Simon Magus (Simon Noita, Simon Taikuri tai Simon Tietäjä) oli ensimmäisellä vuosisadalla elänyt ihmeiden tekijä, joka mainitaan Apostolien teoissa sekä useissa apokryfisissä teksteissä. Antiikin maailmassa Simon Magus oli laajalti tunnettu etenkin Simon Pietarin vastustajana. Kristityt ovat maininneet hänet ensimmäisenä harhaoppisena, ja gnostilainen simonianismin lahko piti häntä ihmishahmoisena jumalana.
ellauri050.html on line 1161: so Gott als Schaf —, niin jumalana kuin lampaana — ,
ellauri093.html on line 166: Mitä pelleilyä! Prinssi Williamilla on vieläkin paha mieli. Vai oliko se prinssi Philip, joka oli jumalana läheisellä paratiisisaarella.
ellauri142.html on line 532: ”Jumala on yhtä tyhjän kanssa, ja sen tähden sitä kutsutaan tyhjäksi (vaikka se on itse jumala), sillä jumala on käsittämätön ja sanoilla selittämätön.” (J. Böhme, Teosofisia kysymyksiä, II, 13.) Jahven nimi izelleen oli "minä olen", voiko enää paljon sitä narsistisemmaxi tulla. Jos jumalaa voisimme pelkästään ihmisjärjen kannalta käsittää, hän ei olisi mikään jumala. Ainoastaan jumala voi itsensä käsittää jumalana. Adhyatma merkitsee korkeinta maailmansielua (itsetajuntaa).
ellauri155.html on line 557: Perusero uskontojen välillä on, että juutalainen ei pidä Jeesuxesta joka esiintyi Jumalan poikana tai jonain puolijumalana. Sitä tulee no end of harm yxijumalaisuuspykälään. Hän voi kyllä pitää Jeesusta profeettana tai suurena opettajana kuten mumslimit, mutta harhaoppisena. Silti hän voi katsoa Jeesusta hyvällä. Kuitenkin Jumalan alentuminen ihmiseksi ja nöyryyttävä kärsiminen ristillä on juutalaisista mahdoton ajatus.
ellauri190.html on line 249: 
ellauri249.html on line 50: Muinaisten roomalaisten keskuudessa oli liike-elämän jumalana Merkurius, joka ihmeellisen osuvan mielleyhtymän ansosta oli myös varkaiden ja puhujien jumala. Roomalaiset, jotka suhtautuivat ansaitun halveksivasti kauppiaisiin, kuvittelivat näkevänsä yhtäläisyyden varkauden ja kaupanteon välillä, ja samasta syystä he myös rinnastivat huijauxen ja kaunopuheisuuden. Siispä varkailla, kauppiailla ja kaunopuhujilla oli yhteinen jumala. Joka vuoden toukokuun 17. kauppiaat pitivät suuren juhlan ja marssivat kulkueessa Merkuriuksen temppeliin pyytääkseen jumalaltaan onnea kaupanteon yhteydessä alkavana vuonna suoritettaville petkutuksille.
ellauri350.html on line 411: Atticus pitää Demiurgia, maailman luojaa Platonin Timaiuksessa, ylimpänä jumalana. Ontologisesti hän näkee Demiurgin ylimpänä ensimmäisenä peripateetikkona; hän identifioi Demiurgin hyvän platoniseen muotoon, hyvään itsessään, joka esiintyy korkeimpana jumalana Platonin tasavallassa. Näin tehdessään hän seuraa keskiplatonismin konservatiivista suuntaa, jota myös joku Albinus (n.h.) edustaa, ja on ristiriidassa näkyvän keskiplatonistin ja uuspythagoralaisen Numeniuksen näkemyksen kanssa. Numenius (n.h.), kuten myöhemmät uusplatonistit Plotinos ja Proclus (no ei näistäkään ole paljon lintuhavaintoja, mutta kz. albumia 357), olivat ymmärtäneet Demiurgin erillisenä kokonaisuutena, "Hyvän" apulaisena. Keskiplatonistien yleisen näkemyksen mukaan Demiurgi luo maailman tarkastelemalla asioiden arkkityyppejä (ideoita) kuin jotain mallikuvia. Atticus jakaa tämän näkemyksen, mutta toisin kuin useimmat keskiplatonistit, hän ei oleta ideoiden maailman olevan Demiurgin älyssä (nous). Pikemminkin hän osoittaa sille erillisen olemassaolon nousin ulkopuolella, sielun tasolla, demiurgin housuissa.
ellauri351.html on line 81: Odin on myös sodan jumala. Odin korvasi alkujaan sodan jumalana toimineen Tyrin sen jälkeen, kun Fenris-susi puri Tyrin käden poikki niin, ettei tämä kelvannut enää sodan jumalaksi. Odin antaa voiton taistelussa ja aloittaa taisteluita. Odin voi kääntää taistelun viime hetkellä niin, että voiton puolella ollut häviääkin taistelun. Kun Odinilta kysyttiin miksi hän tekee niin, Odin vastasi: "Harmaa susi tarkkailee jumalten saleja". Se tarkoitti, että ragnarök uhkasi jumalia koko ajan ja Odin halusi lisää urheita sotureita Valhallaan.
ellauri362.html on line 466: Tarttuu vieriviin aaltoihin ja hurmaa jumalana
ellauri372.html on line 111: Augustus adiectis Britannis pidetään jumalana kiitos brittien
xxx/ellauri084.html on line 255: Hanuman on monen hindun suosikkijumala. Hanumanin papit ovat vaishnalaisia, mutta myös moni shaivalainen pitää häntä suosikkijumalanaan. Hanuman on erityisesti painijoiden ja akrobaattien suojelija. Hanuman selvittää pulmatilanteet, ja hänen apuaan etsivät usein näyttelijät, ohjaajat, asianajajat ja luennoitsijat. Myös matkaajat pysähtyvät maanteiden varsilla oleviin pieniin Hanumanin temppeleihin pyytämään apua matkanteossa.
xxx/ellauri186.html on line 358: Dagon tai Dagan oli merkittävä länsiseemiläinen viljan ja hedelmällisyyden jumala, jota palvottiin laajalti koko muinaisessa Lähi-idässä. Dagan merkitsi heprean ja ugaritin kielissä "vilja", ja Dagania pidettiin auran keksijänä. Dagan tunnettiin erityisesti Raamatun mainitsemien filistealaisten jumalana. Hänelle omistettuja pyhäkköjä oli muun muassa Bet-dagonissa Asherissa, Gazassa ja Asdodissa. Dagonin palvonnasta on todisteita jo noin vuodelta 2500 eaa. Muinaisen Ugaritin Ras Shamrasta löydettyjen tekstien mukaan hän oli sateen ja hedelmällisyyden jumala Baalin isä.
xxx/ellauri199.html on line 67: Neptunus tunnetaan Roomalaisen Meren jumalan nimenä. Roomalaisessa uskonnossa ja mytologiassa Neptunusta, jota kutsuttiin myös Neptunukseksi, pidettiin alun perin makean veden jumalana suolaisen meriveden sijaan. Hän olisi saattanut nousta taivaanjumalaksi heittämällä salamoita sen sijaan, että olisi heittänyt tridenttiään. Mutta Juppiter ehätti ensixi. Tai häntä on saatettu aluksi pitää hedelmällisyysjumalana, joka lähettää maasta veden lähteitä.
xxx/ellauri199.html on line 69: Vuoteen 399 EKR mennessä hänen nähtiin vastaavan kreikkalaista merenjumalaa Poseidonia. Niinpä hänen valtakuntansa muuttui makeanveden lähteistä meren ja meren lähteiksi. Hänen entinen roolinsa makean veden jumalana täyttyi jumaluus Salaciasta, ” hyppivän lähdeveden jumalattaresta.”
xxx/ellauri239.html on line 94: Laozi (kiin. 老子, Lǎozǐ, Wade-Giles: Lao tzu) eli Laotse oli muinainen kiinalainen filosofi ja keskeinen hahmo taolaisuudessa. Nimi Laozi tarkoittaa kirjaimellisesti "vanha ukkeli" (vrt. E. Saarisen kaxoset eli "ukkelit") mutta sitä pidetään yleisesti arvonimenä. Laozia palvotaan jumalana taolaisuuden uskonnollisissa muodoissa. Laozin titteli taolaisuudessa on Taishang Laojun, joka viittaa häneen yhtenä "kolmesta puhtaasta". "Kolme puhdasta" ovat taolaisen panteonin korkeimpia jumalia. Ne toimivat taolaisuuden kannalta samalla tavalla kuin kristinuskon pyhä kolminaisuus (Isä, Poika ja Pyhä Henki) tai buddhalaisuuden Trikaya (Dharmakaya, Samboghakaya ja Nirmanakaya). Ne edustavat kaikkia eläville olennoille luontaisen jumaluuden kolmea aspektia. Kuten Laozi selittää daodejingissä jossain kohassa:
xxx/ellauri354.html on line 492: Otamme nyt puheeksi Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemisen ja sen, että meidät kootaan hänen luokseen. Me pyydämme, veljet, ettette heti menetä malttianne ja säikähdä, jos joku vedoten Hengen ilmoitukseen tai muka meidän puheeseemme tai kirjeeseemme väittää, että Herran päivä on jo käsillä. Älkää antako kenenkään millään tavoin johtaa itseänne harhaan. Ennen tuota päivää näet tapahtuu uskosta luopuminen ja ilmaantuu itse laittomuus ihmishahmossa, kadotuksen ihminen. Hän, Vastustaja, korottaa itsensä kaiken jumalana pidetyn yläpuolelle, asettuu itse istumaan Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala. 5Muistattehan, että puhuin teille tästä jo silloin kun olin luonanne. 6Te tiedätte, mikä häntä vielä pidättää, niin että hän ilmestyy vasta kun hänen hetkensä koittaa.
xxx/ellauri379.html on line 307: Perkelettä on väitetty suomalaisen Ukko-jumalan alkuperäiseksi nimeksi ja vanhaa miestä tarkoittavaa Ukkoa kiertoilmaukseksi. Ukkosenjumala on tosin saattanut olla nimeltään myös Ilmarinen. Ukkosenjumala Perkelettä kristityt pitivät epäjumalana, ja leimasivat sen siksi kristinuskon jumalan vastustajan eli Paholaisen ilmentymäksi.
20