlat. Tuhat pasuunaa ja todella paljon tuubaa. (Mekin ollaan oltu Augsburgissa. Woku oli sieltä päin kotoisin. Siellä oli se Fuggerien Fuggerei. Sielläkö se oli kun mä löin pääni kipeästi kulmikkaaseen kattolamppuun noustuani nukkumasta Brigitten sohvalta?)
ellauri099.html on line 235: Ferranten teiniheroiini Gianní käy kiimaista teologista keskustelua söpön Roberton kaa. Roberto on kuvattu Robert Kennedyn tapaisexi jeesushahmoxi. Kivisaaressa kesällä 1968 iskemättömät tytöt itkivät kun tuli uutinen Robertin murhasta. Sijaiskärsimystä.
ellauri099.html on line 269: J: Pakenen elämää silloin, kun se on kärsimystä.
ellauri111.html on line 840: Miksikä kieltäysit sitä ottamasta? Jos olisit hyväksynyt tuon mahtavan hengen kolmannen tarjouksen, niin olisit voinut tyydyttää kaikkea, mitä ihminen kaipaa maan päällä. Ihminen olisi saanut alinomaisen palveluksen esineen, sellaisen, jonka huomaan hän voisi jättää omantuntonsa, ja sellaisen, joka yhdistäisi kaikki yhdeksi ainoaksi sopusointuiseksi muurahaiskeoksi, sillä juuri kaikkiallisen yhteyden myötäsyntynyt tarve on ihmiskunnan kolmas ja lopullinen kärsimys. Ihmiskunta on aina pyrkinyt yhdistymään yhdeksi kokonaisuudeksi.
ellauri111.html on line 870: Mun miälestä (sanoo Aljoosha) jesuitat ovat vain roomalainen sotajoukko, joka koettaa valmistaa tulevaa ajallista valtakuntaa, missä olisi hiippapäinen hallitsija — roomalainen ylipappi ruhtinaana, Siinä heidän ihanteensa ja tarkotuksensa, ilman mitään salaperäisyyttä tai ylevää kärsimystä. Kaikkein arkipäiväisintä vallanhimoa, elämän alhaisten ja maallisten nautintojen kaipuuta, halua orjuuttamaan kanssaihmisiään, kuten meillä maaorjia ennen pidettiin kurissa — siinä kaikki, mistä heitä voidaan syyttää. Ehkä he eivät usko Jumalaan, sekin lienee mahdollista, mutta sinun kärsivä inkvisitorisi on yksinkertaisesti tekaistu mielikuva!"
ellauri112.html on line 144: Selvemmin Nietzschessä, joka opillaan orjamoraalista antoi häpeällisen leiman lähimmäisrakkauden ajatukselle. »Tulkaa koviksi!» »Kuolema heikoille!» Heikot on muserrettava »hurjalla julmuudella»... Emme voi tulla »yli-ihmisiksi» muuta kuin nutistamalla luonnon »tusinatavaran». Ne, jotka tahtovat veljellistä yhteiskunnan järjestystä, tuomitsee hän »yhtäläisten oikeuksien kääpiö-eläimiksi». Ja joskaan uuden elämän-tieteen edustajat itse eivät mene yhtä pitkälle, käy heidän ajatuksensa samaan suuntaan. Haeckel lausui v. 1877: »Darwinismi ei ole demokraatinen ja vielä vähemmän sosialistinen. Sen tendenssi voi olla yksistään ylimysmielinen. Oppi luonnollisesta valinnasta opettaa meille, että ihmiselämässä, aivan samoin kuin eläinten ja kasvien elämässä, ainoastaan pieni vähemmistö voi elää ja kukoistaa. Suurten joukkojen täytyy kuolla nälkään tai sortua kurjuuteen... Julma ja armoton olemassaolon taistelu, joka riehuu kautta koko elävän luonnon ja jonka luonnonlakien mukaan täytyy riehuta, tämä lakkaamaton ja säälimätön kilpailu kaikkien elävien olentojen välillä, on kieltämätön tosiseikka. Vain pieni vähemmistö voi jäädä eloon... Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut», lisää Haeckel, antaen päinvastaiseen käännetyn merkityksen tälle evankeliumin sanalle. Kuinka pimeäksi luonnonnäkemys oli käynyt, siitä antaa edelleen Darwinin toisen »adjutantin», englantilaisen professori Huxleyn lausunto (1888) hyvän käsityksen. Luonnon ikuinen taistelu, sanoo hän, jossa voimakkaimmat, nopeimmat ja viekkaimmat jäävät eloon taistellakseen taas seuraavana päivänä ja kärsiäkseen, sillä kärsimys on sekä voitettujen että voittajien palkka, tämä taistelu »tapahtuu jokaisessa maailman kolkassa, tuhansia kertoja joka minuutti, ja jos korvamme olisivat kyllin tarkkoja, kuulisimme loppumatonta huutoa, jommoista Dante kuuli helvetin portilla...»
ellauri115.html on line 679: Meidän supervoimien sekakäyttö tekee meistä onnettomia ja ilkeitä, kuin olisimme pudonneet siniseen värisammioon pienenä. Meidän huolet, surut ja kärsimyxet on omatekemiä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Moraaliset pahat on epäilemättä miehen thötä, ja fyysiset pahat ei olis mitään ilman meidän paheita jotka aikaansaattaa ne. Vanhuus ja kuolemakin tuli siitä alkuperäisestä tunaroinnista [hmm, entäs elukat? Oliko niilläkin omat aatamit ja eevansa? No, ketä kiinnostaa.] Eikö luonto ei ole antanut ymmärtää mitä tarvizemme hengissä pysyäxemme! Eikö ruumiin kärsimys ole merkki siitä että tää kone on epäkunnossa, ne rabotajet, tarvii huoltoa= Kolema ... eikö ilkeät myrkytä oman elämänsä ja meidän muidenkin? [Lue: mä en ole niitä ilkeitä.] Kuka sitäpaizi haluaisi elää ikuisesti? [Häh? Eikö se ollut justiinsa poinzina? Onx tää nyt sitä kerettiläisyyttä? No, luetaanpa eteenpäin.] Kuolema on lääke pahaan jonka hankit izellesi; luontoäiti ei anna sun kärsiä loputtomiin. Alkeellisesti elävällä hepulla on tosi vähän kärsimyxiä! Sen elämä on melkein kokonaan vapaa kärsimyxistä ja passiohedelmistä [lukuunottamatta paarmoja ja hyttysiä, ne on vittumaisia ilman housuja]; se ei pelkää eikä tunne kuolemaa; jos se tuntee sen, kärsimyxet saa sen haluamaan sitä; sixe ei ole mikään paha juttu sen silmissä. Jos me vaan oltais tyytyväisiä omaan oloomme niin ei meillä olis mitään syytä valittaa [Laittamattomasti sanottu, Janne. Leukavasti laukaistu.]; mutta haeskellessamme mielikuvitushyvää me löydetään tuhansia oikeita pahoja. Hän joka [hehe] ei kestä vähän kipua saa kärsiä kovasti. Jos mies menee rapakuntoon harrastuxissa, koitat parantaa sitä lääkkeillä; sen pelkäämään pahaan tulee lisäxi sen tuntema paha olo; kuoleman ajatus tekee siitä kamalaa ja kiirehtii sen tuloa; mitä enemmän koitamme välttää sitä, sitä enemmän ajattelemme sitä; ja me mennään elämästä läpi peläten kuolemaa, syyttäen luontoa pahoista jotka me ollaan ize hankittu vittuilemalla sen laeille.
ellauri115.html on line 722: Miehet puhuvat katumuxen äänestä, piilorikosten salaisesta rangaistuxesta, jonka avulla rikoxet usein paljastuu, tai sitten niillä kerskumisesta. Alas yliminä! Kukapa ei olis kuunnellut kiusaxeen sen kuiskutusta. Puhun kokemuxesta, ja mä mielelläni kuristaisin tän komentelevan tunteen joka aiheuttaa mulle niin paljon kärsimystä. Mutta on toteltava luonnon kuzua ja käytävä kusella kun kusettaa; sä näät että sen ies on keveä ja kun me kuunnellaan tota ääntä meillä on hyvä päänalunen. Pahis pelkää ja juoxee karkuun sitä; se haluis päästä eroon izestään; sen ahistuneet silmät vilkuu ympärille ja ezii jotain viihdettä; ilman katkeraa satiiria ja moukkamaista läpänheittoa se olis aina surullinen; toi ivanauru on sen ainut nautinto. Toisin vanhurskas mies, joka löytää rauhan omista pöxyistään; se on yhtä iloinen yxin kuin seurassa, sen tyydytys ei riipu niistä jotka sitä lähestyy, sen housuihin mahtuu vaikka kuinka monta sellaista.
ellauri117.html on line 103: Tarkatkaa luontoa ja seuratkaa sen osottamaa tietä. Se harjottaa lapsia lakkaamatta; se karkaisee niiden voimat kaikenlaisilla koettelemuksilla; se opettaa niille aikaisin mitä tuska ja kärsimys on. Hampaiden puhkeaminen synnyttää niissä kuumetta; kova vatsakipu tuottaa niille kouristuksia; vahva yskä on vähällä tukehduttaa ne; vatsamadot niitä vaivaavat; verenrunsaus turmelee niiden ruumiinnesteet; eri hapot käyvät ja synnyttävät niiden ihoon vaarallisia vihoittumia. Melkein koko tämä alkuikä on täynnä tauteja ja vaaroja. Puolet kaikista lapsista, jotka syntyvät maailmaan, kuolee ennen kahdeksatta ikävuotta. Kun nämä koettelemukset ovat ohitse, lapsi on vahvistunut, ja niin pian kuin se oppii elinvoimiaan käyttämään, tulee elämän perustus varmemmaksi.
ellauri142.html on line 592: luku (eikä kolme, sori vaan virkaveli). Neljä on suurta totuutta. Ne ovat: 1) olemassaolon kärsimys ja kurjuus; 2) kärsimyksen syy, itsekkyys ja tietämättömyys; 3) kärsimyksestä vapautuminen antamalla kaikki rahat nilkille; 4) vapautumisen tie eli pelastustie, jota ei pie tukkia.
ellauri143.html on line 1647: Buddha käytti sanaa duhkha ensimmäisessä jalossa totuudessa: elämä on duhkha. Elämä on epätyydyttävää. Asiat voisivat aina olla jossakin suhteessa paremmin. Ensimmäinen jalo totuus pyrkii opettamaan, että kärsimys on väistämätön osa elämää ja kaikki joutuvat kokemaan sitä. Neljä jaloa totuutta käsittelevät duhkhan alkuperää ja sen sammumista.
ellauri143.html on line 1649: Buddhan mukaan duhkhaa on syntymä, sairaus, vanhuus ja kuolema, kipu, ero siitä mistä pitää, kosketus siihen mistä ei pidä ja se ettei saa mitä haluaa. Lyhyesti kaikki viisi takertumisen kohdetta (skandhat) ovat duhkha. Buddhalaisuuden mukaan duhkha kytkeytyy jollakin tavoin kaikkiin asioihin ja tekoihin. Esimerkiksi lihansyöntiin kärsimys liittyy siinä muodossa, että lihan vuoksi on täytynyt tappaa jokin eläin. Tämä sattuu minuun enemmän kuin sinuun. Vittu ole sitten syömättä, rupea jainilaisexi.
ellauri143.html on line 1653: duhkha-duhkha: Ilmeisin kärsimyksen muoto, eli fyysinen ja henkinen kipu ja kärsimys. Niihin lukeutuu vanhuus, sairaus ja kuolema.
ellauri143.html on line 1655: viparinaama-duhkha: muutoksen, pysymättömien onnellisten hetkien ja pettävien odotusten aiheuttama epätyydyttävyys, turhautuminen, suru tai kärsimys.
ellauri143.html on line 1668: Neljä jaloa totuutta ovat jalo totuus kärsimyksestä, jalo totuus kärsimyksen syystä, jalo totuus kärsimyksen lakkaamisesta, jalo totuus kärsimyksen lakkaamiseen johtavasta tiestä. Tämä muotoilu on täsmälleen sama kuin se, jota käyttävät lääkärit tehdessään diagnoosia ja määrätessään hoitoa sairauteen: määritetään oireet, määritellään sairaus, sen syyt ja sitten housut pois ja hoitoon. Eli Buddha pitää kärsimystä "sairautena", joka paranee hengiltäotolla. Leikkaus onnistui, tosin potilas menehtyi.
ellauri146.html on line 846: Mutta onko tämä ihmiskärsimystä? Minä kuvittelin että se olisi ylevämpää! Arvokasta kärsimystä! Merkizevää kärsimystä - jotain tuollaista ala Abraham Lincoln. Joain sofoklesmaisempaa, ajattelin. Suuri Vapahtaja, ja niin edelleen. Ei käynyt mielessäni etten lopulta vapauttaisi kahleista muuta kuin oman kyrpäni. Vauhtia kikkelille! Siinä Portnoyn tunnuslause. Minun elämäntarinani koottuna kahteen sanaan, toinen tuhma. Travestiaa! Minun politiikkani valuneena kokonaan alas minun putziin. Kaikki maailman runkkarit yhtykää! Teillä ei ole muuta menetettävää kuin kyrvänpää! Mikä epämuodostuma minä olen! En kenenkään enkä minkään rakastaja. En rakasta ketään eikä kukaan rakasta minua! Niinpä.
ellauri150.html on line 169: Ja kun Ebrahimi sanoi Valtaojalle, että Nenäpäivä on "ongelmallinen ja kärsimyskuvastoa ylläpitävä", meni Valtaoja heti puolustuskannalle.
ellauri153.html on line 313: Isaac Bashevis Singer tunnustautuu Nuori mies-kirjan takakannessa mystikoxi, joka ezi vastausta polttavimpaan kysymyxeen: mixi ihmiset ja eläimet kärsivät, kivet ei. Hölmö, mixi ei. Ilman kärsimystä ne takuulla kuolisivat vielä nopeammin. Sittenhän ei enää tarvi kärsiä, paizi mystikoiden, jotka todennäköisesti joutuvat palamaan ize keximänsä helkkarin tulipesässä. Sitä odotellessa.
ellauri155.html on line 63: Turtiainen jatkoi: ”Arvoisa puhemies ja kollegat. Jos tuo lukemani viesti ei kosketa teitä tai jos se synnyttää teissä halveksintaa joitakin ihmisryhmiä kohtaan tässä maassa, hävetkää ja häipykää välittömästi tästä talosta. Vain isänmaamme ja kansamme vihollinen kykenee aiheuttamaan kymmenilletuhansille hoitajille kärsimystä kiitokseksi heidän työstään.
ellauri155.html on line 112: Olen hiljattain käynyt sähköpostien vaihtoa älykkään ja puhuttelevan entisen valkoisen kansallismielisen kanssa, joka on nyt omistautunut anti-natalismille, juutalaisen eteläafrikkalaisen filosofin David Benatarin filosofialle, kertoo Andrew Joyce, Ph.D. Tiivistetysti anti-natalismi väittää, että elämä sisältää kärsimystä, joskus hirvittäviä määriä, ja siksi olemattomuus on aina parempi kuin eläminen ja sitten kuolema.
ellauri155.html on line 940: But calling not his suffering his own; Eikä tiedä että sen kärsimys on sen omaa;
ellauri162.html on line 671: Hallitus piti minua ilmeisesti silmällä sillä äkisti sain käskyn ilmoittautua kutsunnoissa. Tiesin täsmällisesti mitä se merkitsi: minun olisi vietettävä kaksi tai kolme vuotta maalaisten joukossa, kaikenkarvaisten kovanaamojen ja hurjimusten kanssa, lukemiseen ja kirjoittamiseen ei jäisi aikaa, joka päivä lukemattomia loukkauksia ja kaikki jotta voisin muutaman vuoden kuluttua antaa henkeni isänmaalle. Mutta onko juutalaisilla isänmaata? Noin kymmenen yksi toista vuotta sitten veljeni Joshua oli saanut samanlaisen vaatimuksen uhrata henkensä isänmaansa Venäjän puolesta. Siinä välissä Puolasta oli tullut Saksan osa ja hän oli vähällä joutua palvelemaan saksalaista isanmaata. Tässä minun on oltava suora ja sanottava että vaikka Puola olisi ollut juutalainen kansakunta, minulla ei olisi ollut pienintäkään tarvetta tulla sotilaaksi. Minulle kasarmi merkitsi huomattavasti kovempaa rangaistusta kuin vankila. Juokseminen, hyppiminen, marssiminen ja ampumi nen olisi minulle sietämätön kärsimys ja vielä pahempaa olisi ihmisten joukossa oleminen. Aivan samalla tavalla kuin toiset vaativat jatkuvasti seuraa minä tarvitsin yksinäisyyttä. Koko maailmankuvani edellytti eristymistä, lupaa ja etuoikeutta pysyä erillään muista, aikaa jatkaa tutkailujani ja vaalia kallisarvoista vastarannan kiiskeyttäni. Vasemmistolehdistä ja kirjailijaklubin kommunistien ja heidän myötäjuoksijoittensa kuuntelemisesta tiesin että vasemmistolaisuus halusi poistaa yksityisyyden lopullisesti ja luoda sen sijaan täydellisen yhteisyyden ja yhteisomistuksen He puhuivat koko ajan ällöistä massoista, mutta minun luonteeni vaati vapautta olla yksin niin pitkään ja niin usein kuin halusin. Hederin käyminen päivästä toiseen oli minulle taakka enkä liioin jaksanut ješivaa. En usko että olisin jaksanut kauan yliopistossa. Olisin voinut olla räätäli tai yxin verstaassaan työskentelevä suutari, mutta kuollaksenikaan en olisi voinut työskennellä tehtaassa. On tarpeen lisätä, että vaikka minulla oli vahva veto rakkauteen ja sukupuolisuuteen, olin pysynyt sairaalloisen kainona. Mutta ai että panetti siltikin aivan hemona .
ellauri163.html on line 549: Schopenhauer toteaa myös, että luonteenominaisuudet ovat synnynnäisiä ja immuuneja rabiexelle. Emme muuta motiivien lajia, johon esimerkiksi egoistin tahto on saatavilla. Sinä voit koulutuksen mukaan pettää egoistia tai parempi vielä korjata hänen ideoitaan, saada hänet ymmärtämään, että on olemassa tapa saavuttaa hyvinvointi, se vaatii työtä ja rehellisyyttä eikä kevytmielistä sooloilua. Mutta kun on kyse sielun herkistämiseksi muiden kärsimyksille, luovuta: tämä on varmasti yhtä paljon mahdotonta kuin lyijyn vaihtaminen kultaan. Voimme saada egoistin näkemään, että luovuttamalla pieni etu, voidaan saavuttaa paljon suurempi; vakuuttaa pahan siitä, että aiheuttaessaan kärsimystä muille hän aiheuttaa itselleen vielä elävämmän. Keppi siis ja porkkana.
ellauri163.html on line 789: Mouchetten kärsimys on luettu uskonnolliseksi vertaukseksi, jossa hänen hyljeksintänsä koulussa, isänsä julma laiminlyönti, kyläläisten vihjailevat katseet ja hänen raastavat kotitehtävänsä ovat risteysasemilla. Mutta olivatpa Bressonin tai Bernadotten hengelliset aikomukset mitkä tahansa, elokuva tarjoaa rajattomat esimerkit elokuvasta ylevimmillään. (Yäk.) Vihaisessa mutta myötätuntoisessa ilmiannossaan maaseutuyhteiskunnasta, joka turmelee ja kellistää epätavallisen enkelin oman edun, moraalittomuuden, alkoholismin ja hengellisen konkurssin vuoksi, ohjaaja johdattaa sinut elämän paradoksin ytimeen. Se paradoxi on että kaikki on niin kurjaa mutta silti mukavaa kun kazoo filmistä muiden kurjuutta.
ellauri181.html on line 98: Pili kysyy izeltään ja kuulijoita mixi sillä pitää olla tirkistelijöitä ja yleisö joka seuraa sen joka käteen vetoa. Niin, sas se. Tolstoi, Flaubert ja Mann olivat elämän taistelujen tuttuja. Aika ruumiikkaita miehiä kaikki 3. Hienon kirjallisuuden teemoja ovat vakavuus, yxinäisyys, sairaus, kaipaus, menetys, kärsimys, pettymys, toivo, intohimo, rakkaus, kauhu, turmelus, onnettomuus, kuolema. Virsikirjan lisälehtiä.
ellauri183.html on line 561: Orjatar astui sisään ja lausui pari rohkaisevaa sanaa, Mieli reippaaksi, ja kävi sitten polvilleen Marian levällään olevien jalkojen väliin, sillä niin on naisten levitettävä jalkansa sekä sisäänmenoa että ulostuloa varten, enää se ei edes muistanut, monenko lapsen oli nähnyt syntyvän, eikä tämän vaimoparan kärsimys ollut mitenkään kummempaa kuin muidenkaan, näin oli Herra Jumala määrännyt kun Eeva oli hairahtunut tottelemattomuuteen, Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, ja kivulla sinä olet synnyttävä lapsesi, eikä Jumala katso vielä tänäkään päivänä saaneensa riittävää hyvitystä, vaikka on kulunut monta vuosituhatta ja kärsimystä on kertynyt loputtomiin, vaan tuskat saavat vain jatkua. No niin on muilla eläimilläkin (vaikkei ehkä tee yhtä kipeetä nelijalkaisista kuin hännättömistä, tiedä häntä). Ei tää ole mitään henkilökohtaista.
ellauri203.html on line 421: Älä tapa. Teksti: Mari Turunen. Kenen elämä on elämisen arvoista? Kuka sen saa määrittää? Millainen kärsimys on sietämätöntä? Eutanasia-keskustelu paljastaa kuolemaan liittyviä pelkoja ja yhteiskunnan arvoja. "Tahdon kuolla ylpeästi, kun ei ole enää mahdollista elää ylpeästi." (Friedrich Nietzsche) Jumala on kuollut (Nietzsche). Nietzsche on kuollut, tapoin sen kuin hyttysen, seinään liiskasin, tuli ruma tahra tapettiin (Jumala).
ellauri204.html on line 451: – Vaikeampaa oli myöntää vaimolle tuottamani henkinen kärsimys ja pettymys. Hän oli joutunut luottamaan epäluotettavaan mieheen, ja luotto loppui, niin kuin näissä tapauksissa ennemmin tai myöhemmin käy. Puhuimme silloin tällöin puhelimessa, ja hän kuulosti tyyneltä ja vapaalta, niin vihasta kuin rakkaudestakin.
ellauri206.html on line 129: Tänään hän näkisi Nicholaksen tummassa puvussa. Hän oli varma, että Nicholaksen valkoinen paita olisi virheetön. Ja silti miehen silmissä häivähtäisi yhä tuo sama suru, joka tuntui asettuneen niihin pysyvästi. Nicholas oli kenties nähnyt liikaa lasten kärsimystä. Se oli pyyhkinyt hänen ylitseen kuin vihreä alkumeri ja jäänyt hänen silmiinsä aaltoilemaan.
ellauri210.html on line 187: Aikakauden kaiverrukset toistavat tämän kohtauksen valokuvien mukaan. Mutta näyttää siltä, että pyöräilylaji sen tunnetun onnettomuuden jälkeen, joka päätti kärsimyskilpailun niin huonosti ja joka tekee ajankohtaiseksi, melkein hänen syntymäpäivänänsä, kreivi Zborowskin vastaavan onnettomuuden La Turbien rannikolla, näyttää siltä, että tämä urheilu kiellettiin tietyksi ajaksi prefektuurin asetuksella. Tämä selittää, miksi kuvitetut sanomalehdet, jotka toistavat kuuluisaa kohtausta, esittelivät melko mielikuvituksellisia polkupyöriä. He sekoittivat koneen rungon ristin tähän toiseen ristiin, suoraan ohjaustankoon. He esittivät Jeesuxen molemmat kädet ojennettuina ohjaustangossa, ja huomioivat tässä yhteydessä, että Jeesus pyöräili selällään, mikä oli tarkoitettu vähentämään ilmanvastusta.
ellauri210.html on line 902: Olen vakava kuin nautinto. Ihmiset eivät tiedä mitä sanovat. Ei ole syytä elää, mutta ei ole syytä kuollakaan. Ainoa jäljellä oleva tapa osoittaa halveksuntaa elämää kohtaan on hyväksyä se. Elämästä ei kannata vaivautua lähtemään. Hyväntekeväisyydestä voi lopettaa sen muilta, mutta itseltään? Epätoivo, välinpitämättömyys, petokset, uskollisuus, yksinäisyys, perhe, vapaus, raskaus, raha, köyhyys, rakkaus, rakkauden puute, kuppa, terveys, uni, unettomuus, halu, impotenssi, litteys, taide, rehellisyys, häpeä, keskinkertaisuus, älykkyys, siinä ei ole mitään millä edes piiskaa kissaa. Tiedämme liian hyvin, mistä nämä asiat on tehty, jotta voimme ottaa niitä huomioon; ne kelpaavat vain edistämään muutamia merkityksettömiä itsemurha-onnettomuuksia. (Epäilemättä on ruumiillista kärsimystä. Minä olen kunnossa: harmillista niille, joilla on maksakipuja. Kaukana siitä, että pidän uhreista, en soimaa ihmisiä, jotka ajattelevat he eivät voi sietää syöpää.)
ellauri214.html on line 707: taistelu kärsimys syyllisyydentunto kuolema. Siis?
ellauri219.html on line 688: ”Kenties ajatuksesi toisi mieleesi monia kauniita ja ihmeellisiä asioita Jumalan hyvyydestä ja kertoisi, miten rakastava, suopea ja armollinen hän on. Jos jäät sitä kuulemaan, se ei parempaa pyydä, vaan lörpöttelee yhä enemmän saaden sinut muistamaan Kristuksen kärsimystä. Tässä se osoittaa sinulle Jumalan ihmeellisen hyvyyden, ja jos jäät yhä kuulemaan sitä, se riemuissaan johtaa mieleesi taas vanhan elämäntapasi” .
ellauri246.html on line 426: Helvettiä ja paratiisi tulkitaan Brodskyllä tolleesti symbaalisesti, ei perinteisessä avaimessa. Helvetti on yhdistelmä niitä kärsimystä ja taakkaa, jotka voi pudota ihmiselle eliniän aikana, niinkö vaikka tylsä päivätyö. Kuva paratiisista, joiden edistyminen on edistynyt, kehittyy iankaikkisen elämän uskonnollisesta mallista yhä tärkeämmäksi. Aluksi tämä on Raamatun idyll: "Abraham ja Isaac" - täydellinen maisema rekonstruoidaan, jossa sankarit ovat Jumazukka taivaallisen pensaan kuvassa. Mixjust noi nillihinttipersenaamat?
ellauri246.html on line 510: Tuskaa olivat niskatuskamiehen ensimmäiset vuodet. Brodsky näinä vuosina muistuttaa kuin kasvi, joka on noussut maahan, ja se vedettiin ulos ja siirrettiin toiselle maaperälle, eikä se ole selvää, järjestetäänkö se. Ulkoinen runoilija on turvallinen elämäntapa ristiriidassa voimakkaasti emotionaalisen ja psykologisen kooman tilan kanssa, joka Brodsky uusi uudelleen ensimmäistä kertaa maailman kirjallisuudessa. Stripping metaforisesti, runoilija tuntuu kuolleiksi. Runossa "1972": "Tämä ei ole mieli, vaan vain veri." Runaatti tykkää itseään varjoilta, jotka pysyivät henkilöltä. Maahanmuutto, joka kuljetettiin niiden kanssa, ei pelkästään vapautta vaan myös kaikkien tavanomaisten siteiden tauko. Kaikki, mikä oli kalliita henkilölle, otettiin häneltä. Brodskillä oli tunne roikkua tyhjyydestä, ja tämä isku oli niin kohtuuttomia, että se johti sielun väliaikaiseen halvaantumiseen. Lähempänä Brodskin tapahtumista lähestyi Luriea, joka sanoi, että Emigratin Brodskin runous - это itsemurhan sitoutuneiden henkilöiden muistiinpanoja. Skopanova uskoo, että on oikein puhua murhasta. "Vahva kipu, tappaminen tämä, joka kestää valoa." Runotila on hämmästynyt, tappanut, mikään ei tunne, tämä on suurin kärsimys, kun henkilö kärsii niin paljon, että se menettää mahdollisuuden ilmaista se emotionaalisesti. Itsensä kieltäminen, metaforisen käyttäminen liikkumattomuuden arvolla, kuolleet, kun BrodSky tarkastelee itseäsi sivulta ja korjaa vain liikkeen avaruudessa. Usein hän kirjoittaa itsestään kolmannessa henkilössä, kuten runossa "Laguna": "Vieraat, jotka kuljettavat grappaa taskussaan, ehdottomasti kukaan, mies, kuten kaikki, jotka ovat menettäneet muistia, kuvaavat ..." Yliköriltään hermostuneesta " shokki. Brodsky erottaa oman ruumiinsa sielusta ja tekee siitä itsenäisen merkin: "Ruumiin sadetakki muotoilee palloja, joissa rakkaus, toivo, usko, ei ole tulevaisuutta." Tämä ei ole henkilö, joka oli nuoruudessani, se oli vahvistettu ja jatkuvasti tietoinen runoilijasta. Se ei ole sattumalta, että yhdessä runoista, lyyrinen sankari tarkastelee peiliä ja näkee vaatteita, mutta ei kasvoja.
ellauri246.html on line 570: Brodskin käyttäytyminen johti aina potkuihin, koska hän jätti täydelleen huomioimatta nykyiset kanonit. Hänen esseensä "vähemmän kuin yksi" hän kirjoittaa "menimme kouluun, ja vaikka kuinka törmäsi meidät, hän oli sublifted vitun, kärsimys ja köyhyys olivat ennen silmämme." - Brodsky arvosteli ja kritisoi Neuvostoliiton todellisuutta ja todellisuuttakin, Joka, itse asiassa, hänelle maksoi. Hän heitti koulun, ei edes saanut peruskoulutusta. Hän työskenteli Arsenalin tehtaalla, jossa oli miljoona, joka matkusti Geologisiin Expeditioihin Aasiaan, kiipesi ajatukseen tulla lääkäriksi, kuukausi työskenteli Morguun avustajana patologina, yritti tulla merenkulun kouluun, mutta se ei hyväksynyt häntä. Samaan aikaan hän luki paljon - ensinnäkin, runoutta, filosofista ja uskonnollista kirjallisuutta, myös muinaisia kirjoittajia, alkoi oppia englantia ja kiillottaa kenkiä.
ellauri249.html on line 256: Pelkästään tilastojenkin valossa Ukrainan kärsimät menetykset sodassa tyrmistyttävät: 5,3 miljoonaa menehtynyttä asukasta, 2,3 miljoonaa Saksaan pakkotyöhön vietyä asukasta, 700 kaupunkia raunioina, 16 000 tuhottua teollisuuslaitosta, 28 000 joko kokonaan tai osittain tuhottua kolhoosia ja 40 % varastojen sisällöstä kadonnut. Inhimillistä kärsimystä lukuihin ei sisälly.
ellauri254.html on line 1015: Bolshevikkikynäilijän tulee hoputtaa! Vihata taantumusta ja rakastaa ikiomaa Neuvostolaa, sen elämää, toiveiden ja iljettävyyxien kaxinkamppailua. Kikka on vain siinä ettei kynäilijä saa sanoa et 4 jalkaa hyvä 2 paha, vaan sen täytyy ovelammin ilmetä. Kärsimystä tulee vihata, ei siitä muuten tule loppua. Gorgi ei pitänyt Dostosta muttei liioin Gogolista. Kärsimys puhdistaa ihmisen sanoi Dosto. Ei, se halventaa, Gorgi haukahti. Gorgi oli niin fyysisten kuin moraalisten kärsimysten vanha vihaaja.
ellauri254.html on line 1021: Gorgi ei pitänyt Dostosta muttei liioin Gogolista. Kärsimys puhdistaa ihmisen sanoi Dosto. Ei, se halventaa, Gorgi haukahti. Gorgi oli niin fyysisten kuin moraalisten kärsimysten vanha vihaaja. Gorgi oli kyllä väärässä peukuttaessaan uutta ihmistä. Sama apina siellä kurkistaa joka naamarista. Kökkäreet kelluskeli pinnalle pysähtyneisyydenkin aikana, puhumattakaan oligarkeista.
ellauri257.html on line 679: Jos maailma olisi ylellisyyden ja helppouden paratiisi, maitoa ja hunajaa vuotava maa, jossa jokainen Jack saisi Jillinsä heti ja ilman vaikeuksia, ihmiset joko kuolisivat tylsyyteen tai hirttäisivät itsensä; tai olisi sotia, joukkomurhia ja murhia; jotta lopulta ihmiskunta aiheuttaisi itselleen enemmän kärsimystä kuin mitä sillä on nyt hyväksyttävä luonnon käsistä. No näinhän se nyt on.
ellauri264.html on line 288: Ylistä kärsimystä/ ja toiwo ristisä/ cuinga jalot cappalet ne owat/ v. 26.
ellauri270.html on line 92: Japanilaiset pakottivat sotavankinsa rakentamaan Kanchanaburista alkaneen Kuolemanrautatien läpi Thaimaan ja Burman välisen rajavuoriston. Jos Kwai-joen sillan rakentaminen sujuikin vaivattomasti, sen jälkeisten rataosuuksien rakentaminen viidakkoiseen vuoristoon oli helvetillistä kärsimystä.
ellauri282.html on line 268: Iisalmen viinakäet on oxettavia tiimihenkisiä äijiä. Hattu päässä sisällä vainoavat ainoata lakitonta "entä sitten" heppua joka ei lähde mukkaan niiden setämiesmeemeihin. Jutut käsitteli tuskaa ja iloa, toivoa ja kärsimystä, syntymää ja kuolemaa. Elukoiden juttuja. Merkityxiä. Ällösanoja. Vizi mikä vanhan kansan jollottaja.
ellauri282.html on line 330: Kärsimystä syntyy, kun törmäät todellisuuden kanssa. Kun illuusiosi törmäävät todellisuuden kanssa, kun valheesi törmäävät totuuteen, sinulla on kärsimystä. Muuten ei ole kärsimystä. Älä siis törmäile. Pysy tanakasti jalat ilmassa pehmeät tossut jalassa.
ellauri285.html on line 281: Jos jumalan suunnitelma kusee, oman roolin tekeminen siinä on lopulta turhaa. Anna Kareninassa, Levinin kriisi alkaa, kun hän tajuaa, että "jokaiselle ihmiselle ja itselleen ei ollut mitään muuta edessä kuin kärsimys, kuolema ja iankaikkinen unohdus". (Eli palataan samaan pisteeseen mistä perseestä tullessa lähdettiin. Ei se silloin haitannnut.) Kaikki jäljet siitä, mitä teemme muille tai itsellemme katoavat lopulta – kosmisesta perspektiivistä katsottuna ne ovat pelkkää kohinaa jumalan WC:n pannussa, Ja ainakin siinä mielessä täysin turhaa. Tässä jumalallisen tarkoituksen voitaisiin ajatella olevan välttämätön. Voidaan ajatella, että Jumala on antanut tarkoituksen koko maailmankaikkeudelle luodessaan sen, vaikkei meille kerro minkä.
ellauri288.html on line 497: Dawkinsin mukaan tätä rupikonnateemaa pohtivat etenkin teologit, jotka unohtavat, että "Luonnossa on mittaamaton määrä kärsimystä. Sinä aikana kun kirjoitan tämän lauseen, tuhannet eläimet joutuvat elävinä muiden eläinten suihin, tuhannet pakenevat henkensä edestä ja ulisevat pelosta, monet tekevät hidasta kuolemaa loisten riuduttamina ja tuhannet mitä erilaisimpien lajien yksilöt nääntyvät nälkään, janoon ja tauteihin." Ja hän tiivistää tämän seuraavasti: "Näin sen pitää ollakin. Jos elinmahdollisuuksia olisi yltäkylläisesti, eliöiden määrä kasvaisi automaattisesti niin suureksi, että edessä olisivat kuitenkin nälkä, puute ja kurjuus." (Viesti miljardien vuosien takaa. WSOY 1985. suom. Risto Varteva. s. 133)
ellauri299.html on line 252: Ei tullut vammoja tai palovammoja, ei kipua ja kärsimystä. He kuolivat unissaan.
ellauri301.html on line 159: Louisea ammuttiin ottaan 9mm patilla lähietäisyydeltä ja kuula ei muka tullut ulos takaraivosta. Suvaizen epäillä. Sellanen kuti läpäsee 50 kerrosta kevlaria, 7cm tiiltä ja 25cm hirven. Devil hides in the details. Yx mitä olen usein miettinyt: jos joku on tapettu, mixi on niin tärkeää tietää sattuiko siihen vai ei? Kun se kuoli kuitenkin? Onko elämän loppusaldossa kärsimys ikäänkuin debet ikkunan puolella?
ellauri317.html on line 57: Blum kuvaili elämänsä tehtävää seuraavasti: "Jos ei lopeteta, niin ainakin Amerikan imperiumin hidastamista. Ainakin pedon vahingoittaminen. Se aiheuttaa niin paljon kärsimystä ympäri maailmaa."
ellauri330.html on line 271: Niin mixikä on? Mixikä ei? Kohtahan ei enää ole apinoita ajattelemassa näitä ajatuxia, on vain kiehahtanut kattila. On tärkeää tunnustaa, että jos muilla lajeilla on kokemusta, ensimmäiset asiat, jotka evoluutio antaa niille, ovat kyky tuntea kipua, nautintoa tai kärsimystä monimutkaisen älykkään ajattelun sijaan. Mutta mitäpä niiden kivusta kun niillä ei ole näitä hienoja talousliberaaleja ajatuxia. Sitäpaizi Putinilla ja Hamasilla ei ole niitäkään.
ellauri333.html on line 172: Ashokan Major Rock Edict 13:n mukaan hän valloitti Kalingan 8 vuotta valtaistuimelle nousemisen jälkeen. Edikti sanoo, että hänen Kalingan valloituksensa aikana tapettiin 100 000 miestä ja eläintä; monta kertaa tuo luku "tuhoutui"; ja 150 000 miestä ja eläintä vietiin pois Kalingasta vankeina. Hän julisti pitävänsä maan valloituksen aikana aiheutettua teurastusta, kuolemaa ja karkottamista tuskallisena ja valitettavana; mutta että hän piti uskonnollisille ihmisille ja kodin asukkaille aiheutettua kärsimystä vielä valitettavampana. Täähän on kuin amerikkalaisten kommentteja Hamaxen suorittamasta pogromista Gazassa.
ellauri340.html on line 292: