ellauri036.html on line 1306: Sun hetki oli koittanut, jumalaton harmaaparta;
ellauri047.html on line 918: Voltaire, uskovaisten paholainen, ateisti pahan ruhtinas, on mulla vielä sättimättä. Esipuheena voi mainita, että se ja yhtä jumalaton Fredrik Suuri oli yhtä saitoja. Niille tuli nokkapokka Voltairen matkalaskusta. Voltaire haukkui Sanssoucin hotellijärjestelyjä ja Fredistä Arouetin narrinpalkka oli liian korkea. Fred kirjoitti laskun reunaan: Suurlurjus! Hälläpyörä! Tyhmyyxiä! Älä jauha! Täst mie piäm! Mun mieleiseni mies.
ellauri048.html on line 82: jumalatonta pietismiä. Tätä herkistelyä kuzuttiin sentimentalismixi,
ellauri053.html on line 373: Luvussa rikoxesta Uarne kiertää armoa ja syntiä jo kuin kissa kuumaa puuroa. Se ei voi vähempää kuin pyöristyä Puovon hybrixestä. Että osaakin olla korskea ja jumalaton.
ellauri077.html on line 760: Niebuhr ei aina ollut samaa mieltä veljensä kanssa. Amerikan interventiosta Japanin imperialismia vastaan ja laajemmin kristittyjen osallistumisesta politiikkaan. H. Richard väitti "Emme jaxa tehdä mitään", mutta Reinhold vastasi: "Eikö meidän tarvitse tehdä mitään?" Reinholdista tuli varhainen, äänekäs Yhdysvaltain osallistumisen puolestapuhuja toiseen maailmansotaan. Molemmat veljet olivat aikanaan tärkeitä hahmoja amerikkalaisen protestantismin uusortodoksisessa teologisessa koulukunnassa. Hänen teologiansa (yhdessä hänen Yalen kollegansa Hans Wilhelm Frein teologian kanssa) on ollut yksi postliberaalisen teologian päälähteistä, jota joskus kutsutaan "Yalen koulukunnaksi". Hän vaikutti sellaisiin mitättömämpiin hahmoihin kuin James Gustafson, Stanley Hauerwas ja Gordon Kaufman. Pojat toivat synnin takas teologian keskiöön. Niebuhrin veli H. Richard Niebuhr karikatuuristi tunnetusti lauseessa: "Jumala ilman vihaa toi ihmiset ilman syntiä valtakuntaan ilman tuomiota Kristuksen ilman ristiä palvelemalla. ” Reinhold yhtyi veljensä kanssa halveksimaan tätä löyhkeää evankeliumia, erityisesti ensimmäisen ja toisen maailmansodan kauhujen valossa. Pääasia oli kuitenkin hänen rikas ironian tajunsa, joka selvisi erityisesti teoksessa The Irony of American History (1952). Juuri kun Yhdysvallat siveli itseään vanhurskaudessa eeppiseen taisteluun jumalatonta kommunismia vastaan, Niebuhr varoitti, kuinka helposti Amerikan hyveistä voi tulla paheita, kuinka usein kansakunta julisti rikan toisen silmissä jättäen huomioimatta lankun omassaan. Parhaat suunnitelmat tosiaankin johtivat katastrofiin.
ellauri080.html on line 46: Teofrastos oli kotoisin Lesbokselta. Lesbos tunnetaan lepakoista ja maahanmuuttajista. Hänen alkuperäinen nimensä oli Tyrtamos. Turtana. Kerrotaan, että hän sai lempinimensä Teofrastos, "jumalaton paasaaja", Aristoteleeltä, koska oli kova selittämään.
ellauri141.html on line 38: Olkoon runoniekoilla oikeus ja lupa kuolla. Se, joka pelastaa jonkun vasten hänen omaa tahtoaan, menettelee kuten murhaaja. Eikä tuo sitä tee kerran eikä pois vedettynä jo muutu järkeväksi ihmiseksi eikä luovu haluamasta ikuistuttavaa kuolemaa. Eipä ole kyllin selvää, mistä syystä hän tekaisee säkeitä; onko hän saastuttanut isänsä tuhkaa vai onko hän jumalatonna koskettanut kauheaa ukkosenpaikkaa, — joka tapauksessa hän raivoo; ja samoin kuin karhu, joka on voinut murtaa häkkinsä estävät ristikot, niin raju runonlausuja karkoittaa niin hyvin oppimattomat kuin oppineet; johonka hän kerran on tarttunut, siitä hän pitää kiinni ja tappaa lukemalla kuten verimato, joka ei jätä ihoa, ennenkuin se on täynnänsä verta.
ellauri142.html on line 759: Piereskelyn avulla meille ilmenee luonto ikään kuin kuviteltuna persoonana. Tätä kuvitteellista persoonaa nimitetään Isäksi. Isällä siis kädetetään siedätystä, jolla taas on puhdas, korkea, izesaastuttamaton jumalaton kärki. Tämä kärki hajuaa ja ikään kuin katsoo oman läpensä läpitte. Tämän saastuttamattoman kärjen objektiivinen kohde on ’Poika’ eli ’poika, sano’ (Logo). Isän ja pojan välillä oleva ikuinen edestakainen sisään ulos suhde toinen toiseensa, eli toisin sanoen runkkaus on pyhä henki.” (Eckhart: Tätä asiaa pitää tarkasti miettiä, ennen kuin sen käsittää.)
ellauri238.html on line 943: Jaakko ja hänen koko perheensä olivat jättäneet setänsä Laabanin ja olivat menossa takaisin kotiin isänsä Iisakin luo Mamreen (Hebron). He pysähtyi Shekhemissä, joka oli myös Hamor Horisijan pojan nimi, joka oli arvostetumpi kuin kukaan hänen klaanissaan. Shechem "otti ja makasi" Dinahin, Jaakon ja Lean tyttären, kanssa. Shekhem pyysi isäänsä "hankkimaan minulle tämän tytön vaimoksi", mutta mitä Shekhem oli mennyt tekemään herätti raivoa Israelissa. Jaakko ja pojat sopivat antaa Shekhemin mennä naimisiin Dinahin kanssa ja myös "mennä naimisiin heimot keskenään", jos KAIKKI Shechemin miehet ympärileikattaisiin. No sovittu. "Tuskansa kolmantena päivänä" Dinahin veljet Levi & Simeon kuitenkin "etenivät kaupunkia vastaan (vastoin sopimusta mutta) ilman ongelmia & murhasi kaikki miehet ja otti heidän sisarensa Dinahin." Sitten loput Jaakon pojista "seurasivat teurastusta" ja ottivat mitä tahansa he halusivat kaupungista, mukaan lukien wealth, naiset, lapset, ryöstösaalista & katraita. Jaakko oli kauhuissaan. Hän käski perhettään "hankkiutua eroon vieraista jumalista, puhdistakaa itsenne ja pukekaa päällenne puhtaat vaatteet... koska pojat nyt me mennään Beeteliin", jossa hän rakentaisi alttarin (ainoalle oikealle väärentämättömälle) Jumalalle. Kun he lähtivät Shekemistä, jumalaton kauhu putosi ympäröiviin kaupunkeihin tolleen noin, niin ettei kukaan ajanut heitä takaa. Tää on 1 rumimpia lukuja juutalaisten uroteoissa. Siihen on viitteitä jo monissa albumeissa, esim. albumissa 171.
ellauri278.html on line 572: Sillä kyllä jumalaton aina jumalisen voittaa, naurahtaa Stalim. Tulevina vuosikymmeninä ateistit vievät voiton jeesusmiehistä. Jeesusmies rukoilee ja hymisee, mutta ateisti toimii ja luottaa omaan voimaansa. Näin arvelee Stalin ja nykäisee ylleen univormun takin. Hän ottaa suuresta peltipurkista mahorkkaa tupakkakukkaroonsa ja leikkaa nahistuneesta kurkusta pari ohutta viipaletta
ellauri281.html on line 571: Sillä kyllä jumalaton aina jumalisen voittaa, naurahtaa Stalim. Tulevina vuosikymmeninä ateistit vievät voiton jeesusmiehistä. Jeesusmies rukoilee ja hymisee, mutta ateisti toimii ja luottaa omaan voimaansa. Näin arvelee Stalin ja nykäisee ylleen univormun takin. Hän ottaa suuresta peltipurkista mahorkkaa tupakkakukkaroonsa ja leikkaa nahistuneesta kurkusta pari ohutta viipaletta
ellauri315.html on line 157: Jumalan menettelytapa Moosekseen nähden onkin armoa: Mooses säästettiin Luvatun maan pettymyksiltä. Sain saappaat, alushousut ja munkkeja, sitten rattoisaa lehden lukua. Rauha ei tullutkaan 15.11. Eikä Putinia salamurhattu. Papit eivät pelkää bolshevismia vaan jumalatonta Suur-Suomea. Pelko oli aiheeton.
ellauri315.html on line 170: nälkään sodan jälkeen seurauksena venäläisten poltetun maan sodankäyntitavasta. Jumala ei anna itseään pilkata. Me emme pelkää bolševismia; me pelkäämme jumalatonta Suur-Suomea.
ellauri321.html on line 225: Jone Fosse on norjalainen jumalaton doku, joka rupesi katolisexi loppupeleissä päästäxeen viinapirun kynsistä. Sen 2. vaimo on slovakki ja ne asuvat jossain Keski-Euroopassa, mutta sillä on hyttejä Länsi-Norjassa. Sen pallinaama on viinanpolttama ja ruma kuin balttilaisella.
ellauri350.html on line 421: Atticus taistelee luomisoppillaan myös sitä aristotelilaista näkemystä vastaan, jonka mukaan kaiken, mikä on syntynyt, on väistämättä tuhouduttava. What goes up must come down. Hän olettaa maailman alun, mutta ei maailman loppua. Luotuna ja muuttuvana maailma on luonnostaan ohimenevä, mutta Demiurgin tahto estää sen hajoamisen. Luojalla on oltava kyky pelastaa luomuksensa tuholta. Muuten jumalallinen tahto olisi heikko ja puutteellinen ja siten jumalaton. Se olisi alisteinen luonnonlaille, joka määrää sen hetkellisyyden, mistä on tullut, ja syynä sitä huonompi. Se olisi ristiriidassa maailmanjärjestyksen hierarkkisen luonteen kanssa. Sitäpaizi sittenhän Atticuxellekin soisi loppuvihellys loppupeleissä! Se ei käy!
ellauri370.html on line 658: Vankkumattoman konservatiivinen Stoecker oli huolissaan tavasta, jolla köyhät ja työväenluokka äänestivät "jumalatonta" sosiaalidemokraattista puoluetta (SDP), ja vastustaakseen SDP:n kasvua hän perusti kristillisdemokraatisen puolueen vuonna 1878. Puolue oli vihamielinen ammattiliittoja kohtaan ja tuki tuloveroja sekä olemassa olevaa yhteiskuntarakennetta, jossa junkkerit hallitsivat Preussia. Jumala, Stoecker sanoi, uskoi että kapitalistisen järjestelmän sortovalta vieraannutti työläiset oikeasta, Jumalan tarkoittamasta suunnasta, ja tarvittiin sosiaalisia uudistuksia vallankumouksen pysäyttämiseksi. Stoeckerin mielestä sellaisia sosiaalisia uudistuksia oli työntekijöiden houkutteleminen uskollisuuteen "valtaistuimelle ja alttarille", sillä Stoecker väitti, että työläisten kurjuus johtui materialistisesta, ateistisesta maailmankuvasta, joka oli repinyt työväenluokkaa. sen oikeasta kunnioituksesta Jumalaa ja luotua yhteiskuntajärjestystä kohtaan. Hölmö saksalainen työväenluokka ei lotkauttanut korvaansa Stoeckerin viestille. Se halusi enimmäkseen korkeampaa elintasoa ja demokratiaa, ja toivoi ettei heille kerrottaisi, että heidän velvollisuutensa kristittyinä oli tyytyä osaansa. Tämä viesti rajoitti voimakkaasti hänen vetovoimaansa työväenluokkaan.
ellauri377.html on line 254: *Sakla on yksi vääristä enkeleistä, jotka Yaldabaoth loi arkonien rinnalle palvelemaan häntä. Hän on myös Yaldabaothin saarnaaja ihmismaailmassa. Johannexen salaisessa ilmestyxessä heikolla arkontilla on kolme nimeä. Ensimmäinen nimi on Yaltabaoth, toinen on Saklas ["tyhmä"] ja kolmas on Samael ["sokea"]. Hän on jumalaton ylimielisyydessään, jota hänessä piisaa. Sillä hän sanoi: 'Minä olen Jumala, eikä ole muuta Jumalaa kuin minä', sillä hän ei tiedä mistä 1 paikasta hän on tullut. Laulaa Nebro spirituaaleja. Gnostilaisuuden yleisimmässä muodossa Yaldabaothilla eli Demiurgilla oli huonompi, vaikkakaan ei sinänsä paha tehtävä universumissa eläimen eli psyykkisen maailman päänä.
ellauri412.html on line 94: Onnellinen on vanhurskas! Hänen käy hyvin. Voi jumalatonta! Hänen käy huonosti.
ellauri412.html on line 759: »Te kysytte: ’Miksi poikaa ei panna vastaamaan isänsä synneistä?’ Siksi, että poika on tehnyt niin kuin oikein ja hyvin on! Hän on noudattanut kaikkia säädöksiäni, hän on ne pitänyt, ja siksi hän saa elää. Mutta sen, joka tekee syntiä, on kuoltava. Ei poikaa panna vastaamaan isänsä synneistä eikä isää poikansa synneistä. Vanhurskas saa vanhurskautensa mukaan, jumalaton jumalattomuutensa mukaan. Että siitäs saitte kristityt. Syntipukkeilu on syntiä.
xxx/ellauri027.html on line 278: Hei nyt tiedänkin missä on se pieni ero: Eski pyrkii ylätyyliin, mä suosin alatyyliä. Toinen jahtaa ylhäistä ja toinen alhaista, tavoitellaan antiikin eri esikuvia. Eski on jumalinen nousukas, ja sen tyylikin on ylevöittävää kuin joku Aiskhylos tai Plaatto, mä jumalaton laskukas, ja kirjoitan kuin pakana, jonkun Plautuxen tai Aristofaneen luokan törkimys. Pieru- ja kakkajuttuja. Täähän on suoraan Auerbachia, jonka Mimesis-rykäystä arvostelin kovin sanoin salaisissa runoissa. BANAALIA! sanoi laskukas oopperalaulajatar Angela nousukkaan ystävättärensä Annelisen tyylistä. Annelisestä tuli tohtori ja taloustieteen professori sikanuorena. Silkkaa kateutta.
xxx/ellauri104.html on line 881: Toinen jumalaton kiilaa väliin:
xxx/ellauri292.html on line 521: Kas hän jatkaa juuri näillä sanoilla: "Joka on määrätty puuseppäksi, tulee sellaiseksi, vaikka hänet ruuvattaisiin ristille, ja se, joka on ennalta määrätty kantamaan pois palkinto juoksuista olympialaisissa, vie sen vaikka olisi jalaton; ja mies, jolle kohtalot ovat määränneet, että hänestä tulee merkittävä jousiampuja, ei jätä osaamatta pilkkaan, vaikka hän menettää näkönsä." Mutta jos, kuten sanot, mies, joka on määrätty juoksijaksi tai jousiampujaksi tai puusepäksi, ei voi välttää olemasta sellainen, niin varmasti myös, jos on määrätty, että mies on velho ja hänen luonteensa ollessa taikuri tai murhaaja ja jumalaton ja hylätty, tulkoon mikä tahtoo, hänen on pakko loppua olemalla sellainen henkilö.
xxx/ellauri385.html on line 204: Myymikko, olpa hän sitten mitä lajin tahansa, selittää tällaisen käymälämyyryämisen viittaamalla ihmisen ikuisesti siittimelliseen luontoon joka muka estáä yksilön kapinoimasta jumalatonta järjestystä ja waltun arvovaltaa ja sem edustajia vastaan. Valgaarimarxiumin edustaja puolestaan sivuuttaa tuollaiset ilmiöt sen kummemmina, sika hän nutä kykenisikään sen enempää ymmärtämään kuin tulkitsemaan. koska ne eivät välittömästi selity taloudellisista tekijöistä. Freadm näkemykset pääsevät jo huomattavasti lähemmäksi tosiveikkoja, hãn kun tulkitsee tällaisen käyttäytymisen seuraukseksi syyllisyydentunnosta, joita (mies)ihmisessä jo lapsuudessa syntyy isompikikkelisiä isähahmoja kohtaan. Tällnin jää vain siementämättä käsittelemämme käyttäytymisen sosiologinen alkuperä ja tehtävä, eikä tältäkään pohjalta süs päästä käytännön ratkaisuun. Lioin e Freudin käsitys ota huomioon tuon käyttäytymisen yhteyttä suurten massojen sukupuolielämän tukahtumiseen ja siitinten kieroutumiseen.
23