ellauri012.html on line 50: Sanomien yrittäessä tavoittaa häntä Käpylän huvilaltaan rehellisen journalismin nimissä.
ellauri025.html on line 776: Annelise on paizi Gayn Randin oppilas myös Mandevillen, joka kexi että terve izekkyys on moraalinen velvollisuus. Annelisessä on myös kumikana Bernerin piirteitä. Siitäkin piti tulla kaiken yxityistävä naisministeri, tai ministerinainen. Annelisalla on enemmän munaa kuin monella munattomalla miehellä. Monikalta pääsee tuotemerkkejä kuin Ivana Trumpilta, kun se yrittää tehdä pilkkaa Annelisesta. Mistä se tietää noi merkkituotteet niin tarkasti? Ehkä se on tutkivaa journalismia, romaanin taustatutkimuxen antia. Ja Anneliselta karkaavat rumat sanat sitten? Monika tuntuu aivan makustelevan niitä onnellisena. Monika on armottoman keskiluokkainen, Puotilan tytön kaunat parhaimmistolle ovat aika pinnassa. (Ei silti, löytyy menestyneemmille julkkixille kateita tavixia lähempääkin kotoa. En mainize nimiä.)
ellauri028.html on line 516: Parkkonen oli taitava journalismin kehittäjä. Hän ideoi lehtiinsä monia uudistuksia, jotka olivat edellä aikaansa. Hän oli lisäksi riittävän voimakastahtoinen toteuttamaan ideoimansa uudistukset.
ellauri029.html on line 34: Idioottikin pystyy pilkkaamaan punktohtoria (ks albumi 27). Punk-rockin vesittämisestä sekä paikoin hyvin alkeellisesta a) mielikuvituxesta b) sanavarastosta ja c) kirjallisuuden tuntemuxesta johtuen S:n Suomessa propagoima gonzo-journalismi sai välittömästi epäilyttävän maineen: mikäli punk-tohtorillemme jokin oli "hillittömän rankkaa poweria", oli juostava lujaa pakoon ja ezittävä hillittömämämpää ja rankempaa poweria vaikka tuhansien järvien haiden mezästyxestä. Hunter S Thompsonin lukeminen alkuperäisenä täsmentää Saariskuvaa: useimmiten Esa on vain hyvinkääläinen radanvarren pikkusielu, jonka kirjoituxet päätyy aina siihen, että se todistelee kaikille yxilöllisyyttään ja rankkuuttaan. Joku vielä pienempi sielu voi toki lukea sen höperyyxiä alleviivaten ja kirjoittaen sivuun "Rankkaa!" Sen katu-uskottavuus on samaa luokkaa kuin kädettömällä miehellä, joka uhoaa taukoamattomalla runkkaamisella. Nykyinen seppoilu oli jo idulla, vaikka Sartrella siveltynä: ihmisen täytyy ylpeänä omaxua valizemansa situaatio. Osaansa tyytymätön tarjoilija on roolinsa vanki, ja huonossa uskossa. Loppuelämänsä Eski omistautui sit jakamaan parempaa uskoa. Sitä Peukaloliisan pääskyn sanomaa: Sää pystyt vaikka mahdottomaan, usko sydämmees VAAAAAAAN! Eskin kumipää rikkoo betoniseinää. Mieluummin silti vaivaannuttava ja poikamaisen humoristinen existentialisti kuin ikävystyttävän autistinen elitisti. Ikävä vaan että Eskistä tuli iän mukana ikävystyttävän populistinen viihdyttäjä.
ellauri033.html on line 1165: Barrèsin isä oli insinööri. Figures. Varokaa insinöörin poikia! Käytyään lyseon Nancyssa Barrès meni vuonna 1882 Pariisiin opiskelemaan lakia, mutta opinnot keskeytyivät pian hänen antautuessaan kirjallisuudelle ja journalismille. Varokaa erityisesti humanistisoituneita insinöörin poikia!
ellauri058.html on line 412: Jokisen tutkimuksessa kävi ilmi, että ennen arvostelijoista suurin osa oli senttareita. Heikki Hellmanin ja Maarit Jaakkolan kulttuurijournalismin muutosta kuvaava tutkimus osoittaa kuitenkin, että 2000-luvulla enää neljännes jutuista on avustajien kirjoittamia. Avustajien määrä kasvoi 1990-luvulle asti, mutta 2000-luvulla laski huomattavasti. (Hellman & Jaakkola 2009.)
ellauri058.html on line 422: Kriitikot ovat osa kulttuuritoimitusta. Kulttuuritoimitus on kokenut 1900-luvun lopulta lähtien murroksen joutuessaan sitoutumaan lehtien uutisjournalismin yleisiin vaatimuksiin ja uutisorganisaatioon yhä kiinteämmin. Murros vaikuttaa myös kritiikkiin, sen sisältöön ja määrään. Heikki Hellman ja Maarit Jaakkola (2009) puhuvat paradigmanmuutoksesta kulttuurijournalismissa. Toisessa ääripäässä on esteettisluontoinen, valistuspainotteinen ja taideorientoitunut linja ja toisessa päässä tiedonvälitystehtävää hoitava uutislinja. Hellman ja Jaakkola kutsuvat paradigmoja esteettiseksi ja journalistiseksi. Paradigmanmuutos on tapahtunut tai tapahtumassa paraikaa. Tämän takia kulttuurijournalismi on joutunut muuttamaan työtapojaan, mikä on vaikuttanut kritiikkien sisältöihin ja määriinkin.
ellauri060.html on line 233: Defoe was a prolific and versatile writer, producing more than three hundred works—books, pamphlets, and journals — on diverse topics, including politics, crime, religion, marriage, psychology, and the supernatural. He was also a pioneer of business journalism and economic journalism.
ellauri061.html on line 1547: Tue laadukasta journalismia ja tilaa Suomen Kuvalehti.

ellauri062.html on line 208: Oprah taitaa olla samaa perua kuin Ephraim eli vasa. See the full list here. The Forward's independent journalism depends on donations from readers like you.
ellauri065.html on line 434: HBO on Home Box Office. Me lainataan Ecem Kayan hoboa. Harald Birger Olausen on hobo. Kun helmikuun alussa 2020 gonzojournalisti ja queerkirjailija Harald Olausen perusti suomalaisen kulttuurijournalismin foorumin - digivallila.com ja pyysi mukaan lehteensä kolumnistixi professori Timo Airaxisen sekä tohtorikoulutettavan ja vapareiden lehden toimitussihteeriin kriitikon Kalevi Suorsan, työnjaolla: proffa A kirjoittaa isoimmat ja vaikeimmat jutut, fil-yo-toimittaja-kirjailija H. taas laajat kulttuuriesseet sekä joukon nuorin tohtorikoulutettava-E ajankohtaiset päiväkohtaiset teoskritiikit, digivallilan sivuilla kävi ensimmäisinä viikkoina yli 3000 kävijää. Enemmän kuin koronaisia (silloin). Pitää olla ajatusta ja rohkeutta sanoa "se". Mitä rohkeaa se nyt on puhua tuhmia. Digivallila.com on nyt saatavilla myös kirjana Digivallila.com - 100 ekaa juttua. Rahantuloa ei voi estää.
ellauri066.html on line 40: Opiskeluko? Elettiin aikaa, jolloin ”ikuinen opiskelija” oli vielä legitiimi käsite (”elinikäinen oppiminen” keksittiin myöhemmin). Etenkin humanistisilla ja valtiotieteellisillä aloilla opiskelu muodosti vain yhden osan ammattiin valmistumista – ammattiin, jota monissa tapauksissa ei ollut olemassakaan, ellei sitä itse luonut. Kaikenlaisesta näennäisesti tuottamattomasta touhuamisesta oli se hyöty, että opittiin elämää, ei koulua varten. Itse päädyin opiskelijajärjestöjen ja osakuntatoiminnan myötä aluksi journalismin saralle, olihan yksi aineistanikin tiedotusoppi. Taidehistoriaa ja Suomen historiaa apuna käyttäen sain ansiotöiden ohessa vähitellen aikaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon, ja rakkaus kirjallisuuteen vei minut lopulta varsinaisen elämäntyöni kääntämisen pariin. Vanhoja kalenterimerkintöjä selaillessani saatan harvakseltaan törmätä lakoniseen, mutta paljon puhuvaan lausahdukseen: ”Koko ilta kotona.”
ellauri072.html on line 499: David Foster Wallace wrote three novels, three story collections, two collections of essays, and other things too, but his reputation still rests mainly on “Infinite Jest” — the 1,100-page novel published in 1996 and set alternately in a tennis academy and a rehab center — and on his sui generis now-nearly-a-genre long-form journalism about topics ranging from lobsters to dictionaries to John McCain to the Adult Video News awards for pornographic films. Wallace’s best work, perhaps by far, is “The Pale King,” an unfinished novel about I.R.S. employees that was assembled posthumously by Wallace’s editor, Michael Pietsch.
ellauri097.html on line 91: In early 1898 he took a writing class at the Cosmopolitan University. This was to be the entirety of Mencken´s formal education in journalism, or in any other subject.
ellauri107.html on line 425: Babbitt-baiting became an irritant to American businessmen, Rotarians, and the like, who began defending the Babbitts of the U.S. by way of radio and magazine journalism. They emphasized the virtues of community organizations and the positive contributions that industrial cities have made to American society.
ellauri131.html on line 584: Intohimoinen ja kasvava kiinnostus henkilökohtaiseen varakkuuteen on tosin näkynyt perinteisessä mediassakin. Hanna Kuusela tutkii parhaillaan talousjournalismin suhtautumista vaurauteen 1980-luvulta tähän päivään.
ellauri133.html on line 864: After flunking in Rochester, she tranferred to Syracuse University, where she flourished both creatively and socially, and got a BA in journalism.
ellauri144.html on line 197: José Martí syntyi Havannassa keskiluokkaiseen perheeseen, jonka isä oli sotilas. Nuoruudessaan hän kävi peruskoulunsa Havannassa. Jo näihin aikoihin hän kirjoitti ensimmäiset poliittisista kirjoituksistaan, joihin kuuluivat muun muassa La Patria Libre ja 10 de octubre. Näiden kirjoituksien seurauksena hänet 16-vuotiaana pidätettiin syytettynä vallankumouksellisesta toiminnasta ja tuomittiin kuudeksi vuodeksi pakkotyöhön. Tuomio kuitenkin muutettiin jo vuoden jälkeen maastakarkotukseksi, minkä jälkeen hän opiskeli muun muassa lakia, journalismia ja filosofiaa Madridin ja Zaragozan yliopistoissa Espanjassa. Tämän lisäksi José Martí tunnettiin myös taitavana taidemaalarina. Muun ohella näitä taitojaan hän karkotusvuosiensa aikana hyödynsi opiskelujensa ja myöhemmin myös itsenäisyysliikkeen toiminnan rahoittamisessa.
ellauri147.html on line 446: Lily has done journalism at the University of Southern California. As a result, she had worked as a media person for a number of companies including Savior, Nickelodeon and Teen Vogue.
ellauri155.html on line 254: Seura-lehti on lipsunut näköjään tähän ”Pravda-tyyliseen” journalismiin. En yhtään ihmettele kun YLE:n Vastaava Päätoimittaja Jouko Jokinenkin syyllistyi valehteluun väittäessään että YLE:n Hallintoneuvosto oli tehnyt päätöksen ketkä saivat esiintyä Eduskuntapuolueiden suuressa vaaliväittelyssä..??? YLE:n Hallintoneuvosto kielsi välittömästi tehneensä sellaista päätöstä..!!! Samanlaisia rosvoja näyttää ”entisten luotettavien” medioiden päälliköt nykyisin olevan. Suomen kansan enemmistö kuitenkin on vielä täyspäisiä. Päinvastoin kuin tämä korruptoitunut valtamedia ja ns. poliittinen eliitti..!!!
ellauri159.html on line 1043: You do well in a collaborative environment. You might enjoy writing plays, skits, or videos that illustrate your topic. You like gossip and writing about events and people, and may therefore gravitate toward journalism.
ellauri171.html on line 968: Iisebel oli judeokristillisten setämiesten poliittis-toxisen likasankojournalismin uhri
ellauri192.html on line 639: In 1949 Seifert left journalism and began to devote himself exclusively to literature. His poetry was awarded important state prizes in 1936, 1955, and 1968, and in 1967 he was designated National Artist. He was the official Chairman of the Czechoslovak Writer's Union for several years (1968–70). In 1977 he was one of the signatories of Charter 77 in opposition to the government of the Czechoslovak Socialist Republic.
ellauri194.html on line 639:
  • Ramananda Chatterjee — founder, editor, and owner of the Modern Review, he has been described as the father of Indian journalism
    ellauri204.html on line 617: ”Ajassamme, jossa disinformaatio on entistä myyvempää, kulttuurijournalismin on luotettava ihmisten haluun asustaa Sanoma Oy:n kuplassa ja pidettävä sitä yllä.”
    ellauri210.html on line 1216: Alphonse Rabbe (1786—1829) tunnetaan pessimistinä. Usein romanttisen pessimismin esimerkkinä pidetty Rabbe, nuori, komea ja älykäs, sairastui kuppaan ja nautti liikaa oopiumia. Hän kirjoitti journalismia ja vähäarvoisia historiallisia kokoelmia ja lopuksi postuumisti julkaistun (1835) Album d'un pessimiste , osittain Rabben ja muiden havaintojen antologian elämän merkityksettömyydestä ja kuoleman väistämättömyydestä sekä äärimmäisen sardonista. ja katkeria proosarunoja, jotka inspiroivat Baudelairea. Välillä syvästi liikuttava...
    ellauri222.html on line 934: Pudottuaan parlamentista Clemenceau keskittyi journalismiin ja saavutti aseman arvostettuna ulkopolitiikan asiantuntijana kuten Carl Bildt ja Alex Stubb. Suuren sodan aikana entinen vasuristi käänsi kelkkansa ja muuttui oikislaisexi. Clemenceaun ajama kyyninen valtapolitiikka edusti rauhankonferenssissa vastavoimaa Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonin edustamalle pehmyröinnille. Myös Britannian pääministeri David Lloyd George piti Clemenceaun linjaa epäviisaana, koska Saksan liian ankara kohtelu voisi nostattaa siellä naziliikehdintää. Clemenceau "hyväksyi kompromissina" Saarinmaan erottamisen Saksasta 15 vuodeksi, Reininmaan miehityksen 15 vuodeksi ja sen pysyvän demilitarisoinnin sekä suurten sotakorvausten määräämisen Saksan maksettaviksi, mutta hän piti Versailles’n rauhansopimuksen lopullista sisältöä sittenkin liian pehmeänä Saksalle. Ihan vittuiluxi hän vaati, että Saksan valtuuskunnan oli allekirjoitettava sopimus samassa Versailles’n palatsin peilisalissa, jossa Saksan keisarikunta oli julistettu perustetuksi vuonna 1871. Anarkisti Émile Cottin yritti salamurhata Clemenceaun ampumalla rauhankonferenssin aikana 19. helmikuuta 1919. Harmi ettei osunut. Carramba! Viele vehen vasemmalle!
    ellauri257.html on line 489: Singer described himself as "conservative," adding that "I don't believe by flattering the masses all the time we really achieve much." His conservative side was most apparent in his Yiddish writing and journalism, where he was openly hostile to Marxist sociopolitical agendas. In Forverts he once wrote, "It may seem like terrible apikorses [heresy], but conservative governments in America, England, France, have handled Jews no worse than liberal governments.... The Jew's worst enemies were always those elements that the modern Jew convinced himself (really hypnotized himself) were his friends. Interestingly enough, he notes the cultural tensions between Sephardic and Ashkenazi Jewish people during his trip to Haifa and during his stay in the new nation. With the description of Jewish immigration camps in the new land, he foresaw the difficulties and socio-economic tensions in Israel, and hence turned back to his critical views of Zionism. Naah, America is the promised land.
    ellauri263.html on line 699: Kelly Gonsalves is a sex educator, relationship coach, and journalist. She received her journalism degree from Northwestern University, and her writings on sex, relationships, identity, and wellness have appeared at The Cut, Vice, Teen Vogue, Cosmopolitan, and elsewhere. Last updated on July 1, 2020.
    ellauri263.html on line 838: Kelly Gonsalves is a multi-certified sex educator and relationship coach helping people figure out how to create dating and sex lives that actually feel good — more open, more optimistic, and more pleasurable. In addition to working with individuals in her private practice, Kelly serves as the Sex & Relationships Editor at mindbodygreen. She has a degree in journalism from Northwestern University, and she’s been trained and certified by leading sex and relationship institutions such as The Gottman Institute and Everyone Deserves Sex Ed, among others. Her fork has been featured at The Cut, Vice, Teen Vogue, Cosmopolitan, and elsewhere.
    ellauri272.html on line 740: Unlike many others, we have no billionaire owner except you, meaning we can fearlessly chase truth away and report alternative ones instead. 2023 will be no different; we will work with trademark theft and passion fruit to bring you journalism that’s always free from commercial (LOL) or political (commie) interference. No one edits our editor or diverts our attention from what’s most important for The West. With your support, we’ll continue to keep Gilead Guardian journalism open and free for everyone to read. When access to information is made equal, greater numbers of people can understand global events our way and their impact on good people but also communists. Together, we can demand better for the powerful and fight for laissez-faire democracy.
    ellauri272.html on line 742: Whether you give a little or a lot (preferred option), your funding is vital in powering our reporting for years to come. If you can, please support us on a monthly basis from just €2. It takes less than a minute to set up, and you can rest assured that you’re making a big impact every single month in support of open, independent journalism. Thank you. Kiitos. Anteexi. Ole hyvä.
    ellauri301.html on line 43: Nykänen sai tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon vuonna 1994 uutisoituaan
    ellauri301.html on line 428: Ruotsalainen iltapäivälehti Expressen paljasti 24. lokakuuta 2009, että Guillou rekrytoitiin vuonna 1967 salaa KGB:n informantiksi. Guillou vastasi olleensa yhteydessä tehdessään tutkivaa journalismia. Hän sai moneen otteeseen KGB:ltä rahaa antamistaan tiedoista, jotka koskivat Vietnamin sodan vastustajia. Hän otti vastaan myös salaisen tehtävän ja toimitti asiakirjasalkun sovittuun paikkaan. KGB-yhteistyö jatkui vuoteen 1972 asti. Guilloun ystävä ja kollega Arne Lemberg (Lvïv) antoi Säpolle vihjeen Guilloun tekemisistä, mutta Säpo ei ryhtynyt asiassa sen tarkempiin tutkimuksiin. Guillou maksoi osan KGB:ltä saamistaan rahoista Lembergille.
    ellauri316.html on line 475: Sakharovin nimiin on pantu sen 7 antisovjet palkintoa. Entisen Neuvostoliiton toisinajattelijan Pjotr ​​Vinsin, nyt Yhdysvalloissa asuva liikemies, rahoittamaa palkintoa hallinnoi auttamattomasti vanhentunut Glasnostin puolustussäätiö Moskovassa. Palkinnon "journalismista omantunnon tekona" ovat vuosien saatossa voittaneet kuuluisat toimittajat, kuten Anna Politikovskaja. Andrein prujut sijaizevat nyt Harvardin yliopistossa. Moldovan pääkaupungissa Chisinaussa on akateemikko Andrei Saharov-katu. PC-pelin STALKER: Shadow of Chernobyl ja sen esiosan Ecologists-ryhmän johtaja on professori Saharov-niminen tiedemies. Kuvitteellinen planeettojenvälinen avaruusalus Kosmonautti Aleksei Leonov romaanista 2010: Odyssey Two, kirjoittanut Arthur C. Clarke, saa voimansa "Sakharov-asemasta" nimeltä Tsar Bomba.
    ellauri316.html on line 567: Niille, jotka eivät koskaan pystyneet määrittelemään sitä [artikkelit – noin. minun] genreni, sanon: se ei ole tietoisesti kirjoitettu tiukoissa akateemisissa muodoissa, vaan käyttämällä tieteellistä terminologiaa, joka on kehittynyt pitkään poliittisen journalismin tyyliin. Koska sitä ei julkaistu tieteellisessä, vaan yhteiskuntapoliittisessa lehdistössä. Eli siis se on propagandaa, yxinkertaisesti.
    ellauri316.html on line 569: Ja tässä en tietenkään voinut olla kommentoimatta Valeri Garbuzovin toista tekstiä sen muodon näkökulmasta. Sen journalismin näkökulmasta, johon Garbuzov ilmaisi kuulumisensa tekstissään. Hän ei ole naiivi nuori mies, eihän? Oikein. Siksi he ovat tietoisia: jos kutsut itseäsi maitosieneksi, mene takaosaan. Tekstin, jota voidaan kutsua poliittisen (tai minkä tahansa, lisäisin omakseni) journalismin tyyliseksi artikkeliksi, tulee olla venäjän kielen näkökulmasta lukutaitoa. Akateemisesta tekstistä ei kuitenkaan pidä riistää tätä ominaisuutta. Kuitenkin mitä tulee akateemisiin teksteihin, Garbuzov on niissä (luultavasti) taitavampi kuin journalistisissa teksteissä. Siksi en analysoi akateemista tekstiä sen muodon kannalta. Ja tässä on teksti jota olen poliittisen journalismin tyyliin valmis analysoimaan. Koska niin tapahtui, että Valeri Garbuzov heitti tämän ehdollisen pallon kentälleni.
    ellauri316.html on line 593: <...>Se ei ole tarkoituksella kirjoitettu tiukoissa akateemisissa muodoissa, vaan käyttämällä tieteellistä terminologiaa, joka on kehittynyt pitkän ajan kuluessa poliittisen journalismin tyyliin.
    ellauri316.html on line 602: En oikein ymmärrä, miksi tieteen tohtori käyttää argoottista ilmaisua tekstissään. Minusta näyttää siltä, että Valeri Garbuzovin koulutustaso ei vastaa valittua sanastoa. Muistutan teitä: argot on varkaiden ammattikieltä. Ja jos sitä on vielä mahdollista käyttää jokapäiväisessä puheessa, niin poliittisen journalismin tyylisessä tekstissä sitä ei mielestäni yleensä voida hyväksyä. Tämä asettaa heti tietyn tason keskustelulle.
    ellauri316.html on line 608: Valeri Garbuzov käytti sanaa 'usein' myös aikaisemmassa tekstissään. Vaikka sillä on selvä puhekielellinen luonne, ja vaikkapa Moskovan valtionyliopiston journalismin tiedekunnan opiskelijoille opiskeluaikoinani ei suositeltu käyttämään tätä sanaa materiaaleissaan. Mutta sanotaanpa. Valeri Garbuzov ei ole toimittaja, hän on historioitsija, joten hän ei ehkä tiedä tällaisia hienouksia. Hänen pitäisi kuitenkin tietää usein adverbin merkitys, luulen niin. Sillä usein-sanan käyttö lauseessa loi usein vääristyneen kuvan maailmasta neutraloi kaiken, mitä kirjoittaja sanoo lauseen alussa. Usein ei ole aina. Tämä tarkoittaa, että jokin osa maailmakuvaa EI vääristynyt. Mikä? Valeri Garbuzov ei tarkenna. Siksi ei ole mahdollista ymmärtää, mistä tarkalleen (mistä erityisistä vääristymistä) Garbuzov puhuu.
    ellauri321.html on line 314: Katharine Whiner gave the 2013 AN Smith lecture in journalism at the University of Melbourne, The Rise of the Reader, discussing journalism in the age of the open web, and a speech on Truth and Reality in a Hyper-Connected World as part of the Oxford University Women of Achievement Lecture Series in May 2016. She is the winner of the Diario Madrid prize for journalism for her 2016 long read, How Technology Disrupted the Truth. She is based in London.
    ellauri326.html on line 87: Vuonna 1936, kansallissosialismin ja stalinismin nousun aikana, The Salamanders -sota maalaa huumorilla varustetun tinkimättömän satiirin yksilöistä ja yhteiskunnasta. Tämä romaani, jossa parodiaa sekoitetaan fantastiseen tarinaan, paljastaa olevansa ilmeisestä keveydestä huolimatta erittäin selkeä ja synkkä. Käsiteltyjen teemojen joukossa hän hyökkää kapitalismia, nationalismia ja militarismia vastaan, mutta myös tiedettä, journalismia ja jopa elokuvateollisuutta! VAU! Eipä jätä kiveä kiven päälle Karel boy!" Toi totalitarismikritiikki on sinänsä hyvä, mutta että kapitalismi, nationalismi, militarismi (lue isänmaallisuus), tiede ja viihde joutuu maalitauluxi se on kyllä jo liika paxua! Ja uskontokin (kz alla)!
    ellauri331.html on line 125: Kaukasian solmu (venäjäksi: Кавказский узел, latinoitu: Kavkazkii Uzel) on online-uutissivusto, joka kattaa Kaukasuksen alueen englanniksi ja venäjäksi. Se perustettiin vuonna 2001, ja sen päätoimittajana toimii Grigory Shvedov.Se keskittyy erityisesti politiikkaan ja ihmisoikeuskysymyksiin, mukaan lukien lehdistönvapaus. Sivusto alkoi vuonna 2001 ihmisoikeusjärjestö Memorialiin liittyvänä projektina, mutta kehittyi "itsenäisen" journalismin sivustoksi. Sitä näet rahoittavat useat hyväntekeväisyysjärjestöt Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa.
    ellauri331.html on line 162: Bloomberg oli "saahantanut yritysidentiteettiään ja journalismibrändiä siinä määrin, että se voi kestää vuosia". Vuonna 2015 päätoimittaja John Micklethwaitin kirjoittama sisäinen muistio vuoti yleisölle. Tämä muistio osoitti aikomusta kohdistaa virasto uudelleen kohdistamaan paremmin ydinyleisönsä, "älykäs asiakas, jolla ei ole aikaa", ja saavuttaa paremmin tavoite olla "lopullinen" kapitalismin kronikka. Tämä muutos johti yleishyödyllisten aiheiden raportoinnin vähentämiseen liiketoimintaan ja talouteen liittyvän sisällön hyväksi.
    ellauri331.html on line 191: Eli The Insider on "riippumaton" online-sanomalehti, joka on erikoistunut hutkivaan journalismiin, vaihtoehtoisten faktojen tarkistamiseen ja poliittiseen google-analytiikkaan. Sen perusti vuonna 2013 venäläinen toimittaja ja sanomalehden omistaja Roman Dobrokhotov. Sanomalehti on tunnettu valeuutisten paljastamisesta Venäjän mediassa.Verkkosivuston toimitus sijaitsee Riiassa, Latviassa. Andris Jansons ( Андрис Янсонс ) on verkkosivuston päätoimittaja.
    ellauri331.html on line 235: Life (tyylitelty nimellä L!FE, entinen LifeNews ) on venäläinen hallitusta edistävä uutissivusto, jonka omistaa Aram Gabrelyanov [ ru ; hy ; uk ] ja julkaisija News Media [ ru ]. Sen toimistot ovat Moskovassa. Brändi yhdistetään yleisimmin lakkautettuun LifeNews-kanavaan ja usalaiseen Life-viikkolehteen, joka tuli Elna Hiekkalalle Bulevardilla. LifeNews nousi tunnetuksi käsittelemällä aktiivisesti Donbasin tapahtumia vuonna 2014 ja otti vahvan Kremlin-mielisen kannan. Kanavan luokitukset nousevat vuoden 2014 aikana huippuunsa 30 miljoonaan. Kanavan merkittäviin toimittajiin kuului Semen Pegov, joka jatkoi War Gonzo -projektin perustamista. Gonzo journalismi joutui skandaalin keskipisteeseen heinäkuussa 2014, kun he raportoivat positiivisella sävyllä, että Ukrainan vastaiset "kapinalliset" Itä-Ukrainassa olivat ampuneet alas Ukrainan sotilaskoneen. Suihkukone osoittautui pian siviilimatkustajakoneeksi, MH17, ja LifeNews siirtyi nopeasti poistamaan ja poistamaan alkuperäisen raporttinsa ja tuottamaan sitten lisää raportteja, joissa syytettiin Ukrainaa kohtalokkaasta ammuskelusta. Syyskuussa 2014 Ukrainan kansallinen televisioneuvosto kielsi 15 Kremlin ylläpitämää kanavaa, mukaan lukien LifeNewsin, koska he väittivät sen olevan sotapropagandaa. Mitä se toki olikin.
    ellauri331.html on line 242: Vuosia gonzo journalismiin panostettuaan vuoteen 2021 mennessä BuzzFeed News oli voittanut National Magazine Award -palkinnon, George Polk -palkinnon ja Pulitzer-palkinnon ja oli ehdolla Michael Kelly -palkinnon saajaksi. 1. huhtikuuta 2023 Pieretti ilmoitti, että BuzzFeed Media sulkee BuzzFeed Newsin ja keskittää uutistoimintansa The Huffington Postiin, jolloin irtisanotaan noin 180 työntekijää.
    ellauri331.html on line 310: Huhtikuussa 2014 pitkäaikainen päätoimittaja Andrew McChesney erosi tehtävästään, ja hänen tilalleen tuli Nabi Abdullaev, entinen Moscow Timesin toimittaja, uutistoimittaja, päätoimittaja ja apulaispäätoimittaja, joka oli lähtenyt vuonna 2011 RIA Novostin johtajaksi. vieraskielinen uutispalvelu. Pian nimityksensä jälkeen Abdullaev väitti The Guardianissa (siis siinä brittiplärässä), että lännen "puoluellinen journalismi...ryystää länneltä sen moraalisen auktoriteetin". Syksyllä 2015 Abdullaev erotettiin virastaan, ja hänen tilalleen nimitettiin Mikhail Fishyman, Russky Newsweekin entinen johtaja.
    ellauri331.html on line 392: Myöhemmin vuonna 2018 päätoimittaja Noah Shachtman kuvaili The Daily Beastia "huippuluokan tabloidiksi ", joka omaksuu gonzojournalismin. Esimerkkejä:
    ellauri331.html on line 394: The Daily Beast julkaisi 11. elokuuta 2016 artikkelin otsikolla "Sain kolme Grindr-treffiä tunnissa olympiakylässä", jonka kirjoitti Nico Hines, sivuston Lontoon toimittaja, jonka tehtävänä oli kuvata olympialaisia. Hines, heteroseksuaalinen (LOL) naimisissa oleva mies, kirjautui useisiin homo- ja heterotreffisovelluksiin, mukaan lukien Tinder, Bumble ja Grindr, ja dokumentoi kokemuksensa olympiakylän vessoissa. "Se, miten tämä toimittaja ajatteli, että oli OK – tai että se oli jotenkin yleisen edun mukaista – kirjoittaa hänen petollisista kohtaamisistaan ​​näiden miesten kanssa, kuvastaa täydellistä arvostelukyvyn puutetta ja välinpitämättömyyttä. perustason säädyllisyyttä, puhumattakaan journalismin etiikasta."
    ellauri331.html on line 433: Bravo.ru on venäläinen verkkomedia, joka on erikoistunut juridiseen journalismiin.
    ellauri331.html on line 438: Proekt ( venäjäksi : Проект, liet.  'Project') on "itsenäinen" "venäläinen" media, joka on erikoistunut tutkivaan journalismiin. Vuonna 2021 Proekt lanseerattiin uudelleen nimellä Agentstvo ( Агентство, 'virasto'), mutta palautti alkuperäisen nimensä vuonna 2022, kun taas Agentstvosta tuli uutissivusto.
    ellauri331.html on line 440: Vuodesta 2001 lähtien Roman Badass oli työskennellyt Gazeta.Ru:ssa, Forbesissa, Interfaxissa, RBK:ssa ja Dozhdissa päätoimittajana. Vuonna 2017 hän lähti maasta opiskelemaan journalismia Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa. Valmistuttuaan aikuisopinnoistaan ​​ja palattuaan Venäjälle vuonna 2018 hän päätti ryhtyä tutkivaan journalismiin verkkomedian muodossa, mitä hän oli aiemminkin tehnyt. Heinäkuussa 2018 Proektilla oli 10 työntekijää ja sen alkuperäinen budjetti oli 500 000 "jostain" saatua dollaria.
    ellauri331.html on line 442: Proekt on erikoistunut tutkivaan journalismiin. Median verkkosivuilla julkaistaan ​​tekstiversiot tutkimuksista, YouTube-kanavalle media lataa lyhytdokumentteja ja podcasteja. Proekt julkaisee materiaalia myös Telegramiin, VKontakteen, Instagramiin, Yandex.Zeniin, Twitteriin (X) ja Facebookiin. Proekt on olemassa lukijoidensa ja sponsoreidensa lahjoitusten kustannuksella.
    ellauri331.html on line 474: Readovka on Smolenskin paikallislehti joka on ahkerasti yrittänyt Moskovaan. Useat Venäjän oppositio- ja eräät länsimaiset julkaisut luokittelevat Readovkan Kremlin kannattajaksi resurssiksi. Kostylev kuitenkin kiistää tämän väittäen, että Readovka "pysyy riippumattoman journalismin linjassa". Puolalaisen Belsat TV:n mukaan maaliskuussa 2022 osa Jevgeni Prigožinin työntekijöistä tuli Readovkan työntekijöiksi. Kritiikkiäkin löytyy, tosin hiukka sekavaa. Esim Readovka suomi Peskovia siitä ettei tämä riittävän ankarasti tuominnut osa-aikajuutalaista juontajajulkkista Urgantia joka lähti Ukrainan sotaa pakoon Israeliin 2018.
    ellauri331.html on line 540: Ridus ( venäjäksi : Ридус ) on online-kausilehti, jossa on sekä toimituksellista että käyttäjien lähettämää sisältöä. Toiminut lyhyesti kansalaisjournalismin aktivistikanavana ja nostanut suosion nuorten aikuisten keskuudessa, sen alkuperäiset tekijät lähtivät kahden vuoden kuluessa perustamisesta ja sen kirjoittaminen ajautui nopeasti lähemmäs hallituksen mielipidettä; julkaisu nähdään lännessä nyt suurelta osin Venäjän valtion propagandakanavana. Musta stezoni.
    ellauri331.html on line 617: Russia Insiderin perusti vuonna 2014 Charles Bausman, ulkomaalainen, joka oli asunut Moskovassa lähes 30 vuotta ja joka oli ollut tyytymätön länsimaisen median käsitykseen Venäjän ja Ukrainan kriisistä. Bausman kuvaili verkkosivustoa "kansalaisjournalismiksi" ja totesi, että sillä ei ole yhteyttä Venäjän hallitukseen eikä se ole sen rahoittama. Sen apulaistoimittaja on Riley Waggaman ja sen toiminta- ja henkilöstöjohtaja on David Curry.
    ellauri340.html on line 531: Lahjoittajat tekevät riippumattojournalismistamme entistä riippumatomman.
    ellauri340.html on line 571: David Schurman Wallace. David Schurman Wallace on kirjailija, joka asuu New Yorkissa. Hän on avustava toimittaja The Paris Review -lehdessä. Abolitionistien vuonna 1865 perustama The Nation on pitkään uskonut, että riippumattojournalismilla on kyky saada aikaan demokraattisempi ja oikeudenmukaisempi maailma. Se on täyttä puppua.
    ellauri348.html on line 788: Sen omistaa 1 500 lukijaamme 33 maassa, ja voittomme sijoitetaan uudelleen inspiroivan journalismin luomiseen yleishyödyllisen hyväksi. Johtajamme (our leader) valitsee yhteisomistajayhteisömme.
    ellauri348.html on line 789: Olemme edelläkävijöitä kasvavassa liikkeessä kohti ratkaisujournalismia, joka tunnetaan myös nimellä "rakentava journalismi". Suojelijamme Lewis is a Christian.
    ellauri349.html on line 494: Aron ei huolinut sosiologian oppituolia Bordeauxista kun se halusi tehdä Pariisissa journalismia, mitä se kyllä katui myöhemmin. No oli sillä sentään massia perustaa oma sosiologian laitos Pariisiin, Bourdieu pierren assistenttina.
    ellauri371.html on line 344: Kirjallisuus ja journalismi ovat kaksi tärkeintä ravitsemusvoimaa, siksi meidän hallitus tulee useimpien lehtien omistajaksi. Tämä neutraloi yksityisen haitallisen vaikutuksen painoa ja saavuttaa valtavan vaikutuksen mieliin.
    ellauri373.html on line 569: Molempien puolueiden johtajien välillä syntyi raivoa, vakava kiista. Ginsberg osoitti erityistä vastenmielisyyttä sovinnolle ja osoitti intohimoista vihamielisyyttä suhtautumista puolueensa vastustajaan. Hän ei menettänyt yhtäkään sopivaa tilaisuutta niin, että hän kritisoi paitsi tekoja myös journalismia, tšekkiläisiä artikkeleita ja Hertzlin kirjallisia teoksia. Hänen vihamielisyytensä ilmeni erityisen voimakkaasti vuonna 1902 vuonna Hertzlin romaanin "Aiipeiyashi" ilmestymisen jälkeen.
    ellauri389.html on line 237: “The easy option would have been to sit it out and keep taking the salary, but I respond better to interesting challenges than pay cheques. I knew I’d made the right decision when I felt exhilarated rather than scared after handing in my notice, and already I’ve had numerous offers of paid work of one kind or another, including some interesting journalism and plenty of invitations to speak in schools. Interview me again in ten years to see if I was crazy.” The ten years are gone, where's the interview?
    ellauri389.html on line 271: “I spent most of my time at school playing rugby. I ended up going to Bristol University to do psychology, and I took philosophy and sociology as subsidiary subjects in the first year. I got disillusioned with psychology, dropped out, was a car park attendant for six months, tried to start a new course in English, but I wouldn’t have got a grant, so I carried on into my second year with philosophy, thinking I would become a journalist. Probably because I did so much student journalism I could write well enough that I conned them into a first class degree in philosophy, which meant I could go to Cambridge to do a PhD – there were proper grants in those days. I tried to get a job in publishing in my first year there but didn’t get that, so it’s only philosophy in want of anything better really."
    ellauri392.html on line 58: Ennenkun otat tältä bannerilta nahat pois, mieti että vain 20% Kyiv Independentin rahoituxesta tulee oligarkeilta. Tue riippumattojournalismia Ukrainassa. Liity mukaan tähän veren haisteluun!
    ellauri392.html on line 674: Artikkelissa 1941 otsikolla "Juutalaiset nykyisessä kirjallisuudessa", de Man väittää, että "juutalaiset" ovat "saastuttaneet" modernin kirjallisuuden ja että "sivilisaatiomme" on vastustanut "seemiläisten soluttautumista kaikkiien eurooppalaisten elämään". Hänen johtopäätöksensä on, että Euroopan juutalaisten lähettäminen "Euroopasta eristettyyn" siirtokuntaan (Israel) olisi "ratkaisu juutalaisten ongelmaan", eikä sillä olisi "valitettavia seurauksia" kirjallisuudelle. Siihen mennessä Belgian juutalaisvastaiset lait oli jo säädetty, mikä sulki juutalaiset pois lakimiehistä, opettamisesta, julkishallinnosta ja journalismista. 4. elokuuta 1942, ensimmäinen Belgian juutalaisten juna lähti Auschwitziin mutta de Man vain jatkoi saman scheissen kirjoittamista Le Soir -sanomalehteen , jota natsit kontrolloivat ja jossa hän näyttää saaneen aseman setänsä Hendrik de Manin, vaikutusvaltaisen poliitikon, ansiosta. Jacques Derrida julkaisi pitkän artikkelin vastauksena kritiikkiin, jossa hän vahvisti, että "juger, condamner l'œuvre ou l'homme comme ça, c'est reproduire le geste d'extermination dont on accuse de Man" (tarkista lainaus ranskaksi).
    xxx/ellauri013.html on line 863: Ensimmäisen vuoden journalismin opiskelijat oppivat viiden W: n (kuka, mitä, missä, milloin ja miksi). Vaikka sinulla ei ehkä ole aikomusta tulla ammattimaiselle toimittajalle, jos aiot kirjoittaa blogeihisi alkuperäisiä, hyviä artikkeleita, viiden viikon käyttäminen on älykäs tapa päästä mukaan.

    xxx/ellauri027.html on line 1129: Latistusten lista on loputon. Gonzojournalismista, joka huonoimmillaankin on monien megahemanusten luokkaa, tehtiin perinteistä ryyppäämistä ja partiomerkkien saavuttamisen tasoista "vaarallista elämää". Sitä Eski makusteli Leporen kanssa Nykissä. Sartre ja existentialismi tuotiin maahan niin myöhään, että ne voivat vain pönkittää "ihmisten" harhakuvia vapaudesta ja valinnoista. Naistutkimuskin myytiin eksistentialismin sovellutuxena. Syntynyt keskustelu oli naurettavuudessaan perin suomalainen: nainen ja mies vastaan herra ja orja.
    xxx/ellauri059.html on line 558: Timpalla on Donald Trumpin kanssa enemmänkin yhteistä kuin maha. Muun muassa lepsu suhtautuminen tosiasioihin, tyylittömät pohjanoteerauxet ja läpilyövä sivistymättömyys: faktojen halvexinta ja "argumenttien" epätarkkuus (tyypillistä filosofeille) ja etenkin sydämen sivistyxen puute, moukkamainen ajatuxenkulku ja röyhkeilevä käytös. Just kuin Trumpilla. Ajatuxilta ja asenteilta se on fossiili, jäänne jostain 60-70 luvuilta. Jätejournalismia Airaksinen pöyhii mielellään.
    xxx/ellauri086.html on line 182: Gamergaten tukijat väittävät, ettei liikehdinnässä ole kyse naisiin kohdistuvista hyökkäyksistä vaan pelialan korruption kritiikistä ja ”pelijournalismin etiikan" puolustamisesta. Naisethan tässä hyökkäävät, me ollaan vaan puolustusvoimia!
    xxx/ellauri104.html on line 1283: Vastuullista journalismia: Kristillisdemokraattien kansanedustaja, ex-sisäministeri Päivi Räsänen tiedotti keskiviikkona, että hänestä on tehty taas uusi tutkintapyyntö poliisille.
    xxx/ellauri122.html on line 950: A riveting work of journalism, the book reminds us of how much our memories influence us. Stupid self help shit.
    xxx/ellauri129.html on line 711: George Meredith (12. helmikuuta 1828 Portsmouth, Englanti – 18. toukokuuta 1909 Box Hill, Surrey, Englanti) OM, oli viktoriaanisen ajan englantilainen kirjailija ja runoilija. Meredith syntyi Portsmouthissa Englannissa laivastoupseerin poikana. Hänet lähetettiin 14-vuotiaana herrnhutilaiseen kouluun Saksaan Neuwiediin, jossa hän oli kaksi vuotta. Meredith opiskeli oikeustiedettä tavoitteenaan asianajajan ammatti. Hän jätti lukunsa kesken ja alkoi opiskella journalismia sekä kirjoittaa runoja. Vittu näitä juristi-dropouteja piisaa kirjailijapiireissä.
    xxx/ellauri149.html on line 109: Tutkivan journalismin nettisivusto Long Play julkaisi helmikuussa 2013 artikkelin "Himasen etiikka", jossa selvitettiin muun muassa Himasen ilman kilpailutusta saamaa 700 000 euron tutkimushankerahoitusta ja sen järjestelyjä sekä Himasen tapaa käyttää professori-titteliä ilman, että hänellä on koskaan ollut professuuria missään yliopistossa. Hankkeen tilaamisesta ja merkityksestä tehtiin tutkintapyyntö perustuslakivaliokuntaan ja Suomen oikeuskanslerille. Hankkeeseen liittyvää selontekoa on pyydetty pääministeri Jyrki Kataiselta.
    xxx/ellauri167.html on line 596: The notion that simply showing police violence was evidence of liberal bias didn’t begin with Chicago. It traces back rather directly to TV coverage of civil rights, when white Southerners complained that the networks ignored their perspective and were manipulated by publicity seekers within the movement. By the late 1950s, many of the same people who would later object to the network’s coverage in Chicago had already taken to calling CBS the “Communist” or “Coon” or “Colored Broadcasting Company.” The same bigoted wordplay made NBC the “Nigger Broadcasting Company.” Alabama’s Bull Connor summed up the situation with an aphorism that wouldn’t seem out of place in some conservative circles today: “The trouble with this country is communism, socialism and journalism.”
    xxx/ellauri170.html on line 261: Sanna "Eri Keeper Weeper" Ukkola (s. 1975) on Suomen rohkeimpia ja ennalta-arvattavimpia älykköjournalisteja, jonka niin julkisen palvelun media Yle kuin kaupallinen media Iltalehti kuin hihhulimedia AlfaTV ovat vuorotellen nostaneet rohkeimman ja ennalta-arvattavimman politiikkajournalisminsa ja valmiiksi ajateltujen ajatuskolumniensa keulakuvaksi.
    xxx/ellauri170.html on line 263: Ukkola on rohkea ja älykäs tabujen murtaja, joka on rohkeasti esittämässä kaikki anglosaksisten konservatiivien tuoreimmat kliseet suomalaisen yhteiskunnan huutavimpiin tarpeisiin. Hänen suurin avunsa toimittajana on autenttisen ja tuoreen ummikkonäkökulman välittäminen, mikä johtuu hänen kyvyttömyydestään tajuta mitään hämmentävän suuresta asiajoukosta. Tähän mennessä Ukkola on lähestynyt mm. kasvatustiedettä, kulttuurijournalismia, opetussuunnitelmaa, politiikkaa, historiaa ja sosiologiaa ymmärtämättä ko. aiheista ensimmäistäkään seikkaa. Ukkolan harvinaislaatuinen kyky toimia johdonmukaisesti huonossa uskossa 24/7 edesauttaa häntä mahdollisimman puhtaan journalistisen bulkkityhjyyden sarjatuotannossa. Ukkola on kansallinen voimavara, ja hänen ansioluettelossaan ehkä korkeimmalle sijalle sijoittuu Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toimittajan aseman väärinkäytöstä – maininta on imarteleva, koska siinä JSN tunnustaa pitäneensä Ukkolaa toimittajana.
    xxx/ellauri170.html on line 265: Ukkola tähditti jokaviikkoista Sannikka & Ukkola -SM-shitshowta Ylen ykköskanavan paraatipaikalla perjantaisin. Hänen luova kontrollinsa ohjelman tekemisessä näyttäytyi mm. siten, että koko sotku vaikutti enemmän halvalta ääridystooppisen rinnakkaisuniversumin vaudevilleltä kuin journalismilta ja kuopattiin sangen nopeasti. Ohjelma, samoin kuin Ukkolan koko journalistinen ura, edusti ns. nollajournalismia, jolla ei ole muuta tavoitetta tai merkitystä kuin sen saavuttama julkisuus.
    xxx/ellauri170.html on line 283: Huonolla tuurilla Ukkolan voi kuuleman mukaan bongata myös etuilemassa Kampin Alkon jonossa normaalien journalististen lounastarpeiden hankintamatkalla.[13] Muutoin varmin tapa törmätä Ukkolaan on kritisoida hänen huonoa journalismiaan tai surkeaa ammattietiikkaansa, jolloin hän karauttaa täyttä laukkaa yksityiselämääsi esimiehesi, vuokraisäntäsi, hammaskeijusi tms. auktoriteettihahmon sinuun kohdistamien vaientamispyrkimysten kautta.
    xxx/ellauri170.html on line 287: Pressiklubi käsitteli 6. lokakuuta 2017 ns. kulttuurista omimista, joka on monitahoisena ja sensitiivisenä, väärinymmärryksiin ja ylireagointiin alttiina aiheena omiaan Ukkolan keulimistyyliin. Aihe oli peräisin juuri siitä somen katuojasta, josta Ukkola asiajournalisminsa aiheet onkii: jossain missikisassa oli käytetty intiaanityylisiä sulkapäähineitä, ja siitä oli tullut jotain sanomista. Alkuperäiskansojen näkökulmaa olivat edustamassa Kauppalehden fossiilihenkien voodoo-pappi Matti Virtanen ja espoolainen kuntapoliitikko Tere Sammallahti, ja arvokkaana opintomateriaalina esitettiin ote elokuvasta Pekka ja Pätkä neekereinä (Aarne Tarkas 1960). Erittäin tärkeää oli muistaa mainita Ne Ennen Neekerinpusuina Tunnetut Suklaamakeiset, ja varmaan siellä muistettiin Laku-Pekkaakin. Ihme kyllä ajatus 30 minuutin viettämisestä tässä ajatusten mustassa aukossa ei saanut aivan kaikkia yleisön jäseniä suorittamaan välitöntä itsemurhaa, vaan jotkut rohkenivat katsoa tämänkin paskakavalkadin, jonka Sanna Ukkola avasi rekvisiittavaraston sulkapäähine otsallaan, koska sananvapaus niin vaati. Tämä oli hauskaa ja oivaltavaa karnevalisaatiota ja viesti siitä, ettei kaikkea tarvitse ottaa ihan niin tiukkapipoisesti.
    xxx/ellauri170.html on line 341: Sanna Ukkolan tähänastisen uran magnum opus on hänen kolumniensa liki loputtomalta tuntuva kokonaisuus. Ukkolan kolumniverkosto on alkanut muodostaa suomalaisessa mediakentässä aivan oman ja ilmeisen tarpeettoman ekosysteeminsä, joka on käynyt yhä omavaraisemmaksi. Nykyään Ukkolan kolumneissa viitataan yhä useammin muihin Ukkolan kolumneihin, ja tulevaisuudessa niistä on kenties kehittymässä täysin itsenäinen, omaa paskaansa loputtomiin kierrättävä rihmasto-golem, joka vähitellen laajenee suomalaisen journalismin Hankovandaalin orgaaniseksi temppelikompleksiksi, joka ei enää vaadi ulkoisen todellisuuden osallistamista julistaakseen hänen paremmuutensa glooriaa.
    xxx/ellauri170.html on line 347: Aina Eri Keeper -välikohtaukseen saakka lähes jokaisessa Ukkolan kolumnissa oli jotain tyhjää ulkoa opeteltua grammarijeesustelua sananvapaudesta, liiallisesta herkkähipiäisyydestä, vaientamisyrityksistä, tekopyhyydestä ja tarpeesta sietää kritiikkiä ja sarkasmia. Eri Keeper -välikohtauksen kuuluisassa meltdownissaan Ukkola osoitti, että se tosiaan oli vain tyhjää lätinää tavan ja henkilönkohtaisen ylemmyydentunnon pönkittämiseksi. Ukkolan taipumus retorisiin sananvapaus-invokaatioihin on hieman vähentynyt sen jälkeen, kun hän sai JSN:ltä langettavan päätöksen, jossa käytännössä selitettiin hänelle journalismin peruskurssin kielellä alkeita niistä asioista ja arvoista, joista hän oli siihen mennessä messunnut tuhansien ja taas tuhansien sanojen edestä.
    xxx/ellauri193.html on line 278: ”Hän tarjoaa taatusti hyvää materiaalia!” huudahtaa tähän väliin journalismin professori Philip Seib. "Joka sana totta! Muistakaa virittää vastaanottimenne Pu- Carlsonin kanavalle!" Hän on ize haastattelua edeltävänä päivänä katsonut jakson, jossa Carlson nimitti useaan otteeseen Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä standup-koomikoxi sekä jutkuxi.
    xxx/ellauri193.html on line 370: The free press is under attack from multiple forces. Media outlets are closing their doors, victims to a broken business model. In much of the world, journalism is morphing into propaganda, as governments dictate what can and can’t be printed. In the last year alone, hundreds of reporters have been killed, imprisoned or just given the sack for doing their jobs. The UN reports that 85% of the world’s population experienced a decline in press freedom in their country in recent years.
    xxx/ellauri227.html on line 544: Ruotsalainen iltapäivälehti Expressen paljasti 24. lokakuuta 2009, että Guillou rekrytoitiin vuonna 1967 salaa KGB:n informantiksi. Guillou vastasi olleensa yhteydessä tehdessään tutkivaa journalismia. Hän sai moneen otteeseen KGB:ltä rahaa antamistaan tiedoista, jotka koskivat Vietnamin sodan vastustajia. Hän otti vastaan myös salaisen tehtävän ja toimitti asiakirjasalkun sovittuun paikkaan. KGB-yhteistyö jatkui vuoteen 1972 asti. Guilloun ystävä ja kollega Arne Lemberg antoi Säpolle vihjeen Guilloun tekemisistä, mutta Säpo ei ryhtynyt asiassa sen tarkempiin tutkimuksiin. Guillou maksoi osan KGB:ltä saamistaan rahoista Lembergille.
    xxx/ellauri250.html on line 561: In his early teen years, Bukowski had a cow when he was introduced to alcohol by his friend William "Baldy" Mullinax, depicted as "Eli LaCrosse" in Ham on Rye, son of an alcoholic surgeon. "This 'alcohol' is going to help me for a very long time," he later wrote, describing a method (of drinking) he could use to come to more amicable terms with his own life. After graduating from Los Angeles High School, Bukowski attended Los Angeles City College for two years, taking courses in art, journalism, and literature, before quitting at the start of World War II. He then moved to New York City to begin a career as a financially pinched blue-collar worker with dreams of becoming a writer.
    xxx/ellauri281.html on line 492: Yliopistossa hän suoritti journalismin tutkinnon ja aloitti samalla työskentelyn ensimmäisten näytelmiensä parissa. Hänen teoksensa neljä ensimmäistä ovat "Not a villain" ( eng. No Villain , "And
    xxx/ellauri296.html on line 399: Seura on Otavamedian julkaisema 52 kertaa vuodessa ilmestyvä suomalainen aikakauslehti. Lehden päätoimittaja on Erkki Meriluoto. Aihealue tutkiva journalismi, ajankohtaisaiheet, terveys, kulttuuri, matkailu, henkilökuvat, viihde, ruoka, luonto. Alkujaan Seura oli Minna Craucherin perustama Kustannusosakeyhtiö Päivän 1926–1928 julkaisema suurelle yleisölle suunnattu kirjallisuus- ja ajanvietelehti, jonka päätoimittajina olivat muun muassa Lauri Viljanen ja Mika Waltari. Avustajina toimivat muun muassa Pentti Haanpää ja Olavi Paavolainen.
    xxx/ellauri329.html on line 215: Lollobrigida alkoi 1970-luvulla keskittyä näyttelemisen sijaan valokuvajournalismiin sekä kosmetiikkayrityksen johtotehtäviin. Hän näytteli lollojaan 1980- ja 1990-luvulla enää epäsäännöllisesti elokuvissa ja televisiossa. Hänellä oli muun muassa vuonna 1984 rooli televisiosarjassa Viinitila Falcon Crest.
    xxx/ellauri337.html on line 525:

    Vastuullista journalismia


    xxx/ellauri354.html on line 102: Journalistilla (tietysti toimittaja ja hänen journalisminsa eivät ole sama kuin tämän kirjan psyyke), on ajatus, että 19 ihmisellä ei ole ollut 8 Edsheresin resursseja, naimisissa neiti Mercise Barçan kanssa, ja heillä on kaksi Nediä, Meranrés Rigo ja Gonzalo, Gabriel García Márquez Márquez Márquez syntyivät Aracatácassa, Kolumbiassa, ja Alahaddissa 7. joulukuuta Hef, 14 ja 87 -vuotiaana. Mexico Cityssä Heather elää ilman vaimoa ja lapsia, ja yksinäisyydessä Arande, Elde, Elden, kokee jälleen rakkautta, ja tytön sydänsuru tulee olemaan tyydyttävin kirjan edessä. Katkerimpiin kärsimyksiin, puhtaaseen rakkauteen, voi valita lauseita kirjan takakannesta.
    xxx/ellauri354.html on line 415: 1S-Town was an American investigative journalism podcast hosted by Brian Reed and created by the producers of Serial and This American Life. In 2012, horologist John B. McLemore sent an email to the staff of the show This American Life asking them to investigate an alleged murder in his hometown of Woodstock, Alabama, a place he claimed to despise. There wasn't any.
    xxx/ellauri376.html on line 323: Druzhinin korostaa vapaata, häiriötöntä elämää luonnon sylissä ja gastronomisia nautintoja "pantagruelismin" pääominaisuuksina. ”Polinka Sax” oli suuri menestys lukijoiden keskuudessa, mikä heijastui silloiseen journalismiin.
    xxx/ellauri380.html on line 62: Nyt vanhoista Jalluista on tullut kuumaa tavaraa. Esimerkiksi punavuorelainen vanhan polven pornokauppias Tom Sjöberg kertoo, että keräilijät vievät kaiken. Hyllyssä on vain 2000-lukua. Saman tiedon varmistaa soittokierros antikvariaatteihin. Jallu oli ollut aina tärkeä osa muusikoiden raskasta keikkaelämää ja siksi arvostettu. Kummeli-televisiosarjan sketsissä Radio Yömyöhä (2/94) parodioitiin Jallun tutkivaa journalismia, kun Esko Mörkö luki radiossa vanhoja Jalluja. Metsän siimeksessähän niitä lehtiroskiksesta löydettyjä aarteita tuli selailtua.
    96