Ehkei se olekaan niin vaikeeta. Ystävien kannustus, jengille vittuilun hauskuus, just pidetty saarna, tuhat juttua helpottaa asiaa.
ellauri043.html on line 1231:

Pyhä Peeveli, Origenes ja monet muutkin ei olleet kovin sanatarkkoja; mutta jos selittää vertauskuvilla, niin asiasta tulee jonkun sisäpiirin juttu ja evidenssipohja katoaa. Mikä neuvoxi??

Joskus se on tolleen pitkän tovin, puhumatta, syömättä; size herää, ja esittää hämmästyttäviä juttuja.
ellauri043.html on line 4026:

joka jatkaa juttua:
ellauri043.html on line 4111:

Mäkin olen tehnyt hämmästyttäviä juttuja — en syönyt päivässä kuin 1 riisinjyvän,
ellauri043.html on line 6076: Mutta paha ja hyvä koskee vaan sua — kuten päivä ja yö, nautinto ja tuska, kuolema ja syntymä, jotka on suhteellisia johkin avaruuden kulmaan, erityisoloihin, tietyn apinan intresseihin. Koska vaan äärettöyys pysyy, se on se jumala — ja siinä koko juttu!
ellauri043.html on line 6494: Jännää. Paha henki pazastelee FUCK FUCK! ja KILL KILL! rooleissa. Mut nää 2 pahaa hyvää asiaa täydentääkin toisiaan, kuten Darwin selvitti, ja kuten Flaubert tässä hyvin pompittaa oikein näyttämöllä: kuolema ja pano on ne 2 keinoa, jolla lajit pääsee kehittymään nopeammin kuin hitaammin muuttuvat ja lisääntyvät kilpailijat. Ne on siis TOSI hyviä juttuja, ja tosi hyvät jutut on nimenomaan tosi pahoja, jos ne ei mee MEIDÄN tiimin pussiin, el levitäkkään meidän geenejä ja (enenevästi vielä) meemejä.
ellauri043.html on line 6816: Me muistetaan kiskoa lehmien utareita, ja puhkastaan Tampereen ilvexen silmät, me paskannetaan puiden latvoista, me levitellään häpeällisiä juttuja päivänvalossa.
ellauri045.html on line 430: Hande meni hätäpäissään yhtä juopon maalausta harrastavan opiskelijamirrin kaa kihloihin intin pelossa. Bylsi sitä 3x peräjälkeen lähtöaamuna. Ihan kuin isä äitykkää. Ja sit intistä maitojunalla mielisairaalaan potemaan. Sellasta sattuu. Morsmaikki kylästy venaamaan, Hande petty pahemmin kun mirri ei ollutkaan se ize. Tuttu juttu. Alkaa luetella mirrin vikoja. Ei siinä mitään, se sanoo kuin Jammun Yrjö. Vastuun pakeneminen ja mustasukkaisuus, se on aidointa Handea.
ellauri046.html on line 999: josta sen kansakoulunopettaja tiesi kertoa kaikenlaista juttua. Sahanomistajan

ellauri047.html on line 45: Hesarissa oli "Annan Sohvalla" Kumikanan juttu jenkki sotaleskestä jonka nimi oli August. Nimestä huolimatta nainen kuitenkin, tietenkin. Sen miesvainaa oli ollut sotahullu tsykologi. Augustin piti luvata olla lopun ikäänsä naimatta saadaxeen sotalesken eläkettä. Weimarin Karl Augustin isosetä oli Friedrich II, joka hoiti kihtiään kaalikääryleillä. Karl ihaili sitä kovasti, koska se oli ollut Voltairen ystävä. (Nyt tuli mieleen se väärennetty Friedrichin kirje, joka suututti Rousseaun niin sikana.) Goethe oli niinko Karlin Voltaire. Goethe oli sitä 8v vanhempi. Goethestä tuli salaneuvos niinkuin meidän sukulaisesta Robert Örnistä. Se kai tarkoitti oikeutta salaa käyttää ruhtinaiden rötykkää.
ellauri047.html on line 49: Antiikkiinhan se nojaili, yhdessä kuuluisassa taulussakin puolimakailevana nojaa Campagnassa Italiassa johkin antiikkiseen kiveen. (Eikös sen maalarin, pöydänjalan kanssa tullut sit jotain kärhämää laskusta?) Se oli kova valehtemaan, sen omaelämäkertakin oli enimmäxeen tarua ja vaan siteexi totta. Sitä en ole vielä lukenut, vaikka aloitin. Täydennän tätä sitten kun saan sen läpitte. Stielerin vanhustaulussa se näyttää siltä kuin olis just jäänyt kiinni kalavaleesta. Varmaan joku naisjuttu meneillä tässäkin, jonkun rakkauskirjettä se tavailee tai vastaa sellaiseen. Nuorena se oli vähän Gregory Peckin näköinen. Ei ihme että sillä kävi hyvä viuhka rouvien salongeissa. Sope oli syystä kade.
ellauri047.html on line 869: Mä ehdin olla töissä 45 vuotta, jos ei lasketa taxvärkkiä eikä 2 viikon kesätyötä Kiitoketjulla. Että olikin tylsää oikoa niitä teelasin pitimiä. Seija laittoi kesätöissä 10 muun naisen kanssa aikakauslehden sitomuxia nitojaan. Piti pysyä tahdissa eikä sivut saaneet mennä ryttyyn. Kun ne kuitenkin meni, tuli hurjaa sadattelua. Evästauolla puhuttiin rivoja juttuja. Kun tuli lakko, joku kohtalotoveri ihmetteli, miten sinäkin Seija ressu mahdat nyt pärjätä. Mee kotiin maalle, niin mäkin teen, istut vaan ruokapöytään, ei ne kehtaa olla antamatta sulle vähästänsä perunaa.
ellauri047.html on line 899: Toinen listaykkönen Jormalle. Nuoret ihmiset jormajulisteineen alkoi pukeutua siniseen seilorinuttuun ja keltaiseen rusettiin kuin Aku Ankka ja nirhiä izeään oikein joukolla. Mikä niitä oikein vaivasi? Kun joku juttu trendaa, niin se trendaa todella. On ne apinat sellasia silakoita. Nazit pinos ruumiit kerroxittain joukkohautaan päät jalat vuorosuuntiin, Sardinenstil, mahtui enemmän. Suomessakin oli joku silakkaliike kunnes alkoi koronaeristys trendata. Pahinta ei ole tauti vaan sen hoito, eristys. Se uhkaa tukahduttaa taloukasvua. Me tykätään mieluummin tukahtua yhteiseen joukkohautaan sardiinimenetelmällä. Por ti perço a cabeca.
ellauri047.html on line 924: Vaimolla ei ollut huvilinnaan asiaa. Oliko Fredrikillä suuri, oliko se harhaviettinen eli homo kuten Kaarle XII? Tai sitten vain munaton. Naiset ikävystyttivät. Läpättää kuin Iines Ankka, piexää nokkaa. Mixi otit kuuron vaimon, Lessingilläkö se joku kysyi. Erehdyxessä, toinen vastaa, luulin eze oisi mykkäkin. Vääräleukaisesti laukaistu. Lärvimistä, sanottiin pienenä. Kavereita oli, ne istui kiltisti pyöreän lounaspöydän ääressä ja kuunteli kun kunkku kertoi henkeviä kaskuja, nauroi oikeassa kohdassa. Valitettavasti kuolivat. Kuten vanha elostelija paroni Pöllönitz, joka kirjoitti rasvaisia juttuja August Väkevästä.
ellauri048.html on line 394: yhtä hyviä ja moniäänisiä juttuja kuin jostain pitkän perinteen hiomasta

ellauri048.html on line 628: että maailmankaikkeudesta löytyisi aivan uudenlaisia juttuja
ellauri048.html on line 1546: I should not feel it to be strange. Ei se musta olis yhtään kumma juttu.
ellauri049.html on line 398: Paul Marie Verlaine (30. maaliskuuta 1844 Metz – 8. tammikuuta 1896 Pariisi) oli ranskalainen runoilija. Verlainen alkoholin ja häväistysjuttujen sävyttämä yksityiselämä vaikutti hänen runouteensa. Hän ampui rakastajaansa Arthur Rimbaudia juovuspäissään mustasukkaisuusdraaman päätteeksi, joutui vankilaan, ja vapauduttuaan muutti Englantiin.
ellauri049.html on line 540: Verlainen alkoholin ja häväistysjuttujen sävyttämä yksityiselämä vaikutti hänen runouteensa. Lähde? Hän ampui rakastamaansa Arthur Rimbaudia juovuspäissään mustasukkaisuusdraaman päätteeksi ja joutui vankilaan kahdeksi vuodeksi. Hän vietti alkoholin sävyttämää elämää mutta oli sieltä käsin Ranskan johtava lyyrikko. Verlainen kulahtanut runo Chanson d'automne, Syyslaulu, oli jopa liittoutuneiden koodisanana toisessa maailmansodassa. Monet säveltäjät (muun muassa Claude Debussy ja Leevi Madetoja) ovat kähveltäneet hänen runojaan. Elokuva Total Eclipse kertoo värikkäästi Rimbaudin ja Verlainen suhteesta. Täydellinen mustan tähden pimennys.
ellauri050.html on line 212: To all swift things for swiftness did I sue; Kokeilin vauhdin vuoxi vauhdikkaita juttuja;
ellauri050.html on line 847: ”Se päätös oli hieno juttu, sillä me isovanhemmat emme liian iäkkäinä olisi saaneet huoltajuutta. Minua jo ehti surettaa ajatus, että vauva joutuu aivan vieraisiin käsiin”, Ritva sanoo.
ellauri050.html on line 889: Hän jännitti tilaisuuksia kovasti, mutta ajatteli sitten, että jos hän oli selvinnyt kaikista menetyksistä, esiintymiset ovat pikkujuttuja.
ellauri051.html on line 416: Love, that is all the earth to lovers--Love, that mocks time and Rakkaus, se on rakastelijoiden koko juttu -- se ei kazo aikaa eikä
ellauri051.html on line 697: 134 And peruse manifold objects, no two alike and every one good, Ja luen monenlaisia juttuja, kaikki erilaisia ja kaikki hyviä,
ellauri051.html on line 1020: 432 It is a trifle, they will more than arrive there every one, and still pass on. 432 Se on pikku juttu, he saapuvat sinne enemmän kuin jokainen ja kulkevat silti eteenpäin.
ellauri052.html on line 518: Nicolas-Edme Restif de la Bretonne (1743-1806) kirjotteli puolivillaisia sexijuttuja (se kexi sanan pornografi). Toimi huuhkajana eli hyypiönä (hibou) Pariisin yöelämässä, poliisin vasikkana, sekoili vallankumouxessa, kirjotti kuusikymppisenä 16-osaisen omaelämäkerran Herra Niklas, kuoli kurjuudessa kuten Paisley. Sale mainizee tämänkin. Palkeenkielestä voi oppia paljonkin kun lukee tarkasti.
ellauri052.html on line 904: Sitä mä vaan en tajua mix vainajan apinavirkaveljen syönti olis syntiä. Tarkottaaxe plagiaattia, jonkun kuolleen kolleegan juttujen plagiointia? Mitä pahaa siinäkään muka on? Sehän on vaan kapitalistista vedätystä eikö niin? Eikö niin?
ellauri053.html on line 581: Outo juttu on myös että Uarne makustelee moneen kertaan muutamia samoja poimimiaan runoja, vaikka muita olis tuhansin.
ellauri053.html on line 711: Spencer vastusti samoja juttuja kuin punaniska jenkki: the use of the coercive powers of the government, the discouragement given to voluntary self-improvement, and the disregard of the "laws of life." The reforms, he said, were tantamount to "socialism", which he said was about the same as "slavery" in terms of limiting human freedom.
ellauri054.html on line 485: Elisabetilla oli luultavasti selkärankatubi. Se otti siihen paljon laudanumia. Molemmat Browningit oli abolitionisteja ja ajoi muitakin hyviä liberaalijuttuja. Sen runokokoelma Runoja 1844 oli suuri menestys. Browningeilla oli yksi poika nimeltä Kynä. Liisaa diggasivat mm. Edgar Allan Poe ja Emily Dickinson. Sen hittejä oli mm. runo "How Do I Love Thee?" (Sonnet 43, 1845).
ellauri055.html on line 997: Minun äitini nuoruuden päiviltään hyvin muisti pappilan Forsmanin maisterit, tiesi Jaakosta ja Jussista ja Yrjöstä ja taisipa tietää yksiä ja toisia pikku- ei nyt skandaalijuttuja, mutta sellaisia, joita kansa huvikseen kertoi pappilan maisterien temmellyksistä.
ellauri055.html on line 1001: Forsmanien suvusta puheen ollen voinen tässä kertoa muistojani myös Juho Rudolfista, filosofianmaisterista, ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen veljestä, joka piti sitä Laitilan virkataloa Hämeenkyrössä. Hän oli, niin kuin sen ajan herrat, semmoiset maalaisjunkkarit yleensä, melkolailla alkoholipitoisiin juomiin kiintynyt. Kerran isävainajani hoivaili äijää sieltä lauttarannasta ylös Laitilan taloon. Kun perille päästiin, niin sanoi äijä, että en minä sinulle tästä mitään rupea maksamaan, sinä olet kyllä sieltä Laitilan metsästä jotakin puunpuolta sen verran kähveltänyt, että kyllä sinä saat minua kerran auttaa tällä lailla. Isäni kertoi tätä erikoisen kuvaavana juttuna sen ajan herrojen realistisesta taloudellisesta elämänasenteesta.
ellauri055.html on line 1337: Mutta Maunold ja hänen miehensä pysyttelivät nuolenkantaman päässä kristittyjen laivasta. Sillä he olivat kaukaaviisaita miehiä. Ja piispa Henrik kieputti isoa puuristiä pääsä päällä ja huusi suurella äänellä: Te pakanat ja syntisäkit! Hyljätkää moninaiset puujumalanne ja ottakaa vastaan yxi ainokainen herra! Kuka se simmottinen on? tiedusteli Maunold. Se on isä, poika, ja pyhä henki! vastasi Henrik. Siinähän tuli jo kolme, ihmeteli Maunold. Taidat olla laskutaidoton mies! Mutta totisesti, silloin rupesi Henrikin laivasta lentämään nuolta, harppuunaa ja keihästä yhtenä pilvenä. Mutta Maunold kurkki uteliaana paattinsa partaan yli ja kyseli: Missä se simmottinen kolmiosainen herra asuu? Taivaassa, ratki taivaassa, vastasi Hernik. Jos se putoo, nin sattuuko kohalle, höpötti viikinkin Riitasota ja pälyili levottomana taivaalle. Älkää jäkättäkö rienaajat, karjaisi piispa Henrik. Vaan ottakaa vastaan vapahtaja, joka israelinmaassa paranteli sairaita ja herätteli kuolleita! Olipa luonnikas ukko, ihaili Maunold monimieli. Taisi olla kansan mieleinen mies! Kyllä riitti selkääntaputtajia ja virkapaikkoja? No ei varsinaisesti, totesi piispa Henrik, vaan ristiinnaulittiin. Nyt on toverit parasta tarttua airoihin ja lähteä hyvän sään aikana, ehdotti viikinki Taisto Punainen. Toi äijähän on päästään sekhaisin. Ja viikingit lähtivät. Mutta Maunold Monimieli jupisi partaansa. Sanokaa mun sanoneen, poja, että kyllä tuohonkin juttuun vielä joku jauhopää uskoo.
ellauri058.html on line 113: Apinajuttuja. Mikään ei ole tähän päivään muuttunut eikä tule muuttumaan. Apinat läjän päällä mätkii apinoita pohjalla. Ennen, nyt ja maailman tappiin, joka ei onnex ole kovin kaukana. Ainakaan tän apinan osalta.
ellauri060.html on line 182: Kas ei ole enää 2 Saxaa on vaan 1, Njeuvostola pirstoutui, Jugoa ei ole, Kekkonenkin kuoli, Kekkoslovakia hajosi, the witch ja näyttelijä ohjaa maailmaa oikealle päin, purkaa hyvinvointia. Pankit huijaa, ammattiliitot kuihtuu, kun työläisiä ei enää tarvita. Hienoja juttuja. Mahdollisuuksia. Gurunnälkäisiä ihmisiä. Eikä ilmastosta vielä mitään paiseita. Gap in the traffic kylpyankalle. Nyt kehiin optimistijollia.
ellauri060.html on line 1010: Tässä mm. Yksi juttu: https://www.seiska.fi/Uutiset/Martina-Aitolehden-Stefan-rakas-riehui-Han.... Miksi koitat valkopestä Martinaa ihan kaikesta?
ellauri060.html on line 1072: Me miehet olemme urautuneita ja kovin likaisia, izetuhoajia, aidsisilta vaikuttavia, emme ole täydellisiä niinkuin naiset (no, eihän meillä ole isoja roikkuvia rintojakaan eikä enimmäxeen vastenmielisiä vittuja), pidämme telkkaria auki koko illan, sorrumme viskilasin ääressä vanhojen juttujen toistelemiseen, omaamme hitaan päättelykyvyn sekä ajatuxenjuoxun, lykkäämme päätöxentekoa ja toimeenpanoa, emme arvosta naista liikekumppanina, olemme röyhkeitä, henkisestikin epähygieenisiä, heittäydymme mielellämme selällemme kuin kapisin piski ja ruikutamme surkein äänin rapsutusta, olemme lisäxi omahyväisiä, erinomaisen kieroja, ainutlaatuisen piittaamattomia, emmekä ikimaailmassa usko, että nainen ymmärtää, mikä on lohkolämmitin... Oo-jai-jai-jai!
ellauri060.html on line 1095: Sauli Rekelä kaatui ja katkaisi nilkkansa pimeässä omatekoisen isä-poika leirin karkuretkellä. Isä huutaa Ilm- Alexia auttamaan. Koko revohka Tuulan kaa jää aivan auki. Eikä selviä kenen piti vahtia Karoliina vainajaa. Runkkujussin takuulla. Koko juttu on elokuvallisesti enää historiallinen kuriositeetti, tuumii Ilta-Pulun Jyrki Laelma.
ellauri061.html on line 492: Now get you to my lady's chamber, and tell her, let Kuule Horatio, kerro mulle yx juttu.
ellauri061.html on line 980: Tämmösiä kapakkajuttuja tulee siiltä peräperää. Pistosta varastettuja pintapistoja viiden piston mieheltä. Asiaa tai ei. Sirpaleita. Kohtauxia kaatumatautisen elämästä. Texti vetänyt se ei. Eikä Pervokaan, vaikka käyttäytyy kuin poikamies. Oikeesti sillä on 5v sitä vanhempi vaimo Kati ja vanhahkona tehty poika Kalle. Onxtää possu olevinaan pelimies? Tolla lätyllä? Veli Ponteva.
ellauri061.html on line 1338: Kumpi on läskempi Soini vai Jari. Tuo kärpäsjuttu vertaus on sitäpaitsi niin vanha vitsi että sitä käytettiin jo 70-luvulla, ei se toimi enää. Aika moni näkyy pitävän Tervon kirjoista ja kolumneista eli se siitä. Sipilästäkin pitää yli puolet Suomen kansasta. Heidän mielestään hän on hyvä pääministeri. joo, se on semmonen homma että tääläki nuo tervon arvostelijat ovat itte surkeita pummeja. tuskinpa nuila on milijoonaa rahhaa ja luksusasunto mutta tervolapa on.
ellauri061.html on line 1340: pyöriänaama on piston juttuja kirjotellu ylös ja omina niitä muka kirjottaa, helevetin kuukkeli.
ellauri061.html on line 1625: Ihankuin Philip Rothin hautajaisissa luetaan vaan sen omia juttuja, nim. tää:
ellauri062.html on line 462: Kaikissa tarinoissa esiintyy kuitenkin joku Yli-Juonikas. ”Kun turinoita ei tuntunut yhdistävän mikään, keksin yhteisen päähenkilön. Mikä olisi päähenkilön nimi? Hei nyt kekkasin! Oma nimeni! Vähän hatusta vedetty juttu mutta onhan sekin eräänlaista näkymistä.
ellauri062.html on line 758: Jakella on sama ongelma Väyrysen ja vanhojen skezisarjojen kanssa kuin mulla jatkosota EXTRAssa: periaatteessa ymmärtää missä kohtaa kuuluisi nauraa, mutta huvittumisen sijasta joutuu kalsean ahdistuxen valtaan. Ei näitä juttuja kannata vähexyä, syntyhetkellään ne olivat tekijästä hauskoja, sinä olet vain väärää ikäpolvea. Ehkä yhtä sekopää mutta eri sekoitus.
ellauri062.html on line 795: Miten näillä hepuilla pyörii nazijutut koko ajan mielessä? Jotain salaista mielihyvää ne tuottavat. Shakinpelaaja Bob Fischerkin oli antisemiittinen semiitti. Se sanoi 2x-tornien räjähdyxestä että hyvä juttu. Enää ei ollut asiaa jenkkeihin. Kuoli Islantiin. Nappailikohan sekin kourakaupalla valkoharmaita kapseleita niinkuin se Netflix-sarjan tyttö. Hyi helkkari. p
ellauri065.html on line 349: Näiden olisi tarkoitus toimia lukemista ylläpitävinä juttuina. Jasu vaihtaa kärsimättömästi kanavaa kuin Wagner sika sohvalla. Klikkiozikot vilahtavat ohize. Lukija voi tarttua johonkin tarinalinjaan ja lähteä seuraamaan. Ongelmaxi voi muodostua niiden puisevuus. Susikoira Roi-vitseille on leimallista pitkä ja laahaava alustus ennen varsinaista huipennusta. Onko talvisota-extrasta siis tulossa eräänlainen päättymätön Roi-vitsi ilman punchlinea? No justiinsakin niin.
ellauri065.html on line 434: HBO on Home Box Office. Me lainataan Ecem Kayan hoboa. Harald Birger Olausen on hobo. Kun helmikuun alussa 2020 gonzojournalisti ja queerkirjailija Harald Olausen perusti suomalaisen kulttuurijournalismin foorumin - digivallila.com ja pyysi mukaan lehteensä kolumnistixi professori Timo Airaxisen sekä tohtorikoulutettavan ja vapareiden lehden toimitussihteeriin kriitikon Kalevi Suorsan, työnjaolla: proffa A kirjoittaa isoimmat ja vaikeimmat jutut, fil-yo-toimittaja-kirjailija H. taas laajat kulttuuriesseet sekä joukon nuorin tohtorikoulutettava-E ajankohtaiset päiväkohtaiset teoskritiikit, digivallilan sivuilla kävi ensimmäisinä viikkoina yli 3000 kävijää. Enemmän kuin koronaisia (silloin). Pitää olla ajatusta ja rohkeutta sanoa "se". Mitä rohkeaa se nyt on puhua tuhmia. Digivallila.com on nyt saatavilla myös kirjana Digivallila.com - 100 ekaa juttua. Rahantuloa ei voi estää.
ellauri065.html on line 613: Marko Hamilo on saanut kirjoitella rasistisia tiedejuttujaan vuosikymmeniä arvostetuissa lehdissä. Nykyään hän avustaa Suomen Kuvalehteä. Kasvissyönnin vastustamisella tunnetuksi tullut Joonas Konstig on kirjailija, jolla on oma kolumnipaikka Hesarissa. Iltapäivälehdistäkin tuttu Timo Hännikäinen sai viime itsenäisyyspäivänä marssia rauhassa uusnatsien kanssa, minkä jälkeen Hesari julkaisi hänen esseekirjastaan laajan ja ylistävän arvion.
ellauri066.html on line 272: – Enpä ole sitten 70- ja 80-luvun Ylen Moskovan kirjeenvaihtajien nähnyt asenteellisempaa juttua kuin juuri päättynyt Suomalaiset ikimetsät -ohjelma. Perkele! Todellinen rimanalitus, rähähti karkeasti Esa Härmälä ja osoitti fäkkiä Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilalle. Vatkaa tätä munaa horo!
ellauri066.html on line 887: Jutun lähteenä on osittain käytetty nettisivua tegnellcitat.se ja Expressenin juttua Tegnells fel om viruset. Så blev verkligheten.
ellauri067.html on line 50: Jaakobin enosta tuli appi, kun Jaakob nai kahta serkkutyttöä, lehmänsilmäistä Leaa erehdyxessä ja Raakelia tositarkoituxella. Ei jumalauta mitä ummehtuneita juttuja. Telttakeppi asialla.
ellauri067.html on line 259: P.S. Mä en jaxa ollenkaan tollasia erilaisia salaliittojuttuja joita on Pynchonilla ja sen imitaattorilla Juotikkaalla. Ne on aivan kuolettavan tylsiä. Niistä voi innostua vain luonteeltaan paranoidit ihmiset. Se mikä paranoideissa on vikana ja mikä tekee niistä omanlaisiansa hulluja on että niitä loputtomattomasti kiinnostaa mitä muut ihmiset tekevät ja ajattelevat, etenkin niistä izestään.
ellauri067.html on line 511: Sentimentaalista soopaa. Yllättäen nää on ensimmäiset sanat jotka putkahtivat mieleen kun olin lukenut 83 ekaa sivua. Seuraava oivallus s. 109 päästyä on että Thuomas on emotionaalisesti teini-ikäinen. Enemmän vielä kakkajuttuja kuin naintia. S. 131 käy selväxi että Pynchon on samanlainen pervo paskiainen kuin esim olmimainen Rilke, ja kaikki myöhemmätkin teutonit ja anglosaxit. (Oliko James Joyce saxi vaiko keltti? Ei se kovin keltti ollut, kakkaa se ojensi eikä suolaa.) Koko 2. maailmansota oli iso farssi, jossa aivan samixet vaan eri kokardeilla varustetut germaanit otti mittaa toisistaan. Noniinhän se oli sen Rilken ihannoima ensimmäinenkin. Siirtomaasotia ne olivat. Aivan vittua. Mix ton Pynchoninkin pitää noin intoilla maailmansodasta, johon se ize ei edes ehtinyt mukaankaan? Varmaan se kazoi matruusina liikaa sotaleffoja. Kaikista Rilken runoista se rakastaa eniten Duinon 10. elegiaa, joka on ruikelipaska. Oh boy, oh boy, Tomppa huutaa, ja muuta vastaavaa teini-intoilua. Sillä on muurahaisen munasuojat. Sivulla 435 on infantiili food fight kermakakuilla. Mä en jaxa.
ellauri067.html on line 517: Yx varma vihje ikävästä tyypistä on jos se tykkää horror leffoista. Se nähtiin jo Jaskan kohdalla, ja sama juttu Tomilla. Sekin tykkää aivan uskomattomista paskaleffoista. (Tosin se tykkää myös Dumbosta, josta tykkää paremmatkin ihmiset. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.)
ellauri069.html on line 781: Amerikansuomalainen laulaja Antti Syrjäniemi levytti vuonna 1929 kappaleen Daytonin apinajuttu, joka tuli sittemmin paremmin tunnetuksi Tuomari Nurmion laulamana. Tästä kohdasta ei jenkkiapinat ole äsähtäneet yhtään minnekään.
ellauri070.html on line 473: Yx juttu on nyt sanottava Pynchonista: se on parhaimmillaan ympäristöjen kuvaajana: säiden, rakennusten, taivaan, mezänreunojen ja pilvien. Six varmaan musta tää kirjan loppupuoli on ihan parasta. Vähemmän typeriä salaliittojuonia ja sääliä herättävää slapstickia, joka ei naurata kuin sitä sananlaskunomaista raitapyllyistä paviaania. Schlumpf maleximassa pitkin sodanjälkeisiä sakemanneja ja vaan kazelemassa paikkoja kuin Kim Jong Il. Siinä sitä jotakin on.
ellauri071.html on line 214: Meidän pitäisi saada lukea Pynchon-wikistä lisää sellaisia juttuja kuin "Yö jolloin Rog ja Majava tappelivat Jessicasta, kun tämä itki Kruppin sylissä", ja saisimme kuolata jokaiselle epäselvälle valokuvalle aiheesta.
ellauri071.html on line 466: Ja sit juttu kiertyy taas takaisin Pynchoniin izeensä: Sen kortit on jaettu pöytän kelttiläiseen tapaan AE Waiten ehdottamassa järjestyxessä, mutta ne ovat määräaikaisen määrimiehen ja huumeilevan tomppelin kortteja, viittaavat vain pitkään ja laahustavaan tulevaisuuteen ja keskinkertaisuuteen (ei ainoastaan hänen elämässään, vaan myös hänen kronikoizijoissaan kuten Harold Bloomissa, heh, tai el Laurissa), ei selväpiirteiseen onneen sen enempää kuin katarttiseen katastrofiinkaan. Mut ei Pynchon sentään hirttäytynyt niinkuin Foster Wallace, ei siitä ollut miestä siihenkään. Kyllä mäkin kerran haaveilin Kymijoen sillalta alasajosta ja Söderkullan kallioihin törmäämisestä vanhalla mannepirssillä jossa lämmitys ei toiminut, mutta haaveexi vaan sekin jäi.
ellauri072.html on line 654: Mutta alaviite 10 sitten toteaa ilman sarvia ja hampaita, että kunnianhimoiset vanhemmat on lapselle tosi paha juttu. James D oli kyllä pragmaattinen eetikko, Daltonin veljesten näköisen Deweyn oppilaita, jonka mielestä etiikka voi kehittyä tieteen tavoin yrityxen ja erehdyxen menetelmällä. Vahingosta voi viisastua. Ottikohan iskä James oppia Wallun leukakiikusta?
ellauri073.html on line 125: Etsin vain yhdenyönjuttuja. Jos mies sanoo näin naiselle suoraan ja silti vaikuttaa olevan tästä viehkoutunut ja haluaa tavata häntä, mies myös automaattisesti olettaa että nainenkin hakee sänkyseuraa.
ellauri073.html on line 193: Ize asiassa Wallun izari lopetti koko ton postmodernin höpötyxen. Sen kirjat on ihan unohdettu, ja sen katkonaisen sotkuisen tyylin on syrjäyttänyt kokonaisen aidon talentin tulvahdus. Vain jotkut Nykin kustantajaruipelot sitä julkaisikin. Internetin demokratisoitua kirjallisuuden täällä ollaan oltu mä ja mun monet kaverit luomassa ihan hienoa uutta runoutta. Eikä edes nettimeediasensorit voi suukapuloida meitä, pökäle on livahtanut ulos hammastahnatuubista! Kaikenmaailman tuhertajat pääsee nyt esiintymään nollayleisölle pilvessä. Mahtailevat konstikkaat kirjailijat on ihan hädässä. (Meidän ainoo huoli on että aika pieni osa meidän lukijoista osaa lukea. Mutta äänikirjat ja Youtube tulee onnex avuxi. Kunhan oppis kirjoittamaan vähän lyhkäsempiä juttuja. Muttei pysty, suu puhuu kuin papupata, kun sydän vuotaa yli.)
ellauri073.html on line 200: No mä en kyllä ole enää ihan tossa joukossa. Kyllähän tää Wallun juttu kuullostaakin vähän falskilta, eze olis hirmu hienoa että Viet Kong piti Johnua vankina yxinäissellissä. Ikäviä ällösanoja Wallu heiluttaa kuin jättimäistä tähtilippua, kuten "palvelus", "uhraus" ja "kunnia".
ellauri073.html on line 208: Tää kuulostaa rehdiltä rebublikaanilta (siis Johnu ja Wallu molemmat). Reippaasti miinusta siis Wallacelle McCainin mainostuxesta. Mattille McCainin vika näyttää olevan ettei se ollut Donald Trump. Tää Wallun juttu on pitkä kuin Elvixen muna ja yhtä tylsä mutta siinä on paljon ajankuvia.
ellauri073.html on line 440: Sasha Chapin, joka kirjoittaa tätä juttua Wallusta tuntuu olevan sivistymätön ääliö, vaikka ashkenaazijutku onkin. Mulle, joka olen oikeasti puolisivistynyt, oli Sashan Wallulta poimimassa esimerkkilauseessa outo vaan diagnate, joka luultavasti on painovirhe pro diagonate, kerta puheena on Cantor diagonaalitodistuxineen. Infoliating tarkoittaa varmaan että mahdollisuuxien kirjo tarkentuu sisäänpäin kuin Mandelbrotin avaruus nollasummapelinä eikä leviä ulospäin winwin-kasvuäjähdyxenä.
ellauri073.html on line 460: Sashalle ja Wallulle ja mixei mullekin yhteinen kokemus on ollut masis siitä ettei olekaan niin huippulahjakas kuin kuvitteli. Vittumainen Morris Halle sanoi mulle just nää sanat keväällä 1978, ja mun teki mieli potkasta sitä sen löysään jutkuperseeseen. Se koitti vielä kiinnostaa mua sen tyhmiin suffixi- ja puffixijuttuihin, mutta turhaan, se oli tehnyt Plopovin izemurhasiirron ja oli saman tien ulos laudalta.
ellauri073.html on line 469: Musta tää Sashan juttu Wallusta oli aika perseestä. Se oli enempi Sashan juttu Sashasta. Taas sellanen Tatu Vaaskiven FE Sillanpää.
ellauri074.html on line 307: Se on sentään kivaa että Cioranilla oli kivaa. Toi elämän mystifiointi kuulostaakin höpsästelyltä. Ei elämä ole mikään mysteeri. Eikä kuolemakaan ole. Molemmat on mitä arkisimpia juttuja. Niitä tapahtuu ihan päivittäin, eipäs kun joka silmänräpäys. Jos räpyttää kovasti, niin kiinalaisia syntyy ja kuolee vielä enemmän.
ellauri077.html on line 135: V. 1997 Wallu alkoi tutkia seuraavaa romskuaan, joka julkaistiin postuumisti 'Kalpeana kuninkaana'. Samana vuonna se teki ekan kokoelman asiatextejä nimeltä 'Kaiketi hauska juttu jota en tee koskaan enää: yritelmiä ja kinasteluja'. Samaan aikaan se jatkoi novellien kirjoitusta.
ellauri077.html on line 155: Kommentoi juttua: olipa sulkea kullikulum vitae. Jali Kulli on vielä tylsempi kuin Wallu. Wallu olisi tiennyt että 169:n neliöjuuri on 13. Mutta Wallu kävi koulua ja peloi tenistä, Jali Kulli teloi vaan taalajäillä penistä eikä aio jatkaa edes tyttökoulua.
ellauri077.html on line 158: V. 2004, Wallu julkaisi 3. ja viimeisen novellikokoelman, 'Unohdus: juttuja'. Kirja listattiin 2004 vuoden merkkikirjana New York Timesissä. Se tutkii todellisuuden, unien ja trauman luonnetta, ja möi 18K kovakantista kappaletta ekana julkaisuvuonna.
ellauri077.html on line 198: Loputtomassa läpässä on oleellisesti 3 juonta: Incandenzan perheen puuhat Tennisakatemiassa (tätä mä oon lukenut nyt 1 romskun verran, 245 sivua); Don Gatelyn ja muiden toipilaitten sekoilut Ennetin puolimatkankodissa (näitä on jo nähty, huoh kiitos vaan); ja filmin 'Loputon läppä' kvesti, jossa tähtinä on Remy Martin (se pyörätuolijäbä), ja Hugh/Helen Steeply (hirmu iso transu joka bylsii Orinia). Niiden suuhun Wallu panee syvälliset mietteensä. Ne on kuin jumala ja jeesus Miltonin Paradise Lostissa. Ekat 2 juonta ei liity mitenkään toisiinsa (miten niin? onhan siinä samoja henkilöitä, niiku et Orin bylsii sitä transua (Hal-Orin, haha, sanaleikki, joka osottaa että ne on Tävskytin kaxi puolta. The Halorin family name was found in the USA in 1880. Massachusetts had the highest population of Halorin families in 1880.) Mario on varmaan sit Amy, tai sit Super Mario, tai luultavimmin Wallu taas. Orin, Mario ja Hal on Tupu, Hupu ja Lupu, Wallukolmoset. Wallu kyllä vinkkaa että juonet yhtyvät kun romsku on jo loppunut. Varmaan siinä kustannustoimittajan poisleikkaamassa 300 sivussa. Kaikki 3 juonta liittyy temaattisesti: viihde, valinta ja stöpselöinti. Leffan 'Loputon läppä' filmas Wallun pappa Jim Incandenza, koittaessaan tehdä jotain niin pakottavaa että se pysäyttäisi Hal-pojan putoomisen solipsismin, ilottomuuden ja kuoleman sudenkuoppaan. Filmiä ei koskaan julkaistu ja se jäi kesken kun Jim teki ize seppukun sen loppusuoralla. Mutta romskun edetessä (SPOILERIVAROITUS!) lukijalle selviää että filmi oli löytynyt ja toimii ehkä terroristiaseena. (No sehän tuli selväxi jo tässä alkuosassa.) Leffa on tosiaankin niin "vitun pakottava" että se tekee kazojista zombieita, ne on kuin Lassi telkan edessä, töllöttävät vaan, eikä enää muuta tahdokaan. Loppuviimein, vinkkaa kertoja, Hal ja Gately jossain vaiheessa kaivaa kahteen pekkaan isä Jimin pään maasta eziessään filmiä. Filmin sisällöstä ei ole kunnon kuvausta. Jotain kohtauxia väläytellään, esim Joelle van Dynen jossa se "pyytää anteexi" kazojilta uudestaan ja uudestaan, sanoen ‘I’m so sorry. I’m so terribly sorry. I am so, so sorry. Please know how very, very, very sorry I am’ (939). Huh, onpas pitkällä. Tää on kyllä kertaalleen sanottu jo tässä alkupätkässä. Tämmönen anteexipyytely on kanssa saamaa markkinapaskaa kuin toi "luottamus", ilmaisexi pyydetään, kun luottokortti vingahtaa. Koko kirjasta (vaiko vaan filmistä) tulee 1 suuri anteexipyyntö, onxe sitten isältä pojalle vai päinvastoin, sama se. Ne ei koskaan pystyneet "keskustelemaan". Tää "We gotta talk" on kanssa yx jenkkitomppelius, hemmetti, mitä sitä varten pitää erixeen tilata vastaanotto tai merkata kalenteriaika, senkun riitelevät vaan. Niin mekin tehdään. Tää mun juttu, Barrett tunnustaa, kuuluu perinteiseen "elämä ja teos" genreen, Wallun romsku on "symbolistiteos" "kirjailijan sisällyttämisestä textiin". Wallu koittaa estää kokonaista sukupolvea uppoutumasta pelkkään viihteen kazeluun. Lukekaa kirjoja, ääliöt! Paxuja kirjoja! Mun kirjoja, ne on kaikista paxuimpia! Saatana! Kun tiili kolahtaa päähän nukahtaessa tulee pahoja kuhmuja. We apologize for the inconvenience.
ellauri079.html on line 201: Dionysios näyttää ikävästi plagioineen filosofeja mainizematta lähteitä. Se on rumaa, ja epistä. Mut mitä väliä: Kaikista tähänastisista ja tulevista kirjoittajista, jotka väittävät tuntevansa ne asiat joita minä vakavassa mielessä tutkin ja esittävät ne joko minulta tai muilta kuulevinaan tai ize löytäminään, voin sanoa tämän verran: minun mielestäni he eivät voi ymmärtää asiasta yhtään mitään. Tää juttu on näät mystistä, sitä ei voikaan kirjoittaa, se täytyy vaan ize tajuta niinkuin mä. Ei riitä nimi, määritelmä, kuva eikä sanallinen tieto, pitää vaan välähdyxenomaisesti tajuta. Ja se ei onnistukaan joka iikalle, pitää olla lahjoja. Ja niitä pitää tuoda mulle tunnin alussa. Mun luennot on aika kalliita.
ellauri079.html on line 322: Siitä seuraavan pohdiskelun luonne on ällistyttävä. 2 veljestä ei vaan panna ristikuulusteluun vaan niillä on jopa aikaa kehitellä vastaväitteitä (357a–367e). Vaikka ne ei nyt suorastaan sano että kähmintä on parempi juttu kuin oikeus, ne väittävät että nyky-yhteiskunnassa konnuus kannattaa – sekä jumalten kaa että ihmisten – niinkauan kun toiminta näyttää päälle respektaabelilta. Veljexet toimii pirun asianajajina ja näyttää karmaisevasti miten yhteiskunta harjoittaa vedätystä. Menestyvin eläin ei olekaan Thrasymakhoxen tyhmä susi vaan ovela kettu. Se menestyy joka pelissä koska se osaa petkuttaa pelin säännöillä. Kunnon mies ei välitä imagosta ja sixi sille käy kuin jollekulle jeesuxelle (no tää ei ollut tietysti Plaatton käyttämä vertaus) kun se ei välitä kumarrella ja ketkuilla. (361e). Jopa jumalat, kuten runoilijat todistavat, on menestyvän ketkun puolella (esim Odysseus), kunhan saa uhreja. Pelkät sananmuunnoxet ei riitä Sokrates. (367b–e: logôi). Sensijaan sun pitäis näyttää mitä hyötyä siitä on. Ei tässä riitä vitun ikuiset ideat ja hämärä teologia, tarttetaan jotain kouriintuntuvaa. (435d; 504b)
ellauri080.html on line 1054: Artikkeli osoittaa myös pari Bylsimän päätöxentekokämmiä. Aikaisin pronssiottelussa Suomen kanssa (jonka Suomi siis voitti, hyvä Suomi! Kuinka noloa, U.S. joukkue lähti jäältä ihan häntä koipien välissä), Bylsimä valizi epähuomiossa Suomen joukkueen Saku Koivun lämäämään rangaistuslätkäyxen, joka olisi lisännyt paljon pelin liikevoimaa jos se olis tehnyt oman maalin. Ei vaitiskaan, se valizi Patrick Kanen joka oli ihan hasbeen tämmöisissä lätkäyxissä. Se ois voinut valita tämän artikkelin kirjoittajan langon Zach Parisen, tiimikapteenin jolla on takanaan pelkkiä menestyxiä. Bylsmää hämäsi ilmeisesti saatavuusheuristiikka (? eli Kane oli siinä lähinnä, tai se oli ainoa jonka nimen se sattui muistamaan). Sitä vaivas myös selektiivinen kylmyys: sillä ei ollut tilastoja sylissä, eikä se koskaan oikein ollut tykännyt röyhkeästä Zachista, eikä sen pahasuisesta langosta. Jos Bylsimä olis ollut rationaalinen eikä noin helkkarin dundeellinen, se olisi voinut erittelevästi valita joukkueen parhaan "ampujan". Se ei siis ollut tarpeexi laskelmoiva. Sen lisäxi, toisin kuin menestyneempi Kanadan sohva, se ei koskaan muuttanut joukkueen viivoja tai pelitapoja. Röyhkeä Zach mainizikin tän syyxi tiimin tappioihin, varmaan pahasuisen langon neuvosta. Bylsimä oli siis liian laskelmoiva. Bylsimä lankesi myös pariin vanhanaikaiseen päätöxentekovinoumaan, ihan alkeisjuttuja. Se oli menestynyt heikompia vastustajia vastaan ja oli kuin ylpistynyt sirkka, luuli izestään ihan liikoja. Siitä se otti konfirmaatiovinoumaa loppupeleissä. Se ei tajunnut mikä nytte meni pieleen, jos se olis sen tajunnut, lopputulos oisi voinut olla toinen. Jos ne ei ois hävinneet Suomi-ottelua, ne olis voineet voittaa ehkä pronssin. Mutta Bylsimä ei ottanut opixeen, ei nöyristynyt Zachille ja sen langolle ja kazo miten kävi. Olis pitänyt noudattaa parempaa strategiaa, mennä ize mailan kanssa jäälle pelaamaan ja taklaamaan Saku Koivua. Zachista ja Kanesta ei ollut mihinkään.
ellauri082.html on line 514: Huvittavaa että James todistelee hämäräjuttuja kuvilla jotka esittää hermoverkkoja. Se voi olla vähän nolo nähdessään pilvenlongalta miten lähellä se oli ja silti väärässä. Close but no cigar.
ellauri083.html on line 57: Joku voi ihmetellä mixnää mun paasauxet on näin puutaheinää. Sehän on se näiden penseilyjen koko pointti: tää maailma on niin päätön että muunlaista juttua ei siitä saa. Nyt riitti suljen tämän viidakon, sanoi Tarzan kun elefantit tuli vuorten yli lampaat päänsä päällä peruukkeina.
ellauri083.html on line 254: Jos sanoo että tämä on huono juttu, on se vähän kuin sanoisi että liikenne, terveydenhoidon lisäverot tai peräreikäfuusion vaarat ovat huono juttu: vain mysliä mässyttävä luddiittiviherpiipertäjä voi kuzua pahaxi asioita, joita ilman kukaan ei voi kuvitella elävänsä.
ellauri088.html on line 355: Työnteon, urheilemisen ja lukemisen lisäksi Arvonen on innokas asuntosijoittaja. Hän sijoittaa asuntojen lisäksi muihinkin omaisuusluokkiin, mutta kokee asuntojen sopivan hänelle erityisen hyvin. ”Asunnot ovat yksinkertaiselle helposti ymmärrettävä omaisuusluokka, joka sopii kaltaiselleni umpipöntölle. Ostan asunnon oikein, vuokraan sen oikein ja annan ajan kulua. Toki kuvioon kuuluu muutama muukin juttu, mutta yksinkertaisuudessaan niin se menee. Se sopii minulle, koska ymmärrän sen ja se ymmärtäminen, vahva näkemys, on todella tärkeää. Olen pysynyt kaukana vahvoista huumeista ja muista omaisuusluokista, joihin minulla ei ole luontaista kiinnostusta ja, joiden fundamentteja en ymmärrä.”
ellauri088.html on line 371: Arvonen siis lukee 52 kirjaa vuodessa, joten muitakin kuin asuntosijoittamiseen keskittyviä kirjoja varmasti tulee luettua. ”Kyllä. Kunhan se on faktaa, niin luen. Vaihtoehtoistakin saa olla joukossa, siitä oppii empatiaa. Luen paljon bisnekseen ja sijoittamiseen keskittyviä kirjoja. Myös arvoihin sopivia myyntikirjoja tulee luettua. Yritän poimia kirjoista sellaisia juttuja, jotka sopivat omaan työhöni ja arvomaailmaani. Suurin osa myyntikirjoista on sellaista epäeettistä luukuttamista. Toki nekin ovat ihan hyviä juttuja, mutta aika vaikeita. En vielä tajua ihan kaikkea."
ellauri088.html on line 542: Jeromella oli 2 siskoa, Paulina and Blandina, ja veli Milton joka kuoli nuorena. K. tulee unkarilaisesta kenzusta György Klapkasta, joxka sen kamut kuzu sitä, ei sentään tippurixi. Perhe köyhtyi kun iskä teki huonoja sijoituxia, ja velkojia kävi vähän väliä. Jeromesta tuli isätön 13-vuotiaana ja täysorpo 15v. Jerome meni ensin keräämään koxia raiteilta ja sitten läpytyxiä kiertävässä tiiatterissa. Se meni kintuille ja Jerome kokeili kaikenlaista muuta kansakoulupohjalta, opettaja, pakkaaja, lakimiehen juoxupoika. Sitten se alkoi kirjoitella näitä humoristisia juttuja, ja se naula veti.
ellauri093.html on line 486: Karin morsian joutui odottamaan monta vuotta Karin tunaroidessa, mutta jaxoi tehdä sen rakoilematta pahasti. Ehkä ne käytti varmoja päiviä. Tai sit keskeytettyä yhdyntää, se on mullekin kyllä vanha tuttu. Tuli mieleen että varmaan Ilmari ja Hiljakin joutui johkin apukeinoon turvautumaan, kun Ilmarin mukana tullut pesue oli jo ylimittainen. Jos ne käytti selibaattia, ei ihmetytä että Hiljalla on levottomia juttuja. "Olin sopinut yhtymisestä Kööpenhaminassa mieheni kanssa. Meillä oli pari päivää vapaata aikaa. Mietin miten ne parhaiten käyttäisin, ja rukoilin Jumalan johdatusta."
ellauri093.html on line 689: Mikä onni olla yötä täällä eikä hospizissa! Siellä oltais vaan vetelehditty sängyssä yöpuvussa ja juotu suklaata, kyselemättä sen suurempia arvoja. Niin sitten näistä Bethelin aamu- ja iltahartauxista jäi mulle kokonainen ketju painajaisia. Tähän tapaan: Jes 58:9: Sinä kyselet ja herra vastaa. Jos puhelimesta ei kuulu ääntä, on johto jotenkuten epäkunnossa. Ellei herra vastaa, se ei ole kotona tai on suihkussa. 5 Moos 28: On pelottva asia, jos jumala on meitä vastaan. Ekana maailmassa jumalat teki pelko. Kuuliaisuuden tie on vähimmän turpiinsaannin tie. Luuk 2:14: Voi mennä päivä ettei huomaa että jeesus luuraa selän takana. Paras kazoa usein olan ylize. Ihan tavallisia juttuja, mutta bonus on että liha liikkuu.
ellauri094.html on line 601: Who hear these things, joka kuulet näitä juttuja,
ellauri094.html on line 632: Where the light of the life of him is on all past things, Missä sen biolamppu valaisee menneitä juttuja,
ellauri095.html on line 423: Rossetti tuli hyvin juttuun nuorten miesten, enimmäkseen maalareiden, kanssa, jotka jakavat kiinnostuksen nykyrunouteen ja vastustivat tiettyjä vanhentuneita nykyaikaisen akatemiataiteen käytäntöjä. Yleisesti ottaen Prerafaeliittien veljeskunta pyrki tuomaan uusia teemavakavuuden, korkean värin ja yksityiskohtien huomion muotoja silloiseen brittiläiseen nykytaiteeseen. Ryhmään kuului John Everett Millais, sen taitavin maalari ja tuleva Royal Academyn presidentti; William Holman Hunt; Thomas Woolner; Frederic Stephens; ja William Michael Rossetti, joka PRB:n sihteerinä piti toimintapäiväkirjaa ja toimitti sen aikakauslehden, Germ, kuutta numeroa (1850). Ryhmän yhteistyökumppaneita olivat vanhempi taidemaalari Ford Madox Brown, taidemaalari ja runoilija William Bell Scott, runoilija Coventry Patmore ja Christina Rossetti, joiden runoista kuusi ilmestyi Germissä.
ellauri097.html on line 63: Henry Louis Mencken (September 12, 1880 – January 29, 1956) oli jenkki lehtineekeri vaikka matu sakemanni kuten Donald Trump. Kova sakubändäri. Kirjoitti yritelmiä, etenkin satiirisia. Satyriasisko sitä vaivasi. Saxaa puhui pienenä mutta näytti kieltä jenkeille. Amerikansk kulturprofil, tyypillinen sikäli että luuli enemmän kuin tiesi. Sikäli epätyypillinen ettei uskonut enempää kuin luuli. Kommentoi laajasti paikallista skeneä. Pilkkasi Daytonin apinajuttua (sen perusteella teki laulun Antti Syrjäniemi ja Dumari coverin, joka on tullut mainituxi paasauxissa aiemmin.) Oli ateisti ja vastusti Amerikan menoa molempiin maailmansotiin. Ei voinut siis olla läpeensä paha kaiketi. Muttei hyväkään sillä piti mursuwiixisestä maanmiehestään Nietschestä.
ellauri097.html on line 85: Mutta takas Menckeniin. 9-vuotiaana se luki Mark Twainin Huckleberry Finn, mikä oli "the most stupendous event in my life." No taisi olla tylsä elämä. Kylse varmaan luki Twainilta niitä ateistijuttujakin. For Mencken, Huck Finn epitomizes the hilarious dark side of America, where democracy, as defined by Mencken, is "the worship of jackals by jackasses." Siinä se on oikeassa kyllä mutta demokratia on silti paras kexintö. Ilman sitä samat kusipäät ja niiden sakaalit hallizis ilman aaseja. Demokratiassa sentään vaihdetaan aasit ja sakaalit määräaikoina.
ellauri097.html on line 157: Ei ihme että sen pikku kemistin keitoxet tuppas räjähtelemään. Eise edes tiennyt mitä on krestomatia, (se on sellanen opetuslukemisto kuten Cornelius Nepos tai Diodorus Siculus). Omaansa se keräs vaan omia vanhoja juttuja. Keskisormi Peten valittuja vittuiluja.
ellauri097.html on line 587: Enkö muka omin voimin voisi tavoittaa ne parisataa ihmistä, joita juttuni kiinnostavat? Eli tehdä tollasia on demand kirjoja? Eihän latominen enää mitään maxa, ja ulkoasunkin voi suunnitella ize. Kysy sitä itseltäsi, kirjailija.
ellauri097.html on line 814: Tää juttu on pitkä kuin nälkävuosi eikä kovin kummonen. Niinkuin Frostin proosarunotkin. Ei noi muutkaan perheaiheiset pöpötyxet paljon hetkauta. Jääköön Frost nyt rauhaan homoepäilyxiltä. Vaik epäilemättä homo sekin oli, vaikka sitten kaapissa. Kyllä se niin söpö oli pienenä. Bella figura kuten Philip Roth. Mutta lieventävänä asianhaarana voi mainita, eze kävi ahkerasti masis vaimon luukulla. Sen voi siitä todeta, että vaikka runoilijan hommissa ei tarvi välttämättä olla hullu, on siitä paljon apua.
ellauri098.html on line 236: 23. PALUU TUNTEMATTOMANA: Hero palaa johkin eikä kukaan tunne sitä. No tää on tietysti Odysseus. Tai size ikivanha merimies, joka näkee vaimon kerrankin onnellisena toisen miehen sylissä, eikä lähde sähläämään vaan häippäsee kyynel silmänurkassa. Varmaan ratkee juomaan ja kertoo tätä juttua merimieskapakassa jokaiselle, joka lupaa täyttää taas sen kolpakon. Vaikka Hilja Haahdelle, joka ihailee sen hauista.
ellauri098.html on line 432: Netistä löytyy aika luutuneita listoja ketkä amer. celebit ja jotkut entisetkin kuuluu mihkäkin luonnetyyppeihin. Lisää vettä myllyyn ettei luonne ole mikään päänsisäinen mutu juttu, vaan koko häiskä, sen pärstäkerroin ja sen saavutuxet, siis elämä ja teoxet, tulee huomioiduxi.
ellauri099.html on line 415: On kiva setviä monimutkaisia juttuja.
ellauri100.html on line 1374: Tän mukaisesti Barthes luki eri juttuja kuin piru raamattua ja näki porvarillisen yhteiskunnan pukinsorkan joka paikassa. Siitä plussaa kyllä eittämättä. Esim viinin kanssa läträäminen ei ole terveellistä, kuten viinikauppiaat uskottelevat.
ellauri100.html on line 1390: 70-luvun lopulla Barthes erotti pöpylääritextit jotka ajaa Doxaa korkeakyldyyrisistä, jotka luo Para-Doxaa. Tähän saakka Barthes oli sympannut marxilaisia, mut nyze näki tota Doxa-vikaa myös marxilaisissa. Vanhat koirat palaa tällä lailla aina loppupeleissä vanhoille oxennus- ja kieriskelypaikoille. Kiva texti (1975) on sellainen jonka aikana saa ajatella mitä lystää, uppoutua kirjaan kerrassaan, jäädä sinne exyxiin. Jouissance, hedonismia. Nojoo, onhan sellainenkin mukavaa, mut musta on kyllä kiva lueskella kaikenlaisia juttuja, jopa aivan paskoja.
ellauri101.html on line 241: Joka tapapapaukauxessa tää on kaikki selvää pässinlihaa ja mahdottoman tuttua. Greimaxella oli muuten kaikenlaisia naisjuttuja. Vaimon lisäx sillä oli joku nuorempi panopuu Teresa ja sitten vielä joku vanha liettualainen flamma jonka kanssa se kirjoitteli vielä vanhana ukkelina. Jokainen tarina, joka on suolansa arvoinen, on tollanen semioottinen mikroaaltouuni, josta löytyy nää aktanttimallin vaatimat pelaajat ja pelivälineet.
ellauri101.html on line 439: "Teemme tälläsiä juttuja koska olemme pelimiehiä. Ja pelimiehiähän me ollaan", sanoi Niken omistaja Philip Nihti. Mä en koskis Niken kamoihin pitkällä tikulla. Ruma se bumerangilogokin.
ellauri101.html on line 563: 94 Greedstockissa nuoret ois menneet järjiltään ilman krääsäkojuja. Ne oli tottuneet sponsorointiin, niistä kaupallisuus oli kova juttu. Nuoriso on vielä laumasieluisempaa kuin boomerit. Oonxmä cool? Onxtää cool?
ellauri101.html on line 676: Grunge oli sen Kurt Cobain vainajan juttuja joka lässähti kun Kurre teki seppukun. Seattlen vaihtoehtorokkia. Grunge sai paljon vaikutteista hardcore punkista, heavy metalista ja indie rockista. Grungen tunnusmerkeiksi mainitaan usein kitaran ”likainen” soundi, raskas rummutus ja masennusta ilmentävät sanoitukset, jotka heijastelivat yhdysvaltalaisen ”X-sukupolven” tuntemuksia. Grungen musiikillisina edelläkävijöinä ja esikuvina on pidetty muun muassa Black Sabbathia ja Neil Youngia.
ellauri105.html on line 37: Seija ihmettelee mixi näissä paasauxissa on niin paljon kerrassaan naurettavia juttuja. Sitä pelottaa, eikai tuo ole jo hullun naurua. They're going to take me away, hahaa, hiihii, hahaa. No Koska se on koko poinzi. Sanon kuin Elizabeth Bennetin isä: mitä varten me apinat olemme täällä murheen laaxossa ellemme nauramassa toisille ja joskus (tosin harvemmin) jopa vähän izelle. Naura sinäkin.
ellauri105.html on line 149: Kotimaan plokipalstoilta löytyy paljon naurunalaisia tyyppejä ja juttuja. Esim Mika Rantanen, Teologian maisteri, uimamaisteri ja koulutettu hieroja.
ellauri106.html on line 234: Tosi rohkeita juttuja. Phillu ei ehkä ollut rohkea potkupallossa eikä intissä, mutta mielikuvitus on sillä rohkea kuin päättömällä vihreällä ritarilla. Mixhän noista hommista ylipäänsä käytetään sanaa rohkea? Se on uskallettua juutalaiselle koska äiskä ja iskä tykkää siitä kyttyrää. Kazo vaikka Shtiselistä.
ellauri110.html on line 664: Eikä se mainize palkinnon sille myöntäneen santarmin nimeä. Se oli Maria Liisa Nevala, ent teatteritieteen prof joka lähti viran saatuaan kansallistiiatteriin. Kai Hande pahastui koska ämmä sanoi vaihtaneensa voittajaa ihan viime tingassa. Se oli loukkoovoo. Ärsyttävä ämmä se kyllä oli. Oliko sen mies se kesy Olli Saukkonen Oulusta jonka väärinpäinen sanakirja on mulla hyllyssä? Oli se. Ämmä on Hansun ikätveri Kauhavalta, isä Toivo oli srk-neuvos, mitä sekin on. Toivo sai tytön sota-aikaan 19-vuotiaana. Eikai ne sunkaan ole lessuja? Ei ainaskaan se 100-vuotias nimiserkku autokuski Teuvalta josta oli maakuntalehdissä paljon juttuja. Hande oli ajaa lysyyn yhden sellaisen kortin saatuaan. Eikä liioin keihäänheittäjä Pauli Nevala. Nevaloita on Pohjanmaalla kuin itikoita. "Nyt eläkkeellä on aikaa ja vapautta muihinkin harrastuksiin", sanoi 70-vuotta juuri täyttänyt Maria-Liisa Nevala omaperäisesti radiossa v 2013. Se on kuunneltu 280 kertaa, valtaosa kuulijoista takuulla Nevaloita.
ellauri110.html on line 701: Veneziassa Kristiina pissii hunajaa, Hande näyttää tympääntynyttä naamaa kun se ei ole keskipisteenä ja Kristiina osaa italiaa paremmin. Tuolta löytyy (ällön) Ezra Poundin hauta. Saa olla laitimmainen kerta tuumii mauton Hannu Mäkelä. En pidä siitä minkä näen, siis pilaan sen vaimoltanikin. Tuttu juttu sanoisi Natachan lentokapteeni. Barbadoxen matka muistuu mieleen, ja Palermo.
ellauri111.html on line 213: George Patersonin patterista jäi riipimättä vielä syyllisyyden teema. Olen syyllinen! sanoi Niklas kaadettuaan lattialle spagetin. Tämmöinen vahva syyllisyyden tunne edellyttää vahvaa syyllistäjää, joka löytyi Niklaxelta lähempää kuin lähin puhelin. (Tää oli siis ennen kännyköiden aikoja.) Toi guilt, syyllisyys, on kristinuskon ihan avainjuttuja, ja kyssäselkä ystävämme Kierkegaard piti siitä paljon ääntä. Izesyytös on välttämätön ensiaskel uskoontulossa, sillä eihän sellainen kaipaa parantajaa, jolla ei ole sairauden tunnetta. Alzheimerissa sairauden tunnetta on aluxi, mutta siitä pääsee vähän päästä irti onnexi. Näin sitä selittelee Georgen feikkidostojevski.
ellauri111.html on line 763: Ivan pyörittelee juttuja, toisaalta, toisaalta, pää kääntyilee kuin tenniskazomossa. Aljoosha on kuin jokerifani joka on pettynyt jos ne ei voita. Vetää kaljaa, menee karzalle huutelemaan ja potkimaan autoja ja mamuja.
ellauri112.html on line 79: Kun Titchener vei Wundtin ideoita jenkkeihin, syntyi sekaannus. Titchener käänsi Wundtin töitä väärin (tahallaan), niin että näytti siltä että Wundt peukuttaisi Tichenerin juttuja. Titchenerin mielestä psyyke oli pantu kokoon aistituista palikoista. Just sixi sitä kuzuttiin strukturalismixi. (Olikohan Chomskyn kielitiede sieltä nyysitty? Entä oliko Professori Kierto saanut pendelinsä psykofyysikoilta?)
ellauri112.html on line 89: Sielu on kuin valtio, tai paremminkin murkkupesä, sanoi Marvin Minsky, sekin juutalainen. Jaakko vei mut sen kotiin vierailulle Bostonissa. Koti oli joku jättimäinen tehdashalli, jossa oli Marvinille leikkipaikaxi kattoon kiinnitetty trapezi. Nain on meidankin elamassamme, eli sama juttu valtiossa ja sielussa: Yxinvalta on pahasta, mutta niin on liika demokratia. Parasta on rebublikanismi jossa senaattoreina heiluu trapezilla Eno Kala-tyyppisiä meritokraatteja. Aivokuori on ikäänkuin haggixen asiantuntijaeliittiä. Yliminä olkoon presidenttinä, mutta se on valittava joka 4. vuosi uudestaan ettei se jumahda.
ellauri115.html on line 221: Pitkän katkon jälkeen jatkan Sorvarin Hammurabin lukemista Sysmässä. Ei Hammurabi takuulla kexinyt noita kostojuttuja, nehän on apinoilla ihan verissä. Sen nimiin on enintään pantu eze otti koston omiin
ellauri115.html on line 347: Hyväntekeväisyys suhtautuu auttamiseen kuin kohteliaisuus kiltteyteen. Tehdään suunnilleen samoja juttuja mutta vaan niin kauan kuin se on kivaa, siitä saa läpyjä ja kumarruxia, eikä se liikaa rasita päätä eikä kukkaroa.
ellauri115.html on line 366: Izerakkaus ja itsensä rakastaminen ois niinkö jotenkin eri juttuja. Yx paha asia ja toinen ihan kunnossa. Siitä on enemmän siinä Janne tuomizee izeään -niteessä jota en ole lukenut. Kai izerakas haluu muiden läpyjä, se parempi on autistinen versio.
ellauri115.html on line 372: Yx juttu: Rousseau ei todellakaan ole huumormiehiä. Sitä ei vähääkään naurattanut Walpolen käytännön pilakaan. Se ei ihan oikeesti ole yhtään et naura sinäkin. Se ei voi sille mitään eze raippaa aina kun sille nauretaan. En mäkään siitä perustanut esim armeijassa kun kaaduin jossain vitun pussijuoxussa. Muut alokkaat ihan pelästyivät mun silmitöntä raivoa. On näitä ollut jotain muitakin, mutten viizi muistella. On ne vähän noloja.
ellauri115.html on line 452: Omatunto kuulemma on ennakkoluulon tulosta, mutta tiedän kokemuxesta että omatunto seuraa sitkeästi luonnonjärjestystä ihmislaeista huolimatta. Turhaan kielletään sitä tai tätä; katumus kuiskii vain väpelösti kun teemme jotain jota luonto rakastaa, ja vielä enemmän kun teemme työtä käskettyä [eli lisääntykää ja täyttäkää maa]. Teini hyvä, luonto ei ole vielä vedonnut sun aisteihin; toivottavasti pysyt kauan tuossa onnellisessa olotilassa missä luonnonäänet ovat vielä viattomia. Luonnon kuzun ennakointi on vielä pahempi juttu kuin sen vastustaminen; ensin pitää panna vastaan, jotta tiedät milloin voit antaa mennä ilman ejaculatio praecoxin syntiä.
ellauri115.html on line 481: Sitten tulee maineikas Clarke [kekäs se on?] joka antaa tulta maailmalle ja julistaa olentojen olennon ja asioiden antajan. Mikä yleinen ihailu, mikä yximielinen läpytys olisi tervehtinyt tätä uutta systeemiä - niin suurta, niin valaisevaa, ja niin yxinkertaista. Muut systeemit ovat täynnä absurdia paskaa; tässä systeemissä on vähemmän liikkuvia osia ja apinan ymmärryxen ylittäviä juttuja.
ellauri115.html on line 496: Mun aistimuxet tapahtuu mussa izessäni, koska ne saa mut selville mun olemassa olosta; mutta niiden syy on mun ulkopuolella, sillä ne vaikuttaa muhun vaikka mulla ei ole niille mitään perustelua, ja ne syntyvät ja häviävät musta riippumatta. Siis mä selvästi havaizen että mun aistimus, joka on mussa, ja sen syy tai kohde, joka on mun ulkopuolella, on eri juttuja.
ellauri115.html on line 512: Miten mä sitten voin erehtyä näiden kahden tikun suhteesta, varsinkin kun ne ei ole yhdensuuntaisia? Mix esim. mä sanon että pikku tikku on kolmannes ison pituudesta, kun se on vaan neljännes? [Mä huomasin sun kazeen, sanoi Voltaire mulle kusilaarilla. Astu lähemmäxi, se on lyhempi kuin luulet. Hirvee ilkimys! Multa meni pissa housuun ja osa lattialle.] Mixi kuva, joka on aistimus, on erilainen kuin esine jonka on sen mallina Se on koska mä olen aktiivi kun mä tuomizen, koska vertailuoperaatio on vialla; koska mun ymmärrys, joka tuomizee suhteista, sekoittaa erroreita aistimusten totuuteen, mitkä yxin paljastaa mulle juttuja. [Aika heikkoa, Janne, aika heikkoa. Amatöörihavaintofilosofiaa. Näiden juttujen pohtiminen introspektiolla ei vie mihinkään.]
ellauri115.html on line 528: Kuiteskin tää näkyvä maailmankaikkeus koostuu aineesta, hajallaan olevasta ja kuolleesta [Jalkanuotti: mä olen kovasti yrittänyt ymmärtää elävän molekyylin käsitettä, mutta turhaan. Idis että aine tuntisi ilman aisteja näyttää mulle käsittämättömältä ja ristiriitaiselta. Voidaxeni hyväksyä tai hyljätä tän ajatuxen mun pitäis ensin ymmärtää se, ja täytyy myöntää ettei se ole onnannut.], jolla ei ole mitään elävän ruumiin koheesiosta, organisaatiosta, eikä jäsenten yhteistunteesta, sillä on varma juttu että me jotka ollaan osia ei olla tietoisia kokonaisuudesta. Tää sama universumi on liikkeessä, ja sen liikkeet on järjestyneitä, muuttumattomia ja lainalaisia, sillä ei ole mitään sitä vapautta mikä näkyy apinoiden ja muiden elukoiden spontaaneissa liikkeissä. Niin että maailma ei ole joku jättimäinen eläin joka liikkuu izestään; sen liikkeet johtuu siis jostain ulkopuolisesta syystä, syystä jota en pysty havaizemaan, mutta pieni ääni pääni sisällä tekee tän syyn niin ilmeisexi että mä en voi kazoa auringon kulkua kuvittelematta jotakuta pyörittämästä äsitä, ja kun maa pyörii mä olen näkevinäni käden joka antaa sille vauhtia. [Tämmönen mikkihiirimaailmankuva on valtaosalla uskovaisia, koska uskovaiset haluu uskoa että juuri näin on laita. Will to believe, sanois James.]
ellauri115.html on line 549: Olin yllättynyt ja melkein shokissa kun luin Neuwentitiä. [A Dutch doctor (1654-1718) who wrote a book entitled The Existence of God Demonstrated by the Wonders of Nature.] Miten tää mies saattoi haluta tehdä kirjan luonnon ihmeistä, ihmeistä jotka osoittaa luonnon copyrightin omistajan viisauden? Sen kirjan pitäis olla yhtä iso kuin luonto ize ennenkuin kaikki olis kerrottu, ja heti kun koitetaan mennä detaljeihin, suurin ihme kaikista, nimittäin kokonaisuuden sopusointu ja harmonia, karkaa lahkeesta. Pelkkä orgaanisten ruumiiden tekoprosessi tekee mielen epätoivoisexi; mixei apina voi tehdä vaikka vuohia? Vaikka miten bylsin niitä ei tule kilejä. Tästä näkee että luontoäiti ei ole tarkoittanut sellaista. Se ei ainoastaan järjestänyt juttuja, se suorastaan estää tekemästä tyhmiä.
ellauri115.html on line 679: Meidän supervoimien sekakäyttö tekee meistä onnettomia ja ilkeitä, kuin olisimme pudonneet siniseen värisammioon pienenä. Meidän huolet, surut ja kärsimyxet on omatekemiä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Moraaliset pahat on epäilemättä miehen thötä, ja fyysiset pahat ei olis mitään ilman meidän paheita jotka aikaansaattaa ne. Vanhuus ja kuolemakin tuli siitä alkuperäisestä tunaroinnista [hmm, entäs elukat? Oliko niilläkin omat aatamit ja eevansa? No, ketä kiinnostaa.] Eikö luonto ei ole antanut ymmärtää mitä tarvizemme hengissä pysyäxemme! Eikö ruumiin kärsimys ole merkki siitä että tää kone on epäkunnossa, ne rabotajet, tarvii huoltoa= Kolema ... eikö ilkeät myrkytä oman elämänsä ja meidän muidenkin? [Lue: mä en ole niitä ilkeitä.] Kuka sitäpaizi haluaisi elää ikuisesti? [Häh? Eikö se ollut justiinsa poinzina? Onx tää nyt sitä kerettiläisyyttä? No, luetaanpa eteenpäin.] Kuolema on lääke pahaan jonka hankit izellesi; luontoäiti ei anna sun kärsiä loputtomiin. Alkeellisesti elävällä hepulla on tosi vähän kärsimyxiä! Sen elämä on melkein kokonaan vapaa kärsimyxistä ja passiohedelmistä [lukuunottamatta paarmoja ja hyttysiä, ne on vittumaisia ilman housuja]; se ei pelkää eikä tunne kuolemaa; jos se tuntee sen, kärsimyxet saa sen haluamaan sitä; sixe ei ole mikään paha juttu sen silmissä. Jos me vaan oltais tyytyväisiä omaan oloomme niin ei meillä olis mitään syytä valittaa [Laittamattomasti sanottu, Janne. Leukavasti laukaistu.]; mutta haeskellessamme mielikuvitushyvää me löydetään tuhansia oikeita pahoja. Hän joka [hehe] ei kestä vähän kipua saa kärsiä kovasti. Jos mies menee rapakuntoon harrastuxissa, koitat parantaa sitä lääkkeillä; sen pelkäämään pahaan tulee lisäxi sen tuntema paha olo; kuoleman ajatus tekee siitä kamalaa ja kiirehtii sen tuloa; mitä enemmän koitamme välttää sitä, sitä enemmän ajattelemme sitä; ja me mennään elämästä läpi peläten kuolemaa, syyttäen luontoa pahoista jotka me ollaan ize hankittu vittuilemalla sen laeille.
ellauri115.html on line 736: Tähän tarkotuxeen riittää johdattaa sut erottamaan meidän hankitut ideat ja luonnolliset fiilixet; sillä fiilis edeltää tietoa, ja koska me ei opita ezimään hyvää ja välttämään pahaa izellemme, vaan me saadaan tää halu luonnosta, samalla lailla hyvän rakkaus ja pahan viha on yhtä luonnollisia meille kuin izerakkaus. Omantunnon asetuxet ei ole tuomioita vaan fiilixiä. Vaik kaiki meidän ideat tulee ulkoa, fiilixet joilla niitä punnitaan tulee sisältä, ja näillä fiilixillä me havaitaan asioiden sopivuus tai sopimattomuus izellemme, joka saattaa meidät hakemaan tai välttämään näitä juttuja. [Eli matelijanaivoilla mennään näissä moraalijutuissa.]
ellauri115.html on line 752: Mun lapsi! Jospa jonakin päivänä tuntisit mikä taakka poistuu kun, stikun sä oot luodannut ihmisajatusten turhuuden ja maistanut hapanta passiohedelmää, löydät lopulta ihan käden ulottuvilta viisauden kinttupolun, tämän elämän pakkotyön palkkion, sen onnen lähteen jota et uskonut löytäväsi. JOkainen luonnonlain velvollisuus, jonka miehen vääryys oli melkein hinkannut pois mun sydämmestä, on kaiverrettu sinne, toisen kerran sen ikuisen oikeuden tähden joka panee mulle nää verot ja kazoo miten mä maxan ne. Mä tunnen izeni vaan Lujaapierevän instrumentixi, joka haluaa hyvää, joka esittää sitä, joka tekee juttuja mun omaxi hyväxi kunhan mä jelpin sitä, ja käytän näennäistä vapauttani oikein. Mä alistun sen järjestämään järjestyxeen, varmana että yx päivä mä vielä nautin siitä ja löydän siitä onneni; sillä mitä makeampaa iloa on kuin tää, et tuntee olevansa ratas kellossa missä kaikki toimii kuin hieno sveiziläinen kronometri? Kivun saalinakin kestän sen kärsivällisesti muitaen, että se loppuu pian, ja että se tulee ruumiista joka ei edes ole mun. Life is hard and then you die. Jos mä teen salaa jonkun hyvän työn, mä tiedän et partiojohtaja näkee sen, ja mun käytös tässä maailmassa on etumaxua tulevaan. Kunmä kärsin epäoikeutta, mä sanon izelleni, että Lujaapierevä joka tekeee kaiken oikein palkizee muzit myöhemmin; mun kivulias tarpeenteko, mun köyhyys, tekee vaan kuolemasta vähemmän sietämättömän. Sen vähemmän on siteitä katkottavana kun mun vuoronumero tulee nahkurin orrelle.
ellauri118.html on line 126: 21.6.2021 klo 21.38 - helmi: Sul on vaa nii boomerijutut et se on juttu

ellauri119.html on line 266: Kun joku juttu on oikein hämärää, sitä voi hämmentää lisää vielä hämärämmällä selityxellä. Obscurum per obscurius. Jos se ei riitä voi sanoa että se on mysteeri. Credo quia absurdum. Kaadu tai mä kaadan sut. Sä uskot tän tai sä itket ja uskot.
ellauri131.html on line 577: Siksi on parasta olla ajattelematta sotaa tai muita ikäviä juttuja ollenkaan – ja keskittyä vain oman materiaalisen hyvinvointinsa manifestointiin.
ellauri131.html on line 586: ”Siellä on nähtävissä, että 1990-luvun aikana vaurastumisesta tulee hyvän elämän mittari. Rikkaista yksilöistä tehdään henkilöjuttuja ja omistamisesta on tullut ihannoitu taito, joka on hyvä oppia.”
ellauri132.html on line 184: Jos menet Pinterestiin tai edes luet Googlen vinkkejä kynäilyyn, sua pommittaa joka iikan versiot miten tulla paremmaxi kynäilijäxi. Jokaisella on lumihiutalemainen idea, vaik ne oikeasti vaan toistaa mitä muutkin ovat sanoneet. Näin on marjat ammattikirjailjoiden kanssa myöskin. Tein vähän tutkimusta ja löysin listoja ja kaavioita kynäilyvinkeistä liigapelaajilta. Vaik ne on kirjoittaneet niin erilaisia bühleinejä eri aikoja, nekin sanoo aika paljon samoja juttuja. Myöskin.
ellauri132.html on line 233: Vaikka nokka tarttuisi ja tekis mieli muuttaa juttuja. Kun sun kynäily "mojo" alkaa lerpahtaa, me meinataan mennä taaxepäin ja muuttaa jotakin jotta pysyttäisiin tuottavina. On enemmmän vielä kertoja kun kirjoitetaan jotakin ja obsessoidaan mitä kaikkea on väärin siinä. Oli tilanne mikä hyvänsä, jatka kynäilyä. Unohda perfektionismi, unohda kirjailijan plokki (kirjoita paskaa ja muuta se myöhemmin), unohda negatiivisuus. Älä lakkaa kynäilemästä. Musta Emma Coats sanoo sen parhaiten:
ellauri132.html on line 241: Ole sadisti. Ihan sama miten viattomia sun johtohahmot on, paa niille tapahtumaan ihan kamalia juttuja - niin et lukija näkee mistä ainexesta ne on tehty.
ellauri132.html on line 260: …älä koko maailmalle. Mun piti nauraa kun mä luin Vonnegutin apstraktin metaforan keuhkokuumesta “maailman nussimisena”. Se sekotti mut tolla, mut muut käsitteli just samaa asiaa. Niiden tavat sanoa se oli järkevämpiä. Loppuviimexi sun ei tarvi tehdä jokaista lukijaa onnellisexi, on joitakuita joiden pitää lukee se, ihan paineella, toisia jotka kritisoivat sitä, ja kolmansia joille se ei vaan ole niiden juttu. Sen ei pitäis estää sua kertomasta sun stooria. Samalla lailla, sulla on niitä jotka kiittää sitä, elää siitä, seuraa sua, ostaa kaikki sun kirjat, ja suosittelee niitä muille. Älä murehdi mistään niistä. Kirjoita yhdelle pirsoonalle jonka ajattelet jaxavan lukea sen loppuun. Älä välitä kestäkään muusta Stephen King suosittelee ezä:
ellauri132.html on line 371: Ei kaikki sankarit onnistu muuttamaan juttuja.
ellauri132.html on line 400: Oletpa neizeellinen tai et, on joitain juttuja jota pitää honata jos haluu kirjottaa autenttista sexiä. Jos olet bylsinyt, revi siitä. Jos et, niin ehkä seuraavasta on apua.
ellauri132.html on line 413: Tää pätee naaraistakin jonkun verran, muttei yhtä paljon. Aivoista (if any) tulee prolaktiinia tulemisen jälkeen; sama hormooni lisää unetusta. Kundeilla on isommat aivot niiet niiltä tulee sitä enemmän. Muhinointi mällin jälkeen voi jäädä lyhyeen. Sori leidit. Mut onhan lekottelu hyvä juttu pikku siittiöille, matkustus kohti munatorvea on tasaisempaa vaakana.
ellauri132.html on line 418: Tiezä niinkö sängyssä joskus pyörii yxinäänkin ezimässä hyvää asentoa? Sama juttu sexissä. Jotkuu asennot on mukavempia ja/tai piristävämpiä kuin toiset. Monissa tarinoissa pari lopettaa samoin päin kuin alottaa (lähetyssaarnajat nyt ainaskin), kun taas yli 2-3 minuutin panoissa (hehe, meillä siipan kanssa aika harvinaista) voi olla enemmän kuin 1 asento. Tarinan pituudesta riippuen ota tää huomioon.
ellauri132.html on line 455: Leonard tunnetaan letkeän humoristisista, mutta silti realistisista rikosjutuistaan, joissa on vahva dialogi. Monista hänen romaaneistaan on tehty elokuvasovituksia, eräinä tunnettuina esimerkkeinä Get Shorty – hyvä pätkä, Mieletön juttu ja Jackie Brown. Leonardin Mieletön juttu -romaanin ja sen elokuvasovituksen pohjalta tehtyä televisiosarjaa Karen Sisco on esitetty Suomessa MTV3-kanavalla.
ellauri132.html on line 718: Komplisoi juttuja.
ellauri132.html on line 743: 10 tapahtumaa voi kipinöidä stoorin. Ei niiden tarvi olla isoja: ne vois olla jotain juttuja jotka tapahtui sulle tai sun tutuille, tai uutisaiheita.
ellauri132.html on line 788: Loppupeleissä jokainen hahmo tarvii samoja juttuja: ruokaa, suojaa, sexiä - se miten nää perusvaistot pelaa yhteen hahmon egon (pirsoonan) kaa voi askarruttaa tuntikausia.
ellauri133.html on line 143: Et varmaan ole ajatellut näitä sääntöjä saatuasi ajokortin esikoulusta. Ei huolta tarviit vain alkeisjuttuja. Tepolla on lauseetkin tosi suorakulmaiset.
ellauri133.html on line 318: The Kidin elämän tarkoitus on 4 juttua: sen nopee auto, Pabst Blue Ribbon kalja, hyvin kammattu tukka, ja pääsy paikkaan Vegas kertomaan henkilölle tai yhtiölle Flagg mitä tehä- Hänen mielisairas (tai oik. luonnevikainen) käytöxensä saa hänet ja Roskixen tapetuxi monta kertaa, mut varsinainen friikkaus on kun Trash herää yöllä siihen että kiimainen skidi hankaa tankoaan Roskixen kylkeen pyytäen siltä kädetystä.
ellauri133.html on line 823: Tompan kirjoissa on aika vähän tavallista heteronormaalia panoa, vaan sitä paxummalti insestiä, pedofiliaa ja pederastiaa. Katia ehkä bylsi kaxoisveljeään Klausia. Katja väitti myöhemmin eze oli puppua. Silti Katian isä kielsi pyssyn kanssa Tomppaa julkaisemasta näitä juttuja. Tompalla oli siitä kertovassa novellissa aika lailla antisemitismiä. Homoilua on tosi paljon mm. teoxissa Tonio Kröger, Doktor Faustus ja Der Tod in Venedig. 13-vuotias poju Tadzio oli siitä jumalattoman söpönen. Mann puolustautui homosyytöxiltä viitaten der alte Fritziin ja Michelangeloon. "Ich sehe nichts unnatürliches und viel lehrreiche Bedeutung, viel humane Grösse in dem Zartgefühl reifer Männlichkeit für lieblichere und feinere Männlichkeit." Pikkupojilla ei ainakaan ole naisihmisten leveitä lantioita ja lihavia jalkoja, joista Lapio-Artturillakin oli sanomista. Tomppa kuolasi myös oman pikku-Klaun esipuberteettisia muotoja. Ei ihme että Klausistakin tuli eheytettävä. Kun Klasu teki seppukun, ei Tomppa suostunut edes vaivautumaan jälkikäteen paikalle. Veti tollaset Jörkka Donnerit Tomppa siis.
ellauri135.html on line 266: Joku Aldanov vielä tarkentaa ettei Korolenko nyt oikeen tosta vallankumouxesta kuumunut, mutta siteerasi silti yhä Niken kukkoja. Ellei se sitten vaan kexinyt koko juttua, jäljet näyttävät päättyvän tähän Korolenkoon. Стихами забытого поэта, joopajoo. Nää on nyt tosiaan näitä sitaatteja siipikarjalta, цитаты и выражения крылатых.
ellauri140.html on line 695: With faire discourse the evening so they pas: Äijällä riitti monenlaista juttua,
ellauri141.html on line 180: 9. Ottaa ällää on englanniksi take the loss eli olla huono jossain tai hävitä, tai tulla vaikka jätetyksi. Ällän ottamisella ilmaistaan epäonnistumista tai tapahtunutta huonoa juttua. Ilmauksella ei siis ole mitään tekemistä ylioppilasarvosana laudaturin kanssa.
ellauri141.html on line 292: desinet inparibus certare submotus pudor.' luopuu lose-lose taistelusta torjuttu häpeä.
ellauri142.html on line 909: Tiedä, että latvabeet sanoo et kaikki on sitä yhtä samaa; raajarikkoiset sanoo et on tosi paljon eri juttuja, koska ne on niin himokkaita; ne jonka mukaan on vaan pimeetä ainetta, on pimeitä. (Pimeillä ja valopäillä ei siis ole paljon eroa.)
ellauri142.html on line 923: Omalla itsellään täytetyn ihmisen ymmärrys ei koskaan voi tuntea kunnolla näitä totalitäärisiä juttuja. ”Sielu saattaa silloin ne vasta jumalauta todella tuntea, kun se itse ryhtyy jumalaksi.” (Eckhart)
ellauri144.html on line 52: Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjanhoitaja, cunnofiili ja Suomen 1700-luvun humoristisen kulttuurin merkittävin pelihahmo. Eine-täti oli kotoisin Viitasaarelta ja kirjastonhoitaja! Ehkä tässä on joku juttu takana!
ellauri145.html on line 117: Thomas De Quincey: On Murder Considered as one of the Fine Arts Thomas Penson De Quincey (/də ˈkwɪnsi/;[1] 15 August 1785 – 8 December 1859) was an English writer, essayist, and literary critic, best known for his Confessions of an English Opium-Eater (1821) Many scholars suggest that in publishing this work De Quincey inaugurated the tradition of addiction literature in the West. Mulla on toi kirja, mä luinkin sen, mutta se oli kyllä aika pitkästyttävä. Tämänkertainen ozikko tuo mieleen sen usein mietityttäneen havainnon että mixhän vitussa 50% tv-sarjoista on murhajuttuja. Eikai siinä muuta ole kun että KILL! on 1/3 apinan mieliharrastuxista. Dekkarit ja horrorit on musta lattapäisyyden selvimpiä ilmentymiä.
ellauri145.html on line 602: – Puntaroikaahan, me pääsemme kauniinkauniille juttusille, Torino ei ole kaukana, käsillä ei ole järin vakavia ammattivelvoitteita, hankittaisiin lasillinen veltlineriä. Puvun negligé kunniavelvollisuus.15
ellauri150.html on line 171: ”Jos tääkin on jotain rasistista juttua niin en mä sitten tiedä.” No vittu et kyllä tiedäkään. Mene vaan kotiin kasvattamaan uutta rupea. Vaikka sen punaisen nenän päähän. Päättämään nenäpäiväsi mahd. ripeästi.
ellauri150.html on line 346:

Kolmijalan juttu