ellauri033.html on line 1171: Vuosina 1897–1902 ilmestyneessä toisessa romaanitrilogiassaan Le Roman de l’énergie nationale (”Kansallisen energian romaani”) Barrès käsittelee muun muassa suhdettaan kotiseutuunsa Lothringeniin (Lorraine). Teosten sanoma kuvastaa hänen omaksumaansa nationalistista katsomusta: side synnyinseutuun ja menneisiin sukupolviin muovaa yksilöt, joten kotiseudun hylkääminen johtaa yksilöllisen identiteetin menettämiseen ja kärsimykseen. Barrèsin myöhemmät romaanit Au Service de l’Allemagne (1905) ja Metzin tyttö (Colette Baudoche, 1909) käsittelevät Saksaan liitetyn Elsass-Lothringenin ranskalaisten asukkaiden lojaliteettiristiriitoja. Näitä teoksia käytettiin Ranskassa sotapropagandana ensimmäisen maailmansodan aikana. Meidän yöjuna pysähtyi Metzissä kun oltiin interreilillä. Tyttöjä ei näkynyt. Paizi Helmiä.
ellauri163.html on line 797: Sitten kaupunkiin saapuu messut, ja Mouchette saa kaksi oppituntia ihmisten seksuaalisista suhteista. Ensimmäinen tapahtuu, kun muukalainen antaa hänelle tunnuksen ajaa puskuriautoilla, ja hän harjoittaa kuoppaista flirttailua komean (ja näennäisesti hyvin varakas) pojan kanssa, joka menee pois tieltään jatkuvasti töyssyäkseen häntä ja hymyillen. Matkan jälkeen Mouchette lähestyy poikaa, joka näyttää vastaanottavaiselta, kunnes hänen isänsä kietoutuu ja lyö tyttöä syynä hänen "sluttiness". Hieman myöhemmin Mouchette näkee, kuinka Mathieu nauraa muille miehille, jotka näkevät, kuinka Louisa hieroo kasvojaan mieluummin kuin ratsastaa Arsenen kanssa. Mielenkiintoista on, että Mathieun vaimon (Marie Susini) kasvoilla on lyhyt kuva täydellisestä häpeästä ja hämmennyksestä, joka toistuu myöhemmin elokuvassa sekä Mouchettessa että hänen äidissään, joka yhdistää naisten seksuaalisuuden ahdingon kärsimykseen maskuliinisella käskyllä. Mutta hei se on sivuseikka tässä.
ellauri283.html on line 450: Olen kylästynyt--kollektiivi sanoo: "Olemme väsyneitä sotaan ja kaikkeen kärsimykseen, joka siihen liittyy. Olemme kyllästyneet vain istumaan vieressä ja näkemään maamme palavan. Olemme kyllästyneet siihen, että meillä on maa, jolla on valtavat luonnonvarat ja silti romahtava talous. Olemme kyllästyneet siihen, että meillä on kaunis kulttuurinen monimuotoisuus, jonka heimojen vihamielisyys tuhoaa. Olemme kyllästyneet nälkää näkevään väestöön, jolla on hedelmällinen maa. Olemme kyllästyneet siihen, että meitä käytetään tappamaan itsemme muutamien hyödyksi. Anteexi."
ellauri412.html on line 78: "Kärsivän palvelijan laulut" -nimisessä runosarjassa Deutero-Jesaiah esittää suurimman panoksensa Israelin uskonnollisiin ihanteisiin. Hän tuo esiin tarkoituksen ja mahdollisuuden, joka piilee verrattain viattomien ihmisten ansaitsemattoman kärsimyksen takana. Habakukia vaivanneesta ongelmasta – miksi vanhurskaat kärsivät ja jumalattomat menestyvät (l. teodikea) – oli tullut yksi Babylonin pakkosiirtolaisten tärkeimmistä ongelmista. Myönnettäköön, että pakkosiirtolaiset tekivät monia virheitä, mutta he eivät olleet yhtä epäoikeudenmukaisia ​​tai pahoja kuin kansakunnat, joille heidät vangittiin. Jos kärsimys on tulkittava syntien rangaistukseksi, se tulisi jakaa eri perustein kuin mitä maanpakolaiset kokivat ja havaitsivat. Deutero-Jesaiah ei kiellä, että joskus kärsimys voi olla oikeudenmukainen rangaistus synneistä, mutta hän korostaa, ettei kaikkea kärsimystä pidä tulkita tällä tavalla. Ottaen huomioon israelilaisten vankeuden hän pystyy näkemään heidän vankeudessaan jotain muutakin kuin rangaistusta heidän tekemistään virheistä. Hän näkee vankeuden mahdollisuutena tehdä jotain anteliasta ja jaloa niiden hyväksi, jotka pitivät heitä orjuudessa. Sen sijaan, että israelilaiset kärsivät omien syntiensä vuoksi, hän näkee kokemuksessa mahdollisuuden vapaaehtoiseen kärsimykseen toisten syntien takia. Sellainen kärsimys voisi olla keino voittaa israelilaisten viholliset uuteen elämäntapaan, joka olisi sopusoinnussa oikeudenmukaisuuden ja vanhurskauden periaatteiden kanssa.
ellauri412.html on line 80: Deutero-Jesaian ajatukset vapaaehtoisesta kärsimyksestä olivat todellakin uusia tapoja, joilla vangit saattoivat löytää ainakin osittaisen selityksen – jumalallisen tarkoituksen ymmärtämisen – kokemilleen vaikeuksille. Profeetta näkee israelilaisen kansan Jahven palvelijoina ja hänen valittuna kansanaan, mutta valittuna kärsimykseen, jotta todellinen uskonto voitaisiin tuoda niille, joita ei voi saavuttaa millään muulla tavalla. Se, mitä ei voitu saavuttaa väkisin tai väittelyn avulla, voidaan saavuttaa rakkauden voimalla, joka ilmenee viattomien vapaaehtoisena kärsimyksenä syyllisten vuoksi. Puhuessaan Jehovan puolesta Deutero-Jesaias sanoo Israelin ja Juudan kansalle: "On liian pientä, että te olette minun palvelijani palauttaa Jaakobin heimot ja palauttaa ne Israelin heimot, jotka olen säilyttänyt. Minä teen myös teidät perävaloksi pakanoille, jotta voisitte tuoda pelastukseni maan ääriin."
ellauri412.html on line 536: Vastaus: Heprealainen lause ”ins makavot” voi viitata hervahtaneeseen miehuuteen, jolla on tapana oireilla kivusta tai kärsimyksestä sekä sairaudesta. Se riippuu asiayhteyhteyhteydessä, ja jopa ortodoksijuutalainen Raamattu kääntää Isaiah 53:3:n lauseen ”tarttuvaksi”, ei ”tavallisesti sairaaksi”. On olemassa runsas raamatullinen tuki Jeesuksen kärsimykseen perehtynyksen täyttämisen kannalta (Matt 27:27-44, Mark 15:16-32, Luukas 23:26-39, 2 Kor 1:5 jne.)
xxx/ellauri075.html on line 491: Kirjassa ollaan Meksikossa, tarkemmin sanottuna Quauhnahuacin pikkukaupungissa. On paikallinen Kuolleiden päivä vuonna 1939. Keskiössä on Geoffrey Firmin -niminen englantilainen konsuli, juoppo ja virastaan pois potkittu heittiö. Mukana on myös muita ulkomailta Meksikoon päätyneitä hahmoja, joilla on omat vaikeutensa heilläkin. Firmin on kuitenkin tärkein, sillä hänessä on paljon Lowrya itseään. Romaani onkin vahvasti elämäkerrallinen. Niin Lowry kuin hänen luomansa fiktiivinen konsulikin olivat ja ovat syvästi tuntevia ihmisiä, jotka kokevat olemassaolonsa ja kaikkeen siihen liittyvän vahvasti. Tämä pätee erityisesti kärsimykseen ja kaikkialla läsnäolevaan tuskaan. Se tekee heistä ihmisen arkkityyppejä.
xxx/ellauri165.html on line 646: Ortodxit ovat samalla lauhkealla kannalla. Ei ole armahtavaisen Luojan tapaista luoda järjellisiä olentoja saadakseen syöstä heidät säälimättömästi herkeämättömään kärsimykseen sellaisten asioiden takia, jotka Hän tiesi jo ennen niiden toteutumista.»
xxx/ellauri177.html on line 583: Ja Jeesus vastasi, että tämän ei pitäisi yllättää häntä, että suurimmat pyhät olivat usein tajuttomia aseita Jumalan käsissä. Niinpä apotti ilmaisi epäilynsä: eikö hänellä ollut vähemmän ansioita turvautua alttarin juurelle ja jopa Herransa kärsimykseen? Eikö hän ollut vielä vähän rohkea, koska hän ei uskaltanut taistella yksin? Mutta Jeesus oli suvaitsevainen; hän selitti, että ihmisen heikkous on jatkuva Jumalan miehitys, hän sanoi pitävänsä parempana kärsiviä sieluja, joissa hän tuli istumaan kuin ystävä ystävän sängyn viereen.
xxx/ellauri208.html on line 517: Äiti suhtautui yhteiskunnallisiin vääryyksiin tunteellisemmin, kyynelehti ja raivosi nälänhätäkuvien äärellä, vei meidät euro-ohjuksia vastustaville marsseille, kertoi Vietnamista ja Tonkininlahden välikohtauksesta, Punaisesta armeijakunnasta ja Neuvostoliiton alistamista sukulaiskansoista. Mutta tärkeintä oli, ettemme katsoneet liikaa televisiota ja luimme riittävästi romaaneja. Romaanien lukeminen oli äidistä varmin inhimillisyyden tae, ja varsinkin parhaiden romaanikirjailijoiden kärsimykseen eläytyminen. Hän kertoi Dostojevskista katorgalla ja valeteloituksesta, Kafkan tuskallisesta isäsuhteesta, unettomuudesta ja kasvissyönnistä ja Woolfin mielialaheilahteluista ja itsemurhasta.
xxx/ellauri363.html on line 40: Gumanitaarinen tilanne heikkenee Gazassa edelleen. Lokakuussa alkaneen äärijärjestö Hamasin ja Israelin välisen sodan uhreja on yli 26 000 ja haavoittuneita, joista suurin osa naisia ja lapsia, yli 65 000. Hamasin ja Israelin toimet ovat aiheuttaneet Gazan siviilien hädän. Kansainvälinen yhteisön toimet eivät ole tuoneet helpotusta siviilien kärsimykseen.
xxx/ellauri410.html on line 398: TS Eliotin "Sweeney jäykkänä" esittelee yhden Eliotin tunnetuimmista hahmoista, Sweeneyn, bordellissa epileptisen naisen rinnalla. Runo vie lukijan myrskyisän henkisen ja emotionaalisen maiseman läpi, joka johtaa Sweeneyn huoneeseen bordellissa. Siellä hän seisoo täyspitkässä peilissä ja ajaa parranajoa samalla kun nainen, jonka kanssa hän oletettavasti nukkui, kiemurtelee sängyllä. Hän ei osoita kiinnostusta hänen kärsimykseensä ja hoitaa asioitaan niin rauhallisesti kuin voi. Runo päättyy siihen, että muut naiset puuttuvat asiaan ja yrittävät elvyttää naista tuoksuvilla suoloilla.
12