ellauri002.html on line 1967: Huhtikuu on kuukausista julmin,
ellauri033.html on line 416: Tää erittelyn mestari on liian rehellinen ollaxeen vizikäs. On vaikea sanoa missä kohtaa Hra Bourgetilla puuttuu kepeyttä. Kun se kuvaa don Juania, alta kurkistaa Don Quichotte. Se uhoo, huudahtelee, pahentuu, huokailee, kuzuu avux taivasta ja maata. Aina tulisena ja juhlallisena se pitää traagisena sellaista jota muut ei edes ota vakavasti. Arvoituxet joita se pitää julmina tai jotka aiheuttavat sairasta angstia, on sen lukijattarista vaan hassuja. Muistattexte mitä Claude Larcher sanoi izestään: mua pidetään subtiilina analyytikkona, mä olen kovan luokan tumpelo. Sellasta tumpeloutta sais olla enemmän. Tässä kohtaa Hra Bourget on parempi kuin mondeeni kirjailija, mutta mondeenina kirjailijana se on surkeampi kuin Marcel Prevost.
ellauri041.html on line 1840: Huhtikuu on kuukausista julmin,
ellauri041.html on line 1855: Huhtikuu on julmin kuukausi, se kasvattaa
ellauri089.html on line 184: Heinleinissä on lukuisia mätiä kohtia, kuin lommoja jouluomenassa. Armottomuus vihamiestä kohtaan on sen julmin piirre. Siinä on paljon saxalaista nazimaisuutta. Kuin sen hirvittävän siisteyden kääntöpuolena. Kip ei pidä piiklestukasta, he wears a crew cut.
ellauri105.html on line 467: Historiaentusiastit kisaavat siitä mikä on julmin koskaan sota-ase. Oliko se ryssien räjähtävä lelu? Oliko se jenkkien räjähtävä humanitaarinen ruoka-annos?
ellauri115.html on line 720: Tässä maailmassa on paljon pahoja miehiä, mutta on vähän näitä kuolleita sieluja [But cf. Gogol op.cit.] jotka jahtaa vaan omaa etua, tunnottomina kaikelle joka on oikein ja hyvin. Me riemuitaan epäoikeudenmukaisuudesta vaan kun se on meidän oman edun mukasta [ditto oikeudenmukaisuudesta; useimmille "epistä" tarkoittaa nimenomaan että on ize jäänyt pitelemään tikkua]; jokaisessa muussa tapauxessa toivotaan että viattomia suojellaan. Jos me nähdään joku väkivallanteko tai epäoikeudenmukaisuus kaupungissa tai maaseudulla, meidän sydämmet liikuttuu heti pohjia myöten välittömästä kiukusta ja vihasta, joka käskee meitä menemään apuun sorretuille [tosin kummat on niitä sorrettuja on ihan kazojan silmässä]; mut meitä hillizee vahvempi velvoite, ja laki ottaa meiltä oikeuden suojella viattomia. Toisaalta, jos joku armon tai avokätisyyden teko sattuu silmään, mitä kunnioitusta ja rakkautta se herättääkään meissä sivustakazojissa! Exme sanota izellemme "mä olisin voinut tehdä ton izekin, muttei sattunut olemaan kukkaro mukana"? Mitä se meille meriteeraa oliko 2000v sitten yx mies oikeassa tai väärässä? ja me luetaan samalla innolla antiikin historia kuin eilisen lehteä. Mitä Catalinan rikoxet on mulle? En mä siitä uhritu. Mixmä sitten kammoxun sen rikoxia ihankuin se tulis tänään telkasta? Me ei vihata pahoja vaan sen takeen mitä ne tekee meille, vaan koska ne on vaan pahoja. Eikä me haluta vaan olla ize onnellisia, vaan me halutaan meidän kaverienkin olevan lähes yhtä onnellisia, eikä tää onni paljon haittaa meidän omaa onnea, jos se on kohtuu pienempi se vaan kasvattaa meidän onnea. Loppuvetona, haluammepa tai emme, me säälitään onnettomia; kun me nähdään niiden kärsivän me kärsitään vähän izekin, ei me niitä mieluusti kazella. Jopa pahimmilla pahixilla on vähän tätä vaistoa, ja se usein johtaa ne ristiriitoihin. Ryöväri joka ryövää turistin, antaa sen liian isot vaatteet köyhille; julmin murhaaja antaa hajusuolaa pyörtyneelle naiselle.
ellauri142.html on line 604: No oikeesti, tää intiaaniversio näyttäytyy apinalle erittäin monisilmäisenä, suita, rintoja piisaa ja käsivarsia, kiekko hanskassa. Loistoisaa kaikki käsittävää komeutta. Ei ihme että Ärjylällä on tukka pystyssä. Muhkean muotosi monine suineen ja silmineen, pitkine käsivarsineen, lukemattomine varpaineen ja jalkoineen, leveine rintoineen, julmine hampaineen sen, niin kuin minäkin, näkevät
ellauri348.html on line 810: Huhtikuu voi kuitenkin olla käännekohta mielenterveyshuollon tulevaisuudelle tässä maassa. ”Huhtikuu on kuukausista julmin”, Cant huokaa.
ellauri409.html on line 571: Huhtikuu on julmin kasvatuskuukausi
ellauri475.html on line 226: Vuonna 1870 presidentti Ulysses S. Grant esitti senaatille Santo Domingon (Dominikaanisen tasavallan) valtausta sävyllä, joka kuulostaa nykykorviin tutulta: ”Santo Domingon kansa ei kykene huolehtimaan asioistaan nykyisessä tilassaan”, Grant sanoi. ”He kaipaavat meidän vapaiden instituutioidemme suojelusta – – meidän edistystämme ja sivistystämme. Kiellämmekö ne heiltä?” Silloinen senaatti ei ollut presidentin talutusnuorassa vaan torjui hankkeen. 1800-luvun loppupuolella Yhdysvallat jatkoi laajenemistaan. Merkittäviä etappeja olivat Alaska vuonna 1867, Havaiji vuonna 1898 ja Filippiinit niin ikään vuonna 1898. Yhdysvallat osti Alaskan Venäjältä. Havaiji liitettiin pakottamalla, paikallisen väestön vastustuksesta piittaamatta. Alaskasta ja Havaijista tuli myöhemmin Yhdysvaltain osavaltioita. Filippiineistä taas tuli puolen vuosisadan ajaksi Yhdysvaltain siirtomaa. Liittäminen oli seurausta Yhdysvaltain ja Espanjan sodasta. Itsenäisyystahtoiset filippiiniläiset panivat kampoihin, mutta Yhdysvallat kukisti heidät julmin ottein. Yhdysvaltalainen kirjailija William Miller kertoi 1950-luvulla julkaistussa Yhdysvaltain historia -kirjassaan (WSOY, suom. Heikki Eskelinen), kuinka valloitushalu perustui eräänlaiseen valtiotasoiseen darwinismiin. Miller siteerasi 1900-luvun taitteen diplomaattia John Barrettia: ”Sääntö, jonka mukana sopeutuvin jää eloon, koskee kansakuntia samalla tavoin kuin eläinkuntaa”, Barrett kirjoitti. ”Se on julma ja säälimätön periaate, joka toteutuu mahtavien voimien julmassa, säälimättömässä kilpailussa; ja nämä voimat polkevat meidät jalkoihinsa ilman myötätuntoa tai tunnontuskia, jollemme ole harjaantuneet kestämään ja riittävän voimakkaat pitääksemme puolemme.”
xxx/ellauri120.html on line 355: Opin ton Pentti Kaariposken jostain käännöskirjasta. Se oli varmaan just toi homorunoilija Thomas "Steariinikynttilä" Eliotin sitaatti kirjassa Rakentamaton tontti. Olen osannut sen tosi kauan. Tota Huhtikuu on kuukausista julmin - kohtaa käytin vuosikaudet käännösteknologian kurssitehtävänä. Käänsin sen Googlella ja panin opiskelijat arvioimaan tulosta. Ei ollut hääppönen. Kaariposki näyttää kääntäneen myös Philip Rothin kohukirjan Portnoyn tauti. Vittu tolla Phillulla ei ollut kuin 1 tarina, Phillu Rothin autofiktio. Vois vielä lukea sen huonoimman kirjan jossa ei ole yhtään jutkua, ton When She Was Good.
xxx/ellauri130.html on line 363:
| Taivas on takuulla viimeinen ja julmin pettymys. | Carmen Sylva | F | KILL! |
xxx/ellauri268.html on line 298: Vaikka peikkoja kuvataan usein fantasiakirjallisessa fiktiossa julmina, ahneina ja yleensä pahantahtoisina olentoina, kirjailija JK Rowling kuvasi heidät Harry Potter -sarjassaan koukkunokkaisten pankkiirien salaperäisenä salaliittona, joka ylläpitää kiistanalaista suhdetta velhomaailmaan, joka ajattelee. heitä syvästi epäilevästi.
xxx/ellauri268.html on line 305: Tyypillisesti fantasiakirjallisessa fiktiossa peikkoja kuvataan julmina, uteliaana ja epäluotettavina olennona, joka liittyy örkkien joukkoon taistelussa hyvän voimia vastaan, puukottaa seikkailijaa ruosteisella tikarilla ja varastaa heidän arvoesineensä. Mutta kolikoiden lyöminen ja rahan lainaus? Siinä kaikki, Rowling.
15