ellauri016.html on line 1020: Punapäinen vähän tikan näköinen väittelijätäti oli varnaan käynyt Pafos-saarella ja pokannut ruusun Eski Saariselta. Puhui kukoistuxesta ja kehui hallituxen kääntäjien työoloja.
ellauri016.html on line 1036: Miltä työpaikalta? Tuleehan sekin sanotuxi, vaikka sivulauseessa, että hallituxen kääntäjät on kermaperseitä kääntäjien joukossa; kuukausipalkkaisia virkanaisia vakiduunissa, pekkaspäivät, lomat on ja eläkkeet.
ellauri016.html on line 1038: Vaikkei palkka ehkä ole päätä huimaava, on niin paljon huonompia joihin verrata. Ja sekin on etu, et pomona ei ole kääntäjä, on siihen nähen sitten asiantuntija. Kyklooppi taluttaa saa myyriäistä. Se lohduttaa. Tai lohdutti. Nyt on Taru kääntäjien johtaja.
ellauri066.html on line 207: Netistä löytyi 3 Jouko Heikkistä tän gradun isäxi. Kuuluisimmalla, koripalloilija Jouko Heikkisellä oli varmaan hyvä pelirytmi, mutta tokko oli lukenut Aaro Hellaakosken Jääpeiliä. Mä veikkaan tota University of Eastern Finlandin yliopistonopettajaa opettajankoulutuxesta. Ne muutti Savonlinnasta Joensuun kampuxelle takavuosina. Mäkin kävin Savonlinnassa jossain kääntäjien iltamassa. Näin kun "pomoni" silloinen Inkeri Vehmas-Lehto läxi iltalenkille. Sillä oli jo ollut yxi infarkti. HK:n lenkit oli korvautuneet terveellisemmillä.
ellauri067.html on line 272: Lukijoiden ja kääntäjien avuksi on julkaistu muutamia selitysteoksia, kuten Steven C. Weisenburgerin A Gravity’s Rainbow Companion. Pitää olla näsäviisas burgeri seuraneitinä että tajuaa Tomin höpötyxiä. Mutta se on vanhanaikaista, nyt on https://pynchonwiki.com/ ja sen 7 muuta nettilähettä. Vastaisen varalle myös Wallacelle Loppumaton läppä -wiki. Kts. myös tätä.
ellauri100.html on line 1301: Sodan loputtua se lähti Sorbonneen opiskelemaan leksikografiaan eli rakentamaan käsitejärjestelmiä. Niitähän mäkin olen saanut kääntäjien kanssa väsätä. Sen väitöskirja 1949 käsitteli muotisanoja. Siis ei sellaisia kuin "päräyttävä", vaan enemmänkin sellaisia kuin "A-linja".
ellauri109.html on line 671: John Dryden (19. elokuuta 1631 – 12. toukokuuta 1700) oli aikansa johtava hahmo englantilaisessa kirjallisuudessa. Hän työskenteli näytelmäkirjailijana, runoilijana, kääntäjänä ja kirjallisuuskriitikkona. Andrew Chesterman piti sitä kääntäjien suojeluspyhimyxenä.
ellauri160.html on line 95: Nootit on tutkijoiden ja kääntäjien kollektiivisesti vuosikymmenten aikana luoma Pound-ensyklopedia. Pisan cantoissa jokainen sana on kuin lukko, jonka avaamiseen avain haetaan teoksen huomautuksia osiosta. Poundin lukeminen on yhtä selaamista runojen ja noottien välillä. Runoja selittävä osio on yli 30 sivua suurempi kuin itse runojen osuus kirjassa.
ellauri203.html on line 365: Esteettinen Ketman, käytäntö paeta sosialistista realismia täyttämällä elämänsä salaa menneiden aikojen taiteella, kirjallisuudella ja musiikilla. Miłosz kirjoittaa: "Näissä olosuhteissa esteettinen Ketmanon kaikki mahdollisuudet levitä. Se ilmaistaan ​​tiedostamattomana outouden kaipuuna, joka kanavoidaan kontrolloituihin huvituksiin, kuten teatteriin, elokuviin ja kansanjuhliin, mutta myös erilaisiin eskapismin muotoihin. Kirjoittajat kaivautuvat muinaisiin teksteihin, kommentoivat ja muokkaavat muinaisia ​​kirjailijoita. He kirjoittavat lastenkirjoja, jotta heidän mielikuvituksensa olisi hieman vapaampi. Monet valitsevat yliopisto-uran, koska kirjallisuudenhistorian tutkimus tarjoaa turvallisen tekosyyn sukeltaa menneisyyteen ja keskustella esteettisesti arvokkaiden teosten kanssa. Entisen proosan ja runouden kääntäjien määrä moninkertaistuu. Taidemaalarit etsivät kiinnostuksilleen lähdettä lastenkirjojen kuvituksista, joissa raikkaiden värien valintaa voidaan perustella vetoamalla lasten naiiviin mielikuvitukseen. Näyttämöpäälliköt,Lope de Vega tai Shakespeare – eli ne heidän näytelmänsä, jotka keskus on hyväksynyt."
ellauri246.html on line 377: Taistelussa Joseph Brodskin paluuta varten, jotta saataisiin elämäkerta ja lisää luovuutta, joista tulee kriitikoille paljon teräviä tarkasteluja, oli hyvin vaikutusvaltaisia ihmisiä. Ensinnäkin A. A. Akhmatova. Trid Vigdorovan transkriptillä oli tärkeä rooli. Se julkaistiin monissa Länsi-Euroopan tiedotusvälineissä. Yhdessä Anna Andreevnayan kanssa lukemattomat kirjeet puolueen viranomaisille ja oikeuslaitosta vastaan ovat Lydia Chukkovskaya. Shostakovich, TVARDOVSKI, Powesty, Marshak. Nämä eivät ole kaikki ihmiset, jotka ottivat osaa hänen kohtaloonsa mutta tärkimöt. Jean-Paul Sartre:n eurooppalaisen "Foorumin" EVE: llä varoitettiin vaikeasta tilanteesta, johon Neuvostoliiton valtuuskunta voi joutua Brodskin tapauksessa. Todennäköisesti tällä on ollut ratkaiseva rooli. Jotta runoilijalla ei olisi ollut tällaisia syytöksiä, se siirtyi kääntäjien ja kirjailijoiden liiton Leningradin sivuliikkeeseen. Kun olet lähtenyt alkuperäisestä kaupungista 23:een, hän palasi 25:een ja heti löysi itsensä hyvin oudosta, keskitetystä valtiosta. Neuvostoliiton sukunimi ei todellakaan ollut runoilija. Se oli mitä Neuvostoliiton suurlähetystön henkilökunta vastasi, kun hänet kutsuttiin kansainväliseen runolliseen festivaaliin. Kolme vuotta myöhemmin, Joosef Alexandrovich valittiin Bavarian taideteollisuuden Akatemian jäseneksi ihan kiusalla.
ellauri264.html on line 490: Iisakki käännätti kirjojaan eri kääntäjillä uudestaan ja uudestaan, usein englannista englantiin. Toisinaan spekuloimme tietyn muutoksen syistä: yksinkertaistaminenko ei-juutalaiselle lukijakunnalle? tuntuiko tarpeelliselta korvata optimistinen loppu traagisella? Mutta hänen kääntäjiensä todistus viittaa johonkin muuhun - siihen, että hän oli melkein ilkeä vastustaessaan ajatusta täydellisesti valmiista teoksesta. Aivan kuten tyypillisen Bashevis-teoksen ristiriitainen miespäähenkilö jää roikkumaan tarinansa loppuun, mielivaltaisuus näyttää olevan itse taiteen periaate. Kirjoittajan henki seisoo noiden loppujen takana ikään kuin hän sanoisi: "Oikeesti, mitä väliä?" If one no longer believed in the Perfect God and His Torah, what reason to seek perfection elsewhere? Sit voi yhtä hyvin pelleillä Ruåzin kuninkaallisille ja ottaa ilon irti kaikesta. Hyvä Iisakki! Right on!
ellauri368.html on line 178: Dyynihemmojen pyhä kirja on oranssi katolinen raamattu, "kasautunut kirja", ekumeenisten kääntäjien komission tuottama protestanteista ja katoliikeista kokoonkeitetty uskonnollinen teksti. Se sisältää elementtejä useimmista muistakin muinaisista uskonnoista, mukaan lukien Mirja Saari, mahayana-kristinusko, Zensunni-katolisuus ja buddislamilainen perinne. Sen ylimpänä käskynä pidetään: "Älä turmele nielua liislla arrakilla." Merkittävä teema Dunen aristokraattisten perheiden takana oli "aristokraattinen byrokratia", jonka hän piti analogisena Neuvostoliiton kanssa. No hei, pikemminkin oligarkkien. Mitäs Herbert tarjoaa sitten tilalle? Eipä juuri uutta, samaa Yhdysvaltain konstituutiota taas:
xxx/ellauri010.html on line 648: Toinen variaatio, joka oli nähtävästi tullut kääntäjien listalle, tyyliin "hyvä IBM:n lehtihylly". Höh. Lehtihyllyllä ei ole edes pyllyä. Tyhmä robotti. Ehkä sen mielestä hyllykin on seksikäs. Antenni pystyssä se nuuhkii hyllynväliä.
xxx/ellauri086.html on line 520: Taisi Vitaxen pilkka sattua omaan nilkkaan. Continue reading the main story. Gatin on tehtävä mitä gattien on tehtävä, pyydystää jyrsijöitä. "Mun odotetaan tappavan hiiriä ja rottia, se on mun elinkeinoni." Tärkeä todiste: Nino on hra. Starnonen kuzumanimi perheessä. Mutta raha on silti tärkein motiivi. Rajan kääntäjän työ on surkeasti maxettua, ei sillä päästä noihin tuloihin. Ms. Raja oli kirjastonjohtajana Roomassa, mutta eläkkeellä siitä hommasta. Raja oli ostanut Roomasta 2M dollarin kämpän 11 huoneella. No on se aika hulppea kääntäjien palkoilla.
xxx/ellauri292.html on line 377: Sitten vuoden 1992 maapallon yli on pyyhkinyt myös eräs mullistus: digitalisaatio. UT2020 julkaistaan ainakin aluksi pelkästään digitaalisena. Käytännössä kääntäjien täytyy huolehtia esimerkiksi siitä, että käännetyt lauseet ovat niin napakoita, että ne mahtuvat kivasti kännykän näytölle.
15