ellauri002.html on line 2138: Näiden surullisten säveleiden jälkeen iloisempi takautuma vuoden 79 kesään on paikallaan. Piristyin masiksesta, kun dona Carita tuli USAan kesäksi. Vielä samana kesänä tehtiin Nikun ja sen isän kanssa USAn kiertomatka, ajettiin syvään etelään aina Georgiaan, sieltä Teksasiin. Niku ja isä jäivät Teksasiin, me ostettiin liput junaan Meksikoon. Houstonissa kysyttiin kumpi ranta on näpeämpi, Meksikon lahti vaiko Atlantti. Molemmat, sanoi höveli meksikaano, varsin valehteli. Don Jaime muisti el Zorron numeron Ei kuolemaa Tampicoon, siis sinne! Hölmö valinta. Ekassa Meksikon puolen pikkukaupungissa tehtiin alottelijan virhe, syötiin jotain salaattia raakana. Siitä lähin don Jaimen input sekä output Meksikossa oli juoksevaa. Bussi Tampicoon hiljensi vaan kun vastaantulijat näytti ristin merkkiä. Välillä oli hätäpysähdyksiä, miehet toiselle puolelle bussia, naiset toiselle. (Ikävä kyllä ei ollut iso-hätäpysähdyksiä.) Seuraavana aamuna liikuttavassa rantahotellissa Meksikon lahdella öljytankkerien lomassa don Carita sanoi: hyi kun täällä haisee öljy. don Jaime tulee vessasta: se olen minä.
ellauri005.html on line 1125: keskenään rakentamassa jotain junaa,

ellauri014.html on line 527: Aika ikävästi kohtelee nyt Julle Pröötä, Heloise Abelardin hattu päässä. Mä en anna enää sulle, mut älä hemmetissä silti petä mua, pidä itses miehenä mutta munattomana, vaan hyveen lippu liehukoon sun tangossa. Ja hölmö Pröö lupaakin ripustaa pippelinsä kuivumaan. Mulkut tuulessa ne heiluu. Samaan aikaan toisaalla Volmar pian rassaa pikku Juuliaa. No ehkä Pröö voi Lontoossa britin kanssa alkaa suunnitella junaa. (Ne ei vielä tähän aikaan käyneet höyryllä.)
ellauri014.html on line 706: Tätä kohtaa Rusoo selittelee pitkässä alaviitteessä. Lukijat oli kritisoineet tätä (varmaan nuoret naislukijat), mut Rusoosta tää on koko kirjan käännekohta, mis Julle vihdoin valkkaa hyvän tien. Se tajuu oman etunsa, millä puolla leipää on sen voi. Mitä tulee Prööhön: se on voi. Ei vaitiskaan, kuten pian nähdään sekin kääntää kelkkansa, ryhtyy yhtä kelkkaporvarixi, vaihtaa ajoneuvoa. nousee satulasta junaan. (Eikä tää ole spoileri, ei pilallista voi enää pilata.)
ellauri016.html on line 507: Tähän väliin vähän mitta- ja määritelmäteoriaa. Teknisesti vaikeus on se, että hyvyyden dimensiot on kohtisuoria, yhtä summaa ei niistä saa. Ja miks niin on? Koska mielipiteitä on yhtä monta kuin arvioijia, eikä apinaläjiä voi punnita kultavaa´alla. Äänestys on paska ajatus, siinä voi lähes puolet hävitä. Ja Darwinista ei lähde apua: maapallo on diverssiputiikki, se suosii diversiteettiä. Apina joka toimii yhdessä ekolokerossa on huono toisessa. Apinoita on liiankin moneen junaan, ei niitä saada yhteen jonoon kirveelläkään.
ellauri019.html on line 752: Vitun mekonium. Nekin on imeväisten vihreitä pikku paskoja. Lällyn naaman ja suitun letin takana kähmii oikee pirulainen, koleerinen ilkimys. Sen suklaasilmäisellä nuorikolla olisi siitä varmaan paljon kerrottavaa. Parempi pitää turpa kiinni ettei tule pikku nyrkistä. Vankilassa viihtyis Pekka varmaan itzekin, konnaremmi tekis Ukko-Pekan kanssa junaa suihkussa.
ellauri028.html on line 515: Parkkonen aloitti 1960-luvulla toimittajana Helsingin Sanomissa ja siirtyi sieltä Viikkosanomiin. Kun levikkiongelmiin joutuneeseen Seura-lehteen haettiin päätoimittajaa, ehdotti Otavan kirjallinen johtaja Paavo Haavikko tehtävää Parkkoselle. Seuran päätoimittajana Parkkonen toimi vuosina 1974–1981 ja uudelleen 1985–1990. Parkkonen nosti Seuran Suomen suurimmaksi viikkolehdeksi, mutta lähti sen jälkeen etsimään uusia haasteita. Vuonna 1981 hän kävi perustamassa ja päätoimittamassa Lehtimiesten lyhytikäiseksi jäänyttä yleisaikakauslehti Pikajunaa.
ellauri029.html on line 446: Zygologit on luetteloineet erilaisia anteroiden tietoisuuden vinoumia ja harhoja. Niitä on positiivisia ja negatiivisia, optimistisia ja pessimistisiä, koleeris-sangviinisiä ja flegmaattis-melankolisia. Meitä elukoita on ainakin kahteen junaan, ellei neljäänkin.
ellauri031.html on line 624: Koska kyse ei ole tiedosta vaan tahdosta. Tän homman pitää mennä herran mielestä nimenomaan näin, tää farssi on kazomoita varten, ei sitä izeään. Se tietää kaiken, mutta pokat eivät. Jännitys on kokonaan niiden puolella. Tää on dramaattista ironiaa, sanois Aarne Kinnunen. Herra seuraa pokia kuin aussi poliisisarjan räjäytetty ukkeli märklinjunia: toi tulee tuolta pakkia, törmäis tohon junaan mut tää vaihde vaihtuu ajoissa, tää pikku muoviukko näyttää sille lippua ja vislaa.
ellauri031.html on line 693: Syvännön Mirja tyttären vanhemmat oli vanhoja Kiinan lähetyssaarnaajia. Olikohan ne Wilhon tuttuja? Kaarlo käy niitä tapaamassa jenkeissä. Herra hoitaa jopa Kaarlon matkavarauxet. Se pysäyttää vaikka liikennevalot että Kaarlo ehtii klo 14 junaan pitämään puheen evankelistakotiin Vilppulaan! Herran prioriteetit on selvät, se on Kaarlon puolella.
ellauri038.html on line 58: RUOSK oli Drakan aliupseerikoulu, josta lähdin maitojunaan 1979 ja sain alennuxen B-miehexi ja kirjurixi. Sit mulla oli olkapäässä kynä ja paperia, mikä kyllä sopi mulle paljon paremmin kuin teräsmiehen asu. RUOSK jäi kesken, eikä ollut ruoskaakaan, jonka Friedrich Wilhelm Nietzsche (1844-1900) käski ottaa mukaan naisen luo. Ilman kättä pitempää se ei ilmeisesti pärjännyt, käsiase oli kai kättä lyhyempi, ja aika harvoin kunnon tanassa. Latinki valui piipusta Retun reisille.
ellauri048.html on line 246: Hyvänä todistuxena siitä, että lukijoita on moneen junaan,

ellauri049.html on line 371: Baudelaire oli epädemokraattinen ja naisvihainen. Oliko sillä oikeutta siihen? Saako puhua kuolemanrangaistuxen puolesta kuin Goethe? Saako olla nazi niinkuin Cèline? Ihailla sotaa ja vihata ihmiskuntaa? Ei tietenkään. Siitä tulee rapsuja. Ne oli paskiaisia, vaikka kirjoittivat aika eteviä runoja ja kirjoja. Meistä on moneen junaan, varsinkin nuorista runoilijahomoista. Meidän jokaisen suonissa virtaa tasavaltalainen henki, joka niinkuin kuppa kaivaa luitamme. Erilaisuus on häirizevää.
ellauri065.html on line 188:
ellauri071.html on line 438: Gabriel Mazneff on teeveestä tuttu ja kuuluisa. Se bylsi alaikäistä pikkutyttöä äidin suostumuxella. Ei voi kieltäytyä, kun se kerta on niin julkero. Jos siitä vaikka oisi jotain etua. Ihan niinkun Thomas Pynchon, Karl Ove Knausgård, Vladimir Nabokov, Woody Allen tai profeetta Muhammed. Näitä piisaa joka junaan, tekevät siemensyöxyjä pikku tunneleihin ja kehuskelee vielä julkisesti sillä. Saavat siitä kirjallisuuspalkintoja jopa 2013. Kylläpä käy kateexi. Osa Mazneffin teoista on käytössä pedofilian opaskirjoina.
ellauri083.html on line 390: Wallun mielestä "byrokraatti" joka polvihousuiseen pikkupoikaan suinpäin tuottamuxellisesti törmättyään ei izekkäästi ryntää kommuutterijunaansa vaan jää auttamaan kaatamaansa lasta on yhtä poikkeusihminen kuin Jeesus. No jo on taas puhtaaxiviljeltyä jenkkihöttöä. Wallulle vilpittömyys ja sentimentaalisuus on synonyymeja. Saroyan ois kateudesta vihreenä. Vähemmään wallumaista lukijaa ei hätkäytä että äijä pysähtyi korjaamaan mokansa, vaan että siitä tehdään jotenkin iso numerro. Ei sellaiseen duuniin kannata jäädä jossa ollaan noin nipoja.
ellauri097.html on line 440: Bible.org hylkää Humen giljotiinin listiäxeen homoudelta siivet, tai no melan ja peräpainot ainakin. Outoa kyllä Hume hyväxyi determinismin ja piti vapaata tahtoa sen kanssa täysin kompatiibelina. Siitä oli moneen junaan, ehkä yxinäisen miehenkin.
ellauri142.html on line 285: Nyt ilmestyy Hare Krishna (apinassa asuva ja häntä ”varjostava” jumalallinen kädellinen, kapt. Kalpa), raottaen ovea. Tämä opettaa Ärjylän tuntemaan luonnon ja hänen suhteensa jumalan suureen junaan. Sullon mun luonto. Mitäs läxit.
ellauri142.html on line 444: Tarkkaavaiset tapaamiset hengellisistä asioista voivat kyllä edistää paljon hengellistä kypsytystä, varsinkin kun broilerit, jotka ovat samaa mieltä "sielusta" ja "merkityksestä", liittyvät yhteen junaan sisäisen ja jumalallisen lohdutuksen vuoksi.
ellauri144.html on line 507: Kuvittelin: nyt ne ovat menneet tästä junaan

ellauri152.html on line 379: instituit; Pan curat ovis oviumque magistros. Pan panee junaan määkijät ja niiden omaishoitajat.
ellauri164.html on line 433: What the fuck. It all goes to show: meitä on moneen junaan. Takapiässä etupiässä. Onko Mikkeliin mänijöitä? Juna män justiisa. Terviisiä Mikkelistä, käskivät vetää kikkelistä.
ellauri198.html on line 618: Of all the lost adventurers my peers,— joilla oli tapana mulle junaa jakaa.
ellauri210.html on line 632: Eikun se kävi näin. Se kulki pihalla ja nosti maahan heitettyjä papereita, käänteli niitä ja sanoi: ei se tämä ollut. Kun se oli tehnyt sitä riittävästi, kapiaiset kyllästyivät ja kirjoittivat sille litteran maitojunaan. Hans käänteli litteraa ja sanoi ilahtuneena: Tämä se oli!
ellauri216.html on line 1017: Viimeisten asukkaiden mukana evakuoitiin nopeimmin mukaan saatu omaisuus sekä mm. luostarin karja. Munkistosta suurin osa ei kestänyt väistämättömän kovaa talutusmatkaa yli Laatokan jäiden vaan kuoli matkalle. Suomalaisten sotilaiden uupumattoman työn ansiosta pahasti järkyttyneet vanhukset saatiin Lahdenpohjan asemalle junaan evakuoitaviksi muuhun Suomeen.
ellauri219.html on line 577: Nyt Lillokin siteeraa katollista pensasmystikkaa. Niitä on kuultu jo aivan simona. Tuomas Kempiläistä, Simone Weiliä, se yx kaveri jostain Hollannista jota Huishaismanni fanitti jonka nimeä ei löydy, jne jne. Huysmans jäi maitojunaan 1871 sodasta kun sille tuli dysenteria eli plödät housuun. Se kuoli izeaiheutettuun suusyöpään paljon myöhemmin.
ellauri219.html on line 763: Jooga tarkoittaa yhden hengen yhdyntää, idin, egon, ja supermiehen muodostamaa junaa.
ellauri257.html on line 59:
ellauri264.html on line 396: "Kids play with their sexuality and identity, If it goes awry that is no crime." sanoi Pattis Saifin puolustuxexi. Norm se varmaan kexi luettaa Saifilla Yalen "alipalkatulle ja ylivaltuutetulle" lautakunnalle Obaman mielirunon Convictus, eipäskun Invictus. Se toimii vahvistaa frankofoni ihmistorpeedo Tytti Yliviikari. Saif potkittiin pois Yalesta ja odottaa maitojunaa.
ellauri270.html on line 120: Kaikki on kuitenkin nimetty ja viritetty niin, että turistien odotukset kohteessa täyttyvät. Menopaluulippu III-luokassa Bangkokin Hualam Pongin asemalta Nam Tokin asemalle ja Sai Yok Noin pääteseisakkeelle maksaa 120 bahtia eli runsaat kolme euroa. Viimeiset kymmenet kilometrit viidakon oksat hakkasivat junan ikkunoista sisään ja lopulta juna voi jäädä viimeiseen ylämäkeen kiinni. Silloin matkustajat saavat työntää junaa kuin sotavankiporukka tai kävellä pölkkyjä pitkin perille.
ellauri322.html on line 226: "Pudotukset kiirehtivät sieluni uuteen heijastusten junaan. Pomppaavan virtauksen kiihkeä ryntäys tummista onteloista, jotka pilkkasivat tutkivaa silmää, sai aikaan samanlaisen toiminnan mielessäni: ajatukseni lensivät maasta taivaaseen ja kysyin itseltäni, miksi olin kahdeltuna elämään ja sen kurjuuteen? Silti myrskyisät tunteet, joita tämä ylevä esine innosti, olivat miellyttäviä; ja sitä katsellessani sieluni nousi uudella arvokkuudellaan huolensa yläpuolelle - tarttuen kuolemattomuuteen - tuntui mahdottomalta pysäyttää ajatusteni virtaa, koska aina vaihteleva, yhä sama, virtaava edessäni - ojensin. käteni iankaikkisuuteen, joka rajaa tulevan elämän ko. pimeän täplän yli."
ellauri332.html on line 197: Kun elokuvaan sisältyy kolme erillistä aikajunaa, "The Fountain" on varmasti hämmentävä. Tämä vuoden 2006 Buttin postmodernin kusilaariin perustuva elokuva sai katsojat vaatimaan selitystä monille hämmentäviä elementtejä nähdessään sen ensimmäisen kerran. Ohjaaja Maxim Gorki kuitenkin kieltäytyi pilaamasta elokuvan symboliikkaa antamalla selkeää selitystä. Hän sanoi: "Se on elokuva, joka on matka, ja se on matka, ja se on kokemus monien näiden kysymysten meditaation aikana." Jos katsot elokuvaa tuon sepustuxen läpi, voit nähdä, että siinä on kyse plörinästä, jolla sovitaan oman kuolevaisuuden kanssa.
ellauri342.html on line 346: Saksan 27. kuninkaallinen jääkäripataljoona on syksyllä 1916 palaamassa rautateitse rintamalta ja saapuu Tuckumiin (nykyisin Latvian Tukums) Riian länsipuolelle. Yksi palaajista, jääkärikorpraali Martti Kari, ihastuu suojelijansa paroni Lichtensteinin seurassa matkustavaan pullealiiviseen tanssijattareen Sabinaan. Toinen jääkäri Mikko estää paronin pääsyn sotilasjunaan, mistä kiivastunut paroni alkaa sättiä jääkäreitä. Suuttunut Martti lyö Lichtensteinia ja saa kahden viikon arestin.
ellauri343.html on line 243: Näin Mannergeimin omin silmin vain kerran elämässäni. Kyösti Kallio oli asemalla junaan lähdössä. Upseerisuojeluskunta seisoi laiturilla hullunkurisissa asennoissa. Kallio oli toivonut että siltä kuivuisi häpeärauhan sopimuxen kirjoittanut käsi, ja se sai kuin saikin paskahalvauxen. Kyösti ei tuupertunut korsettiasuisen Gustavin käsivarsille, vaan se kaatua rojahti, kenraalit nostivat sen pystyyn ja siihen tulivat ensihoitajat. Wilho Pylkkäselle sai saman kohtalon, mutta nostaja ei ollut Gustav, vaan Olkkari.
ellauri346.html on line 135: Kiovan suunnan joukkojen ryhmän nro 18 6. maaliskuuta 1919 päivätyn määräyksen mukaan Shchors nimitettiin 1. divisioonan päälliköksi Lokotoshin sijaan. 7. maaliskuuta 1919 Ukrainan kansantasavallan armeija valtasi Berdychivin kaupungin. Jo 9. maaliskuuta kaupungin alueelle saapui ensimmäisen Ukrainan neuvostodivisioonan päällikkö Mykola Shchors, jonka tehtävänä oli poistaa bolshevikkeja uhkaava tilanne. Kovien taistelujen seurauksena, joihin Ivanovo-Voznesensky-rykmentti, kaksi panssaroitua junaa Luhanskista sekä aseelliset paikalliset työväenjoukot osallistuivat yhdessä šorsivien kanssa, Ukrainan kansantasavallan joukot lyötiin ja työnnettiin takaisin Novohrad-Volynskyi 19. maaliskuuta. Bolshevikit vangitsivat Berdychivin. Taistelujen aikana Mykola Shchors pystytti havaintopisteensä yhteen Paljaskarmeliitin luostarin torneista, josta hän johti Neuvostoliiton joukkoja. Aika törkeetä!
ellauri353.html on line 439: Pohjois-Kaukasuksen operaation tulos oli kuitenkin Neuvostoliiton vallan lopullinen vakiinnuttaminen suurimmassa osassa Pohjois-Kaukasian aluetta. Valkoisten Donin ja Kubanin armeijat tuhoutuivat lähes kokonaan: 164 tuhatta sotilasta ja upseeria vangittiin, 540 asetta, 23 panssaroitua junaa, 17 panssarivaunua, 30 lentokonetta, valtava määrä ampumatarvikkeita ja sotilasvarusteita tuli punaisten pokaaleixi.
xxx/ellauri044.html on line 905: Mikkelistä Gripenbergin perhe muutti 1891 Helsinkiin ja Gripenberg jatkoi koulunkäyntiä Helsingin Suomalaisessa Normaalilyseossa. 1893 hän meni Haminan kadettikouluun mutta joutui lopettamaan sen kesken 1895 ja palaamaan kotiin. Gripenberg tunsi tällöin pettäneensä sukunsa upseeriperinteet, ja asia painoi häntä pitkään. Maitojunaan Mannerheimin tapaan. Sai sentään paukutella mezällä, punakapinassa ampua köyhälistöä kuin ryssäveli Mannergeim, ja mesoa suojeluskunnassa niinkuin farbror Oscar.
xxx/ellauri075.html on line 328: Hollantilais-amerikkalainen John Benjamins julkaise kieli- ja käännösalan kirjallisuutta. Mullakin on pieni bühlein julkastuna Benjaminsilla. Siihen se sitten jäi. Walttu Benjaminkin (ilman ässää) kirjoitti kääntämisestä ja kääntäjistä. Walttu taisi olla vasemmistolainen siionisti. Se teki seppukun 48-vuotiaana Portboussa Espanjan ja Ranskan rajalla 1940 yritettyään epäonnistuneesti päästä karkuun Wehrmachtia. Ehkä parempikin niin, Amerikassa se oisi voinut kääntää kelkkansa. Me varmaan odotettiin Ranskan junaa Portboussa kotimatkalla Madridin reisulta. Kyllä oli tyhjä asema. Me oltiin ainuita odottajia.
xxx/ellauri087.html on line 753: Tammikuussa 1916 Villa teloitutti 18 yhdysvaltalaista kaivosinsinööriä, jotka oli vangittu junaryöstössä. Täytistäkö ne insinöörit lähti junaa ryöstämään? Eikö insinöörinpalkka riittänyt? Kaksi kuukautta myöhemmin hän johti 1 500 meksikolaista taistelijaa Yhdysvaltoihin maan tunnustettua Carranzan hallinnon. Meksikolaiset hiipivät rajan yli yöllä. Amerikkalaiset eivät olleet aavistaneet mitään, mutta heidän onnekseen hyökkäys oli suunniteltu huonosti. Meksikolaiset hyökkäsivät Yhdysvaltain ratsuväkeä vastaan, ottivat sata hevosta ja muulia ja polttivat Columbuksen kylän Uudessa Meksikossa surmaten 17 siviiliä. Myöhemmin Yhdysvallat teki rankaisuretken Meksikoon surmaten Villan porukoita ja aivan hervottomasti siviilejä.
xxx/ellauri091.html on line 880: Wittu mihkää junaa lähe!
xxx/ellauri103.html on line 387: Yliopiston jälkeen Rowling työskenteli sihteerinä tilapäisesti eri yrityksissä. Hän oli myös jonkin aikaa Lontoossa Amnesty Internationalilla töissä. Niihin aikoihin Rowling erään junamatkan aikana (hän oli noussut junaan epähuomiossa kahden raiteen välistä) sai idean Harry Potterista ja velhokoulusta. Heti junamatkan jälkeen hän kirjoitti ideansa ylös ja jatkoi kirjoittelua huvikseen, kun aika kävi pitkäksi. Siltähän ne kirjat juuri vaikuttaa.
xxx/ellauri173.html on line 155: Kokeiltiin junanjarruja ajamalla 2 lapsiperheillä täyteenlastattua junaa vastakkain täyttä höyryä (30 leguaa tunnissa eli 15km/h!) . Ne rabotali. Kaikki kuolivat. Lensi päitä käsiä ja suolen kappaleita. Saatanan tunarit! sanoi Timo TA Mikkonen. Eikun uusi yritys, kunnes onnistuu.
xxx/ellauri208.html on line 721: Niin tuli yö ja pimeys Kangijalan yli, vuorten ja virran ja maan. Ja minä seisoin jyrkänteen partaalla Joonatanin kanssa, hän oli selässäni (sic) kädet lujasti kaulallani, ja minä tunsin miten hän takaa päin hengitti korvaani. Ihan rauhallisesti hän hengitti. Ei niin kuin minä... Joonatan, oma veljeni, miksen minä ole yhtä rohkea kuin sinä? (Mitä vitun hevosenleikkiä tää oli? Pukkihyppelyä? Pienoisjunaa?)
xxx/ellauri208.html on line 1015: No tyypit lähtee paratiisista mukanaan vähän eväitä ja Eeva sanoo: I deserve worse than death! Jepjep sanoo Aatami ja raiskaa sen vielä paratiisin rappusilla. Ei vaitiskaan, läppä läppä. Idris tanssii iloissaan ja napsuttelee sormiaan. Idrisin vaimo on kylästynyt ja menee telttaan vaza pystyssä. Idris twerkkaa persettään eikä Adam pysty vastustaa, se lähtee mukaan junaan. Sekin tahtoo ansaita pahempaa kuin kuolema.
xxx/ellauri231.html on line 202: Koltšak pakeni marraskuun 13. päivänä junalla kohti itää, mutta kapinalliset junaa hallitsevat tšekkoslovakialaiset pysäyttivät junan Nižneudinskissa. Myöhään joulukuussa Irkutsk joutui kapinoivan sosialistivallankumousryhmän haltuun. Kapinalliset erottivat Koltšakin alueen johdosta.
xxx/ellauri250.html on line 485: Kuosmanen asettaa tarinan yhdeksänkymmentäluvun loppuun, erityisen epävarmaan junaan ja ilman sen päähenkilön mahdollisuutta kommunikoida epämiellyttävän kumppaninsa ulkopuolella – älypuhelimen aikakaudella, kuinka eksoottinen on jo kohtaus, jossa hahmo on riippuvainen puhelinkopeista. Jälkimmäinen, Vadim, palvelee elokuvantekijää leikkimään esiintymisillä. A priori uhkaava ja potentiaalinen ahdistelija, löydämme heidän machadoistaan ja impulsiivisuudestaan toisen hauraan hahmon naamion muiden yksinäisyydelle ja ymmärtämättömyydelle.
xxx/ellauri280.html on line 437: Isän äiti oli villi, ja äitikin. Agatha Christien kirjat on puzattu viittauxista villeihin, n-sanat on vaihdettu vähemmän suorasukaisiin. Ennen äitiä Jusufin isä tavoitteli kilwan sikäläistä arabitarta. Nainen lähti myähemmin livohkaan Jusufin velipuolten kaa. Pakodzhonkin nimi oli Silmä. Jusufin isää harmittaa se vieläkin. Finnair valizi kesätyöläiset tissien koon perusteella. Jusufilla on äidin komboloi mukana lähtiessä mutta se jää epähuomiossa junaan. Solzhenizyn opetteli ulkoa 12K omaa lausetta sellaisen avulla. Varmaan sekin oli hiekkakiveä, oltiinhan hiekkaleirillä. Aziz the combat fighterin pommista oli sininen piuha irronnut. Kun se laitettiin kiinni pommi räjähti. Maandazi-leipä on makiaa, kuin suomalaista nisua eli vehnästä. Tekotapakin näyttää samalta.
xxx/ellauri295.html on line 310: ”Illalla hän astui junaan väsyneenä Vittu kainalossaan ja jatkoi taivalta tässä lumisessa maassa, jossa ei kyllä pahimpaan aikaan paljon vittukaan lämmitä, syvemmin ajatellen.”
xxx/ellauri296.html on line 629: Cassirer uskoi, että järjen käyttäminen johtaa ihmisen vapautumiseen. Tai uskoi siihen saakka kunnes Hitler potkaisi sen ulos Hampurista. Nazi-Saxan vika oli että siellä palattiin järjen käytöstä teutonisiin myytteihin ja kääräistiin juutalaiset heimoveljet junaan pieniin nyytteihin.
49